1980-luvun SA

baikal kirjoitti:
Syy: jalostus oli tuottanut hevosen, joka vaistomaisesti veti rekeä silleen perse alhaalla ja sai takajalkojen voimantuoton kohdistumaan vetovälineeseen ja taakkaan. Muistan lapsuudestani hyvin tämän omintakeisen asennon vetää.
Klikkaa laajentaaksesi...
StmSvejk kirjoitti:
Sama jalostushan on tuottanut suomalaisen persjalkaisen vartalonmuodon suomalaiselle naiselle (ja paremman puoliskon mukaan miehelle...) :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihana lajike :love: Ei häviä yhtään ulkomaisille isoille ja pitkäraajaisille. Sopii aivan täydellisesti erityisolosuhteisiimme.

(vanhan ja väsyneen evp-siitosorin näkemys)
 
Honcho kirjoitti:
Ihana lajike :love: Ei häviä yhtään ulkomaisille isoille ja pitkäraajaisille. Sopii aivan täydellisesti erityisolosuhteisiimme.

(vanhan ja väsyneen evp-siitosorin näkemys)
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan se vähän itsepäinen ja vanhetessaan muuttuu pahansisuiseksi, mutta huomattavasti helpompi ruokkia ja ulläpitää kuin lämminveriset lajikumppaninsa.
 
Creidiki kirjoitti:
Onhan se vähän itsepäinen ja vanhetessaan muuttuu pahansisuiseksi, mutta huomattavasti helpompi ruokkia ja ulläpitää kuin lämminveriset lajikumppaninsa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pieni terve kiukku pitää sekä tamman että orin virkeänä ja lämpimänä, toisin kuin ulkomaanrotujen epäilyttävä makeilu.

Brassirotuinen tarttuu pepustaan kiinni kahden puun väliin --> Ei sovi olosuhteisiimme.
Jenkkirotuinen tarttuu ihan muuten vaan kiinni kahden puun väliin ja on turhan "isoruokainen" --> Liian kallis, ei sovi erityisolosuhteisiimme.
Kaukoidän rodut eivät ole tarpeeksi ärhäköitä pelejä --> Huolestuttavaa, ehkä ne hautovat jotakin, tuskin sopii erityisolosuhteisiimme.
 
Honcho kirjoitti:
Ihana lajike :love: Ei häviä yhtään ulkomaisille isoille ja pitkäraajaisille. Sopii aivan täydellisesti erityisolosuhteisiimme.

(vanhan ja väsyneen evp-siitosorin näkemys)
Klikkaa laajentaaksesi...

Rodullisesti on toki jossain määrin ollut rintava, reitevä ja persevä. Se on vienyt meiltä mahdollisuudet rytmisen voimistelu kärkisijoihin, koska menetämme pisteet jo ennen liikkeitä. Toisaalta määrätty maatiaissitkeys on korvannut koristeellisempia ominaisuuksia.
 
Honcho kirjoitti:
Aika realistinen näkemys oli siinä vaiheessa, kun Leopardit muistaakseni juuri hankittu mutta T-72 (ja 55M!) vielä vahvasti rivissä. TV:ssä joku upseerismies puhui näistä 72:n maastoon soveltumisista ymymym vähän, mutta loppukaneettina totesi, että on se panssarintorjunnassakin vähintään paljon parempi kuin mikään sinkokalusto.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistan tämän hyvin. Olisiko ollut itsenäisyyspäivä 2003 tai niillä hujakoilla ja YLE:n paraatilähetys. Näyttivät samassa yhteydessä jonkun insertin Parolasta. Leo 2A4:t oli juuri tulleet ja vaunua kehuttiin. Sitten haastateltiin jotain PsPr:n kapiaista joka toteaa T-72 -vaunuista aika lakonisesti: "Kyllä se nyt sentään aina singon voittaa." Sitten samassa jutussa pari Laguksen rynnäkkötykkiveteraania pääsi Leopardin kyytiin ja papat toteaa hymy suupielessä: "Tämä se on vehkeiden vehje."
 
AKE-ukki kirjoitti:
Tämä laite tuli tutuksi. Ajoneuvo jonka vertaista maastoliikkuvuuden osalta saa hakea. Ei mikään nautinto olla jääkärinä lavalla.

