1980-luvun SA

skärdis

Respected Leader
@skärdis @Ikarus @Samovarius
Jos oikein ymmärsin, Terra oli siinä vaiheessa about 20 kilometriä kasarmilta huitsin kuusessa, maastoharjoituksessa keskellä yötä, laatikko-ongelmaisena. Minkälainen tuo sitten mahtaa olla hinata pois, onko tarvinnut minkälaisen karavaanin eteen, ja onko ajateltu, että korjaamo hoitaa sitten täysremontin. Se oli ollut edessä, se todettiin eilen illalla.
Tietysti kun miettii, niin miksei haettu kassulta öljyä ja käytetty sitä veden asemasta, vaikka sitten aukko olisikin puutapilla paikattu tinaamisen sijaan. Jos sitä ei saanut yöllä :D?
No tornitouhuja ei aina kannata yrittää siviilijärjellä pohtia. Siellähän ei kenelläkään ole penniäkään kiinni missään. Tarkoitan siis myös käskyjä antavia.

Rovajärven reissulla herrat kadetit rikottivat tahallaan Nasujen teloja kun pienen vaurion jälkeen olisi pitänyt heti pysäyttää ja alkava vaurio olisi ollut korjattavissa. Nämä järkimiehet sitten käskivät ajamaan kymmeniä kilometrejä vaurioiden pahetessa jokaisella telan kierroksella. Telamattoja hajosi täysin useampia kappaleita. Maksoivat silloin 25 tonnia (FIM) kappaleelta. Olin kuulemassa kun joku kuljetusupseeri antoi hieman palautetta kadeteille.


@skärdis @Ikarus @Samovarius
Mutta ylipäänsä vehje kuulostaa mahdottoman hitaalta. Kyllähän armeija nyt usein suurimmaksi osaksi tieuria käyttää, vaikka maasto-ominaisuudet olisivatkin huippuja. @AKE-ukki , tarvitsemme lisää tietoja!
Nopeuden puute kai oli suurikin ongelma vielä 70-luvulla.

Aikoinaan Valmet ja Sisu kilpailivat panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon kaupoista. Valmet oli vahvoilla, mutta traktorin tekniikkaan perustunut vaunu oli armottoman hidas. Sisu toi testeihin proto-Pasin ja tilanne selkeni kerrasta. Sisun vaihtoehto perustui kuorma-auton tekniikkaan ja nopeutta riitti maanteillekin.
 

PSB 5500

Kenraali
Aika pitkälle mä oon tässä kirjallisuuslähteiden varassa, mutta mulle ei kieltämättä tuu mieleen tilannetta missä vaihteistoljyjen vuodattaminen ulos tahallaan olis mitenkään eduksi. Se on vähän kuin laskisi potilaasta veret pihalle piristämismielessä. Enempikin tuo siipipyöristä puhuminen viirraa hydrauliseen eli turbiinikytkimeen, mikä on myös perinteisen planeettavaihteeseen perustuvan automaattivaihteiston osa. Mikäli tollainen varoventtiili on Terrassa todella ollut, väitän sen olleen tuossa turbiinikytkimessä ja sen tarkoitus on varmaankin pysyvästi irtikytkeä koko voimansiirto moottorista ylikuormitustilanteessa.

Terrassa on ilmeisesti ollut hydrauliikkaa enemmänkin, sillä en ole runko-ohjausta nähnyt ikinä toteutettavan muuten kuin hydraulisylintereillä ja juontovehkeessä on varmasti ollut vintturi.

