Kaukovaikutteinen ase tarkoittaa sitä, että sen laukaisu voidaan tehdä maaliin nähden kaukaa. Ei välttämättä sitä, että maali olisi rajoistamme kaukana.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Itse olen asiaa pohtiessani päätynyt pitämään hyvin mahdollisena skenaariota, että alunperin Hornetteihin haluttiin JDAMit harmaan vaiheen tarpeita varten. Hakutermeinä "sotilaallisten voimakeinojen käyttäminen poliisin virka-apuna," käytännössä siis tunnuksettomien pystyttämien tarkastuspisteiden tasaamista yms. toimintaa. Laki kun ei salli varusmiesten/reserviläisten käyttöä tuohon, niin tykistöyksiköiden käyttäminen tuossa vaatisi liikaa kantahenkilökuntaa tilanteessa jossa liikekannallepanon alkaminen on lähellä jos se ei ole jo käynnissä. Lisäksi hävittäjä saadaan paikalle mihin tahansa päin maata paljon nopeammin kuin tykkipatteri, ja risteilyohjuslavettejakin vaadittaisiin monta koko maan kattamiseksi.
Ehdottomasti, saman tapaisiin skenaarioihin myös hekot ovat hyödyllisiä. Varsinaisten venäläisjoukkojen kimppuun hyökkääminen JDAM:n lienee päiväunta, mutta jos äkkiä pitää saada tuhottua vaikkapa erikoisjoukkojen ryhmä...
Puolustuksessa etenkin omalla maaperällämme meillä on (toivottavasti) hyvät ja ajantasaiset tiedot siitä, mitä soveltuvia maaleja omalla alueellamme on. Esikuntia, huoltokeskuksia, miksipä ei myös hyökkäykseen ryhmittyneitä joukkoja, ylimenopaikkoja, liikennesumia jne. Tämänkaltaista tilannekuvaa meillä ei ole vastustajan puolelta ilman ulkopuolista apua.
Skenaario on muuten ihan hyvä, mutta mikä mahtaa olla muutaman lentopommin teho elävää voimaa vastaan? Jääkö ryhmä tarkastuspisteelleen, kun hävittäjä ilmaantuu taivaalle vai hakeutuuko se parempaan suojaan? En usko, että ainakaan erikoisjoukot jäävät juuri missään tilanteessa paikalleen pitkittyvään taisteluun, vaan pikemminkin ne yrittävät irtautua tuhoutumisen välttääkseen.
JASSM:n ja ATACMS:n kaltaiset kaukovaikutusaseet ovat liioittelua tuollaisia maaleja vastaan. Ensinnäkään miljoonia maksavaa risteilyohjusta ei voi lykätä mihinkään liikennesumaan, hukkaan se menee, jos tuloksena on pari tuhoutunutta bemaria tai kuorma-autoa. Toisekseen hyvin suureen osuuteen tuontyyppisistä maaleista voidaan iskeä muillakin aseilla, ainakin jos niitä on.
Kaukovaikutusaseita huomattavasti järkevämmin tuollaisiin maaleihin pystytään vaikuttamaan halvemmilla tykistön erikoisampumatarvikkeilla. Raskaille raketinheittimille on saatavissa reilun kantaman omaavia ampumatarvikkeita (GMLRS, tulevaisuudessa GLSDB), joita on jo onneksi hankittukin. 155 mm tykistölle taas on markkinoilla pidennetyn kantaman ammuksia, joilla 52-kaliberimitan putkesta ammuttuna saavutetaan yli 50 ja jopa yli 60 kilometrin kantama.
Ehkä on, ehkä ei. Muutamien JDAM:n hankintakustannus on pieni. Maalina voi olla esimerkiksi varmistunut erikoisjoukkojen tukikohta varastorakennuksella / loma-asunnolla tms. johon ei saada riittävän nopeasti esim. erikoisjääkäreitä vastukseksi.
Edullisinta on kaataa sokeria tankkiin, mutta se ei ole aina mahdollista. Maalta (tai mereltä) laukaistavilla kaukoaseilla saadaan aikaan suuri hetkellinen tulivoima lähes minne tahansa valtakunnan alueelle. Tällä voidaan tukea esimerkiksi vastahyökkäystä tai pysäyttää läpimurto. Toki siihen voi käyttää tykistöä tai vaikka telamiinoja jos se on mahdollista. Kuitenkin ajattelu jossa mietitään aseen hintaa on hieman kummallinen. Se kohde johon halutaan vaikuttaa on tärkein maali. Jos kyseessä on esikunnan komentoajoneuvo johon voi vaikuttaa tykistöohjuksella kannattaa maali silti tuhota, vaikka oikeaoppisesti kannattaisi varmaankin lähettää rk-partio paikalle.
