Ahvenanmaa

[Rauhantekijä]

onko Suomelle mahdollisesti siitä jokin ongelma.. Tasavallan presidentti ja ylipäällikkö voisi ainakin todeta että asia on hankala.

Ehkä tässä Ahvenanmaa-kysymyksessä pitäisi kokonaan lopettaa sen tyylin käsittely mitä Suomi ei voi tehdä ja ei saa tehdä ...jne...
Käännetään koko homma toisinpäin, kavennetaan näkökulmaa ja keskitytään siihen mitä Suomi vaan tekee eikä keneltään kysele yhtään mitään, jos sattuisi niin että saarelle alkaa olla kilpajuoksun tarvetta.

Pitää muistaa vanha viisaus: "lupaa ei saa koskaan mutta anteeksi yleensä saa"

.

 

[KeKe]

Siellä on melkein koko matkan toistakymmentä metriä vettä. Tuossa Alören-Gullbergsholmarna kohdilla on matalaa, joka rajaa tuon väylän 1,5-2m. Meikäläisen kortissa tuonne ei mene virallista väylää.

 

[KeKe]

Dääm - ei ole merikortteja tähään hätään juuri nyt käsillä, että näkisi kuinka syvä toi lahden perukka on

Siellä on melkein koko matkan toistakymmentä metriä vettä. Tuossa Alören-Gullbergsholmarna kohdilla on matalaa, joka rajaa tuon väylän 1,5-2m.
Meikäläisen kortissa tuonne ei mene virallista merkittyä väylää.

 

[Nurkantakanen]

Itse asiasiassa koko niemi taitaa kuulua Venäjän federaatiolle. Alue oli sodan jälkeen saksalais-ahvenanmaalaisessa omistuksessa ja Neuvostoliitto takavarikoi sen 1947. Presidentinkanslialle lohkottu rantatontti on vain pieni osa kokonaisuudesta. Venäjän konsulaatin väki käyttää kuulemma tiluksia virkistysalueena ja majoittuu alueella olevaan (huonokuntoiseen) rakennukseen. Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistölle on oltava tieyhteys, joten alueelle kuljetaan todennäköisesti etelästä Kuggbölen kautta.
Omistajatiedot eivät ole julkisia, joten mattimeikäläinen ei saa Maanmittauslaitokselta listaa venäläisten maanomistuksista Ahvenanmaalla tai muuallakaan Suomessa.

Linkissä lisää tarinaa:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ksml-putin-omistaa-rantatontin-ahvenanmaalla/4407856

 

[Juna112Porojetsiin]

Siellä on melkein koko matkan toistakymmentä metriä vettä. Tuossa Alören-Gullbergsholmarna kohdilla on matalaa, joka rajaa tuon väylän 1,5-2m.
Meikäläisen kortissa tuonne ei mene virallista merkittyä väylää.

Hoplaa, minäkin sain kortin silmiini, ja kieltämättä aika jännän näköinen reitti. Kyllä siinä on suurimmassa osassa reittiä tosiaan toistakymmentä metriä ja joitakin kohtia suunnilleen 7 metrin. Ja mainitsemassasi kohdassa tosiaan kannas joka on parin metrin syvyinen. Teoriassa sinne siis kyllä ajaa ainakin kohtuukokoisella moottoriveneellä. Kapea rännihän tuo on tosi pitkällä matkalla ja koko Lumparniin pääseminen menee melkoisen ahtaista salmista.

... josta tulee mieleen, että kyllä Krimin sodan aikana ovat britit ja ranskalaiset saaneet rasvata linjalaivojensa rungot, että ovat mahtuneet tuonne Lumparniin. Kuinka ne venäläiset ei kyenneet estämään sinne tunkeutumista, vaikka sulkemalla salmet upotuksin.

