Kyllä, näin varmasti oli. Ja eikä se köyhyys tainnut olla pelkästään imagossa, eiköhän se ollut läsnä armeijassa kautta linjan jos mietitte sen aikuista kalustoa ylipäätään.
1980-luvun SA
- Viestiketjun aloittaja Hallinkorva
- Aloitus PVM
skärdis
Greatest Leader
On maamme köyhä - ja siksi jää.
Ei kai ne polkupyöräpataljoonatkaan olleet niitä joita arvovieraille esiteltiin? Asevelvollisuusarmeijan luonteeseen kaiketi kuuluu, ettö kaikesta muusta paitsi miehistä on pulaa.
skärdis
Greatest Leader
Sama tunne tuli ihan suomalaisiinkin joukkoihin verrattuna, siis niihin jotka esiintyivät televisiossa.
No ei se minua niinkään ihteäni haitannut.
Tässä edelläkäsitellyssä Valmet Terra-casessa näkee mitä jäsen @veeteetee tarkoitti kirjoitaessaan että aseteollisuuden kvartaali on 25 vuotta. Valtion mahtikäskyllä perustettiin Valtion Tykkitehdas Jyväskylään juuri ennen sotia. Melkein keskelle ei mitään; jotain teollisuutta oli, mutta Jyskälä ei silloin ollu Hesan, Tampereen tai Turun tapainen teollisuuskaupunki. Opettelivat tykkien tekoa sotavuodet jonka jälkeen oli aika etsiä uusia tuotteita. Tehdas muuttui Valmetiksi ja ajoneuvot sekä koneet tuli kuvaan 50-luvulla. 1960-luvun lopun Terra-projekti tuli kuitenkin liian aikaisin. Ei ollu vielä insseillä tarpeeksi suunnitteluosaamista eikä ehkä metallimiehillä myöskään tarvittavaa kulttuuria. Asia joka enemmän kun hyvin tuli esiin edellä traktori- ja metsäkonetietäjien kirjoituksissa.
Omat kokemukseni Terroista jäi vähäisiksi kun ne ei tykkimiesten käytössä ollu ja poistuivat nopeasti, kuten jo tuli esiin. Alla kuitenkin vielä Pasi Kesselin Tykistötaktiikka-kirjasta hauska kuva, jossa todella eri aikakaudet kohtaavat. 1960-luvun lopun (kirjan mukaan tosin alun?) kokeiluharjoituksessa Terra vetää 120 K78 tykkiä. Arvatkaapas mikä vuosisata laitetaan 78-numeroiden eteen? Tykit olivat Saksan sotasaalista Puolasta ja 1800-lukua niissä oli ainoastaan putki, jonka puolalaiset sijoitti 152H10:n lavetille. Ei siis ihan uusi sekään mutta meidän nimikkeemme sentään oli 120 K78-31. Viimeinen vuosi oli modauksen suoritusaika Puolassa. Harrastivat siellä silloin jo eksoottisia tykkikehitelmiä.
Mainitun kirjan kuvateksteissä ei tosin ole tunnistettu helpompiakaan malleja ja julkaisusta puuttuu lähes kokonaan arviointi kuinka silloinen (siis 1970-80 lukujen) tykistötaktiikka olisi toiminu. Onneksi tämä asia on korjattu täällä MpNetissä.
78-31. Jälkimmäinen
Omat kokemukseni Terroista jäi vähäisiksi kun ne ei tykkimiesten käytössä ollu ja poistuivat nopeasti, kuten jo tuli esiin. Alla kuitenkin vielä Pasi Kesselin Tykistötaktiikka-kirjasta hauska kuva, jossa todella eri aikakaudet kohtaavat. 1960-luvun lopun (kirjan mukaan tosin alun?) kokeiluharjoituksessa Terra vetää 120 K78 tykkiä. Arvatkaapas mikä vuosisata laitetaan 78-numeroiden eteen? Tykit olivat Saksan sotasaalista Puolasta ja 1800-lukua niissä oli ainoastaan putki, jonka puolalaiset sijoitti 152H10:n lavetille. Ei siis ihan uusi sekään mutta meidän nimikkeemme sentään oli 120 K78-31. Viimeinen vuosi oli modauksen suoritusaika Puolassa. Harrastivat siellä silloin jo eksoottisia tykkikehitelmiä.
Mainitun kirjan kuvateksteissä ei tosin ole tunnistettu helpompiakaan malleja ja julkaisusta puuttuu lähes kokonaan arviointi kuinka silloinen (siis 1970-80 lukujen) tykistötaktiikka olisi toiminu. Onneksi tämä asia on korjattu täällä MpNetissä.
78-31. Jälkimmäinen
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Naapurtin isäntä muisteli vuonna 1987 kaivaneensa poteron, josta saivat kouluttajan mukaan vain silmät näkyä. Tajusin olleeni etuoikeutettu.
