Ahvenanmaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja scip10
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
katsoin että Langnäsistä linnuntietä on 2km päässä 200m x 500 m peltoläntti. Eiköhän se riittäisi laskuvarjojoukolle. Pellolta vie linnuntietä sähkölinja metsän läpi suoraan satamaan ja pellon eteläpuolella menee tie sinne.
 
Eckeröstä Ruotsin mantereelle Grisslehamniin 40 km, Arlandaan 105 km ja Slussenille 125 km. Nämä ovat tykistöaseiden kantamia.

Kökar on helposti eristettävänä ulkosaarena myös otollinen kohde, joskin sieltä puuttuu valmis syväsatama ja lentokenttä.
Kumpaan suuntaan ajattelit tuota 40 km etäisyyttä ? Sehän toimii molempiin suuntin, joten sinänsä minun (en ajattelut lainkaan että tosiaan tuo etäisyys on noin pieni, ja Märkethän on vain 20 km päässä) lempi-maihinnousuteoriassani on pieni downside. Siis, jos ajatellaan että tuodaan kahdella vastakkaisiin suuntiin (etälästä pohjoiseeen ja pohjoisesta etelään) kulkevalla ro-ro-aluksella kerrasta riittävät joukot ja kalusto maihin tuohon Eckeröön. Muuttamalla suuntaa siinä kohdalla - reaktioaika jää aika pieneksi. Mutta tietenkin Ruotsin puolelta kyllä pääsee ampumaan siihen satamaan aika näppärästi. Toki pitää olla jokin laite jolla ampuu. Mahtaako niillä olla. Josta taas päästään siihen, voidaanko kyseiseen apuun luottaa.
 
katsoin että Langnäsistä linnuntietä on 2km päässä 200m x 500 m peltoläntti. Eiköhän se riittäisi laskuvarjojoukolle. Pellolta vie linnuntietä sähkölinja metsän läpi suoraan satamaan ja pellon eteläpuolella menee tie sinne.
Sanoisin, että aika tiukaksi menee. Riippuu tietenkin tiputettavan osaston koosta. Ongelmia saattavat myös aiheuttaa kyseistä peltolänttiä halkovat lukuisat ojat.
 
Viimeksi muokattu:
Ylen radiouutisissa just haastateltiin ahvenanmaalaisia ja tuosta otteesta jäi mielikuva että kansa saarella ei halua militariaa alueelleen. Selvä homma, sillä mennään.

Lisää aiheesta tulee tänään 21.05 telkkarissa
A-TALK Ahvenanmaan puolustus puntarissa. Vieraina kansanedustajat Mats Löfström (r.) ja Sofia Vikman (kok.) sekä valtiotieteen tohtorit Pekka Visuri ja Jukka Tarkka. Juontaja Sari Huovinen
 
Mainittakoon, että Charlyn palaute oli puhekieltä puhelimitse keskustelussa jonka toimittaja kopsasi paperille (tai siis nettiin). Keskustelussa Charlyn pointti tuli hyvin ilmi ja oli vastine Visurin rautakiskonkankealle lojaliteetille kirjoitettuja sopimuksia kohtaan.

Visurihan suhtautui sopimustekstiin niin kuin virkamies vain voi. Se on jotakin muuttumatonta ja ylhäältä annettua. Hieman kuin tietokonesoftat - jos niissä on puutteita niin opetellaan elämään niiden puutteiden kanssa muistamatta, että ihmiset ja koodaajat ne ovat tehneet, puutteetkin.

Tästä mediaan turhautumisesta tai ainakin Charlyyn siis olisi tullut lievemmät oireet jos olisit kuunnellut radiosta "tänään iltapäivällä" -ohjelman sen sijaan, että luit netistä sen perusteella tehdyt klikkauspyydykset.

Jep, ja tässä vielä tuo keskustelu: http://areena.yle.fi/1-3680463
Kesto 0:00 - 20:52.
 