 

[fyysikko]

Dääm - ei ole merikortteja tähään hätään juuri nyt käsillä, että näkisi kuinka syvä toi lahden perukka on. Mutta aika syvälle sisämaahan tuossa joutuisi kyllä ajelemaan, jos alkaa pienen armeijan varusteita huomaamattomasti sinne kuljettamaan. Tietenkin jos kyseessä on pienet vihreät miehet, ehkä niillä on myös tosi pienet varusteet.

Siinä matkalla on myös pienvenepoukamia, ja vastarannalla asumuksia. Veikkaan, että siellä naapuri kyllä kyttää kovaa, ettei vain ugrit pääse majoittumaan. Itse tontille ei näyttäisi olevan tietä ja se on pelkkää metsää tai risukkoa, eikä kooltaan siis kovin suuri - oman mökkitonttimme kokoinen ja voin vakuuttaa että ainakaan sinne ei kyllä saa jemmattua minkäänlaista sotilaskalustoa. Lisäksi kun jokamiehenoikeudella voi kuka vain käydä marjassa ja sienessä, niin ne arvokkaat sotavermeet voi kyllä joutua kadoksiin -- niitä saa sitten ostaa vaikka kirpparilta.

Jos ne kuitenkin saisi soudettua perille, ja naapurien huomaamatta haudattua, niin ettei satunnainen marjastaja löydä niitä, niin millä hemmetillä ne saisi otettua käyttöön ? Satapäinen turistiryhmä saapuisi alueelle rautakaupan kautta lapioiden kanssa ja alkaisi hinkkaamaan kamoja siellä pöpelikössä. Ne todennäköisesti kuolisivat itsekseen nauruun.

Merikortit löytyy netistäkin, esim tästä:
https://app.sailmate.fi/#/?_k=bicugi
Paikalla on hiemankin ulkona rannasta >10m syvää, mutta matkalla on hieman etelämpänä kohta, josta ei 3,8 m syvempää löydy. Väylä on nimelliskulkusyvyydeltään 3,6 m, mutta se kääntyy kohta Färjsundetin sillan jälkeen enemmän länteen, eikä siis mene tuon tontin rantaan eikä sen matalimman paikan kautta, vaan vierestä ohi.
Kerrotko missä laissa on tuo jokamiehenoikeus mainitaan, niin voisin tarkistaa asian nykytilan, mutta ainakaan aiemmin tuo ei ole ollut voimassa ahvenanmaalla, eikä rajavyöhykkeellä, vaan kaikkialla muualla.

Siellä on melkein koko matkan toistakymmentä metriä vettä. Tuossa Alören-Gullbergsholmarna kohdilla on matalaa, joka rajaa tuon väylän 1,5-2m. Meikäläisen kortissa tuonne ei mene virallista väylää.

Not sit ton mainitsemani nettikartan resoluutio ei vaan riitä, ei siinä tosin ole noiden luotojen nimiäkään.

 

[Nurkantakanen]

Tontilla on käyty jopa telttailemassa, tosin ennen ilmapiirin kiristymistä...

http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1414729862402

 

[fyysikko]

Mitenkäs ne muut itämeren saaret kuin Gotlanti ja Ahvenanmaan saaristo?
Onhan siellä ruotsin puolella esim Fårö ihan Gotlannin vieressä, sekä Gotska sandö. Onko jotain syytä miksi niiden strateginen merkitys olisi oleellisesti pienempi kuin Gotlannin ja Ahvenanmaan, siis esim meri- ja ilmatorjuntaohjusten tukikohtana?
Ja aika monta muutakin saarta sitten Suomen aluevesillä.

 

[Juna112Porojetsiin]

Merikortit löytyy netistäkin, esim tästä:
https://app.sailmate.fi/#/?_k=bicugi
Paikalla on hiemankin ulkona rannasta >10m syvää, mutta matkalla on hieman etelämpänä kohta, josta ei 3,8 m syvempää löydy. Väylä on nimelliskulkusyvyydeltään 3,6 m, mutta se kääntyy kohta Färjsundetin sillan jälkeen enemmän länteen, eikä siis mene tuon tontin rantaan eikä sen matalimman paikan kautta, vaan vierestä ohi.
Kerrotko missä laissa on tuo jokamiehenoikeus mainitaan, niin voisin tarkistaa asian nykytilan, mutta ainakaan aiemmin tuo ei ole ollut voimassa ahvenanmaalla, eikä rajavyöhykkeellä, vaan kaikkialla muualla.