En ole koskaan kaivanut poteroa tai ylipäänsä kaivautunut mitenkään. Valmiissa linnoitteissa olen kyllä lusinut. Kiitos ja ylistys!
Miten yleistä oli kaivautuminen?
En ole koskaan kaivanut poteroa tai ylipäänsä kaivautunut mitenkään. Valmiissa linnoitteissa olen kyllä lusinut. Kiitos ja ylistys!
Miten yleistä oli kaivautuminen?
Vaikka olenkin kuninkaallisen huollon mies, niin olen peruskoulutusyksikön osalta sentään pst-mies. Joten Ukilta-pojanpojalle Musti
Bodyguard
Kenraali
En tiedä 80-luvusta, mutta kyllä 70-luvun lopulla kaivauduttiin useita kertoja ja siihen liittyen tehtiin aina piikkilankaesteitä yms. Ja harjoituksen jälkeen kaikki purettiin ja poterot täytettiin. No, Sandiksen hiekkamaastossa kaivaminen oli kohtuu helppoa. Piikkilankaesteen toimivuutta piti testata yrittämällä juosta sen läpi. Jos juokseminen ei onnsitunut, oli este riittävä. Poteroista jäi mieleen erityisesti RAuK:n aikainen, kadettien vetämä pstharjoitus, missä taistelijapari kaivoi kahden ukon poteron. Siinä sitten kykittiin yön yli. Toinen valvoi ja toinen nukkui tunnin kerrallaan. Arvatkaa vaan, saiko nukuttua. Pari kertaa ne Kadettikoulun BTR-60 "hyökkäsi" ja ne piti sitten torjua. Aika lähelle muuten pääsivät niin, ettei niitä kuullut. OK, silloin oli kova tuuli ja suunta sopivasti hyökkääjiä vastaan.
Lumeen ja enemmän kuin tarpeeksi. Sulaan maahan ei kertaakaan. Toki oltiin liikkeessä vähintään kerran päivässä.
80-luvusta en tiedä, mutta 90-luvulla kyllä lapio ja hakku heilui ja routapanokset paukkui. Myös hiekkasäkit, ajoneuvoesteet ja piikkilangat tuli tutuiksi.
Itse asiassa linnoittaminen on tehnyt paluuta viime vuosina ja varsinkin paikallisjoukoissa taistelunkestävyyttä haetaan jälleen linnoitteista.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Se on hiljaisin ja mukavin venäläinen ajoneuvo, jonka tiedän. Kaikki Ladat ja Mosset mukaan luettuina.
proileri
Kenraali
Kyllähän noita kaivellaan, eihän se käyttötarkoitus ole mihinkään hävinnyt. Taitaa olla jenkkien virallinen doktriini vieläkin että heti kun liike lakkaa niin kaivaminen alkaa.
Taitaa kuoppien tekeminen uuden taistelutavan myötä olla entistä yleisempää, kun pitää olla entistä enemmän vaihtoasemia. En tiedä miten pioneeritoiminta on muuttunut viimeaikoina, mutta taitaa rakennuspioneereilla olla kiitettävästi kaivinkonehommia jos painopistesuunnan selustaan kaivetaan asemia esim. 200m välein. Oma näppituntuma on, että 80-90-l. jäykässä puolustuksessa panostettiin enemmän jämyihin linnotteisiin kuten esivalmistettuihin betonipalikoihin, kun nyt ne varmaan ovat hieman useammin pikarakenteisia tai siirrettäviä.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Kyllä kuninkaallisessa it:ssäkin kaivauduttiin ysärin alkupuolella. Tosin routapanos vähän helpotti hommaa talvisaikaan.
Ysärillä tuli kaivettua Taipalsaaressa parikin monttua morttileirillä. Joukkueen voimin sitten teimme majoituskorsun, oikein hirret ja kaikki. Tyypilliseen tornitapaan, ehdimme olla siellä pimeässä, kylmässä ja märässä (koska satoi koko viikon) korsussa tupakin verran, kunnes tulikin käsky purkaa koko korsu. Joten taas lapiot töihin, hirret siisteihin pinoihin ja monttu umpeen. Oli se hyvä ettei silloin kukaan ollut lanseerannut slogania "tee työtä jolla on tarkoitus"...
Tämä on muuten asia joka jäi sinne ysärille ja 2000-luvun alkuun.
Muistan kyllä hyvin kun noita harjoituksia vielä oli: tehtiin poterot ja korsut - ja kun ne oli valmiit, ne purettiin - eikä kukaan ainakaan ääneen epäillyt onko hommassa järkeä
Vähän veikkaan että linnoittamisen taito on kadonnut tai ainakin katoamassa.
Kesällä -85 tuli viitisen poteroa kaivetuksi Hallin kangasmaastoon.
AKE-ukki
Respected Leader
Sanotaanko näin.. Linnoittamisen taito ei ole katoamassa. se vain on nykyään harvemman käsissä ja tulokset ovat silti nopeutuneet. Kiitos modernin rakentamisen ja työkaluston.
Viimeksi muokattu: