5.56 vs 7.62

[Nhhk]

Ei kiinalaiseen sotatarvikemateriaaliin kannata suhtautua kielteisesti lähtökohtaisesti. Kannattaa muistaa, että he valmistavat tasan niin hyvää tai huonoa laatua, kun asiakas on valmis maksamaan.

En suhtaudu kiinalaiseen tuotantoon kielteisesti mutta famasiin suhtaudun.

 

[DM]

Huhut kertoo että usa:n kuperkeikka miehet käyttää jo .300 blackouttia

US SOCOM Seeks New .300 Blackout M4A1 Personal Defense Weapon Conversion Kit
http://www.thefirearmblog.com/blog/...-m4a1-personal-defense-weapon-conversion-kit/

BREAKING: Black Hills Sole-Sourced for Contract for FBI Hostage Rescue Team .300 Blackout Subsonic Ammunition
http://www.thefirearmblog.com/blog/...rescue-team-300-blackout-subsonic-ammunition/

Dutch MARSOF officially purchase .300 BLK SIG MCX Rifles
http://www.thefirearmblog.com/blog/...f-officially-purchase-300-blk-sig-mcx-rifles/

 

[Herman30]

SAS to use bigger bullets to kill enemy outright after claiming 'shoot-to-wound' policy put their lives at riskThe SAS are being issued with new ammunition designed to kill the enemy outright after they condemned a ‘shoot-to-wound’ policy that put their lives at risk.
The elite troops will now use bigger, heavier rounds to overcome Islamic insurgents who are determined to fight to the death.

Etsimättä tulee mieleen USA-Filippiinitsota ja Moro kapinalliset 1899-1913.

In the Moro Rebellion, Moro Muslim Juramentados in suicide attacks continued to charge against American soldiers even after being shot. Panglima Hassan in the Hassan uprising had to be shot dozens of times before he went down. This forced the Americans phase out revolvers with .38 caliber ammunition with Colt .45 ACP pistols against the Moros.

 

[vessaharjamies]

Mielenkiintoinen ja uusi tieto Vessaharjamies! Aika jännä systeemi. Melkoinen suunnittelun kukkanen, koska ei esimerkiksi rullasulkuun perustuva hidastettu massasulku vaadi mitään poikkeuksellista hylsyltä Hekun aseissa.

Eniten teräshylsyjä käyttävät ja varmaan myös parhaat tekevät venäläiset. Sekin on oma taiteenlajinsa, eikä välttämättä lainkaan helpompaa kun messinkihylsyjen vaikkakin näitä jopa 40% halvempaa. Venäläiset teräshylsyt kelpaavat jopa Amerikkalaiselle Hornadylle heidän steel match sarjansa tarkkuuslatauksille.

Aikanaanhan Ranskassa on ollut omaakin ammusteollisuutta, joten ilmeisesti tätä ei ole koettu ongelmaksi. Kylmän sodan aikana paukkuja lienee tehty varastoon niin paljon, että niillä on ajateltu selviävän niin pitkään kuin armeija pysyisi sotatilanteessa toimintakykyisenä tai kiväärit kestävät käyttöä. Nämä kylmän sodan jälkeiset jatkuvat pienemmät konfliktit lienevät sitten yllättäneet suunnittelijat ja varastot eivät olekaan riittäneet niin pitkälle, kuin oli alunperin suunniteltu. Luulisin.

Nyt menee vähän ot:ksi. itsellä ei ole famasista kokemusta mutta mitä siitä on lukenut niin ei kauheasti ole herättäny positiivista mielikuvaa ja on ihme että sitä ei ole jo stenattu.
Ja nyt jos jollain on henkilökohtaista kokemusta enemmän kun muutamasta laukauksesta niin voi kertoa kokemuksia.

Joskus on tullut vähän enemmänkin ammuskeltua. Mielestäni ihan käyttökelpoinen kivääri - ergonomialtaan ainakin täysin eri luokassa perinteisiin AK-virityksiin verrattuna (se suomalainen mukaan lukien). Toimii hyvin molempikätisillä/silmäisillä (latausvivun ja varmistimen sijoittelu, hylsyjen poiston puolen vaihdettavuus) ja on tarpeeksi tarkka sinne 300 metriin. Kompakti eli sopii hyvin ajoneuvoissa kulkeville sotilaille ja vaikka laskuvarjomiehille (kulkee hypätessäkin suoraan kylkeen kiinnitettynä ilman mitään paketointia). Miinus on optiikan kiinnitys kahvan päällä, jolloin välyksestä riippuen pääsee liikkumaan vähän. Ei haittaa punapisteellä, mutta 4x kiikarilla ei ole enää kovin hyvä. Uusimmissa malleissa tämäkin on sitten korjattu kiinteällä picatinny kiskolla. Ne paljon parjatut syöttövirheet johtuvat aseen kanssa käytännössä aina lippaista eli niin pitkään kuin lippaan suuaukko ei ole hakattu mihinkään toimii kuten pitääkin. Ei tietenkään pärjää parhaille länsimaisille kivääreille, mutta aikakautensa tuotokseksi varsin käyttökelpoinen kapine.

