90-vuotias SS-mies kertoo katkeruudesta: Meistä tuli Suomessa toisen luokan kansalaisia

Ylen jutun kuvituksesta pisti silmään Wehrmachtin kotka, Waffen-SS:ää käsittelevässä jutussa.. Pikkujuttu sinänsä ja ymmärrän yhteyden mitä toimittaja siinä hakee. Silti minusta ammattitaitoinen toimittaja olisi käyttänyt kuvaa jossa on SS:n kypärätunnus, joko riimut tai jos erityisesti natsiyhteyttä haetaan niin sitten natsipuolueen hakaristivaakuna, joka oli toisella puolella SS:n kypärissä.
No, pikkujuttu..mutta kuitenkin..
 
Ylen jutun kuvituksesta pisti silmään Wehrmachtin kotka, Waffen-SS:ää käsittelevässä jutussa.. Pikkujuttu sinänsä ja ymmärrän yhteyden mitä toimittaja siinä hakee. Silti minusta ammattitaitoinen toimittaja olisi käyttänyt kuvaa jossa on SS:n kypärätunnus, joko riimut tai jos erityisesti natsiyhteyttä haetaan niin sitten natsipuolueen hakaristivaakuna, joka oli toisella puolella SS:n kypärissä.
No, pikkujuttu..mutta kuitenkin..
8qea5n2xpcv11.jpg
 
Selvityksen valmistuessa elossa oli kahdeksan SS-Divisioona Wikingissä palvellutta suomalaista vapaaehtoista.
Kenenkään heidän osaltaan lähteissä ei ole mainintoja osallistumisesta väkivaltaisuuksiin.
 
Selvitys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen vuosina 1941–1943 on luovutettu valtioneuvoston kanslialle
Valtioneuvoston viestintäosasto 8.2.2019 13.26
TIEDOTE
561a21f0-770e-d92e-0c94-3af36f9139d8


Valtioneuvoston kanslia on vastaanottanut perjantaina 8. helmikuuta Kansallisarkiston toteuttaman arkistoselvityksen suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen vuosina 1941–1943.

Selvitys täydentää olemassa olevaa tietoa siitä, miten juutalaisten ja muiden siviilien surmaaminen oli järjestelmällinen osa Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941.

”Suomalaiset eivät hyökkäyksen alussa tienneet saksalaisten tuhoamistavoitteista. He osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen. Pääsääntöisesti suomalaiset suhtautuivat tähän toimintaan kielteisesti”, toteaa Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva.

Yhteensä 1408 suomalaista vapaaehtoista palveli Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943.

”Suomalaisten taisteluhalu suuntautui ennen muuta Neuvostoliittoa vastaan. Sen taustalla olivat talvisodan kokemukset ja Neuvostoliiton taholta koettu uhka. Suomalaisten lähtötilanne poikkesi useimpien muiden maiden SS-vapaaehtoisiksi värvääntyneiden tilanteesta. Suomen tarkoituksena oli saada sotilaskoulutusta suomalaisille joukoille. Tämän määräaikaisen koulutuksen jälkeen oli sovittu heidän palaavan osaksi Suomen armeijaa. Norjalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja belgialaiset vapaaehtoiset tulivat Saksan miehittämistä maista ja värväytyivät tietoisesti miehittäjän armeijaan”, hän jatkaa.

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki otti selvityksen vastaan perjantaina Säätytalolla.

”On tärkeää, että esille tulleita kysymyksiä selvitetään ja vaikeista ja merkityksellisistä historian tapahtumista tehdään täydentävää tutkimusta. Tämän selvitystyö lisää osaltaan tietoa tuon historiajakson tapahtumista, myös suomalaisten osalta. Meillä on yhteinen vastuu, etteivät hirmuteot toistu”, Lehtomäki sanoo.

Käytössä 76:n vapaaehtoisen päiväkirjat


Selvitys on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Hanke lähti liikkeelle, kun Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff lähestyi tammikuussa 2018 tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä ja pyysi Suomea laatimaan selvityksen Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleiden suomalaisten osuudesta juutalaisten surmaamiseen.

Hankkeen tutkijana toimi professori Lars Westerlund ja tutkimusapulaisena filosofian maisteri Ville-Pekka Kääriäinen.

Selvitystyöhön on saatu merkittäviä täydennyksiä ulkomaisista arkistoista Venäjältä, Ukrainasta, Saksasta, Hollannista ja Pohjoismaista. Selvityksessä on ollut käytettävissä kaikkiaan 76 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa. Selvityksessä on myös käyty läpi erittäin suuri määrä Suomessa olevia viranomais- ja yksityisarkistoja, kirjeenvaihtoa, valokuvia, sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksia ja artikkeleita, muistelmia sekä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta. Selvityksessä on ollut käytettävissä aineistoa, jota ei ole ollut aikaisempien tutkimusten käytössä.

Selvitys on englanninkielinen. Se on ladattavissa pdf-muodossa Kansallisarkiston verkkosivuilta. Selvityksestä on julkaistu lisäksi suomenkielinen ja ruotsinkielinen tiivistelmä. Selvityksen painettu versio on myynnissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivuilla.

The Finnish SS-volunteers and atrocities 1941-1943
Suomenkielinen tiiviistelmä
Ruotsinkielinen tiivistelmä

Lisätietoja: Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto, p. 029 533 7001 tutkimusjohtaja Päivi Happonen, Kansallisarkisto, p. 029 533 7018 ja alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia, p. 029 5160 300

https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_pu...a-1941-1943-on-luovutettu-valtioneuvoston-kan
 
Pääsen tässä sattumalta kuuntelemaan livenä television ohjelman julkistuksesta. Melko hyvä kiihkoton selvitys ja etenkin taustoitus asiasta näin kuunneltuna. Summana - suomalaiset eivät olleet päättävissä asemissa upseereina. Todennäköisesti kuitenkin suomalaiset olivat mukana SS-Viikinginkin suorittamissa siviiliväestön ja sotavankien surmaamisessa ja ainakin tiesivät siitä palveluksensa aikana. Ideologisesti suomalaiset eivät olleet mukana natsien kampanjassa. Yhtäkään ei kuitenkaan henkilönä voida osoittaa tai osoitettu. Elossaolevien muutaman veteraanin suhteen todettiin, etteivät he olleet mukana surmaamisissa. Huomattavaa on, ettei tutkimus tuomitse ketään kollektiivisesti Swanströmin tapaan.

Saa sitten nähdä onko lähdeviittauksissa mitään konkreettista.

Toivottavasti puna-armeijankin tekoja päästään joskus vastaavasti purkamaan. Se ei nimittäin ollut yhtään sen puhtaanpaa touhua.
 
No nyt venäläinen toimittaja kysyy onko tästä juridisia seuraamuksia. Ei ole - elossaolevia ei ole osoitettu osallistuneen sotarikoksiin. Ja mahdolliset toimenpiteet kuuluisivat lisäksi Ukrainan oikeuslaitoksen tehtäväksi. - kuului vastaus.
 
Silottelua, peittelyä, kaunistelua, pettymys...

Sori, ennakoin vähän tulevia reaktioita Hesari-kolumnisteilta.
 
Selvityksen tilannutkin sanoi suomalaisten roolin olleen hyvin pieni ja suurimmaksi osaksi eturintamassa. Ymmärsinkö oikein, että yksi henkilö viidestäkymmenestä ei ollut eturintamassa.
 
Back
Top