Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
"Ahvenanmaata voisi kohdata Krimin kohtalo" – kokoomusedustajalta tukea puolustusministerille
Siina Ekberg
eilen klo 13:26 (päivitetty eilen klo 23:49)
Puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen epäilee, että Ahvenanmaa ei säilyisi konfliktitilanteessa koskemattomana, minkä vuoksi demilitarisoinnista olisi nyt keskusteltava avoimesti ja rehellisesti.
Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.) kommentoi Verkkouutisille Ahvenanmaan delimilitarisoinnista käytyä keskustelua ja sanoo, että nyt on puhuttava avoimesti ja rehellisesti siitä, lisääkö nykytilanne Ahvenanmaan ja Itämeren turvallisuutta.
Ahvenanmaan demilitarisointi on herättänyt turvallisuuspoliittista keskustelua.
( LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM)
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi syyskuussa Verkkouutisille, että Ahvenanmaan demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä ja että Ahvenanmaan joutumista sotatoimien kohteeksi mahdollisessa konfliktitilanteessa ei voi sulkea pois.
Niinistö sanoi lauantaina, että muutoksista demilitarisointiin voitaisiin tulevaisuudessa keskustella yhteistyössä Ruotsin kanssa.
Heinonen epäilee, että Ahvenanmaa ei konfliktitilanteessa säilyisi koskemattomana, ja tilannetta olisi hänen mukaansa siksi arvioitava puolustusministeri Jussi Niinistön tapaan.
– Voi hyvin olla, että Ahvenanmaan kohtalo voisi jonkinlaisessa tilanteessa olla samankaltainen kuin Krimin. Se ei olisi hyvä kehityspolku, ja siksi tilanne arvioitava nyt uudelleen ja huolella, Heinonen sanoo.
Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström (r.) kommentoi puolustusministerin puheita sanomalla, että demilitarisoinnin perusteet eivät ole muuttuneet ja että puheet keskusteluista Ruotsin kanssa ovat turhia, koska Ahvenanmaan demilitarisoinnista säädetään kansainvälisissä sopimuksissa.
Timo Heinonen sanoo olevansa valmis kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka lisäävät Itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta nyt ja tulevaisuudessa.
– Ahvenanmaan rooli on tärkeä myös Manner-Suomen turvallisuuden takaamiseksi, Heinonen sanoo.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20...nmaa-riskialtis-viittaan-tapahtumiin-krimillaPuolustusministeri Niinistö: Ahvenanmaa on riskialtis – ”Viittaan tapahtumiin Krimillä”
Jaa artikkeli:
Jenni Tamminen
Luotu:
17.10.2016 12:36
Päivitetty:
17.10.2016 12:40
- Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Jussi Niinistö.
Kotimaa
|
Ahvenanmaa
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) jatkaa blogissaan keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnista.
– Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön. Se on altis myös rajoitetuille, pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille – viittaan --- taannoisiin tapahtumiin Krimillä, Niinistö kirjoittaa.
Niinistön viikonloppuinen lausunto Ahvenanmaasta on herättänyt keskustelua. Niinistö sanoi, että Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta voitaisiin keskustella esimerkiksi osana Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä. Lisäksi hän korosti, että Suomi vastaa Ahvenanmaan puolustuksesta, mutta alueen demilitarisointi ei auta asiaa.
Niinistö kertaa blogissaan Ahvenanmaan historiaa.
– Ajatus siitä, että Ahvenanmaa voisi demilitarisoituna alueena pysyä mahdollisen aseellisen selkkauksen ulkopuolella, on kauniisti sanottuna naiivi. Sitä ajatusta ei ainakaan historia puolla, ministeri kirjoittaa.
Niinistön mukaan Ahvenanmaan saarten demilitarisointi ” ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin”.
– Ahvenanmaalla on Gotlannin tavoin strategista merkitystä. Se on portti Pohjanlahdelle. Sen kautta kulkee merkittävä osa Suomesta länteen kulkevista tietoliikenneyhteyksistä. Ahvenanmaalta käsin voi hallita Pohjois-Itämerta, katkaista Suomen meriliikenteen ja aiheuttaa vakavan uhan niin Manner-Suomelle kuin Ruotsillekin. Siksi Suomella ja Ruotsilla on yhteinen intressi puolustaa Ahvenanmaata, hän kuvaa saaren merkitystä Itämerellä.
Aiemmin historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on kirjoittanut Ahvenanmaasta samansuuntaisesti ja todennut, että jos aseellinen kriisi Itämerellä puhkeaisi, Ahvenanmaalle oltaisiin tulossa ensimmäisenä. Tarkka kehuikin viikonloppuna Niinistön kommentteja.
http://jussiniinisto.fi/index.php/2016/10/ahvenanmaan-asia/Ahvenanmaan asia
17.10.2016 Jussi Niinistö Jätä kommentti
Ahvenanmaan demilitarisointi nousi esille Ylen Ykkösaamussa, ja onhan sitä toki minulta aiemminkin kysytty. Kun kysyttiin, vastasin niin kuin ajattelen ja sekös herätti vastalauseita Ahvenanmaan ja opposition suunnalta, mutta toisaalta tukea tuli tutkijoilta. Ruotsissakin media horahti hereille, tosin osin väärää tietoa jakaen. Mistä siis oikein on kysymys?
Ahvenanmaan demilitarisointi juontaa juurensa niinkin kauas historiaan kuin Krimin sotaan. Ensimmäinen sopimus tehtiin jo 1856. (Vinkeä yhtymäkohta juuri tämä Krim: siellä pari vuotta sitten operoineet pienet vihreät miehet, tai ”kohteliaat ihmiset” kuten Putin heitä kutsui, ovat Ahvenanmaata koskevan nykykeskustelun taustalla).