 

[vastarannankiiski]

On vedetty jutussa mutkia suoriksi mutta jo jonkun aikaa on ollut yleisessä tiedossa että nykyinen 5.56: nato on tehoton jos vihollisella on vähäkään suojaa ja/ tai vielä jonkin laiset liivit päällä.

Todelliseen 5.56 Naton läpäisyyn en ota kantaa eri luodeilla, mutta ei ole sattumanvaraista miksi venäläiset ovat omissa jalkaväen ampumatarvikkeissaan panostaneet karkaistuihin teräskeernoihin ainakin 80-luvun lopulta lähtien, sirpaloitumisen sijasta. Jos katsoo 90-luvulla käyttöön tullutta 5.45 7N10 niin luodin sisus on terävä, karkaistu teräksinen sukkapuikko. Haavaballistisesti jättää ehkä toivomisen varaa, mutta läpäisy on selkeästi optimoitu kohtuullisin kustannuksin.

EDIT: Ei pelkästään taloudelliset syyt (karkaistun) teräksen käytöstä lyijyn sijasta luodin ytimen materiaalina.

 

[vastarannankiiski]

Joskus on tullut vähän enemmänkin ammuskeltua.

En epäile lainkaan, ja luulen että vähän enemmänkin on Famasilla mies ampunut kun "ihan vaan totutteluammunnat". Syynkin luulen arvaavani oikein.

 

[SJ]

No, jos vihollisen pataljoona on arolla 800 metrin päässä omista joukoista ja kumpikin osapuoli näkee toisensa varsin hyvin, niin on se hyvä olla joku asetus takatähtäimessä. Edes psykologista syistä.

Jos kyseessä on naapurimaan tyypillinen pataljoona, niin parempi vaan häipyä ja tilata tykistöä. Ei ole mitään syytä lähteä viivalle tuollaisessa tapauksessa.

 

[Nhhk]

Jos kyseessä on naapurimaan tyypillinen pataljoona, niin parempi vaan häipyä ja tilata tykistöä. Ei ole mitään syytä lähteä viivalle tuollaisessa tapauksessa.

EI. Paljon parempi kääntää tähtäimestä kahdeksansadanmetrin asetus ja huutaa hakkaa päälle ja päästää lyhyitä sekä tarkkoja sarjoja. (Sarkasmia)

 

[vastarannankiiski]

Vähän lainattua tuolta toisesta ketjusta, jossa käsiteltiin tuota amerikkalaista .300 AAC BLK:ta.

http://www.thedrive.com/the-war-zone/8333/u-s-special-operators-want-a-tiny-assault-rifle

"In tests, the new rounds retained more power and accuracy as the test weapons got shorter and shorter."

Tässä on tullut ilmi "bläkärillä" sellainen ballistinen etu, joka on kaikilla puolipitkää 7.62:ta ampuvilla patruunoilla joka siis on myös 7.62x39mm aseilla. Kun esimerkiksi 7.62x39mm AK:n 16"/40cm piippua aletaan lyhentämään, lähtönopeus ei olennaisesti tipu merkittävästi, ennenkun tietty kriittinen alaraja on saavautettu. Eli luoti ottaa itselleen ominaiset vauhdit jo melko lyhyestä piipusta ja tämän jälkeen lähtönopeus ei enään olennaisesti nouse. Se nimittäin mahdollistaa erilaiset lyhytpiippuisten karbiinihankkeiden virittelyt patruunoiden ympärille, kuten tästä artikkelistakin tulee ilmi.

5.56 NATO on ollut tästä taas toisen ääripään esimerkki. Käytännössä kaikkien patruunoiden ja etenkin sotilaspatruunoiden M193 ja M855 ja M855A1 "teho" perustuu sirpaloitumiseen ja sirpaloituminen tarvitsee niin korkean iskunopeuden kohteessa kun vastaavasti korkean lähtönopeuden aseen piipunsuulla. Patruunahan on alunperin otettu sotilaslatauksena käyttöön 20" piipulla varustetussa aseessa. Ongelmana patruunassa on se, että kun piippua lähetään lyhentämään, tippuvat lähtönopeudet melko nopeasti samalla ja samalla myös iskunopeudet kohteessa. Kun lähtönopeudet tippuvat, eivät em sotilaspatruunat enään sirpaloidu toivotulla tavalla ja yhtä luotettavasti, toisin sanoen "tehokas kantomatka" tippuu, jos tehokkaana kantomatkana pidetään sitä etäisyyttä jolla luoti vielä sirpaloituu maalissa. Tästä syystä amerikkalaisilla on ollut tarve ottaa käyttöön erikoispatruunoita lyhytpiippuisssa 5.56mm erikoisaseissaan, kuten nyt jo vanhat tutut DMR MK 262 patruunat, jotka on ladattu herkästi sirpaloituvilla 77gr HPBT luodeilla. Reikäpäisinä ja ohutvaippaisina niiden vaipat ovat hauraita ja taipuvaisia murtumaan herkästi rikki osuessaan vielä hitaammilla iskunopeuksillakin, joka sitten johtaa luodin sirpaloitumiseen ja "räjähdystyyppiseen vammaan". Raskas luotipaino puolestaan tarjoaa paljon sirpaloituvaa massaa ja takaa sitä että luodin suurikokoisimpia sirpaleita tai luodin kanta uppoaa riittävän syvälle kehossa sirpaloitumisen jälkeen.

