Ahvenanmaa

Jussilla se pääpointti taisi liittyä siihen, josko Ruotsikin uudessa puolustusyhteistyössä kantaisi kortensa kekoon Ahvenanmaata koskien. Esimerkiksi ilmatorjuntakaluston valmiudella tmv. Meiltä jäisi paukkuja muualle.

Itse en kyllä laskisi paljoa heidän varaan.
 
Minusta on vaan hyvä että asia on nostettu keskusteluun. Kiitos Jussi. Yllä lainattu teksitikin kertoo aika hyvin että millainen toimintatapa on meillä mahdollinen ja kai tuollakin pärjätään.
Löfstromiltä olisi kans kiva kysyä, että onko hyvä. Jos se vaikka vastaisi.

Tarkoittaako tuo muuten vaikka sitä, että tarvittaessa voidaan sijoittaa Maarianhaminan kentän läheisyyteen ukkoja siviilivaatteissa Stingereiden kanssa ilman mitään ilmoitusta käytännössä kenellekään? Jos asia paljastuu, niin voidaan sanoa, että kyseessä oli minimaalisen kokoinen valmiuden kohotus johtuen poliittisesta tilanteesta.

Toinen vaihtoehto voisi olla, että annetaan noiden paljastua melkeimpä heti kättelyssä ja todetaan, että kyseessä on vakiintunut käytäntö. Ja kun PV ilmoittaa vetävänsä nuo ukot pois alueelta, niin mainitaan että samalla viedään pois myös vanhat Iglat, kun ovat jo kerran vanhentuneet.
 
Tarkoittaako tuo muuten vaikka sitä, että tarvittaessa voidaan sijoittaa Maarianhaminan kentän läheisyyteen ukkoja siviilivaatteissa Stingereiden kanssa ilman mitään ilmoitusta käytännössä kenellekään? Jos asia paljastuu, niin voidaan sanoa, että kyseessä oli minimaalisen kokoinen valmiuden kohotus johtuen poliittisesta tilanteesta.

Toinen vaihtoehto voisi olla, että annetaan noiden paljastua melkeimpä heti kättelyssä ja todetaan, että kyseessä on vakiintunut käytäntö. Ja kun PV ilmoittaa vetävänsä nuo ukot pois alueelta, niin mainitaan että samalla viedään pois myös vanhat Iglat, kun ovat jo kerran vanhentuneet.

Ëi niiltä kysellä mitään.

Kun ErJP6 meni sinne vuonna 1944, pojat tuotiin keskellä yötä kahdella laivalla ja aamulla maarianhaminalaiset hieraisivat silmiään, kun pataljoona siirtyi polkupyörillä kaupungin läpi kuorma-autot följyssä.
 
Tarkoittaako tuo.......
No minulle jää vaikutelma, että Suomi voi päättää tilapäisten joukkojen asettamisesta ihan oman fiiliksen mukaan. Avainsanoja ovat "tilapäisiä joukkoja" "erityinen tilanne" ja "Suomen harkinta".
 
Tarkoittaako tuo muuten vaikka sitä, että tarvittaessa voidaan sijoittaa Maarianhaminan kentän läheisyyteen ukkoja siviilivaatteissa Stingereiden kanssa ilman mitään ilmoitusta käytännössä kenellekään? Jos asia paljastuu, niin voidaan sanoa, että kyseessä oli minimaalisen kokoinen valmiuden kohotus johtuen poliittisesta tilanteesta.

Toinen vaihtoehto voisi olla, että annetaan noiden paljastua melkeimpä heti kättelyssä ja todetaan, että kyseessä on vakiintunut käytäntö. Ja kun PV ilmoittaa vetävänsä nuo ukot pois alueelta, niin mainitaan että samalla viedään pois myös vanhat Iglat, kun ovat jo kerran vanhentuneet.
Kyllä ne voidaan ihan sotilavermeissä sinne viedä. Voidaan parkkeerata pari merialustakin ja vaikka täyttää autolautta Santahaminasta.
 
Itse ajattelin, että mitä pienempi osasto siellä on, niin sitä parempi on pysytellä salassa.
No huhu/vitsihän kertoo, että siellä nytkin on muutama puolustusvoimien kontti viuhkapanoksia sun muuta välivarastossa matkalla eteenpäin. Ovat vaan unohtuneet sataman laidalle.
 
Sehän on mukavaa, että viittaavat samaan sopimukseen, jolla Krim ja Mustameri demilitarisoitiin vuonna 1866. Mitäs muuta silloin tapahtui? Silloin alkoivat suuret nälkävuodet, Alfred Nobel keksi dynamiitin ja paloviinan kotipoltto kiellettiin Suomessa. Lönnrot muutti Sammattiin takaisin ja Aleksis Kiven Kihlaus ja Olviretki Schelusingenissa ilmestyivät.

Tuore ja ajankohtainen, hyvin pitänyt sopimus.

Paitsi että sopimus tehtiin 1856, ei 1866...
 
Paitsi että sopimus tehtiin 1856, ei 1866...
Joo.. mutta sun lista niistä merkittävistä tapahtumista 1866 oli kuitenkin tarinankerronnan kannalta parempi :D

Jos jonkin tapahtuman mainitsisi, ehkä se että ensimmäine Victoria Cross, siis brittien korkein kunniamerkki, myönnettiin Ahvenanmaan sotatoimissa ansioituneelle Charles Davis Lucakselle, joka nuorena upseerina pelasti, jos ei koko laivaa, niin ainakin päällystön aluksellaan HMS Heclalla, Bomarsundin taistelun yhteydessä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Davis_Lucas

Lisäksi, huolimatta siitä että VC :n sanotaan olevan lähtöisin tarpeesta palkita Krimin sodassa osoitettu äärimmäinen urheus ja että nämä siis myönnettiin mm. Sevastopolin taistelun sankareille, kaksi seuraavaakin brittiä jotka sai VC:n, sai sen Suomessa osoittamastaan urheudesta.

Samaan hehkutukseen(kun pääsin vauhtiin) vielä pitää lisätä se että Britannian laivaston ainoa alus, joka on jäänyt viholliselle, on Kokkolassa. Tästä oli takavuosina hauska tarina/sivu British embassyn tuolloisilla sivuilla; jotenkin se sopi heidän huumorintajuunsa - ja Suomi on mainio vihollinen, pätevä joten huonolta ei tullut saatua turpaan, alus on kovin pieni ja koko härdeli oli enemmänkin väärinkäsitys. Mutta käsittääkseni edelleen kuningatar maksaa kukat muistomerkille.
 
Jos valmiuksia ja valtuuksia on, niin Jussi ei ole tehnyt mitään vahinkoa, etenkään jos kukaan muu ei möläytä niitä julkisuuteen. Jos Jussin halutaan pitävän vähemmän ääntä asiasta, niin häntä brieffataan asiasta ja tämän jälkeen tehdään jotakin näkyviä järjestelyjä valmisteluihin ja sen jälkeen Jussi kertoo valmisteluja tehdyn ja siirtyy muihin aiheisiin.

Enkä oikein näe, että miten Niinistö voisi olla tuomalla puutteita esille, koska ilman julkisuutta ei tulla saamaan resursseja mitä maanpuolustus epätoivoisesti tarvitsee. Ahvenanmaa on nyt vain yksi aihe mistä saa hyvin näkyvyyttä maanpuolustuksen tarpeille.
Olen samaa mieltä. Suomalaisessa keskustelussa on paljon sellaista vikaa, ettei asioita saa tuoda esille, koska ne hoidettu jossain ja jollain tasolla. Jos mitään debattia ei voida käydä, kansalaisille ei tule mitää tietoa onko jokin asia lainkaan hoidossa.. kyllä tämä meidän yhteiden demokratiamme ja valtiomme on, pitää kansalla jokin ymmärrys näistä asioista olla. J Niinistöhän lähinnä toi esille sen, tärkeän asian, toimiiko demilitarisointi tarkoituksenmukaisesti. Sillä ei varsinaisesti ole tekemistä sen kanssa kuinka joku hyökkää ja toinen puolustaa.. vaan kyse on siitä vakauttaako se tilannetta vaiko eikö. Ja se on edelleen hyvä kysymys.

Tämä debatin puute, tai sen sulkeminen ja pahimillaan vielä Ahvenanmaan edustajan täysin typerillä kehä-argumenteilla siitä että sopimus on olemassa koska sopimus on olemassa, on ongelma. Valtiojohdon on syytä miettiä asiaa myös tältä kannalta.
 
Ahvenanmaalaisilla lienee vahva usko siihen, että Ruotsi reagoisi, jos Venäjä yrittäisi saarten valtausta. Onhan näin heille luvattu.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...ialle-ruotsi-puolustaisi-ahvenanmaata/703408/

S. Niinistö ei taas halua ottaa asiaa esille, koska suhtautuu asiaan kuten juristi. Venäjän ei toivota lausuvan kantaansa Ahvenanmaan demilitarisointiin. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen valotti kesällä 2015 asian juridista luonnetta:

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...haastaa-ahvenanmaan-demilitarisoinnin/704386/

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...ahvenanmaan-turvaamisessa-katso-video/704397/

Melkoista nuorallatanssia.

Tämä Allan Widman saisi kertoa miten Ruotsi reagoisi "jopa itsenäisesti". Jos tuollaisia lupauksia antaa hönöille, jotka ei ole koskaan käyneet armeijaa ja asuu herrankukkarossa demilitarisointisopimuksien keskellä, olisi hyvä käsittää lausuntoonsa liittyvä vastuu.
Ruotsilla on 11 korvettia joista 6 on "korvetteja" alle 400 tonnisia, Spica muunnoksia. Yhdessäkään ei taida olla 57&44mm ammusilmatorjuntaa kummempaa ilma-asetta. Suorittaisiko Ruotsi maihinnousun? Millä joukoilla se tapahtuu.. ottaen huomioon sen, että heillä on "pistooli ohimolla". Viimeisen kahden sadaan vuoden historian perusteella näyttäisi siltä että kun pistooli on ohimolla, virallinen Ruotsi nimenomaan ei tee mitään.
 
Tämä Allan Widman saisi kertoa miten Ruotsi reagoisi "jopa itsenäisesti". Jos tuollaisia lupauksia antaa hönöille, jotka ei ole koskaan käyneet armeijaa ja asuu herrankukkarossa demilitarisointisopimuksien keskellä, olisi hyvä käsittää lausuntoonsa liittyvä vastuu.
Ruotsilla on 11 korvettia joista 6 on "korvetteja" alle 400 tonnisia, Spica muunnoksia. Yhdessäkään ei taida olla 57&44mm ammusilmatorjuntaa kummempaa ilma-asetta. Suorittaisiko Ruotsi maihinnousun? Millä joukoilla se tapahtuu.. ottaen huomioon sen, että heillä on "pistooli ohimolla". Viimeisen kahden sadaan vuoden historian perusteella näyttäisi siltä että kun pistooli on ohimolla, virallinen Ruotsi nimenomaan ei tee mitään.

Ruotsi keuli jo 1918. Se nousi maihin Ahvenanmaalle ja alkoi ahdistaa yhdessä venäläisten kanssa Uudenkaupungin suojeluskunnan ja Saariston vapaajoukon osia, jotka valuivat Vårdön saarelle. Tekivät sopimuksen, että vapaajoukko riisutaan aseista. Lisäksi Ruotsi väärensi Mannerheimin Vaasasta Tukholman kautta lähettämät käskyt. Mannerheim sopi saksalaisten kanssa. Mecklenburgilainen pataljoona nousi maihin, otti Vårdön vapaaehtoiset koulutukseensa ja komentoonsa ja ruotsalaiset lähtivät kotiin.

Marski ei muuten koskaan unohtanut tätä.

Ei pidä liikaa luottaa!
 
Tämä Allan Widman saisi kertoa miten Ruotsi reagoisi "jopa itsenäisesti". Jos tuollaisia lupauksia antaa hönöille, jotka ei ole koskaan käyneet armeijaa ja asuu herrankukkarossa demilitarisointisopimuksien keskellä, olisi hyvä käsittää lausuntoonsa liittyvä vastuu.
Ruotsilla on 11 korvettia joista 6 on "korvetteja" alle 400 tonnisia, Spica muunnoksia. Yhdessäkään ei taida olla 57&44mm ammusilmatorjuntaa kummempaa ilma-asetta. Suorittaisiko Ruotsi maihinnousun? Millä joukoilla se tapahtuu.. ottaen huomioon sen, että heillä on "pistooli ohimolla". Viimeisen kahden sadaan vuoden historian perusteella näyttäisi siltä että kun pistooli on ohimolla, virallinen Ruotsi nimenomaan ei tee mitään.

Korvettaja olisi turha lähettää upotettavaksi. Ruotsilla on maihinnousua varten noin 150 kpl stridsbåt 90:a. Matka Grisslehamnista Eckeröön kestää 40 solmun nopeudella reilu puoli tuntia. Kahdeksalla veneellä saadaan kuljetettua komppanian verran merijalkaväkeä. Rantautuminen onnistuu lähes minne tahansa. Vihollisen kannalta paljon pieniä, vaikeasti havaittavia maaleja, joita mantereelle sijoitettu ilmatorjunta ja hävittäjät suojaavat.
 
Viimeksi muokattu:
Veneet valmiudessa

Tein keväällä 2015 Iltalehteen jutun venäläisistä pikaveneistä, joita säilytetään Suomen satamissa Kotkassa, Turussa ja Helsingissä. Kalustoa ei käytetä, mutta sitä huolletaan ja pidetään lähtövalmiudessa.