Alan foorumeilta löytyy tällainen sitaatti:
"vamet 411a teho 88hv/sae, 2300 rpm. terrasta löytyy hydraulinen kytkin moottorin jälkeen ja normi levy kytkin runko nivelen etupuolelta. synkronoitu 8+2 traktori vaihteisto. metässä ajaessa on pienikn pakki lian pikä välitteinen. painoo on tyhjänä 6500kg ja siihen jälki asennus kuormain ja kuorma päälle..
nämä tiedot koskevat ainakin armeija 865 mallia. "

Liian pitkä välitys taas kertoo siitä, miksi turbiinikytkin on herkkä ylikuumenemaan. Ihan poikkeuksellinen voimansiirtoratkaisu tuo ei ole, myös esmes Rasissa on peräkkäin kytketyt turbiinikytkin ja perinteinen kytkin ja synkronoitu manuaaliaski, muistaakseni 2x4-vaihteinen (vasemmalla puolella kaaviota matala puoli ja oikealla pitkä). En muista oliko Rasissa ryömintävaihde, erittäin todennäköisesti oli. Tässä vaiheessa saattaa muisti tehdä jo tepposet, Rasi on tykkimiesten vetopeli enkä ajanut sillä kuin kerran ajoleirillä 15 vuotta sitten.

Noiden turbiinikytkimien tarkoitus on käsittääkseni estää mekaanista kytkintä palamasta raskaalla kuormalla maastoajossa, mutta eivät nekään loputtomiin kestä. Jonnekin sen moottorilta tulevan ja renkaille välitetyn tehon erotuksen on mentävä ja turbiinin luistaessa se menee vaihteistoöljyyn.

Vesi on aivan liian juoksevaa hydrauliikkaan ja vaihteistoihin eikä voitele, joten hajalle sillä vehkeet kyllä saa. En ymmärrä miksi moiseen temppuun on ryhdytty.

Terraan liittyy mielenkiintoinen metsäkonehistoriikki: https://www.komatsuforest.fi/tietoa/valmetista-komatsuun-vuosi-vuodelta
Valmet Terrasta on tehty kahta erilaista versiota (ainakin), perustuivat 361 ja 864 traktoreihin. Moottoreina näissä oli 311 ja 411 moottorit, tehot 46 ja se 80 hv. Tällaisella masinistit.com sivustolla on keskustelua Valmet Terrasta mistä näitä katsoin. Sieltä varmaan löytyy sitä vaihteistotietoa. Itsellä ei ole tästä koneesta mitään henk.koht kokemusta niin ei voi ottaa kantaa ajo-ominaisuuksiin.. Valmettihan teki matkan varrella kaivureita, pyöräkuormaajia, trukkeja ja metsäkoneita eli niissä varmaan oli kainenlaisia muunninvaihteistoja ym ratkaisuja, mutta ne kai tehtiin sitten näiden Terrojen jälkeen ja niissä oli opittu jotain(?). Tällaiset muunninvaihteistot olivat ilmeisesti jonkun muun tekemiä kuten ZF tai Clark.
 

PSB 5500

Kenraali
No tornitouhuja ei aina kannata yrittää siviilijärjellä pohtia. Siellähän ei kenelläkään ole penniäkään kiinni missään. Tarkoitan siis myös käskyjä antavia.

Rovajärven reissulla herrat kadetit rikottivat tahallaan Nasujen teloja kun pienen vaurion jälkeen olisi pitänyt heti pysäyttää ja alkava vaurio olisi ollut korjattavissa. Nämä järkimiehet sitten käskivät ajamaan kymmeniä kilometrejä vaurioiden pahetessa jokaisella telan kierroksella. Telamattoja hajosi täysin useampia kappaleita. Maksoivat silloin 25 tonnia (FIM) kappaleelta. Olin kuulemassa kun joku kuljetusupseeri antoi hieman palautetta kadeteille.




Nopeuden puute kai oli suurikin ongelma vielä 70-luvulla.

Aikoinaan Valmet ja Sisu kilpailivat panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon kaupoista. Valmet oli vahvoilla, mutta traktorin tekniikkaan perustunut vaunu oli armottoman hidas. Sisu toi testeihin proto-Pasin ja tilanne selkeni kerrasta. Sisun vaihtoehto perustui kuorma-auton tekniikkaan ja nopeutta riitti maanteillekin.
Vaihtoehtoisessa todellisuudessa meillä OLISI voinut olla panssaroitu, 6-pyöräinen traktori.. No ehkä hyvä näin että Sisu voitti. Parolassa museolla muistaakseni on tuo PaVa prototyyppi, perustuu Valmet 1502 traktoriin, mootyorina 6 syl 611. ( on se muuten perkele että piti junnuna lueskella kone- ja traktoriaiheista materiaalia eikä mitään järkevää. Jotain mistä olisi hyötyä. Mihin voi hyödyntää tietoa eri traktorimallien tiedoista nykyään, kysyn vaan..?)
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Noiden turbiinikytkimien tarkoitus on käsittääkseni estää mekaanista kytkintä palamasta raskaalla kuormalla maastoajossa, mutta eivät nekään loputtomiin kestä. Jonnekin sen moottorilta tulevan ja renkaille välitetyn tehon erotuksen on mentävä ja turbiinin luistaessa se menee vaihteistoöljyyn.