Vastaavasti 6-10g 7.62mm HPBT luodit on helppoa saada sirpaloitumaan jo verraten lyhyistä piipuista, koska lähtönopeus ja sen seurauksena iskunopeus ei enään merkittävästi nouse sen tietyn kriittisen rajan ylitettyään. Samalla luodin suuri massa tuottaa paljon kudoksessa sirpaloituvaa materiaalia ja kudosläpäisy pysyy verraten hyvänä, samalla periaatteella kuten 5.56:n 77gr HPBT latauksissa. Juuri tässä on se vahvuus ja potentiaali jonka keskipitkät 7.62mm patruunat tarjoavat.

Vaikka amerikkalaiset markkinoivat maailmalla HPBT luotien käyttöä puhtaasti tarkkuudellisista syistä 7.62mm tarkkuusaseissa, he myös tietävät sen että HPBT luoti on ohutvaippaisena ja pienen kärkireikänsä aiheuttaman epäyhteinäisen vaipan osalta herkempi sirpaloitumaan maalissa kun iskunopeutta on riittävästi, joka taas on pienempi iskunopeus kun mitä vanhemmilta M193 ja M855 luodeilta vaaditaan. He käyttävät 77gr HPBT luodeilla ladattuja patruunoita siis myös lähitaistelupatruunana lyhytpiippuissa (11,5") karbiinivariaatioissa erikoismiehillä, eikä tätä käyttöä voi ainakaan tarkkuuspotentiaalilla perustella!

Venäläiset, he eivät ole 5.45:ssä koskaan lähteneet tälle sirpaloitumisen tielle patruunoissaan. Heillä kuljettu tie näyttää nimenomaisesti olevan päinvastainen, eli läpäisyn optimointi kaikilla patruunoilla ja maalin tavoittaminen suojankin takaa vaikka sitten aina pienellä vammapotentiaalilla. Tämä läpäisyn optimoinnin maksimi ilmenee käytännössä kaikissa heidän kiväärikaliperisissa patruunoissaan. Kaikista patruunoista ja vanhojen variaatioista jotka on suunniteltu ja tehty viimeistään 90-luvun alun jälkeen, löytyy se karkaistu keerna sisältä. 80-luvun lopussa perusampumatarvikkeet 7.62x54R (57-N-323S), 7.62x39 (57-N-231) ja 5.45x39 (7N6) saivat sisäänsä karkaistun teräskeernan karkaisemattoman sijasta ja 90-luvun alussa 5.45x39 7N10 tuli valmistukseen 7N6:n tilalle, sisältäen koko luodin ytimen mittaisen teräväkärkisen karkaistun keernan. Ja tosiaan se keerna ei palvele pelkästään taloudellista etua tuotannossa, vaan myös läpäisyn optimointia taistelukentällä.

EDIT: Typoja ja kökköjä lauseita tarkennettu. Pari juttua lisätty...

 

[MeriTJ]

EI. Paljon parempi kääntää tähtäimestä kahdeksansadanmetrin asetus ja huutaa hakkaa päälle ja päästää lyhyitä sekä tarkkoja sarjoja. (Sarkasmia)

Optimisti kiinnittäisi ensin vielä pistimet

 

[BarrelNut]

Vähän lainattua tuolta toisesta ketjusta, jossa käsiteltiin tuota amerikkalaista .300 AAC BLK:ta.

http://www.thedrive.com/the-war-zone/8333/u-s-special-operators-want-a-tiny-assault-rifle

"In tests, the new rounds retained more power and accuracy as the test weapons got shorter and shorter."