Juttu tuli pöydälleni, kun satamissa liikkuneet ammattiveneilijät ihmettelivät, miksi venäläiset makuuttavat nopeakulkuisia, 20-30 metrisiä veneitään Suomen satamissa. Laskelmiemme mukaan kyseisen kokoluokan venäläisveneitä oli tuolloin kolmessa satamassa yhteensä noin kolmekymmentä.

Asiantuntijalähteiden mukaan kalusto saattoi seistä valmiudessa käyttökäskyä odottelemassa. Tarve voisi ilmaantua, mikäli tilanne Itämerellä eskaloituisi ja taistelu strategisesti tärkeästä Ahvenanmaasta alkaisi.

Venäläisillä on yhä nopea venekalusto valmiina Suomen rannikolla. Kuinka on suomalaisten laita?

Ahvenanmaan puolustus on Suomen vastuulla. Olisi siis toivottavaa, että tosipaikan tullen Suomi olisi vikkelämpi ja ennättäisi Ahvenanmaalle ennen venäläisiä. Ettei vahingossakaan kävisi kuten Krimille Ukrainassa.

Satamien venevarastot vaikuttavat samansuuntaiselta kriisivarautumiselta kuin venäläisten maa- ja kiinteistökaupat Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta merkityksellisten, strategisten kohteiden lähialueilla.

Venäjälle Suomi on etupiiriä, jota on paalutettu koko Putinin valtakauden ajan maassa, merellä ja ilmassa. Suurvaltapolitiikkaa, josta ei ole mitään tarvetta kuiskutella.

Vaikka rauhanaikainen demilitarisointi ja sodan ajan puolueettomuus ovatkin tärkeä osa ahvenanmaalaista identiteettiä, ei identiteetin pitäisi kuitenkaan olla se sokea piste, joka estää havaitsemasta turvallisuustilanteen vakavat muutokset ja niiden mukanaan tuomat uhat omassa lähipiirissä.

Eivätkö strategisen saaren asukkaat ole lainkaan huolissaan ilmapiirin kiristymisestä ympärillään?

Ymmärrän, että aseettomuus ja itsehallinto ovat tärkeä osa ahvenanmaalaista identiteettiä. Pitäisikö saarelaisten kuitenkin jo valmiiksi pohtia, haluavatko jatkossakin kuulua länteen vai liittyä itään?
http://blogit.iltalehti.fi/tuula-malin/2016/10/21/veneet-valmiudessa/#comment-10604
 
Onhan niitä venäläisten veneitä Suomessa ja miksipä ei kun rahaa on mutta omaa rannikkoa ei. Tiedän tapauksen jossa iäkäs moskovalainen miljonääri myi Suomessa viitisen vuotta vanhan veneensä jota ei oltu käytetty juuri lainkaan. Sohvissa oli vielä muovit päällä. Ihan kaikki ei ole hybridisotaa.

Onhan "rahat/veneet" paremmin täällä ehkä kuitenkin suojassa kuin venäjällä?

Vaikea sanoa taustoista näiden luxusveneiden osalta, mutta varmasti ihan mahdollista ja ennen kaikkea melko huomaamatonta siirtää porukkaa tarpeen mukaan noilla avovesien aikaan.

Muutamat piikkikorkoiset tietenkin vaatii mukaan kannelle biksuissa pyörimään, niin kukaan ei epäilisi mitään :D
 
Korvettaja olisi turha lähettää upotettavaksi. Ruotsilla on maihinnousua varten noin 150 kpl stridsbåt 90:a. Matka Grisslehamnista Eckeröön kestää 40 solmun nopeudella reilu puoli tuntia. Kahdeksalla veneellä saadaan kuljetettua komppanian verran merijalkaväkeä. Rantautuminen onnistuu lähes minne tahansa. Vihollisen kannalta paljon pieniä, vaikeasti havaittavia maaleja, joita mantereelle sijoitettu ilmatorjunta ja hävittäjät suojaavat.
Niin, onhan Ruotsilla itseasiassa tuosta vuoden -21 sopimuksesta koituva velvoitekin turvata alueen asema. Kuten on Virolla, Latvialla, Puolalla, Saksalla, Tanskalla, Iso-Britannialla, Ranskalla ja Italialla. Ja nyt kun katsoin uudelleen, huomasin että korvettejahan on 5 Visbytä ja neljä 300-400 tonnin Spica-jatkokehitelmää joita kutsutaan korvetiksi, tai joksikin muuksi. Kooltaan ovat aika lähellä ohjusveneitä.
 
Back
Top