Not sit ton mainitsemani nettikartan resoluutio ei vaan riitä, ei siinä tosin ole noiden luotojen nimiäkään.

Jep, noita sailmaten kortteja juuri tuossa katsoinkin. En vain päässyt niihin "käsiksi" tossa aiemmassa viestissä

Mitähän tuohon lakiin nyt sanoisi, riittääkö: "Jokamiehenoikeuksien taustalla on laaja lainsäädäntö, vaikka käsite ei sellaisenaan tule esiin kuin muutamassa laissa. Jokamiehenoikeus mainitaan rikoslaissa (28 luku 14§), jossa säädetään luonnontuotteiden keräämisestä, ja luonnonsuojelulaissa (5 luku 36§), jossa säädetään kieltotaulujen asettamisesta. Jokamiehenoikeus-käsitteen sijasta vesilaissa (2 luku 3§ ja 4§) käytetään muotoilua ”jokaisella on
oikeus”. Jokaisella on oikeus muun muassa kulkea vesistössä ja ottaa vettä henkilökohtaista käyttöä varten. Keskeisimmät jokamiehenoikeuden käytön periaatteet tulevat perustuslaista. Tällaisia ovat erityisesti perustuslain liikkumisvapautta, yhdenvertaisuutta ja laillisuusperiaatetta koskevat perusoikeudet."

Ahvenanmaan osalta he itse kertovat täällä http://www.aland.com/fi/nae_ja_koe/jokamiehenoikeus

Mutta se, onko vaiko eikö ole oikeutta kuljeksia marjoja poimimassa, ei ollut tuossa se pointtini, vaan se että jos on vartioimaton ja aitaamaton tontti (en tiedä onko siellä aitaa tai vartiota .. en ole känyt paikalla), niin täytyy olla aika kova riskinottohalu(=tomppeli), että jemmaa sellaiseen paikkaan merkittävän - tai edes merkityksettömän - määrän aseita. Ja rakentaa vielä hyökkäyssuunnitelman sen varaan, että tämä on pommin varma suunnitelma. Eikä kaihda sitä hassua julkisuutta, joka syntyy jos ne aseet joku pop-up-homodiscomies sattuu sieltä löytämään.

 

[YliKoo]

Dääm - ei ole merikortteja tähään hätään juuri nyt käsillä, että näkisi kuinka syvä toi lahden perukka on. Mutta aika syvälle sisämaahan tuossa joutuisi kyllä ajelemaan, jos alkaa pienen armeijan varusteita huomaamattomasti sinne kuljettamaan. Tietenkin jos kyseessä on pienet vihreät miehet, ehkä niillä on myös tosi pienet varusteet.

Lahti itsessään näyttää syvältä, paikoin yli 20 metriä ja kiinteistön ranta on jyrkkä, laskee suoraan noin 15 metriin. Matalin kohta lahdelle tultaessa on 3,8 metriä. Tuskin tuolla lämpäreellä merkitystä on.

Edit: olikin jo näemmä samat asiat

 

[Platypi]

Mitenkäs ne muut itämeren saaret kuin Gotlanti ja Ahvenanmaan saaristo?
Onhan siellä ruotsin puolella esim Fårö ihan Gotlannin vieressä, sekä Gotska sandö. Onko jotain syytä miksi niiden strateginen merkitys olisi oleellisesti pienempi kuin Gotlannin ja Ahvenanmaan, siis esim meri- ja ilmatorjuntaohjusten tukikohtana?
Ja aika monta muutakin saarta sitten Suomen aluevesillä.