Katso liite: 26628

Tuolta lavalta oli jänskää hypätä suojaan jos vihollinen teki ylläkön.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minä kun kaikenlaista inttijuttua osaan saada esille, niin nyt ensimmäisät kertaa kuulin -73-74 Karkialammella olleen Terra-kuskin kertomuksia.
Meni hyvin maastossa, mutta oli kuulemma kuskista kiinni, huono kuski sai jumittumaankin. Marssinopeus 30-40 km/h.
Vaihteistosta sain kuulla 20 minuutin kertomuksen, josta en juuri ymmärtänyt paljoakaan. Vaihteistossa oli ylikuumentumisen varalta joku tinasta tehty reikä, joka suli sitten pois, ja öljyt pihalle. Kaveri oli ollut tarkkana korjaamolla ja kuullut ratkaisun ongelmaa. Vettä tilalle ja leppätappi reikään, ja saattoi ajaa sen 20 kilometriä mitä piti kävelyvauhtia. Vaihteisto oli kyllä entinen sen jälkeen. Kun jotkut siipipyörät siirsivät jotain seuraaville siipipyörille.. Häh?
Onko tämä joku itsestään selvyys asiantuntijoille vai huuhaapuhe vai mitä? Minähän osaan käyttää öljytikkua, siihen se jää :LOL:.
@Samovarius , muistanko väärin, että sinulla on korkeamman tason moottoriosaamista? @Ikarus ?
 
JR49 kirjoitti:
Minä kun kaikenlaista inttijuttua osaan saada esille, niin nyt ensimmäisät kertaa kuulin -73-74 Karkialammella olleen Terra-kuskin kertomuksia.
Meni hyvin maastossa, mutta oli kuulemma kuskista kiinni, huono kuski sai jumittumaankin. Marssinopeus 30-40 km/h.
Vaihteistosta sain kuulla 20 minuutin kertomuksen, josta en juuri ymmärtänyt paljoakaan. Vaihteistossa oli ylikuumentumisen varalta joku tinasta tehty reikä, joka suli sitten pois, ja öljyt pihalle. Kaveri oli ollut tarkkana korjaamolla ja kuullut ratkaisun ongelmaa. Vettä tilalle ja leppätappi reikään, ja saattoi ajaa sen 20 kilometriä mitä piti kävelyvauhtia. Vaihteisto oli kyllä entinen sen jälkeen. Kun jotkut siipipyörät siirsivät jotain seuraaville siipipyörille.. Häh?
Onko tämä joku itsestään selvyys asiantuntijoille vai huuhaapuhe vai mitä? Minähän osaan käyttää öljytikkua, siihen se jää :LOL:.
@Samovarius , muistanko väärin, että sinulla on korkeamman tason moottoriosaamista? @Ikarus ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Valmet Terra, 60-luvun laitteita. Ensimmäisiä metsätraktoreita käsittääkseni. Perustuivat silloisten maataloustraktorien tekniikkaan, ilmeisesti alennusvaihteistolla nopeuksia oli laskettu että saatiin nopeudet paremmin maastoon sopiviksi. Tästä johtunee se hidas siirtoajonopeus, ja edelleen vaihteiston öljyn kuumenemiset tieajossa.
 
PSS kirjoitti:
Siipipyörä viittaavat automaattivaihteinen ja siihen tuo öljykin sopii hyvin
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuo perustuivat tekniikaltaan valmet 361 traktoriin 60-luvulta joten ei tainnut olla automaattivaihteistoa vaan mekaaninen laatikko. Terra oli aluksi 2-akselinen 4-vetoinen runko-ohjattu juontotraktori, myöhemmin siitä tuli myös kuormaakantava versio ja myös 3-akselisia tehtiin. Lyhyesti siis nykyisten metsätraktorien kantaisä..
 
Minusta on aina erittäin kiehtovaa seurata, kerta kerran jälkeen, miten paljon ja tarkkaan ikämiehetkin muistavat saamastaan koulutuksesta Suomen Armeijassa. Tässäkin kädet tekivät liikettä ja jalat paino kaasua ja samaan aikaan selostettiin kuinka Terra teki mitä teki. Voi kun mä muistaisin kuulemani yksityiskohdat. Ja miten vesi voi toimia öljyn korvikkeena vaihteistossa????
 