Tässä tehot 15B (täysillä) ~ 2 min ja ”sireeni huutaa” → tehot tyhjäkäynnille.
(Radio ohjauksessa, ” pöydästä” summeri pois ja matka jatkuu.)





Tässä vaikka päivän niin öljyt eivät lämpenen yli sallitun.




Kyse on vaihteistoöljyn jäähdytyksettä ja sen riittävyydestä.(y)


"Vaihteisto on (länsi)saksalaisen Voithin valmistama hydrodynaaminen virtausvaihteisto, jossa on automaattisesti vaihtuvat kolme vaihdetta. Näistä sekä I- että II-vaihde ovat momentinmuuntimia ja III-vaihde nestekytkin, joka käytännössä vastaa suunnilleen suoraa, mekaanista vaihdetta. Kaikkien kolmen vaihteen välityssuhde on sama, mutta I- ja II-vaihteen momentinmuuntimet poikkeavat muuntosuhteensa puolesta toisistaan. Virtausvaihteiston lisäksi vaihteistoon kuuluu suunnanvaihtolaite, joka mahdollistaa veturin yhtä nopean ajon molempiin ajosuuntiin. Vaihteistossa on myös kaksivaihteinen aluevaihde, jonka välityssuhdetta voidaan vaihtaa mekaanisella käyttövivulla veturin seistessä. Hitaammalla vaihteella veturin huippunopeus on 85 km/h, mutta vetovoima korkeampi kuin nopeammalla vaihteella, jolla veturin huippunopeus on 125 km/h."
 
Viimeksi muokattu:

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@skärdis @Ikarus @Samovarius
Jos oikein ymmärsin, Terra oli siinä vaiheessa about 20 kilometriä kasarmilta huitsin kuusessa, maastoharjoituksessa keskellä yötä, laatikko-ongelmaisena. Minkälainen tuo sitten mahtaa olla hinata pois, onko tarvinnut minkälaisen karavaanin eteen, ja onko ajateltu, että korjaamo hoitaa sitten täysremontin. Se oli ollut edessä, se todettiin eilen illalla.
Tietysti kun miettii, niin miksei haettu kassulta öljyä ja käytetty sitä veden asemasta, vaikka sitten aukko olisikin puutapilla paikattu tinaamisen sijaan. Jos sitä ei saanut yöllä :D?

Mutta ylipäänsä vehje kuulostaa mahdottoman hitaalta. Kyllähän armeija nyt usein suurimmaksi osaksi tieuria käyttää, vaikka maasto-ominaisuudet olisivatkin huippuja. @AKE-ukki , tarvitsemme lisää tietoja!
Turbiinikytkimissä, ainakin osassa, on vieläkin vahatulppa, joka kytkimen kuumetessa liikaa päästää öljyt tarkoituksella pihalle. Liike ja ylikuumentuminen loppuu. Jos tulppaa ei olisi, edessä turbiinikytkimen kärähtäminen. Lisäksi se turbiini on kallis, verrattuna tavalliseen levykytkimeen.

Tuohon olisi pitänyt viitsiä hakea vaihteistoöljyä ja sitten se leppätulppa, ajettu kone pois, tuhot olisivat olleet marginaalisia verrattuna veden kanssa toskaamiseen. Nyt meni mahdollisesti vaihdelaatiikko sekä turbiini. Ei viitsitty hakea. Siviilissä vastaavan tempun tehnyt kuski voisi ihan samalta seisomalta lähteä etsimään uutta työpaikkaa.