En näe Sauli Niinistön viestissä mitään erikoista paheksuttavaa. Hän sanoi, että 1) Suomi on velvollinen puolustamaan Ahvenanmaata ja 2) ruotsalaisilta voi kysellä, voisivatko he tulla talkoisiin ja 3) ahvenanmaalaisilta pitää myös kysäistä, koska asia vähän niin kuin koskee heitä.

Ilmeisesti olisi pitänyt sanoa, että Suomi sijoittaa Maarianhaminan kentälle heti yhden laivueen hävittäjiä ja peruskorjaa Bomarsundin linnoituksen. Vai?

Sauli olisi voinut ottaa kantaa tuleeko Suomen valtiojohto käsittelemään asiaa jollain tavalla. Nyt oli vähän sellainen ympäripyöreä lausunto.

Kirjoittaisin Saulin teleprompteriin lausunnon jotenkin näin:

"Suomella on sekä halu että kyky puolustaa koko Suomea, myös itsehallinnon omaavaa Ahvenanmaata. Sen puolustukseen on varattu kalustoa ja joukkoja, puolustusta harjoitellaan säännöllisesti. Osana Suomen ja Ruotsin syvenevää puolustusyhteistyötä tulemme harjoittelemaan Ahvenanmaan puolustamista yhteisharjoituksissa. Suomi seuraa huolestuneena Itämeren turvallisuustilanteen kehittymistä. Tarpeen vaatiessa Suomi arvio Ahvenanmaan demilitarisoinnin tarkoituksenmukaisuutta. "

Siinä olisi ollut taas sitä paljon peräänkuulutettua jämäkkyyttä.
 
Toki tuo tie vetää ja kantaa turistibussejakin, mutta en siltikään lähtisi puskemaan noin ohuesta rännistä mitään pataljoonan suuruista maihinnousuosastoa.

Ei siinä tarvitse pysyä edes uralla. Se on ihan tasankoa kaikki ja puusto harvempaa kuin vankkurimännikössä. Mutta miksi yhdestä hietarannasta enää puhumme?
 
Kumpaan suuntaan ajattelit tuota 40 km etäisyyttä ? Sehän toimii molempiin suuntin, joten sinänsä minun (en ajattelut lainkaan että tosiaan tuo etäisyys on noin pieni, ja Märkethän on vain 20 km päässä) lempi-maihinnousuteoriassani on pieni downside. Siis, jos ajatellaan että tuodaan kahdella vastakkaisiin suuntiin (etälästä pohjoiseeen ja pohjoisesta etelään) kulkevalla ro-ro-aluksella kerrasta riittävät joukot ja kalusto maihin tuohon Eckeröön. Muuttamalla suuntaa siinä kohdalla - reaktioaika jää aika pieneksi. Mutta tietenkin Ruotsin puolelta kyllä pääsee ampumaan siihen satamaan aika näppärästi. Toki pitää olla jokin laite jolla ampuu. Mahtaako niillä olla. Josta taas päästään siihen, voidaanko kyseiseen apuun luottaa.
Lyhyen etäisyyden vuoksi Ahvenanmaa on houkutteleva kohde jos haluaa painostaa Ruotsia. Toki itse valtauksessa se on riski hyökkääjälle.

Tästä päästäänkin siihen, mikä on minimivaatimus Ahvenanmaan valtauksen estämiseksi, jos oletetaan uhkakuvana olevan kaappauksenomainen yllätyshyökkäys Krimin tapaan. Katastrofiskenaario on housut kintuissa yllätetty puolustus, joka herää tilanteeseen vasta kun saarilla on runsaasti voimaa ja tehokasta aseistusta. Pelkästään hybridihässäköimällä ei hyökkääjä menesty, vaan sen on pystyttävä vahvistamaan joukkoja meri- ja ilmateitse. En tiedä miten nopeasti ilmavoimat onnistuu mobilisoimaan koneensa sodan ajan suorituskykyyn, mutta lienee realistista olettaa hyökkääjällä olevan korkeintaan 12 h aikaa ottaa saaret hallintaansa. Muuten se joutuu ensin tekemään Suomen ilmapuolustuksen toimintakyvyttömäksi, mikä taas on aivan toisen mittaluokan kampanja.

