Asiantuntija Ruotsista: Venäjä entistä aktiivisempi Ahvenanmaalla
Ahvenanmaa on edelleen Venäjälle sotilaspoliittisesti tärkeä alue, arvioi turvallisuuden ja strategian dosentti Tomas Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.
Riesin mukaan Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin vahvuus pieneni kylmän sodan jälkeen, mutta hänen käsityksensä on, että sittemmin henkilöstöä on taas lisätty.
– Nykytilanteessa olen ymmärtänyt, että Venäjä on vahvistanut henkilöstöään Ahvenanmaalla ja että he ovat alkaneet olla aktiivisia siellä. Joten merkkejä on, että Ahvenanmaa on Venäjälle tärkeä, sanoo Ries STT:lle.
Suomen puolustusministeriöstä, ulkoministeriöstä tai Puolustusvoimien pääesikunnasta ei kommentoitu tänään asiaa STT:lle.
Suomalaistaustaisen Riesin mukaan Maarianhaminan-konsulaatti oli kylmän sodan aikaan yksi silloisen Neuvostoliiton suurimpia maailmassa.
Ahvenanmaalla kiukkua ministerin puheista
Ahvenanmaalla on kiukustuttu maakuntaan kohdistuvasta sotilaspoliittisesta keskustelusta, jonka puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) aloitti reilu viikko sitten.
Ahvenanmaan maakunnan hallitusta johtavan Katrin Sjögrenin mukaan keskustelu maakunnan demilitarisoidusta asemasta on turhaa.
– Näemme sen Ahvenanmaalla tarpeettomana provokaationa, maaneuvos Sjögren sanoo STT:lle.
Demilitarisoinnista on sovittu kansainvälisesti, ja sen perusteella sotilaallinen läsnäolo ja Ahvenanmaan linnoittaminen on kielletty.
Puolustusministeri Niinistö on kuvannut demilitarisoitua Ahvenanmaata sotilaalliseksi tyhjiöksi, joka on altis myös ”pienin voimin toteutettaville operaatioille”.
– Ei ole ensimmäinen kerta, kun puolustusministeri antaa tällaisia lausuntoja (Ahvenanmaasta) ja siten hiukan provosoi. Olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että kyse voi olla myös sisäpolitiikasta ja Suomen kuntavaalien lähestymisestä, sanoo Sjögren.
Hän painottaa, että Ahvenanmaan demilitarisointi ei ole vain saarimaakunnan asia, vaan kansainvälisesti sovittu asia.
Ahvenanmaa on myös kansainvälisesti neutralisoitu, minkä vuoksi alue olisi pidettävä sodan uhan ulkopuolella mahdollisissa konflikteissa. Sopimuksen pitävyyttä on kuitenkin tutkijapiireissä epäilty.
– On ongelmallista, että Ahvenanmaan puolustusta ei voi valmistella (paikan päällä) rauhan aikana. Jos lähialueella syntyisi jokin konflikti, Ahvenanmaa olisi saman tien maalitaulu, arvioi Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.
”Asema ei muutu”
Maaneuvos Sjögrenin mukaan Ahvenanmaalla on tultu siihen käsitykseen presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheista, että maakunnan asemaan ei ole tulossa muutosta.
– (Myös) kesäkuussa julkistetusta hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta selviää, että Ahvenanmaan asema pitää säilyttää, sanoo Sjögren.
Tarkalleen ottaen selonteossa sanotaan, että ”Ahvenanmaalla on vakiintunut kansainvälisoikeudellinen asema, joka ei estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti”.
Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventyminen on herättänyt kysymyksiä suhteessa Ahvenanmaahan. Yhteistyön syventämisessä katseet ovat kohdistuneet etenkin Suomen ja Ruotsin meri- ja ilmavoimien yhteistyöhön.
– Sen voi tulkita myös niin, että olisi mahdollisuus yhteistyössä suojata Ahvenanmaata. Tosin nykytilanteessa tästä ei ole julki tuotuja suunnitelmia, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun Ries.
STT