Vähän olen kuullut tarinaa Terralla ajamisesta. Kuulemma kauheaa. Moottori huutaa korvan vieressä, Valmetin laatikko jollottaa samassa setissä ja koko paketin lämpö ohjaamossa.. Olen joutunut joskus ajamaan Valmet 500 traktorilla. Uskon, että tarinalla on perää.
 

skärdis

Respected Leader
^^ OT ihan en ymmärtäny tuon Perkiössä kuvatun videon tarkoitusta. Kai se nyt tyhmäkäynnillä kärsii pyörittää vaikka viikon.

Eka video hyvä video momentimuuntimesta.
 

PSB 5500

Kenraali
Turbiinikytkimissä, ainakin osassa, on vieläkin vahatulppa, joka kytkimen kuumetessa liikaa päästää öljyt tarkoituksella pihalle. Liike ja ylikuumentuminen loppuu. Jos tulppaa ei olisi, edessä turbiinikytkimen kärähtäminen. Lisäksi se turbiini on kallis, verrattuna tavalliseen levykytkimeen.

Tuohon olisi pitänyt viitsiä hakea vaihteistoöljyä ja sitten se leppätulppa, ajettu kone pois, tuhot olisivat olleet marginaalisia verrattuna veden kanssa toskaamiseen. Nyt meni mahdollisesti vaihdelaatiikko sekä turbiini. Ei viitsitty hakea. Siviilissä vastaavan tempun tehnyt kuski voisi ihan samalta seisomalta lähteä etsimään uutta työpaikkaa.

Vähän olen kuullut tarinaa Terralla ajamisesta. Kuulemma kauheaa. Moottori huutaa korvan vieressä, Valmetin laatikko jollottaa samassa setissä ja koko paketin lämpö ohjaamossa.. Olen joutunut joskus ajamaan Valmet 500 traktorilla. Uskon, että tarinalla on perää.
Varmasti juuri näin, eli puutappi tms tilalle ja ÖLJYÄ säiliöön niin toimisi. Vaikka huonompaa öljyä hätätapauksessa. Mutta EI vettä, sehän tuhoaa kainen tuossa kun ei mitään voiteluominaisuuksia ole tässä käytössä. Ihan puhdasta tyhmyyttä tuo teko ollut..
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Dieselhydrauliset veturit Dv12 ja Dr14 eivät ehkä ole tässä ihan niitä parhaita verrokkeja. Se Voithin virtausvaihteisto poikkeaa käsittääkseni perinteisestä automaatista ja siinä on mm. suunnanvaihtaja. Lisäksi vehkeiden mitoitus on tehty raskaaseen vaihtotyöhön eli öljynjäähdyttimet ovat sen mukaiset. Kyllä deevereitä on ylikuumenemaan saatu, erityisesti ajettaessa lyhyt pää edellä moniajossa kun ei tahdo kuumana päivänä piilossa lymyäviin jäähdyttimiin riittää jäähdytysilmaa. 2600-sarjassa syyläri on muistaakseni tehokkaampi ja ongelmat harvinaisempia.

Eiköhän Terra olisi toisen koneen vintturilla noussut kuopastaan ja saatu hinattua varikolle. Ei tuo veden kaataminen koneistoon voi oikein olla kuin user erroria.
 

JR49

Respected Leader
Lahjoittaja
Ruokatauolla kattelin nopeasti lähdeteosta. Illalla lisää, mutta sellainen nimi kuin Voith 422 TD näkyi olevan Terran kohdalla.
 

Viljami

Luutnantti
Terroja oli 363, 465 ja 865. Pohjana niissä oli Valmetin mallit 361, 565 ja 864. Lisäksi oli ainakin kokeiluversiona olemassa malli 1265, jossa oli tehoja jotain 120 hv ja ylikin. Ilmeisesti kutoskone oli kyseessä. Tässä isossa mallissa oli ihan powershift-vaihteistokin. Näissä pienemmissä oli käsittääkseni normaali traktorista peräisin oleva kuiva kytkin ja kyseisen traktorimallin kova vaihteisto. En tiedä mitä malleja armeijalla on ollut, mutta ilmeisesti siellä on sitten ainakin osassa ollut turbiinikytkin. Vaihteisto lienee ollut silti normaali traktorin vaihteisto.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kyllä deevereitä on ylikuumenemaan saatu, erityisesti ajettaessa lyhyt pää edellä moniajossa kun ei tahdo kuumana päivänä piilossa lymyäviin jäähdyttimiin riittää jäähdytysilmaa. 2600-sarjassa syyläri on muistaakseni tehokkaampi ja ongelmat harvinaisempia.

