1980-luvun SA

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Muistan oman varusmies-aikani ja ne varusteet mitä meillä oli verrattuna mitä näki telkkarissa ruotsalaisilla. Me näytimme huomattavasti enemmän ryysyläisarmeijalta heihin verrattuna.
 

Old Boy

Kenraali
Tässä edelläkäsitellyssä Valmet Terra-casessa näkee mitä jäsen @veeteetee tarkoitti kirjoitaessaan että aseteollisuuden kvartaali on 25 vuotta. Valtion mahtikäskyllä perustettiin Valtion Tykkitehdas Jyväskylään juuri ennen sotia. Melkein keskelle ei mitään; jotain teollisuutta oli, mutta Jyskälä ei silloin ollu Hesan, Tampereen tai Turun tapainen teollisuuskaupunki. Opettelivat tykkien tekoa sotavuodet jonka jälkeen oli aika etsiä uusia tuotteita. Tehdas muuttui Valmetiksi ja ajoneuvot sekä koneet tuli kuvaan 50-luvulla. 1960-luvun lopun Terra-projekti tuli kuitenkin liian aikaisin. Ei ollu vielä insseillä tarpeeksi suunnitteluosaamista eikä ehkä metallimiehillä myöskään tarvittavaa kulttuuria. Asia joka enemmän kun hyvin tuli esiin edellä traktori- ja metsäkonetietäjien kirjoituksissa.

Omat kokemukseni Terroista jäi vähäisiksi kun ne ei tykkimiesten käytössä ollu ja poistuivat nopeasti, kuten jo tuli esiin. Alla kuitenkin vielä Pasi Kesselin Tykistötaktiikka-kirjasta hauska kuva, jossa todella eri aikakaudet kohtaavat. 1960-luvun lopun (kirjan mukaan tosin alun?) kokeiluharjoituksessa Terra vetää 120 K78 tykkiä. Arvatkaapas mikä vuosisata laitetaan 78-numeroiden eteen? Tykit olivat Saksan sotasaalista Puolasta ja 1800-lukua niissä oli ainoastaan putki, jonka puolalaiset sijoitti 152H10:n lavetille. Ei siis ihan uusi sekään mutta meidän nimikkeemme sentään oli 120 K78-31. Viimeinen vuosi oli modauksen suoritusaika Puolassa. Harrastivat siellä silloin jo eksoottisia tykkikehitelmiä.

Mainitun kirjan kuvateksteissä ei tosin ole tunnistettu helpompiakaan malleja ja julkaisusta puuttuu lähes kokonaan arviointi kuinka silloinen (siis 1970-80 lukujen) tykistötaktiikka olisi toiminu. Onneksi tämä asia on korjattu täällä MpNetissä.


Terra_120 K78.PNG78-31. Jälkimmäinen
 

Hallinkorva

Kenraali
Naapurtin isäntä muisteli vuonna 1987 kaivaneensa poteron, josta saivat kouluttajan mukaan vain silmät näkyä. Tajusin olleeni etuoikeutettu.

En ole koskaan kaivanut poteroa tai ylipäänsä kaivautunut mitenkään. Valmiissa linnoitteissa olen kyllä lusinut. Kiitos ja ylistys!

Miten yleistä oli kaivautuminen?
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Tässä edelläkäsitellyssä Valmet Terra-casessa näkee mitä jäsen @veeteetee tarkoitti kirjoitaessaan että aseteollisuuden kvartaali on 25 vuotta. Valtion mahtikäskyllä perustettiin Valtion Tykkitehdas Jyväskylään juuri ennen sotia. Melkein keskelle ei mitään; jotain teollisuutta oli, mutta Jyskälä ei silloin ollu Hesan, Tampereen tai Turun tapainen teollisuuskaupunki. Opettelivat tykkien tekoa sotavuodet jonka jälkeen oli aika etsiä uusia tuotteita. Tehdas muuttui Valmetiksi ja ajoneuvot sekä koneet tuli kuvaan 50-luvulla. 1960-luvun lopun Terra-projekti tuli kuitenkin liian aikaisin. Ei ollu vielä insseillä tarpeeksi suunnitteluosaamista eikä ehkä metallimiehillä myöskään tarvittavaa kulttuuria. Asia joka enemmän kun hyvin tuli esiin edellä traktori- ja metsäkonetietäjien kirjoituksissa.