Tässä on tullut ilmi "bläkärillä" sellainen ballistinen etu, joka on kaikilla puolipitkää 7.62:ta ampuvilla patruunoilla joka siis on myös 7.62x39mm aseilla. Kun esimerkiksi 7.62x39mm AK:n 16"/40cm piippua aletaan lyhentämään, lähtönopeus ei olennaisesti tipu merkittävästi, ennenkun tietty kriittinen alaraja on saavautettu. Eli luoti ottaa itselleen ominaiset vauhdit jo melko lyhyestä piipusta ja tämän jälkeen lähtönopeus ei enään olennaisesti nouse. Se nimittäin mahdollistaa erilaiset lyhytpiippuisten karbiinihankkeiden virittelyt patruunoiden ympärille, kuten tästä artikkelistakin tulee ilmi.

5.56 NATO on ollut tästä taas toisen ääripään esimerkki. Käytännössä kaikkien patruunoiden ja etenkin sotilaspatruunoiden M193 ja M855 ja M855A1 "teho" perustuu sirpaloitumiseen ja sirpaloituminen tarvitsee niin korkean iskunopeuden kohteessa kun vastaavasti korkean lähtönopeuden aseen piipunsuulla. Patruunahan on alunperin otettu sotilaslatauksena käyttöön 20" piipulla varustetussa aseessa. Ongelmana patruunassa on se, että kun piippua lähetään lyhentämään, tippuvat lähtönopeudet melko nopeasti samalla ja samalla myös iskunopeudet kohteessa. Kun lähtönopeudet tippuvat, eivät em sotilaspatruunat enään sirpaloidu toivotulla tavalla ja yhtä luotettavasti, toisin sanoen "tehokas kantomatka" tippuu, jos tehokkaana kantomatkana pidetään sitä etäisyyttä jolla luoti vielä sirpaloituu maalissa. Tästä syystä amerikkalaisilla on ollut tarve ottaa käyttöön erikoispatruunoita lyhytpiippuisssa 5.56mm erikoisaseissaan, kuten nyt jo vanhat tutut DMR MK 262 patruunat, jotka on ladattu herkästi sirpaloituvilla 77gr HPBT luodeilla. Reikäpäisinä ja ohutvaippaisina niiden vaipat ovat hauraita ja taipuvaisia murtumaan herkästi rikki osuessaan vielä hitaammilla iskunopeuksillakin, joka sitten johtaa luodin sirpaloitumiseen ja "räjähdystyyppiseen vammaan". Raskas luotipaino puolestaan tarjoaa paljon sirpaloituvaa massaa ja takaa sitä että luodin suurikokoisimpia sirpaleita tai luodin kanta uppoaa riittävän syvälle kehossa sirpaloitumisen jälkeen.

Vastaavasti 6-10g 7.62mm HPBT luodit on helppoa saada sirpaloitumaan jo verraten lyhyistä piipuista, koska lähtönopeus ja sen seurauksena iskunopeus ei enään merkittävästi nouse sen tietyn kriittisen rajan ylitettyään. Samalla luodin suuri massa tuottaa paljon kudoksessa sirpaloituvaa materiaalia ja kudosläpäisy pysyy verraten hyvänä, samalla periaatteella kuten 5.56:n 77gr HPBT latauksissa. Juuri tässä on se vahvuus ja potentiaali jonka keskipitkät 7.62mm patruunat tarjoavat.

Vaikka amerikkalaiset markkinoivat maailmalla HPBT luotien käyttöä puhtaasti tarkkuudellisista syistä 7.62mm tarkkuusaseissa, he myös tietävät sen että HPBT luoti on ohutvaippaisena ja pienen kärkireikänsä aiheuttaman epäyhteinäisen vaipan osalta herkempi sirpaloitumaan maalissa kun iskunopeutta on riittävästi, joka taas on pienempi iskunopeus kun mitä vanhemmilta M193 ja M855 luodeilta vaaditaan. He käyttävät 77gr HPBT luodeilla ladattuja patruunoita siis myös lähitaistelupatruunana lyhytpiippuissa (11,5") karbiinivariaatioissa erikoismiehillä, eikä tätä käyttöä voi ainakaan tarkkuuspotentiaalilla perustella!

Venäläiset, he eivät ole 5.45:ssä koskaan lähteneet tälle sirpaloitumisen tielle patruunoissaan. Heillä kuljettu tie näyttää nimenomaisesti olevan päinvastainen, eli läpäisyn optimointi kaikilla patruunoilla ja maalin tavoittaminen suojankin takaa vaikka sitten aina pienellä vammapotentiaalilla. Tämä läpäisyn optimoinnin maksimi ilmenee käytännössä kaikissa heidän kiväärikaliperisissa patruunoissaan. Kaikista patruunoista ja vanhojen variaatioista jotka on suunniteltu ja tehty viimeistään 90-luvun alun jälkeen, löytyy se karkaistu keerna sisältä. 80-luvun lopussa perusampumatarvikkeet 7.62x54R (57-N-323S), 7.62x39 (57-N-231) ja 5.45x39 (7N6) saivat sisäänsä karkaistun teräskeernan karkaisemattoman sijasta ja 90-luvun alussa 5.45x39 7N10 tuli valmistukseen 7N6:n tilalle, sisältäen koko luodin ytimen mittaisen teräväkärkisen karkaistun keernan. Ja tosiaan se keerna ei palvele pelkästään taloudellista etua tuotannossa, vaan myös läpäisyn optimointia taistelukentällä.