DR14 on tehty vaihtotöihin, DV12 yleisveturiksi.

Vaihteiston lämpeneminen yli 110 c ei johdu jäähdytysjärjestelmästä.
Vaan DV 12:sta vaihteistoöljyn lämmönvaihtimen mitoituksetta.
Lämmönvaihdin ei pysty siirtämään syntyvää hukka lämpöä riittävän nopeasti, jäähdytynesteeseen.
Jäähdytys nesteen lämpötila pysyy yleensä normaalina (80 c) vaikka ”vaihteisto keittää” ( öljynlämpö yli 110 c).

Lämpeneminen on sitä voimakkaampaa, mitä pienempi nopeus veturilla on.
Johtuen vaihteistossa syntyvän hukkalämmön kasvutta pienillä nopeuksilla.

Vaihteistoöljyn lämmönvaihtimen mitoitus (jatkuva tehonkesto) on DV12 20 km/h ja DR 14 2 km/h.
Eli kun veturi (DV12) liikkuu yli 20 km/h moottorista voi ottaa täyden tehon rajattoman ajan.
Mutta liikuttaessa täydellä teholla ~5 km h, vaihteistonylilämpö hälyttää ~ 3 min kuluttua.

Eli vaihteisto voi ylikuumentua vaikka jäähdytysjärjestelmä toimisi täysin normaalisti.





Ps Vaihteistonlämmitys
Veturi seisoo paikalla, jarrut päällä.
Laitetaan tehoja koneeseen ja kas kumma öljynlämpömittari nousee aivan silmissä.:solthum:
 

JR49

Respected Leader
Lahjoittaja
1547656894486.png

Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000 -kirja:
Terra: sotilaspyörätraktori/maastopyörätraktori.
Tarkoitettu lähinnä raskaiden aseiden vetoon jalkaväkiprikaateissa.
1969 kauppakirja, loputkin 105 ajoneuvon kokonaismäärästä toimitettu vuonna 1971. Suunniteltu käyttöikä 40 vuotta, eli olisimme vasta ihan äskettäin luopuneet niistä, mutta todellisuudessa ne myytiin Kalkussa pois jo 1980-luvun lopulla. Syytä lyhkäseen elinkaareen ei mainita kirjassa. Kotimaisissa tuon ajan metsätraktoreissa oli joku heikko kohta mitä en muista, liekö tässä syy poistoon.

Teknisiä yksityiskohtia: Kokonaispaino 10.600 kiloa, tehoa Valmet 411 A -motissa 88 hv. Mitä sanotte teho/painosuhteesta?
Voith 422 TD nestekytkin välitti voiman vaihdelaatikon perässä olevan levykytkimen kautta 8+2R-vaihteistolle, josta se välittyi 18,4X26 tuuman renkaille.
Nopeus ilman kuormaa oli 32 km/h!!! Hitas totta tosiaan.
Nokassa Sepson-hydraulivintturi.
Ohjaustehostimesta ei ole mainintaa.
Vetokyky maastossa 3.200 kiloa. Kirjan kuvassa takavaunun perässä menee mäkeä ylös 76K37-tykki.

Mitä ne raskaat aseet jv-prikaateissa olivat? 75-millisiä pst-tykkejä, raskaita heittimiä ja kenttätykkejä?
Ja ylipäänsä, millä kalustolla tuon ajan prikaatien tykkikalusto olisi liikkunut, kun näitäkin oli vain se sata. Protojakaan ei varmaan ollut tarpeeksi, tai neukku-telavetäjiä. Osaako veli @Old Boy valottaa tarkemmin?
Ottokalustosta, niin miten on tuon ajan traktori-kaluston kyky vetää ainakaan raskaimpia tykkejä? Major ja Nuhvi nyt ovat ainakin riittäneet keveämpään kalustoon.