Ongelmaksi pienemmillä saarilla tulee logistiikan vaikeus ja varsinkin satamien puute. Saaria on meinaan vähän vaikeaa miehittää edes viikkoa-paria (aka: kunnes Ilma- ja Meritorjuntaohjukset on tuhottu), mikäli maihin ei saada kertarysäyksellä tarpeeksi suurta määrää joukkoja, ohjuksia ja varusteita. Saarien huoltaminen kun käy vähän hankalaksi jos pitää väistellä NATO:n ja Suomalaisten ohjuksia Gdansk - Öölanti linjan lähellä, sekä Suomenlahdella. Kyseinen logistiikka toki helpottuu, kun Riika, Liepaja, Klaipeda tai Viron pohjoisranta saadaan haltuun.
Ilmakuljetuksiakin toki voidaan käyttää saarien huoltamiseen, ja se lieneekin merikuljetuksia "varmempaa", mikäli Itämerta on suojaamassa useampia ItO järjestelmiä. Ongelmaksi kuitenkin muodostuvat kuljetuskalustolle kelvolliset lentokentät, ja koneiden suhteellisen pieni kuljetuskapasiteetti.

Kun nämä kaksi asiaa otetaan huomioon, on pienempien saarien huomioimatta jättäminen ymmärrettävää. Esim. Fårö:ssä ei ole lentokenttää ja ainoa tapa purkaa laivoja on juntata ne Sudersandsvikin hietikolle ja hoitaa homma käsin/trukeilla. Tämä ei ole kovin tehokasta. Ongelmaksi muodostuu myös saaren pieni koko, mikä olisi myös ongelma monella muulla itämeren saarella. Pienellä miehitetyllä saarella kun on vaikeampi hajauttaa niitä ohjuspattereita siten, että vihollisen tiedustelun työt vaikeutuisivat kovinkaan paljoa. Asukastiheys lienee myös yksi aspekti jota mietitään, sillä se kykenee hillitsemään NATO:n vastaiskuhaluja. Niin karulta kuin se kuulostaakin, sijoittaisin itse mieluummin ohjuksia Visbyn läheisyyteen, kuin minnekään Fårölle, sillä vastaiskun (esim. risteilyohjuksilla) siviilitappioiden mahdollisuudet ainakin vaikeuttavat NATO:n päätöksentekoa. Varsinkin jos ohjuslavettien tarkka sijainti ei ole tiedossa.

 

[Vonka]

Ei tässä oraakkeleita olla, mutta kirjoitin kaksi vuotta sitten 31.10.2014 täällä:

Olen asunut neljä kuukautta pääsaarella ja tutkinut sitä. Mitä eroa tavallisella laivastoasemalla ja siviilisatamalla on? Toisessa on kasarmeja ja vartiointi. Siinä se. Sotasatamaksi satama muuttuu tuomalla sotalaivoja ja ajamalla siviiliväen helkkariin logistiikkarakennuksista.

Etenkin Berghamn on aivan loistava sotasatamaksi osoittamaan pyssyllä kohti Tukholman otsaa. Siellä ei olla edes pienen pienen pussin perällä, kuten Maarianhaminan satamassa. Myös Långnäsiin on esteetön syväväylä.

Långnäs, Lumparlandissa: huolto, terminaalit, logistiikkapalveluja, syväväylä ilman hankalia käännöksiä isommillekin aluksille (täällä ruotsinlaivat pysähtyvät yöllä).

Berghamn, Eckerössä, on vielä suurempi ja paremmin varustettu kuin Långnäs. Koska se sijaitsee länsilaidalla. Berghamnista normaali sota-alus on Grisslehamnissa (100 km Tukholmasta pohjoiseen) reilussa tunnissa.

Telakkapalveluja uudenkarhealla tekniikalla on Kökarissa (myös liikkuva remonttiryhmä): "Marine service and technical consultancy for all kind of water-crafts. Full condition evaluation as well as damage inspections at collision, grounding or engine damage. Preparation of repair and/or yard specification. Follow up and support in all kind of repairs (voyage, quay or yard) to secure quality and cost. Service, repair and cleaning of hydraulic systems as f.ex propeller units, winches. Underwater inspections and/or research with report and picture."