EDIT: Typoja ja kökköjä lauseita tarkennettu. Pari juttua lisätty...

Pitkä kirjoitus, mutta täynnä kummallista venäläisfanitusta ja väärinymmärryksiä. Itseasiassa vaikuttaa siltä että luulet 7.62*39:n olevan parempi sotilaskaliiperi kuin 5.56*45, vaikka liki kaikki ovat vaihtaneet jo pois edellisestä. Ja aika moni vaihtaneista on päätynyt jälkimmäsieen kaliiperiin.

Ja tätä kummallista väitettä yrität perustella sillä että "jenkit" ovat kehittäneet .300 BLK kaliiperin ikäänkuin vastauksena itänaapurin vanhalle kaliiperille.

Ensinnäkin tuo luulo on väärä, jenkit eivät ole kehittäneet mitään tuollaista, jos "jenkeillä" tarkoitat USA:n viranomaistahoja. .300 BLK on lisenssisyistä hieman muutettu ja uudelleen nimetty .300 Whisper, ja kuten alkuperäisestä nimestä voi päätellä on käyttötarkoitus vaimenninpatruunana. Ja .300 Whisper on vain yksi kaliiperi Whisper-kaliiperiperheessä jonka on kehittänyt yksityishenkilö.

https://en.wikipedia.org/wiki/Whisper_(cartridge_family)

Toinen virheesi on se ettet ymmärrä yleiskäyttöisen sotilaspatruunan vaatimuksia. OTM luodilla ei voi ladata yleiskäyttöistä sotilaspatruunaa, joten sellaisen luodin sirpaloituminen ei paljon lohduta.

Vaatimuksia ovat ainakin:

• Edullinen hinta (pieni koko)
• Kompakti koko ja pieni paino
• Laillisuus
• Hyvä panssarin läpäisykyky
• Hyvä rakenteiden läpäisykyky
• Hyvä suojaliivien läpäisykyky
• Hyvä teho kudoksessa
• Pieni rekyyli
• Tarkkuus
• Suora lentorata

OTM luodilla ladattu .300 BLK ei omaa hyvää läpäisykyä, ei ole laillinen, eikä ole kevyt ja halpa. Se on hyvä erikoispatruuna erikoisjoukkojen käyttöön varsinkin alisoonisena. Mutta yleiskäyttöisenä sotilaspatruunana moinen häviäisi M855A1 patruunalle 100-0.

Et myöskään ilmeiseti tiedä että sekä M855 että uusi M855A1 sisältävät teräksisen läpäisykappaleen? Ja että vaikka M855A1 läpäisee merkittävästi terästä, se myös omaa erinomaisen haavoittamispotentiaalin fragmentoitumisensa johdosta.

On siis mahdollista tehdä patruuna joka läpäisee erinomaisesti panssaria mutta myös hajoaa herkästi. M855A1 on tällainen.

 

[vastarannankiiski]

Pitkä kirjoitus, mutta täynnä kummallista venäläisfanitusta ja väärinymmärryksiä. Itseasiassa vaikuttaa siltä että luulet 7.62*39:n olevan parempi sotilaskaliiperi kuin 5.56*45, vaikka liki kaikki ovat vaihtaneet jo pois edellisestä. Ja aika moni vaihtaneista on päätynyt jälkimmäsieen kaliiperiin.

Ja tätä kummallista väitettä yrität perustella sillä että "jenkit" ovat kehittäneet .300 BLK kaliiperin ikäänkuin vastauksena itänaapurin vanhalle kaliiperille.

Toinen virheesi on se ettet ymmärrä yleiskäyttöisen sotilaspatruunan vaatimuksia. OTM luodilla ei voi ladata yleiskäyttöistä sotilaspatruunaa, joten sellaisen luodin sirpaloituminen ei paljon lohduta.

Vaatimuksia ovat ainakin:

• Edullinen hinta (pieni koko)
• Kompakti koko ja pieni paino
• Laillisuus
• Hyvä panssarin läpäisykyky
• Hyvä rakenteiden läpäisykyky
• Hyvä suojaliivien läpäisykyky
• Hyvä teho kudoksessa
• Pieni rekyyli
• Tarkkuus
• Suora lentorata

OTM luodilla ladattu .300 BLK ei omaa hyvää läpäisykyä, ei ole laillinen, eikä ole kevyt ja halpa. Se on hyvä erikoispatruuna erikoisjoukkojen käyttöön varsinkin alisoonisena. Mutta yleiskäyttöisenä sotilaspatruunana moinen häviäisi M855A1 patruunalle 100-0.