Nyt @PSB 5500 , nyt pääset hyödyntämään vanhojen traktorien trivia-tietoutta :).

1547656922329.png 1547656951439.png
 

Viljami

Luutnantti
View attachment 26922

Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000 -kirja:
Terra: sotilaspyörätraktori/maastopyörätraktori.
Tarkoitettu lähinnä raskaiden aseiden vetoon jalkaväkiprikaateissa.
1969 kauppakirja, loputkin 105 ajoneuvon kokonaismäärästä toimitettu vuonna 1971. Suunniteltu käyttöikä 40 vuotta, eli olisimme vasta ihan äskettäin luopuneet niistä, mutta todellisuudessa ne myytiin Kalkussa pois jo 1980-luvun lopulla. Syytä lyhkäseen elinkaareen ei mainita kirjassa. Kotimaisissa tuon ajan metsätraktoreissa oli joku heikko kohta mitä en muista, liekö tässä syy poistoon.

Teknisiä yksityiskohtia: Kokonaispaino 10.600 kiloa, tehoa Valmet 411 A -motissa 88 hv. Mitä sanotte teho/painosuhteesta?
Voith 422 TD nestekytkin välitti voiman vaihdelaatikon perässä olevan levykytkimen kautta 8+2R-vaihteistolle, josta se välittyi 18,4X26 tuuman renkaille.
Nopeus ilman kuormaa oli 32 km/h!!! Hitas totta tosiaan.
Nokassa Sepson-hydraulivintturi.
Ohjaustehostimesta ei ole mainintaa.
Vetokyky maastossa 3.200 kiloa. Kirjan kuvassa takavaunun perässä menee mäkeä ylös 76K37-tykki.

Mitä ne raskaat aseet jv-prikaateissa olivat? 75-millisiä pst-tykkejä, raskaita heittimiä ja kenttätykkejä?
Ja ylipäänsä, millä kalustolla tuon ajan prikaatien tykkikalusto olisi liikkunut, kun näitäkin oli vain se sata. Protojakaan ei varmaan ollut tarpeeksi, tai neukku-telavetäjiä. Osaako veli @Old Boy valottaa tarkemmin?
Ottokalustosta, niin miten on tuon ajan traktori-kaluston kyky vetää ainakaan raskaimpia tykkejä? Major ja Nuhvi nyt ovat ainakin riittäneet keveämpään kalustoon.

Nyt @PSB 5500 , nyt pääset hyödyntämään vanhojen traktorien trivia-tietoutta :).

View attachment 26923 View attachment 26924
Eli se turbiini kuului tosiaan pakettiin noissa. Mitä nyt tuon ajan traktoreihin tulee, niin oli tuolloin 70- luvun alussa jo Valmetin malleja 700 ja 900 ja oliko myös 1100. Takavetojahan ne oli pääosin, mutta taisi nelivetoversionakin löytyä. Kyllä ne varmaan ainakin nelivetoisena Terran pieksi helposti.
 

JR49

Respected Leader
Lahjoittaja
Eli se turbiini kuului tosiaan pakettiin noissa. Mitä nyt tuon ajan traktoreihin tulee, niin oli tuolloin 70- luvun alussa jo Valmetin malleja 700 ja 900 ja oliko myös 1100. Takavetojahan ne oli pääosin, mutta taisi nelivetoversionakin löytyä. Kyllä ne varmaan ainakin nelivetoisena Terran pieksi helposti.
Yritin lähestyä ajatusta sillä, mikä olisi ollut runsaslukuisinta kalustoa, ja siksi tulivat Majori ja Nuhvi ekana mieleen. Onhan niitä muitakin tosiaan, Valmetti ja Tuavetti ja mitä kaikkee.
 