Jos kohde on varmistettu vihamieliseksi ja olosuhteet sallivat raskaan kaluston käytön, niin ei sinne ole kukaan menossa sisään. Eivät edes erikoisjoukot. Kohde eristetään ja sitten vaikutetaan ulkoa käsin sillä mitä käsillä on. Tällaisessa tilanteessa, jossa ollaan ystävällismielisellä alueella, on varmasti vähintäänkin KRH saatavissa - todennäköisesti huomattavasti Hornetia nopeammin (tulipyynnön käsittely komentoketjussa, lennon suunnittelu ja briiffaus lentäjille, lentoaika kohteeseen jne.). Lisäksi pelkällä liberaalilla käsiasetulen ja käsikranaattien käytöllä saadaan aikaan paljon, mikäli kohde ei ole kovin iso.
Pyydän suhteellisuudentajua. Jos meillä on rutiininomaisesti tilanne, että parhaita mahdollisia aseita joudutaan ampumaan periaatteessa halpoihin ja vähäarvoisiin - joskin väliaikaisesti meille tärkeisiin - maaleihin, niin tällöin suunnittelussa on mennyt jotakin pieleen. Kyllä kaukovaikutusaseiden rooli on ja tulee aina olemaan kaukana vihollisen alueella sijaitseviin, raskaasti puolustettuihin arvokkaisiin kohteisiin vaikuttaminen. Vain todellisessa poikkeustapauksessa voidaan kuvitella jotakin muuta tehtäväksi. Jos kaikki raha menee kaukovaikutusaseisiin eikä sen vuoksi ole varaa hankkia normaalimpaa vaikutuskykyä, on rahankäyttöä tasapainotettava.
Kun katsoo JASSMin testejä, niin näyttää että se on suunniteltu uppoavan hieman osuessaan maaliin, jotta voidaan vaikuttaa tarkasti myös (ainakin kevyesti) linnoitettuihin kohteisiin. Tällainen ei kai olisi mahdollista tytäammuksilla.Mikä on JASSMin tapposäde? Siinähän on räjähdettä joku 450-500kg? Tarkkuushan siinä on hyvä. Jotenkin näkisin, että tuollainen puikko hyötyisi esim. tytärammuksista. Niitä menisi aika paljon tuollaiseen ja saisi alue vaikutusta. Tuolloin näkisin, että siitä voisi olla oikeaa hyötyä kun voidaan iskeä vihollisen taistelvaa voimaa vastaan tehokkaasti ja yllättäen. Siis vaikka sitä selustassa olevaa. Sitä toimintaa on paljon vaikeampi kätkeä kuin lähteä metsästään niin yksittäisi pistemaaleja eli komento- ja viesti osia sekä ilmatorjunnan eri osia.
Ei olisi koska maalityypit ovat erillaisia. "Linnoitettu" kohde vaatii läpäisyä mutta toisaalta aluemaaliin kyten ilmatorjunnan yksiköt, komento yksiköt, joukot yms. Eivät ole välttämättä linnoitettuja.Kun katsoo JASSMin testejä, niin näyttää että se on suunniteltu uppoavan hieman osuessaan maaliin, jotta voidaan vaikuttaa tarkasti myös (ainakin kevyesti) linnoitettuihin kohteisiin. Tällainen ei kai olisi mahdollista tytäammuksilla.
Esim. 2:11 kohdalla
Hehhee ... anna anteeksi, mutta tuli niin hyvin syöttö jalkaan, että mun oli ihan pakko laukaistaJASSM:n ja ATACMS:n kaltaiset kaukovaikutusaseet ovat liioittelua tuollaisia maaleja vastaan. Ensinnäkään miljoonia maksavaa risteilyohjusta ei voi lykätä mihinkään liikennesumaan, hukkaan se menee, jos tuloksena on pari tuhoutunutta bemaria tai kuorma-autoa. Toisekseen hyvin suureen osuuteen tuontyyppisistä maaleista voidaan iskeä muillakin aseilla, ainakin jos niitä on.
Perusmallin JSOW on ladattu tytärammuksilla, mutta jostain syystä ilmavoimille hankittiin JSOWin C-mallia (AGM-154C), jossa on myös yksi iso "läpäisevä" lataus.Mistä tahansa noin suuren tst-latauksen omaavasta aseesta olisi hyvä olla aluevaikutteinen versio, koska muuten osa aseen vaikutuksesta menee monissa maalityypeissä hukkaan. Myös termobaarinen kärki olisi hyvä olla käytössä.