Jo yksi Umkhontoilla varustettu taistelualus n. 15 merimailin säteellä Maarianhaminasta tai oikeastaan missä tahansa maakunnan aluevesillä pakottaisi hyökkääjän iskemään ensin tätä alusta vastaan, joka taas hälyttäisi puolustusvoimat ja toisi ilmavoimat ja lisää merivoimien aluksia paikalle. Maskirovkan suojassa toteutettu fait accompli pitäisi tässä vaiheessa unohtaa. Maavoimien puolelta tarvitaan Utin jääkärien nopeaa reaktiokykyä.
 
Lyhyen etäisyyden vuoksi Ahvenanmaa on houkutteleva kohde jos haluaa painostaa Ruotsia. Toki itse valtauksessa se on riski hyökkääjälle.

Tästä päästäänkin siihen, mikä on minimivaatimus Ahvenanmaan valtauksen estämiseksi, jos oletetaan uhkakuvana olevan kaappauksenomainen yllätyshyökkäys Krimin tapaan. Katastrofiskenaario on housut kintuissa yllätetty puolustus, joka herää tilanteeseen vasta kun saarilla on runsaasti voimaa ja tehokasta aseistusta. Pelkästään hybridihässäköimällä ei hyökkääjä menesty, vaan sen on pystyttävä vahvistamaan joukkoja meri- ja ilmateitse. En tiedä miten nopeasti ilmavoimat onnistuu mobilisoimaan koneensa sodan ajan suorituskykyyn, mutta lienee realistista olettaa hyökkääjällä olevan korkeintaan 12 h aikaa ottaa saaret hallintaansa. Muuten se joutuu ensin tekemään Suomen ilmapuolustuksen toimintakyvyttömäksi, mikä taas on aivan toisen mittaluokan kampanja.

Jo yksi Umkhontoilla varustettu taistelualus n. 15 merimailin säteellä Maarianhaminasta tai oikeastaan missä tahansa maakunnan aluevesillä pakottaisi hyökkääjän iskemään ensin tätä alusta vastaan, joka taas hälyttäisi puolustusvoimat ja toisi ilmavoimat ja lisää merivoimien aluksia paikalle. Maskirovkan suojassa toteutettu fait accompli pitäisi tässä vaiheessa unohtaa. Maavoimien puolelta tarvitaan Utin jääkärien nopeaa reaktiokykyä.

Viime sodan aikana ongelman ratkaisu olivat ennen kaikkea panssarilaivat.
 
Kyllä tämä homma on mietitty valmiiksi, vaikka sitä ei sanota missään. Pitkin 1970-1980-lukua Ahvenanmaan saaristossa purjehti puolalaisia turisteja ym. Yleensä veneellinen sänkitukkaisia kolmekymppisiä jätkiä. Täällä on tiedetty, että saaret kiinnostavat ja kyllä ne kiinnostavat meitäkin.

Antaa tutkijoiden esittää viisasta ja poliitikkojen soperrella. Mitään uutta tässä ei taida olla.
 
Tuohon scipin ylläolevaan. Ensisijaisesti näitä pyrkimyksiä havainnoi ja estää raja/merivartiosto niin venein kuin lentokoneinkin. Aluksia myös seurataan tutkan ruuduilla. Samaten ilmavoimat tekevät rajavalvontaa. Tähän tulee lisänä ainakin merivoimien vedenalaisten ja pinta- alusten kuuntelu ja sensorien havainnot.

1c805840d949690ad0c57ce4415d650ef02953c6.jpg
 
Lyhyen etäisyyden vuoksi Ahvenanmaa on houkutteleva kohde jos haluaa painostaa Ruotsia. Toki itse valtauksessa se on riski hyökkääjälle.