JR49 kirjoitti:
Minä kun kaikenlaista inttijuttua osaan saada esille, niin nyt ensimmäisät kertaa kuulin -73-74 Karkialammella olleen Terra-kuskin kertomuksia.
Meni hyvin maastossa, mutta oli kuulemma kuskista kiinni, huono kuski sai jumittumaankin. Marssinopeus 30-40 km/h.
Vaihteistosta sain kuulla 20 minuutin kertomuksen, josta en juuri ymmärtänyt paljoakaan. Vaihteistossa oli ylikuumentumisen varalta joku tinasta tehty reikä, joka suli sitten pois, ja öljyt pihalle. Kaveri oli ollut tarkkana korjaamolla ja kuullut ratkaisun ongelmaa. Vettä tilalle ja leppätappi reikään, ja saattoi ajaa sen 20 kilometriä mitä piti kävelyvauhtia. Vaihteisto oli kyllä entinen sen jälkeen. Kun jotkut siipipyörät siirsivät jotain seuraaville siipipyörille.. Häh?
Onko tämä joku itsestään selvyys asiantuntijoille vai huuhaapuhe vai mitä? Minähän osaan käyttää öljytikkua, siihen se jää :LOL:.
@Samovarius , muistanko väärin, että sinulla on korkeamman tason moottoriosaamista? @Ikarus ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika pitkälle mä oon tässä kirjallisuuslähteiden varassa, mutta mulle ei kieltämättä tuu mieleen tilannetta missä vaihteistoljyjen vuodattaminen ulos tahallaan olis mitenkään eduksi. Se on vähän kuin laskisi potilaasta veret pihalle piristämismielessä. Enempikin tuo siipipyöristä puhuminen viirraa hydrauliseen eli turbiinikytkimeen, mikä on myös perinteisen planeettavaihteeseen perustuvan automaattivaihteiston osa. Mikäli tollainen varoventtiili on Terrassa todella ollut, väitän sen olleen tuossa turbiinikytkimessä ja sen tarkoitus on varmaankin pysyvästi irtikytkeä koko voimansiirto moottorista ylikuormitustilanteessa.

Terrassa on ilmeisesti ollut hydrauliikkaa enemmänkin, sillä en ole runko-ohjausta nähnyt ikinä toteutettavan muuten kuin hydraulisylintereillä ja juontovehkeessä on varmasti ollut vintturi.

Alan foorumeilta löytyy tällainen sitaatti:
"vamet 411a teho 88hv/sae, 2300 rpm. terrasta löytyy hydraulinen kytkin moottorin jälkeen ja normi levy kytkin runko nivelen etupuolelta. synkronoitu 8+2 traktori vaihteisto. metässä ajaessa on pienikn pakki lian pikä välitteinen. painoo on tyhjänä 6500kg ja siihen jälki asennus kuormain ja kuorma päälle..
nämä tiedot koskevat ainakin armeija 865 mallia. "

Liian pitkä välitys taas kertoo siitä, miksi turbiinikytkin on herkkä ylikuumenemaan. Ihan poikkeuksellinen voimansiirtoratkaisu tuo ei ole, myös esmes Rasissa on peräkkäin kytketyt turbiinikytkin ja perinteinen kytkin ja synkronoitu manuaaliaski, muistaakseni 2x4-vaihteinen (vasemmalla puolella kaaviota matala puoli ja oikealla pitkä). En muista oliko Rasissa ryömintävaihde, erittäin todennäköisesti oli. Tässä vaiheessa saattaa muisti tehdä jo tepposet, Rasi on tykkimiesten vetopeli enkä ajanut sillä kuin kerran ajoleirillä 15 vuotta sitten.

Noiden turbiinikytkimien tarkoitus on käsittääkseni estää mekaanista kytkintä palamasta raskaalla kuormalla maastoajossa, mutta eivät nekään loputtomiin kestä. Jonnekin sen moottorilta tulevan ja renkaille välitetyn tehon erotuksen on mentävä ja turbiinin luistaessa se menee vaihteistoöljyyn.

