AMOS ja NEMO

Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005380508.html
PUOLUSTUSTARVIKEYHTIÖ Patrian neuvotteluhuoneessa istuu optimistisen oloinen mies.

Tuotelinjajohtaja Kari Reunamäki myöntää, että nyt on otettu riski.

”Ei meillä ollut valmiina kauppaa, kun rupesimme tekemään tätä. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ollaan fiksuja. He ovat kovia kauppamiehiä, joten kyllä siellä koville joutuu.”

Patria on tehnyt jotain harvinaista: uuden asejärjestelmän. Tehtaan hallissa on Patrian rakentama maailman ensimmäinen ja ainoa kranaatinheitinkontti, Nemo Container. Nyt pitäisi vain löytää sille ostajia.

KAIKKI alkoi Yhdistyneiden arabiemiirikuntien sotilaiden aloitteesta.

Emiraatit oli jo vuonna 2009 ostanut Patrialta raskaita 120 millimetrin kranaatinheittimiä, jotka on asennettu kiinteästi maan merivoimien käyttämiin ruotsalaisvalmisteisiin veneisiin. Heittimet toimivat sikäläisten rannikkojääkärien eli merijalkaväen tulitukena.

”Emiraattien merivoimat meille ensimmäisen kerran vihjaisi, että heillä on tällainen kontti-idea. Heillähän on käytössä jo meidän heittimiä kiinteänä asennuksena. Nyt he hoksasivat tällaisen asian”, Reunamäki kertoo.

Emiraattien merivoimat suunnittelee, että kranaatinheitinkontteja voitaisiin tarpeen mukaan käyttää nykyisissä Emiraattien laivaston aluksissa. Rahaa säästyy, koska silloin ei tarvitsisi ostaa kiinteäasenteisille heittimille kokonaan uusia veneitä.

Patria itse oli yrittänyt hankkia kranaatinheitinkontille patenttia jo kymmenkunta vuotta sitten, mutta silloin patenttia ei myönnetty. Syynä oli se, että maailmalla oli jo olemassa konttijärjestelmiä pienikaliiperisille aseille.

YHDISTYNEET arabiemiirikunnat on panostanut paljon asevoimiensa kehittämiseen 2000-luvulla. Kauppatavat poikkeavat kuitenkin Suomessa totutusta.

”Siellä ostohankkeet käsitellään vähän eri tavalla kuin meillä täällä. En tiedä, onko heillä hanke, mutta heillä on halu. Sen me tiedämme.”

Kiinnostusta kranaatinheitinkontteihin uskotaan olevan myös Suomen länsinaapurissa Ruotsissa, jonka merivoimilla on konttiaseelle sopivia kuljetusveneitä.

Käytännössä kontin asentaminen edellyttää yli 20 metriä pitkää venettä. Suomen merivoimilta puuttuu sopiva venetyyppi.

Muita mahdollisia asiakkaita Patria uskoo löytävänsä Lähi-idästä ja varsinkin Kaukoidästä, jossa on monia saarivaltioita, jotka käyttävät rannikkojoukkoja.

Kranaatinheitinkontti sopii rannikolla toimivien sotajoukkojen tukemiseen. Sillä voidaan ampua vaikka suojasta saaren takaa.

”Ei sillä mitään laivoja upotella vaan tuetaan rannikkojääkäreitä.”

HÄMEENLINNAN tehtaan asvaltoidulla sisäpihalla peruuttelee yksinäinen panssariajoneuvo Pasi. Se on tuotu peruskorjaukseen, sillä Patrialla on työn alla monivuotinen urakka, jossa uusitaan Puolustusvoimien vanhojen vaunujen tekniikkaa.

Tuotelinjajohtaja Kari Reunamäki esitteli Patrian kehittämää konttiin asennettua raskasta kranaatinheitinjärjestelmää. (KUVA: ESA SYVÄKURU / HS)

Nemo Container on sijoitettu sisälle tehdashalliin. Sen vaalea aavikkoväritys viittaa vahvasti etelän maihin. Kontti on ehtinytkin jo käydä Abu Dhabissa, jossa järjestettiin helmikuussa suuret puolustustarvikemessut.

Nemo Container koostuu karkeasti kahdesta osasta: itse kontista ja Patrian raskaasta Nemo-kranaatinheitinjärjestelmästä. Miehistöä kontissa on kolme, joista kaksi toimii lataajina ja yksi johtajana ja ampujana.

Kontin sisällä on vain yksi osa, jota Reunamäki ei anna kuvata. Heitinjärjestelmän johtajan edessä olevalla näytöllä pyörii ohjelma, joka on Puolustusvoimien omaisuutta. Sen kuvaamiseen tarvitaan armeijan lupa.

Kontti on erikoisrakenteinen, jotta se kestäisi isojen murkuloiden eli ammusten lähdön aiheuttamat rasitukset.