Omat kokemukseni Terroista jäi vähäisiksi kun ne ei tykkimiesten käytössä ollu ja poistuivat nopeasti, kuten jo tuli esiin. Alla kuitenkin vielä Pasi Kesselin Tykistötaktiikka-kirjasta hauska kuva, jossa todella eri aikakaudet kohtaavat. 1960-luvun lopun (kirjan mukaan tosin alun?) kokeiluharjoituksessa Terra vetää 120 K78 tykkiä. Arvatkaapas mikä vuosisata laitetaan 78-numeroiden eteen? Tykit olivat Saksan sotasaalista Puolasta ja 1800-lukua niissä oli ainoastaan putki, jonka puolalaiset sijoitti 152H10:n lavetille. Ei siis ihan uusi sekään mutta meidän nimikkeemme sentään oli 120 K78-31. Viimeinen vuosi oli modauksen suoritusaika Puolassa. Harrastivat siellä silloin jo eksoottisia tykkikehitelmiä.

Mainitun kirjan kuvateksteissä ei tosin ole tunnistettu helpompiakaan malleja ja julkaisusta puuttuu lähes kokonaan arviointi kuinka silloinen (siis 1970-80 lukujen) tykistötaktiikka olisi toiminu. Onneksi tämä asia on korjattu täällä MpNetissä.


View attachment 2694778-31. Jälkimmäinen
Vaikka olenkin kuninkaallisen huollon mies, niin olen peruskoulutusyksikön osalta sentään pst-mies. Joten Ukilta-pojanpojalle Musti
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
Naapurtin isäntä muisteli vuonna 1987 kaivaneensa poteron, josta saivat kouluttajan mukaan vain silmät näkyä. Tajusin olleeni etuoikeutettu.

En ole koskaan kaivanut poteroa tai ylipäänsä kaivautunut mitenkään. Valmiissa linnoitteissa olen kyllä lusinut. Kiitos ja ylistys!

Miten yleistä oli kaivautuminen?
En tiedä 80-luvusta, mutta kyllä 70-luvun lopulla kaivauduttiin useita kertoja ja siihen liittyen tehtiin aina piikkilankaesteitä yms. Ja harjoituksen jälkeen kaikki purettiin ja poterot täytettiin. No, Sandiksen hiekkamaastossa kaivaminen oli kohtuu helppoa. Piikkilankaesteen toimivuutta piti testata yrittämällä juosta sen läpi. Jos juokseminen ei onnsitunut, oli este riittävä. Poteroista jäi mieleen erityisesti RAuK:n aikainen, kadettien vetämä pstharjoitus, missä taistelijapari kaivoi kahden ukon poteron. Siinä sitten kykittiin yön yli. Toinen valvoi ja toinen nukkui tunnin kerrallaan. Arvatkaa vaan, saiko nukuttua. Pari kertaa ne Kadettikoulun BTR-60 "hyökkäsi" ja ne piti sitten torjua. Aika lähelle muuten pääsivät niin, ettei niitä kuullut. OK, silloin oli kova tuuli ja suunta sopivasti hyökkääjiä vastaan.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Naapurtin isäntä muisteli vuonna 1987 kaivaneensa poteron, josta saivat kouluttajan mukaan vain silmät näkyä. Tajusin olleeni etuoikeutettu.

En ole koskaan kaivanut poteroa tai ylipäänsä kaivautunut mitenkään. Valmiissa linnoitteissa olen kyllä lusinut. Kiitos ja ylistys!

Miten yleistä oli kaivautuminen?
Lumeen ja enemmän kuin tarpeeksi. Sulaan maahan ei kertaakaan. Toki oltiin liikkeessä vähintään kerran päivässä.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Naapurtin isäntä muisteli vuonna 1987 kaivaneensa poteron, josta saivat kouluttajan mukaan vain silmät näkyä. Tajusin olleeni etuoikeutettu.

Miten yleistä oli kaivautuminen?
80-luvusta en tiedä, mutta 90-luvulla kyllä lapio ja hakku heilui ja routapanokset paukkui. Myös hiekkasäkit, ajoneuvoesteet ja piikkilangat tuli tutuiksi.