Nykyinen demilitarisointi perustuu vuonna 1921 Kansainliiton päätöksen perusteella laadittuun Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen. Tuolloinhan Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle, ja Suomi puolestaan sitoutui maakunnan erityispiirteiden kuten ruotsinkielisyyden kunnioittamiseen. Sopimuksen mukaan Ahvenanmaa on rauhan aikana demilitarisoitu ja sodan aikana puolueeton. Sopimus myös velvoittaa Suomen puolustamaan Ahvenanmaata.
Sopimuksen allekirjoittajavaltioita on 13: Saksa, Tanska, Islanti, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Intia, Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi mutta ei silloinen Neuvostoliitto. Venäjä ei siten ole sopimuksen osapuoli.
Sen sijaan Venäjän ja Suomen välillä on voimassa välirauhan vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisesti solmima sopimus, jossa Suomi sitoutuu olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata. Puolueettomuutta ei sopimuksessa mainita.
Ajatus siitä, että Ahvenanmaa voisi demilitarisoituna alueena pysyä mahdollisen aseellisen selkkauksen ulkopuolella, on kauniisti sanottuna naiivi. Sitä ajatusta ei ainakaan historia puolla. Esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan ja Suomen vapaussodan aikaan 1918 saarilla oli sotilaita Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta. Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle.
Ahvenanmaalla on Gotlannin tavoin strategista merkitystä. Se on portti Pohjanlahdelle. Sen kautta kulkee merkittävä osa Suomesta länteen kulkevista tietoliikenneyhteyksistä. Ahvenanmaalta käsin voi hallita Pohjois-Itämerta, katkaista Suomen meriliikenteen ja aiheuttaa vakavan uhan niin Manner-Suomelle kuin Ruotsillekin. Siksi Suomella ja Ruotsilla on yhteinen intressi puolustaa Ahvenanmaata.
Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön. Se on altis myös rajoitetuille, pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille – viittaan edelleen taannoisiin tapahtumiin Krimillä.
Suomi puolustaa koko valtioaluettaan, myös Ahvenanmaata, vaikka ahvenanmaalaiset on rajattu asevelvollisuuden ulkopuolelle. Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin.
Suomi ei ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan, vaikka se sotilaallisesti olisikin perusteltua. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Puolustusministerin tehtävä ei ole tehdä ulkopolitiikkaa, mutta maanpuolustuksesta minun on kannettava huolta. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on asia, joka voisi tulevaisuudessa parantaa kykyämme puolustaa Ahvenanmaata.
Eli Venäjä voi vapaasti rakentaa vaikka linnoituksen sinne eikä silti riko mitään sopimusta?
Ei voi rakentaa. Toisen maan alueelle ei voi rakentaa linnoituksia omin päin. Jotta Venäjä voisi toimia jotenkin sotilaallisesti Ahvenanmaalla, sen pitää ensin kaapata alue.Eli Venäjä voi vapaasti rakentaa vaikka linnoituksen sinne eikä silti riko mitään sopimusta?
Eipä me olla puututtu Tehtaankatu/Helsinki linnoittamiseenkaan.....Mutta niillähän on omaa maata siellä eli konsulaatti ja sen tontti. Jospa tekevät siitä pienen linnoituksen.
Mutta niillähän on omaa maata siellä eli konsulaatti ja sen tontti. Jospa tekevät siitä pienen linnoituksen.
Kannattaako tehdä mitään sen sopimuksen mitätöimiseksi? Jos vaan valmistelee kaikenlaista "verhon takana" ja tarvittaessa laittaa toiminnan käyntiin. Kun päivän sana on "maskirovka" niin ainakaan mitään kovin selkeää nimenomaan ei kannattaisi tehdä. Suomen pitäisi nyt pelata naapurilta opeteltavaa peliä ja tehdä näkymät hämäriksi.Kuinka realistista olisi, että jos vaikka salassa valmisteltu sopimuksen päättyminen tapahtuisi jonain päivänä, niin seuraavana päivänä olisi jo kiire tehdä jotain ... vaiko ei olisi.
Vai kannattaako asiaa miettiä siten, että halutessaan saaren kerralla haltuun millaista määrällistä voimaa hyökkääjä käyttää? Mitoittaa oma toiminta sen arvion mukaan. Jos Ahvenanmaan haluaa vallata niin se tapahtuu määrään ja voimaan perustuvalla shokeeraavalla vaikutuksella, ei pienellä joukolla vihreitä miehiä. Naapurissa on edelleenkin käsitys siitä että määrälläkin on laatunsa.Lähinnä sitä jäin miettimään että jos sinne vaikka vie komppanian, tai pataljoonan, niin mihin ne joukot sijoitetaan.
Mikä olisi kansainvälinen reaktio jos Suomi vain ilmoittaisi että demilitarisointi on nyt tilapäisesti loppu. Ahvenanmaalaiset tietysti huutaisivat kurkku suorana ja Venäjä mussuttaisi. Tulisiko meille sanktioita maailmalta jos kaikki Pohjois-Euroopan maat olisivat tyytyväisiä ongelman ratkaisemiseen.
Kyllä muuten ylittäisi, ainakin kotimaassa. Voin mielessäni kuvitella sitä kiljuntaa mitä tulisi ahvenanmaalaisilta poliitikoilta.JAhvenanmaan varustaminen tuskin ylittäisi edes uutiskynnystä.
Kyllä muuten ylittäisi, ainakin kotimaassa. Voin mielessäni kuvitella sitä kiljuntaa mitä tulisi ahvenanmaalaisilta poliitikoilta.
Kyllä muuten ylittäisi, ainakin kotimaassa. Voin mielessäni kuvitella sitä kiljuntaa mitä tulisi ahvenanmaalaisilta poliitikoilta.