Tästä päästäänkin siihen, mikä on minimivaatimus Ahvenanmaan valtauksen estämiseksi, jos oletetaan uhkakuvana olevan kaappauksenomainen yllätyshyökkäys Krimin tapaan. Katastrofiskenaario on housut kintuissa yllätetty puolustus, joka herää tilanteeseen vasta kun saarilla on runsaasti voimaa ja tehokasta aseistusta. Pelkästään hybridihässäköimällä ei hyökkääjä menesty, vaan sen on pystyttävä vahvistamaan joukkoja meri- ja ilmateitse. En tiedä miten nopeasti ilmavoimat onnistuu mobilisoimaan koneensa sodan ajan suorituskykyyn, mutta lienee realistista olettaa hyökkääjällä olevan korkeintaan 12 h aikaa ottaa saaret hallintaansa. Muuten se joutuu ensin tekemään Suomen ilmapuolustuksen toimintakyvyttömäksi, mikä taas on aivan toisen mittaluokan kampanja.

Jo yksi Umkhontoilla varustettu taistelualus n. 15 merimailin säteellä Maarianhaminasta tai oikeastaan missä tahansa maakunnan aluevesillä pakottaisi hyökkääjän iskemään ensin tätä alusta vastaan, joka taas hälyttäisi puolustusvoimat ja toisi ilmavoimat ja lisää merivoimien aluksia paikalle. Maskirovkan suojassa toteutettu fait accompli pitäisi tässä vaiheessa unohtaa. Maavoimien puolelta tarvitaan Utin jääkärien nopeaa reaktiokykyä.

Eipä sen yhden laivan upottamiseen tarvita kuin pari pommittajaa ja meritorjuntaohjuksia. Jos alueelle on menossa "Kaliningradin huoltokuljetus" kuljetuskoneita, joka vaihtaa yllättäen suuntaa jossain Turun eteläpuolella, ja sen saattohävittäjät pistävät ohjukset siihen Ahvenanmaalla lilluvaan kippoon, ei sillä liene aikaa reagoida ihan hirveästi pariin "siviili" roro alukseen, jotka ovat sattumalta juuri ohittamassa Ahvenanmaata. Mikä lienee merivoimien tai ilmavoimien kynnys ampua ensin.
 
Onhan siellä meidän omiakin hävittäjiä. Päätehtävä on varmaankin pitää ilmatila itsellään ja suojata kuljetusta suomalaisilta hävittäjiltä
 
toki joo ilmassa on meidän omiakin hävittäjiä, mutta jos tunnistustehtävälle lähtee 2 Suomalaista hävittäjää ja saattohommissa on 4 Su-35:ttä, on lähtötilanne meille epäsuotuisa. Kysymys on myös siitä, onko meillä munaa ampua alas niitä kuljetuskoneita/hävittäjiä jos Venäläiset eivät ammu ensin.
 
Soini luki paperista asemankertauksen:
– Ahvenanmaan vakiintunut kansainvälisoikeudellinen asema on vahvistettu viimeksi kesällä annetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka on täällä käsittelyssä. Ahvenanmaan asema on ankkuroitu kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaoikeuteen, eikä hallituksessa ole mitään suunnitelmia puuttua tähän vakiintuneeseen asemaan. Keskustelu koko Suomen alueen, johon myös Ahvenanmaa kuuluu, puolustuksesta on taas kerran lähtenyt julkisuudessa hieman ihmeelliselle raiteelle. En tiedä, onko kysymys väärinymmärryksestä vai tahallisesta väärinymmärryksestä. Hallituksen ja presidentin välisessä linjassa ei ole mitään eroavaisuutta, Soini sanoi.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20...-veti-paperin-esiin-antoi-eksaktin-ahvenanmaa
 
Tarkka ja Visuri on kyl vesi ja öljy... On Visurillakin pointtinsa tässä.
 
Ahvenanmaan Mats Löfström tuntuu olevan suurin este Ahvenanmaan puolustamisen ..... edes keskusteluun. Kaveri roikkuu vain 160 vuotta vanhassa sopimuksessa ja mikään muu ei tunnu menevän jakeluun.

Sofia Vikmanilta ihan fiksuja lausuntoja.
 
Back
Top