Itse asiassa linnoittaminen on tehnyt paluuta viime vuosina ja varsinkin paikallisjoukoissa taistelunkestävyyttä haetaan jälleen linnoitteista.
 

proileri

Eversti
80-luvusta en tiedä, mutta 90-luvulla kyllä lapio ja hakku heilui ja routapanokset paukkui. Myös hiekkasäkit, ajoneuvoesteet ja piikkilangat tuli tutuiksi.

Itse asiassa linnoittaminen on tehnyt paluuta viime vuosina ja varsinkin paikallisjoukoissa taistelunkestävyyttä haetaan jälleen linnoitteista.
Kyllähän noita kaivellaan, eihän se käyttötarkoitus ole mihinkään hävinnyt. Taitaa olla jenkkien virallinen doktriini vieläkin että heti kun liike lakkaa niin kaivaminen alkaa.

Taitaa kuoppien tekeminen uuden taistelutavan myötä olla entistä yleisempää, kun pitää olla entistä enemmän vaihtoasemia. En tiedä miten pioneeritoiminta on muuttunut viimeaikoina, mutta taitaa rakennuspioneereilla olla kiitettävästi kaivinkonehommia jos painopistesuunnan selustaan kaivetaan asemia esim. 200m välein. Oma näppituntuma on, että 80-90-l. jäykässä puolustuksessa panostettiin enemmän jämyihin linnotteisiin kuten esivalmistettuihin betonipalikoihin, kun nyt ne varmaan ovat hieman useammin pikarakenteisia tai siirrettäviä.
 

Umkhonto

Kenraali
80-luvusta en tiedä, mutta 90-luvulla kyllä lapio ja hakku heilui ja routapanokset paukkui. Myös hiekkasäkit, ajoneuvoesteet ja piikkilangat tuli tutuiksi.

Itse asiassa linnoittaminen on tehnyt paluuta viime vuosina ja varsinkin paikallisjoukoissa taistelunkestävyyttä haetaan jälleen linnoitteista.
Kyllä kuninkaallisessa it:ssäkin kaivauduttiin ysärin alkupuolella. Tosin routapanos vähän helpotti hommaa talvisaikaan.
 

Lunni

Majuri
Ysärillä tuli kaivettua Taipalsaaressa parikin monttua morttileirillä. Joukkueen voimin sitten teimme majoituskorsun, oikein hirret ja kaikki. Tyypilliseen tornitapaan, ehdimme olla siellä pimeässä, kylmässä ja märässä (koska satoi koko viikon) korsussa tupakin verran, kunnes tulikin käsky purkaa koko korsu. Joten taas lapiot töihin, hirret siisteihin pinoihin ja monttu umpeen. Oli se hyvä ettei silloin kukaan ollut lanseerannut slogania "tee työtä jolla on tarkoitus"...
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Ysärillä tuli kaivettua Taipalsaaressa parikin monttua morttileirillä. Joukkueen voimin sitten teimme majoituskorsun, oikein hirret ja kaikki. Tyypilliseen tornitapaan, ehdimme olla siellä pimeässä, kylmässä ja märässä (koska satoi koko viikon) korsussa tupakin verran, kunnes tulikin käsky purkaa koko korsu. Joten taas lapiot töihin, hirret siisteihin pinoihin ja monttu umpeen. Oli se hyvä ettei silloin kukaan ollut lanseerannut slogania "tee työtä jolla on tarkoitus"...
Tämä on muuten asia joka jäi sinne ysärille ja 2000-luvun alkuun.
Muistan kyllä hyvin kun noita harjoituksia vielä oli: tehtiin poterot ja korsut - ja kun ne oli valmiit, ne purettiin - eikä kukaan ainakaan ääneen epäillyt onko hommassa järkeä :)
Vähän veikkaan että linnoittamisen taito on kadonnut tai ainakin katoamassa.
 

PSS

Kenraali
Naapurtin isäntä muisteli vuonna 1987 kaivaneensa poteron, josta saivat kouluttajan mukaan vain silmät näkyä. Tajusin olleeni etuoikeutettu.

En ole koskaan kaivanut poteroa tai ylipäänsä kaivautunut mitenkään. Valmiissa linnoitteissa olen kyllä lusinut. Kiitos ja ylistys!

Miten yleistä oli kaivautuminen?
Kesällä -85 tuli viitisen poteroa kaivetuksi Hallin kangasmaastoon.
 
Top