Viljami

Luutnantti
Yritin lähestyä ajatusta sillä, mikä olisi ollut runsaslukuisinta kalustoa, ja siksi tulivat Majori ja Nuhvi ekana mieleen. Onhan niitä muitakin tosiaan, Valmetti ja Tuavetti ja mitä kaikkee.
Niin toki. Ei noita isoja Valmetteja kovin paljoa varmaan ollut maatiloilla. Puolustusvoimilla itsellään niitä ehkä oli jonkin verran, vaikka taisi olla paljolti viissatasia ne firman traktorit tuolloin. Siitä viissatasestahan oli sekin kokeiluversio jossa niitä oli kytketty kaksi yhteen.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Eli se turbiini kuului tosiaan pakettiin noissa. Mitä nyt tuon ajan traktoreihin tulee, niin oli tuolloin 70- luvun alussa jo Valmetin malleja 700 ja 900 ja oliko myös 1100. Takavetojahan ne oli pääosin, mutta taisi nelivetoversionakin löytyä. Kyllä ne varmaan ainakin nelivetoisena Terran pieksi helposti.
Lisäksi Terrassa ei ollut tasauspyörästön lukkoa. 70-luvun alun muissa ''oikeissa'' traktoreissa oli. 70-luvulla, ainakin alkupuolella, nelivetoiset maataloustraktorit oli aika harvinaisia. 80-luvulla löivät itsensä läpi. Nykyään ei käytännössä 2wd traktoria saa kuin tilaamalla.
Fiat alkoi joskus 70-luvun puolivälissä mainostaa 4wd:tä, motto oli: ''Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa.'' Fiatin 4wd olikin ensimmäisiä suuremmassa määrin myytyjä nelivetoja.
 

ajs178

Ylipäällikkö
View attachment 26922

Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000 -kirja:
Terra: sotilaspyörätraktori/maastopyörätraktori.
Tarkoitettu lähinnä raskaiden aseiden vetoon jalkaväkiprikaateissa.
1969 kauppakirja, loputkin 105 ajoneuvon kokonaismäärästä toimitettu vuonna 1971. Suunniteltu käyttöikä 40 vuotta, eli olisimme vasta ihan äskettäin luopuneet niistä, mutta todellisuudessa ne myytiin Kalkussa pois jo 1980-luvun lopulla. Syytä lyhkäseen elinkaareen ei mainita kirjassa. Kotimaisissa tuon ajan metsätraktoreissa oli joku heikko kohta mitä en muista, liekö tässä syy poistoon.

Teknisiä yksityiskohtia: Kokonaispaino 10.600 kiloa, tehoa Valmet 411 A -motissa 88 hv. Mitä sanotte teho/painosuhteesta?
Voith 422 TD nestekytkin välitti voiman vaihdelaatikon perässä olevan levykytkimen kautta 8+2R-vaihteistolle, josta se välittyi 18,4X26 tuuman renkaille.
Nopeus ilman kuormaa oli 32 km/h!!! Hitas totta tosiaan.
Nokassa Sepson-hydraulivintturi.
Ohjaustehostimesta ei ole mainintaa.
Vetokyky maastossa 3.200 kiloa. Kirjan kuvassa takavaunun perässä menee mäkeä ylös 76K37-tykki.

Mitä ne raskaat aseet jv-prikaateissa olivat? 75-millisiä pst-tykkejä, raskaita heittimiä ja kenttätykkejä?
Ja ylipäänsä, millä kalustolla tuon ajan prikaatien tykkikalusto olisi liikkunut, kun näitäkin oli vain se sata. Protojakaan ei varmaan ollut tarpeeksi, tai neukku-telavetäjiä. Osaako veli @Old Boy valottaa tarkemmin?
Ottokalustosta, niin miten on tuon ajan traktori-kaluston kyky vetää ainakaan raskaimpia tykkejä? Major ja Nuhvi nyt ovat ainakin riittäneet keveämpään kalustoon.

Nyt @PSB 5500 , nyt pääset hyödyntämään vanhojen traktorien trivia-tietoutta :).

View attachment 26923 View attachment 26924
Mitä ihmettä kaikki huippuvehkeet pitää stenata? Tämä olisi ollut varsin hyvä laite maakuntajoukoille!
 
Top