Berghamn siis punaisessa pallukassa länsireunassa (Eckerö).

Degersand (Torp). Alava maa, ei korkeuseroja. Esteetön tulo avomereltä. Satoja metrejä maihinnousukaistaa + helpot tasaiset nurmialueet ja niityt, pellot takana maahanlaskua varten.

 

[Platypi]

Ei tässä oraakkeleita olla, mutta kirjoitin kaksi vuotta sitten 31.10.2014 täällä:



Degersand (Torp). Alava maa, ei korkeuseroja. Esteetön tulo avomereltä. Satoja metrejä maihinnousukaistaa + helpot tasaiset nurmialueet ja niityt, pellot takana maahanlaskua varten.

Muuten ihan kiva yhteenveto, mutta omalla kartallani tuo Degersandin hietikko on vain 300 metrin pituinen ja sinne vie ainoastaan hiekkatie. Rannan takana on lähinnä metsää ennen Torpin kylää.

Saatan toki katsoa jotaain ihan väärää paikkaa kartalla

 

[Vonka]

Muuten ihan kiva yhteenveto, mutta omalla kartallani tuo Degersandin hietikko on vain 300 metrin pituinen ja sinne vie ainoastaan hiekkatie. Rannan takana on lähinnä metsää ennen Torpin kylää.

Saatan toki katsoa jotaain ihan väärää paikkaa kartalla

Olen ollut siellä aika monta kertaa. Uimaranta on jonkun muutaman sata metriä, mutta se matala systeemi jatkuu sinne itään niemen kärkeen. Rannan takainen männikkö on jonkun sata metriä mutta itäpuolella on todella harvaa, itse asiassa ei mitään merkittävää puustoa parin neliökilometrin alalla kuin ihan siinä takana. Torpin peltotilkut ovat pieniä mutta jatkuvat Eckeröön asti. Kyllä siihen mahtuu parikin Mistralia eikä tarvitse olla edes räkäisyetäisyydellä. Jos sinulla on Google Earth ladattuna, käy katsomassa.

Tie on riittävän leveä turistibusseillekin.

 

[Herman30]

Uimaranta on jonkun muutaman sata metriä, mutta se matala systeemi jatkuu sinne itään niemen kärkeen.

https://asiointi.maanmittauslaitos...."id":3,"opacity":100},{"id":186,"opacity":7}]

 

[scip10]

Ei tässä oraakkeleita olla, mutta kirjoitin kaksi vuotta sitten 31.10.2014 täällä:

Olen asunut neljä kuukautta pääsaarella ja tutkinut sitä. Mitä eroa tavallisella laivastoasemalla ja siviilisatamalla on? Toisessa on kasarmeja ja vartiointi. Siinä se. Sotasatamaksi satama muuttuu tuomalla sotalaivoja ja ajamalla siviiliväen helkkariin logistiikkarakennuksista.

Etenkin Berghamn on aivan loistava sotasatamaksi osoittamaan pyssyllä kohti Tukholman otsaa. Siellä ei olla edes pienen pienen pussin perällä, kuten Maarianhaminan satamassa. Myös Långnäsiin on esteetön syväväylä.

Långnäs, Lumparlandissa: huolto, terminaalit, logistiikkapalveluja, syväväylä ilman hankalia käännöksiä isommillekin aluksille (täällä ruotsinlaivat pysähtyvät yöllä).

Berghamn, Eckerössä, on vielä suurempi ja paremmin varustettu kuin Långnäs. Koska se sijaitsee länsilaidalla. Berghamnista normaali sota-alus on Grisslehamnissa (100 km Tukholmasta pohjoiseen) reilussa tunnissa.