Et myöskään ilmeiseti tiedä että sekä M855 että uusi M855A1 sisältävät teräksisen läpäisykappaleen? Ja että vaikka M855A1 läpäisee merkittävästi terästä, se myös omaa erinomaisen haavoittamispotentiaalin fragmentoitumisensa johdosta.

On siis mahdollista tehdä patruuna joka läpäisee erinomaisesti panssaria mutta myös hajoaa herkästi. M855A1 on tällainen.

Barrelnut, jos olet lukenut mitä olen aikaisemmin kirjoittanut, niin huomaat että olen kanssasi samaa mieltä edellämainituista asioista.

En pidä, 7.62x39mm:ä parempana patruunana kokonaisuutta katsoen.

En väitä että .300 blk tai whisper olisivat nimenomaisesti 7.62x39mm:n innottamina tai kopioiksi kehitettyjä, ne ainoastaan omaavat samaa lentorataa, mutta muuten ovat täysin eri käyttöön suunniteltuja kalipereja.

En ole väittänyt että OTM:llä voisi ladata yleiskäyttöistä sotilaspatruunaa. OTM:illä kyllä ladataan sotilaskäytössä olevia patruunoita (M852 ja MK 262 mod 1).

M855 ja M855A1:n rakenne on tuttu, myös niiden ominaisuudet. Lisäksi M855A1:n terminaaliballististista ominaisuuksista pitää sanoa että ne pätevät gelatiiniin, joka on hyvin yksipuolinen kudossimulantti. Mikä se läpäisy on todellisuudessa jää nähtäväksi kunhan se saavuttaa laajan jalansijan käytössä ja kokemusta kertyy sitä kautta.

Venäläisiä en varsinaisesti fanita sen enempää kuin muitakaan. Pystyn kyllä myöntämään niin hyvät kun huonot puolet kaikkien ilmansuuntien ase- ja patruunasuunnittelusta. Myös venäläisistä. Tiesitkö muuten sitä että alkuperäinen M855 muistuttaa suuresti rakenteeltaan yli kymmenen vuotta vanhempaa venäläistä 7N1:stä? Se keneltä venäläiset ovat ottaneet vaikutteita vai ovatko keksineet itse, en osaa sanoa.

 

[vastarannankiiski]

Et myöskään ilmeiseti tiedä että sekä M855 että uusi M855A1 sisältävät teräksisen läpäisykappaleen? Ja että vaikka M855A1 läpäisee merkittävästi terästä, se myös omaa erinomaisen haavoittamispotentiaalin fragmentoitumisensa johdosta.

On siis mahdollista tehdä patruuna joka läpäisee erinomaisesti panssaria mutta myös hajoaa herkästi. M855A1 on tällainen.

Olen samaa mieltä kanssasi. Jos haluaa pitää asian yksinkertaisena ja tietyissä rajoissa taloudellisena, voi luotikehittelyssä panostaa joko sirpaloitumiseen tai läpäisyyn. Jos molempiin haluaa panostaa, tämä edellyttää usein monimutkaisempaa rakennetta joka M855A1:ssä on, ja jos sen haluaa vielä tehdä toimimaan luotettavasti, edellyttää tämä tarkkaa ja huolellista suunnittelua ja materiaalivalintaa.

Nämä oletettavasti toteutuvat M855A1:ssä joka on hieno patruuna, mutta millä hinnalla?

Jos unohdetaan työvoimakustannukset, kumman arvelet tulevan kalliimmaksi valmistaa ihan materiaalien osalta. Messinkihylsyyn ladatun M855A1 luodin, jossa on kuparinen puolivaippa sekä kuparislugi vielä perässä teräksisen penetraattorin takana, vaiko venäläisen 7N10:n jonka hylsy on lakattua terästä, luodin vaippa pehmeää rautaa ainoastaan kuparilla silattuna ja luodin ydin lähes täysin karkaistua terästä?

Jos edelleenkin unohdetaan vielä ne työvoimakustannukset, niin ei tuo M855A1:n rakenne kovin edulliselta valmistettavalta näytä muotoilun puolesta. Kärkiosan penetraattori oletettavasti vaatii melko tarkkaa muotoilua (ehkä jopa sorvaamalla) kuten myös kuparinen slugi perässä. Tähän jos laitetaan vielä valmistuksen edellyttämät laadunvalvonnan kustannukset päälle, niin oletan että puhumme todennäköisesti kalleimmasta palveluskiväärinpatruunasta. Tietysti rahalla saa ja hevosella pääsee, amerikkalaisilla on molempia mutta sielläkin ollaan oltu huolissaan kohoavista kustannuksista verrattuna vanhempaan M855:een. Pienetkin kustannuserot tuntuvat kumulatiivisesti, jos tarkoitus on valmistaa satoja miljoonia tai jopa miljardeja patruunoita. Taloudellisuudella on merkitystä, juuri kuten itsekin sanoit aikaisemmassa postissasi.