Harmi vain että ollaan päätetty heikentää meidän parhaiden aseiden tehoa, koska jossain Afrikassa kylvetään maamiinoja leikkikentille. Ei tarvitse sitten sodan jälkeen kuin etsiä vain venäläisiä rypäleitä ja sirotemiinoja pihoilta ja pelloilta.
Valtioneuvosto valtuutti vuonna 2004 laaditun Puolustusvoimien iskukykytutkimuksen pohjalta Ilmavoimat luomaan McDonnell Douglas (Boeing) F/A-18 Hornet C/D -hävittäjille kaikkien puolustushaarojen taistelua tukevan ilmasta maahan -toimintakyvyn.
Tutkimuksen perusteella Puolustusvoimat päätti hankkia Hornetien ilmasta maahan -täsmäaseistukseksi maaliin hakeutuvia JDAM-pommeja (Joint Direct Attack Munition, vasemmalla) ja keskipitkän kantaman AGM-154C JSOW-liitopommeja (Joint Stand-Off Weapon, alla).
Lisäksi Ilmavoimille on hankittu pitkän kantaman AGM-158 JASSM -rynnäkköohjuksia (Joint Air-to-Surface Stand-off Missile). Kyseessä on pitkän kantaman ilmasta-maahan täsmäohjus, jonka stealth-ominaisuudet tekevät siitä heikosti tutkassa näkyvän.
AGM-154C (unitary variant)
The AGM-154C uses an Imaging Infrared (IIR) terminal seeker with autonomous guidance. The AGM-154C carries the BROACH warhead. This two stage warhead is made up from a WDU-44 shaped augmenting warhead and a WDU-45 follow through bomb. The weapon is designed to attack hardened targets.
Kun katsoo JASSMin testejä, niin näyttää että se on suunniteltu uppoavan hieman osuessaan maaliin, jotta voidaan vaikuttaa tarkasti myös (ainakin kevyesti) linnoitettuihin kohteisiin. Tällainen ei kai olisi mahdollista tytäammuksilla.
Hehhee ... anna anteeksi, mutta tuli niin hyvin syöttö jalkaan, että mun oli ihan pakko laukaista
http://maanpuolustus.net/threads/ar...uomen-välisen-sodan-miestappioita.5317/page-4
'Yleensä yhdeksi kaukovaikutusaseiden maaliksi mainitaan "liikenteen solmukohdat".'
By Huhta, viesti #74
Yksi syy lienee että C versiolla voi iskeä liikkuvaa maalia vastaan.Perusmallin JSOW on ladattu tytärammuksilla, mutta jostain syystä ilmavoimille hankittiin JSOWin C-mallia (AGM-154C), jossa on myös yksi iso "läpäisevä" lataus.
http://www.lentoposti.fi/uutiset/ka...niaan_jassm_ilmasta_maahan_ohjuksen_testeihin
https://en.wikipedia.org/wiki/AGM-154_Joint_Standoff_Weapon
Ihanteellinen ohjus olisi varmaankin varustettu vaihdettavalla taistelukärjellä maalityypin mukaan. Kyllähän noissa ohjuksissa on ohjelmoitava sytytin eri maalityyppejä vastaan jo nyt.
Minkä tyyppisiä liikkuvia maaleja vastaan Ilmavoimat aikoisi/voisi sitten tuolla iskeä? Laivoja?Yksi syy lienee että C versiolla voi iskeä liikkuvaa maalia vastaan.
Jos isku ajoitetaan RBS-15 ryöpyn kanssa niin miksi ei? Ja sitten voi olla esimerkiksi vaikka vihulaisen IT-vaunu Ahvenanmaalla.Minkä tyyppisiä liikkuvia maaleja vastaan Ilmavoimat aikoisi/voisi sitten tuolla iskeä? Laivoja?
Strateginen isku saattaa olla alkamassa tilanteessa jossa liikkeelle on laitettu ne kuuluisat 25000 henkilöä. Kokoonpanoa ei ole julkaistu mutta jos arvelee, että alueellisista joukoista näihin kuulunevat vain maakuntakomppaniat voi itse kukin laittaa Suomen kartalle 21kpl 11,6km halkaisijaltaan olevaa ympyrää (eli krhj:t) ja katsoa millainen peitto saadaan aikaiseksi. Liikkeelle laitetuilla pejoratiivisilla joukoilla on toki varmaankin epäsuoraa, mutta ne lienevät siellä kauempana rajan tuntumassa.