Telakkapalveluja uudenkarhealla tekniikalla on Kökarissa (myös liikkuva remonttiryhmä): "Marine service and technical consultancy for all kind of water-crafts. Full condition evaluation as well as damage inspections at collision, grounding or engine damage. Preparation of repair and/or yard specification. Follow up and support in all kind of repairs (voyage, quay or yard) to secure quality and cost. Service, repair and cleaning of hydraulic systems as f.ex propeller units, winches. Underwater inspections and/or research with report and picture."

Berghamn siis punaisessa pallukassa länsireunassa (Eckerö).

Degersand (Torp). Alava maa, ei korkeuseroja. Esteetön tulo avomereltä. Satoja metrejä maihinnousukaistaa + helpot tasaiset nurmialueet ja niityt, pellot takana maahanlaskua varten.

Eckeröstä Ruotsin mantereelle Grisslehamniin 40 km, Arlandaan 105 km ja Slussenille 125 km. Nämä ovat tykistöaseiden kantamia.

Kökar on helposti eristettävänä ulkosaarena myös otollinen kohde, joskin sieltä puuttuu valmis syväsatama ja lentokenttä.

 

[Creidiki]

Entäs jos:

Venäjä käynnistää laajemman operaation Itämerellä ja Baltiassa jonka yhteydessä se haluaa estää Naton ilma- ja meriherruuden. Gotlantiin, Saarenmaalle ja Ahvenanmaalle lasketaan ilma- ja meritorjuntaohjuspatterit. Suomelle ja Ruotsille lähetetään nootti jossa sanotaan "Oho sori kun lipsahti. Ei ollut tarkoitus. Vedämme joukot heti pois ja kun sanomme heti niin tarkoitamme 2 viikon kuluessa." 2 viikon kuluttua tilanne on ohi ja joukot voidaan vetää joka tapauksessa.

 

[Vonka]

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6691801&e=89968&title=Degersand.&desc=Uimaranta.&zoom=10&layers=[{"id":2,"opacity":100},{"id":3,"opacity":100},{"id":186,"opacity":7}]

Näkyy jatkuvan länteenkin.

 

[Platypi]

Eckeröstä Ruotsin mantereelle Grisslehamniin 40 km, Arlandaan 105 km ja Slussenille 125 km. Nämä ovat tykistöaseiden kantamia.

Kökar on helposti eristettävänä ulkosaarena myös otollinen kohde, joskin sieltä puuttuu valmis syväsatama ja lentokenttä.

Katselin itse samaa noista etäisyyksistä. Tämän takia Langnas vaikuttaa, ainakin allekirjoittaneesta, todennäköisemmältä vaihtoehdolta huoltosatamaksi. Lähinnä sen nopeaa haltuunottoa vaikeuttaa se, että alueen pellot ovat kaikki liian pieniä maahanlaskulle. Toki erikoisjoukko-joukkueeltakin onnistuu sen hallussapito, kunnos roro-alus rantautuu.

Ahvenanmaan haltuunotto hoituisikin maiinnousun sijaan parhaiten erikoisjoukoilla ja pataljoonan - rykmentin kokoisella maahanlasku-osastolla. Erikoisjoukoilla Langnasin satama haltuun, jotta Merijalkaväki, ohjusjärjestelmät yms. varsinaiset miehitysjoukot saadaan rantaan mahdollisimman nopeasti. Samaan aikaan suoritettu maahanlasku Maarianhaminan lentokentälle ja nopea pääkaupungin valtaus avaisi Maarianhaminan sataman samaan käyttöön. Tästä kun vielä ajeltaisiin komppanian suuruisella osastolla varmistamaan Berghamin satama ja potentiaalisesti tuhoamaan sen infastruktuuri, jotta Ruotsin mahdollinen vastaisku hidastuu, olisi Ahvenanmaa aika nätissä paketissa.

 

[Platypi]

Näkyy jatkuvan länteenkin.

Toki tuo tie vetää ja kantaa turistibussejakin, mutta en siltikään lähtisi puskemaan noin ohuesta rännistä mitään pataljoonan suuruista maihinnousuosastoa.