"The other drawback is cost. The construction of the bullet adds to the price per round. M855A1 EPR ammo has a two-part semi-exposed core comprised of a pointed steel penetrator tip which is backed by a copper slug. The core separates after impact which contributes to its effectiveness.

The two-part core is reverse-jacketed, which in part makes it more ballistically stable, but the manufacturing process is more complicated and just a bit more expensive, too.

“The EPR replaces the lead slug with a copper slug,” said Lt. Col. Phil Clark of the PEO ammo office, and it’s more expensive than lead. The copper certainly improves the round’s barrier penetration, effect on targets and range, but the metal itself is costlier."

http://www.guns.com/2013/07/25/army-speeding-m855a1-epr-adoption-7-62-nato-variant-in-the-works/

Jos käyttö on vähäistä tai rajattua, tämä tuskin on ongelma. Mutta jos suureen maailmanpaloon joutuvat amerikkalaiset, voipi olla että edullisempi ja nopeammin valmistettava vanhemman mallin patruuna valtaa tilaansa takaisin. Lisäksi M855A1 on korkeamman painetasonsa vuoksi kuulemma herkempi aiheuttamaan häiriöitä aseissa ja kuluttaa osia nopeammin kun vanhempi M855. Nämä toki ovat varmasti korjattavissa tulevaisuuden asesuunnitelussa, mutta sillekkin kaikelle, kuten kaikelle muullekkin uudelle, tulee valitettavasti hintaa ja kustannuksia.

Ps. Toisessa maailmansodassa yhdysvaltain aseteollisuus tuotti vajaat 50 miljardia patruunaa kaikkiansa. Saksalaiset taas tekivät 10,5 miljardia 8x57mm patruunaa.

 

[Mengele_Joseph]

Mullon noita m855 kaapissa, riittävän paksuun teräslevyyn kun ampuu niin vaippa jää levyyn ja luodin ydin tekee vielä pienemmän reiän mitä luodin halkaisija. Joskus viilasin auki yhden tuollaisen luodin ja muistaakseni se läpäisyyn tarkoitettu ydin oli melko karkeaa tekoa. Ei siis mitenkään symmetrinen vaikka kaippa tuokin riippuu lataajasta. Tietty tarkkuusspeksihän noille jokatapauksessa on annettu.

 

[J0h1F]

OTM luodilla ei voi ladata yleiskäyttöistä sotilaspatruunaa, joten sellaisen luodin sirpaloituminen ei paljon lohduta.

Kuitenkin mm. USMC valitsi toiseksi peruspatruunakseen (M855:n ohelle) juuri OTM:n, nimeltään Mk318.
Kyseinen Mk318 on myös suunniteltu läpäisemään varsin hyvin, sen perä on suljettu kuparilla sitä varten, että luoti ei hajoa osuessaan kovaan materiaaliin vaan läpäisee sen.

OTM luodilla ladattu .300 BLK ei omaa hyvää läpäisykyä, ei ole laillinen, eikä ole kevyt ja halpa.

Niin, OTM:iä ei ole kielletty kuin Haagin 1899 sopimuksen 3. artiklassa, jota mm. USA ja Suomi eivät ole allekirjoittaneet (siinä siis kielletään puolivaippaiset ja sirpaloitumaan suunnitellut luodit). Uudempi Haagin 1906 sopimus kieltää ainoastaan "epäinhimillistä kärsimystä" aiheuttavat ampumatarvikkeet.

Haagin 1899 sopimus toisaalta kieltää myös M855A1 -tyyppiset puolivaippaiset, joten eräät eurooppalaiset maat (Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Venäjä) eivät voisi edes laillisesti käyttää sellaisia keskinäisissä sodissaan.

 

[vastarannankiiski]

Kuitenkin mm. USMC valitsi toiseksi peruspatruunakseen (M855:n ohelle) juuri OTM:n, nimeltään Mk318.
Kyseinen Mk318 on myös suunniteltu läpäisemään varsin hyvin, sen perä on suljettu kuparilla sitä varten, että luoti ei hajoa osuessaan kovaan materiaaliin vaan läpäisee sen.

Erinomainen lisähuomio.

OTM:iä ei ole kielletty kuin Haagin 1899 sopimuksen 3. artiklassa, jota mm. USA ja Suomi eivät ole allekirjoittaneet (siinä siis kielletään puolivaippaiset ja sirpaloitumaan suunnitellut luodit). Uudempi Haagin 1906 sopimus kieltää ainoastaan "epäinhimillistä kärsimystä" aiheuttavat ampumatarvikkeet.