Viipurinlahdella 1940 tai Tali-Ihantalassa 1944 kriittiseen tilanteeseen vaikuttamiseen käytettiin Ilmavoimien tulivoimaa. Kalliita Junkerseja käytettiin halpoihin maaleihin. Sillä saatiin ajallisesti ja paikallisesti ratkaisevaa vaikutusta. En tarkoittanut suinkaan tavallista tilannetta vaan kriittistä tilannetta - eli vihollisen läpimurtoa tai omaa tärkeää vastahyökkäystä. Tässä toki täytyy ottaa huomioon, että ilmasta laukaistavilla aseilla ei tällaista vaikutusta saa aikaiseksi johtuen siitä että laukaisua ei kyetä massoittamaan.
Mutta tarkastellaanpa tätä hintakysymystä tarkemmin. Risteilyohjuksen hinta pyörinee tällä hetkellä jossain 750kE-1,5mKe tienoilla. Kantamaa voikin sitten olla 350-1500km. Tykistön erikoisampumatarvikkeen hinta pyörii 40kE-80kE tienoilla per laukaus. Vastineeksi kantama on tällä hetkellä 40-60km tienoilla ja kyky ohjautua maaliin rajoitettu (koordinaatit tai aika suppea IR-maalihaku.) GMLRS:n hinta pyörii 110kE tienoilla, kantamaa on n. 70km. Myös taistelukärki on eri luokkaa. Excaliburin taistelukärki on 22kg. Risteilyohjuksilla se on puolen tonnin luokkaa. Voitaneen arvioida, että suppeassa ryhmityksessä (esim. komentopaikka) vaikutus ulottuu muuallekin kuin maalina olevaan ajoneuvoon. Mk84 pommissa on saman verran räjähdettä ja jo 1970-luvun räjähteillä arvioitu tapposäde oli 400m.
Jos vaikka arvioidaan, että prikaatin komentopaikalla on 10 ajoneuvoa niin niidenkin tuhoaminen vaatisi täydellisellä maalitiedolla vähintään sen 10 tykistön erityisa-tarvike -kranaattia, hinnaltaan 400kE-800kE. (Vertailukohta on toki huono, koska parempihan olisi että erikois-a tarvike osuu ajoneuvon kattoon kuin iso räjähde räjähtää 100m päässä. Useissa maaleissa on kuitenkin paljon erilaisia pehmeitä ajoneuvoja ja ihmisiä. Ennen kaikkea, voi olla että sopivaa tuliyksikköä ei kantaman päässä ole, tai sillä on muita kiireitä.)
Kyllä kalliimmalle rahalle saa vastinetta. Tämä ei tarkoita, etteikö tykistön erikoisampumatarvikkeita ja raketteja kannattaisi hankkia - päin vastoin! - mutta niiden keskitettävyys nopeasti on
rajallinen ja torjuntamahdollisuudet niitä vastaan saattavat olla paremmat kuin risteilyohjuksia ja taktisia ohjuksia vastaan. Jos maalitus onnistuu ja poliittisia rajoituksia ei ole, voi kaukoaseilla vaikuttaa myös Karjalan kannakselle tai kauemmaksikin sopiviin maaleihin.
Yksi syy lienee että C versiolla voi iskeä liikkuvaa maalia vastaan.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98691/SK1707_Nisonen_SLO.pdf?sequence=2Minkä tyyppisiä liikkuvia maaleja vastaan Ilmavoimat aikoisi/voisi sitten tuolla iskeä? Laivoja?
JSOW Block III (JSOW-C1)
Raytheon was as of 2005 under contract to develop the JSOW Block III, which adds a
Link-16 weapon data link and moving maritime target capability to the AGM-154C. It was scheduled to be produced in 2009.[5] The first three launches were conducted in August 2011 from an F/A-18F.[6] The JSOW-C1 completed integrated test and evaluations in January 2015, moving on to operational tests. The C1 version is slated for delivery in 2016.[7] It achieved Initial Operating Capability on 22 June 2016.[8]
http://www.defenseindustrydaily.com...-urges-us-to-press-forward-with-thaad-035711/Lockheed Martin has delivered its first shipment of cruise missiles to the Polish Air Force. The AGM-158 Joint Air-to-Surface Standoff Missiles (JASSM) were ordered back in 2015 in a $225 million deal to deliver and integrate the munitions on Polish F-16 fighters. Warsaw also plans to have the Extended Range (ER) version of the JASSM delivered as well as an unspecific number of Raytheon’s AIM-9X Sidewinder and AIM-120 AMRAAM missiles.