Vesi on aivan liian juoksevaa hydrauliikkaan ja vaihteistoihin eikä voitele, joten hajalle sillä vehkeet kyllä saa. En ymmärrä miksi moiseen temppuun on ryhdytty.

Terraan liittyy mielenkiintoinen metsäkonehistoriikki: https://www.komatsuforest.fi/tietoa/valmetista-komatsuun-vuosi-vuodelta
 
"Momentinmuunnin eli turbiinikytkin on laite, joka säätää portaattomasti momenttia. Momentinmuuntimia käytetään mm. automaattivaihteistossa kytkintä vastaavana laitteena. Kun momentinmuunnin "luistaa", voima välittyy hydrauliikkanesteen välityksellä pumppupyörältä turbiinipyörälle. Kun turbiinipyörä saavuttaa pumppupyörän pyörimisnopeuden, lukkokytkin muodostaa mekaanisen yhteyden momentinmuuntimen läpi."

Löytyi tuollainen aika hyvä määritelmä

Automaattilaatikoissa on turbiinikytkin tavallisen levykytkimen tilalla ja niissä öljynkierto on järjestetty siten, että sama laatikkoöljy kiertää myös turbiinissa.

Turbiinikytkin voi myös olla manuaalilaatikon jatkeena. Joissakin traktoreissa on tämä järjestely. Ilmeisesti oli myös Terrassa.
Terraa en tunne, ei ollut enää käytössä varusmiehenä ollessani.

Normaali levykytkin sekä turbiinikytkin on mahdollista luistattaa hajalle. Helpoiten tämä käy ajoneuvon ollessa upoksissa ja väkisin yritetään saada pyörät pyörimään. Tai turbiinikytkimen ja manuaalilaatikon yhdistelmässä käytetään liian nopeaa vaihdetta, turbiini ''luistaa'' koko ajan. Liika kuumeneminen lopulta tuhoaa turbiinin.

Jos maastoajoa varten ajoneuvossa on olemassa alennusvaihteisto, tätä on syytä maastossa myös käyttää. Juuri kytkimen ylikuumentumisen estämiseksi. Mahdollisesti Terrassa ei ollut alennusvaihteistoa ja kytkimen ongelmat johtui sitten siitä. Liian nopea välitys ja kytkimelle luistatusta, sitä ei mikään kytkin loputtomiin kestä.

Käytännössä alennusvaihteistoja on tullut testattua eräharrastuksen parissa. Esim. Hiluxista se löytyy ja upottavassa lumessa kahlaaminen ei alennusvaihteisto kytkettynä tuota sen kytkimelle ongelmia. Katumaastureista alennusvaihteistoa ei löydy ja parempi on jättää ne niistä ääriolosuhteista pois, on niitä lumirännin päästä pois vedetty. Tavallisen levykytkimen ylikuormittumisen tunnistaa jokainen. Hajusta.

edit: niin, pakko myöntää, että veden laitto turbiiniin ei kyllä ensimmäisenä minunkaan mieleen olisi tullut. Jos öljynkierto laatikon kanssa on yhteinen, hajalla myös vaihdelaatikko.
 
Viimeksi muokattu:
 
@skärdis @Ikarus @Samovarius
Jos oikein ymmärsin, Terra oli siinä vaiheessa about 20 kilometriä kasarmilta huitsin kuusessa, maastoharjoituksessa keskellä yötä, laatikko-ongelmaisena. Minkälainen tuo sitten mahtaa olla hinata pois, onko tarvinnut minkälaisen karavaanin eteen, ja onko ajateltu, että korjaamo hoitaa sitten täysremontin. Se oli ollut edessä, se todettiin eilen illalla.
Tietysti kun miettii, niin miksei haettu kassulta öljyä ja käytetty sitä veden asemasta, vaikka sitten aukko olisikin puutapilla paikattu tinaamisen sijaan. Jos sitä ei saanut yöllä :D?

Mutta ylipäänsä vehje kuulostaa mahdottoman hitaalta. Kyllähän armeija nyt usein suurimmaksi osaksi tieuria käyttää, vaikka maasto-ominaisuudet olisivatkin huippuja. @AKE-ukki , tarvitsemme lisää tietoja!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top