Haagin 1899 sopimus toisaalta kieltää myös M855A1 -tyyppiset puolivaippaiset, joten eräät eurooppalaiset maat (Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Venäjä) eivät voisi edes laillisesti käyttää sellaisia keskinäisissä sodissaan.

Tarkennuksena vielä että Haagin sopimus koskee ainoastaan sotilaskäyttöä toisia armeijoita vastaan vaikka sen kyllä tuossa ohimennen mainitset. Siviiliviranomisia se ei sido, joten poliisiviranomaisille OTM:t eri variaatioineen ovat täysin kosher.

Ja tämän sopimuksen sisällöistä tulkinnasta on väännetty käsiaseiden ampumatarvikkeiden varmaan ainakin sata vuotta kohtapuoliin. Saksalaisethan syyttivät amerikkalaisia ainakin jo I. MS:ssä sen rikkomisesta koska käyttivät haulikoita (Winsun M1897 "Trench gun") ja saksalaiset pitivät niitä "epäinhimillistä kärsimystä aiheuttavina". Vietnamin sodan aikana Amerikkalaisia syytettiin siitä että M193 olisi ollut Haagin sopimuksen vastainen, koska luoti sirpaloitui helposti osuessaan lyhyillä matkoilla. Rakennehan on umpinaisena FMJBT:nä ihan OK, mutta debattia käytiin siitä, oliko luodin sirpaloituminen sattuma vai suunniteltu ominaisuus, ja pitäisikö käyttö kieltää sopparin perusteella?

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös .338 Lämäriäkin olla markkinoitu paljon sotilasasiakkaille nimenomaan Lapuan Lock Basella ladattuna joka siis on FMJBT luoti? Meinaan monessa suhteessa Scenar olisi OTM:nä houkuttelevampi luotivaihtoehto käyntinsä puolesta, eli onkohan tässä nimenomaisesti otettu Haagin sopimusta huomioon?

 

[DM]

Eivätkö liekinheitin tai Napalm ole "epäinhimillisiä kärsimyksiä aiheuttavia? Ihan vaan jos vertaa johonkin kiellettyyn luotiin. Tarkoitus ei ole kääntää tätä ketjua polttotaistelukeskusteluksi.

 

[Nhhk]

Törmäsin tämmöseen uutiseen, mennyt ainakin itseltä täysin ohi että ameriikassa valmistetaan nuon paljon ak:ta.

http://www.defensenews.com/articles/florida-firm-pushing-sales-of-its-american-made-ak-47

 

[vastarannankiiski]

Eivätkö liekinheitin tai Napalm ole "epäinhimillisiä kärsimyksiä aiheuttavia? Ihan vaan jos vertaa johonkin kiellettyyn luotiin. Tarkoitus ei ole kääntää tätä ketjua polttotaistelukeskusteluksi.

Nimenomaan! Nuo kansainväliset sopimukset pitäisi muutenkin päivittää monelta osin, muodolliselta osin ja sanamuotojensa osalta koska ne eivät kaikilta osin vastaa nykypäivää ja ovat siksi tässä päivässä hyvin tulkinnanvaraisia. Osa niistä, kuten alle 400g painavat räjähtävät luodit henkilömaaleja vastaan kieltävä Pietarin julistus vuodelta 1868 on ajalta ennen savutonta ruutia...

Sisällöltään ne ovat kuitenkin edelleen tärkeitä ja arvossa pidettäviä.

 

[SJ]

Eivätkö liekinheitin tai Napalm ole "epäinhimillisiä kärsimyksiä aiheuttavia? Ihan vaan jos vertaa johonkin kiellettyyn luotiin. Tarkoitus ei ole kääntää tätä ketjua polttotaistelukeskusteluksi.

Uskoakseni sanamuoto on "tarpeetonta kärsimystä aiheuttavia". Siis vihollistaistelijan saa tappaa tai rampauttaa, mutta luotiin ei saa lisätä esim. myrkkyä, joka tekisi haavoista aina tappavia. Myöskään ei ole sallittua suunnitella patruunaa, joka olisi mahdollisimman heikosti tappava, jotta saataisiin kuormitettua vihollisen lääkintähuoltoa. Eli sopimus katsoo, että yleensä vihollistaistelija kyllä uskoo sitä täysvaippapatruunaa ihan riittävästi, joten kaikki muu olisi pelkkää ilkeyttä ja kalliimmilla patruunoilla hifistelyä.

Liekinheitin ja napalm ovat hyödyllisiä muihinkin tehtäviin kuin vain elävää voimaa vastaan, ja lisäksi kun niitä käytetään elävää voimaa vastaan, niin niiden vaikutus voidaan saada kohdistettua myös paikkoihin mihin sitä ei muilla aseilla helposti saataisi kohdistettua. Joten koska ne ovat tavallaan ainoa "tehokas" ase tietyissä tilanteissa, niin niiden vaikutusta ei voida katsoa "tarpeettomaksi".