Kontti on muuten standardimittojen mukainen, mutta sen katto on hiukan matalammalla. Kontista tulee normaalikorkuinen, kun heittimen tornin putki käännetään kuljetusasentoon ja sen päälle asennetaan sääsuoja.

VARSINAINEN Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä ja siihen kuuluva kauko-ohjattava heitintorni ei ole uusi, vaan se julkistettiin jo yli kymmenen vuotta sitten.

Patria käyttää samaa järjestelmää valmistamassaan kranaatinheitinajoneuvossa. Patria on myös ehdottanut Suomen merivoimille, että Nemo-torneja voitaisiin asentaa uusiin Jehu-taisteluveneisiin.

KRANAATINHEITINKONTTIA voidaan kuljettaa kuorma-autolla. Maahan sijoitettuna se voi toimia esimerkiksi sotilastukikohdan suojana.

Heittimen lyhin ampumaetäisyys on 300 metriä ja enimmäiskantama kymmenen kilometriä. Suorasuuntauksella se pystyy ampumaan tarkasti kilometrin päähän.

”Kontin koko juju on siinä, ettei tarvitse hankkia lisää kuljetuskapasiteettia, jotta saa liikkuvan kranaatinheitinjärjestelmän”, Reunamäki tiivistää.

”Se soveltuu sekä maalle että merelle, jopa junan vaunuun. Ilmaan ei ole vielä yritetty, mutta kai sen joku vielä keksii joskus helikopteriinkin laittaa.”

Kuva kontin sisältä. Vasemmalla on kontin johtajan tuoli. Lataajien paikat ovat oikealla.
Fakta
Nemo Container kulkee siellä missä tavallinen konttikin

Standardikokoiseen konttiin on rakennettu raskas kranaatinheitinjärjestelmä.

Heittimen 1 700 kg painava torni on miehittämätön.

Heittimen putken pituus on kolme metriä.

Konttiin mahtuu enimmillään 104 ammusta.

Enimmäistulinopeus on 10 ja jatkuva tulinopeus 6 laukausta minuutissa.

Erikoisrakenteisen kontin seinämät voidaan panssaroida käsiaseiden tulta vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Linkistä myös videoa
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Falangi kirjoitti:
Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005380508.html


Linkistä myös videoa
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo-o. Rannikkojoukoille epäilemättä ihan järkiostos, joskin jos on vanhastaan totuttu siihen, että KRH on vedettävää mallia ja ennen maihinnousua laivasto hoitaa tulituen jollakin muulla tavalla, niin voi olla vaikea perustella noiden hankkimista kun heidän vanhat heittimet eivät varmana ole loppuun kuluneita, uusien hankkiminen ei ole kallista ja "onhan tähänkin mennessä pärjätty ilman."
 
Toisessa ketjussa mainittiin Singapore. Siinä olisi sellainen maa, joka voisi olla ostaja Nemo-konteille, elleivät todennäköisemmin tekisi omaa tuotettaan.
 
SJ kirjoitti:
Joo-o. Rannikkojoukoille epäilemättä ihan järkiostos, joskin jos on vanhastaan totuttu siihen, että KRH on vedettävää mallia ja ennen maihinnousua laivasto hoitaa tulituen jollakin muulla tavalla, niin voi olla vaikea perustella noiden hankkimista kun heidän vanhat heittimet eivät varmana ole loppuun kuluneita, uusien hankkiminen ei ole kallista ja "onhan tähänkin mennessä pärjätty ilman."
Klikkaa laajentaaksesi...
No jos saadaan kotimainen torni ja laitetaan kotimaiselle (vesi)alustalle niin viis perusteista, todellisesta suorituskyvystä, elinkaarikustannuksista, hinnasta tai edes tarpeesta kun vähän lobataan niin jo taas tuetaan kotimaista teollisuutta PV:n rahoilla.
 
SJ kirjoitti:
Toisessa ketjussa mainittiin Singapore. Siinä olisi sellainen maa, joka voisi olla ostaja Nemo-konteille, elleivät todennäköisemmin tekisi omaa tuotettaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Epäilen. Singaporessa on vahva oma puolustusteollisuus ja he tekevät melkein kaiken muun itse paitsi taistelupanssarivaunut. Konsepti voi kelvata, mutta eiköhän se tehdä itse lisenssillä tai "lisenssillä".
 
CV9030FIN kirjoitti:
Epäilen. Singaporessa on vahva oma puolustusteollisuus ja he tekevät melkein kaiken muun itse paitsi taistelupanssarivaunut. Konsepti voi kelvata, mutta eiköhän se tehdä itse lisenssillä tai "lisenssillä".
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin mitä sinä tuossa minun viestissä epäilet? Viestisi vastaa hyvin pitkälti sitä mitä minäkin kirjoitin.
 
SJ kirjoitti:
Niin mitä sinä tuossa minun viestissä epäilet? Viestisi vastaa hyvin pitkälti sitä mitä minäkin kirjoitin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähinnä komppasin viestiäsi. Olisin toki voinut kirjoittaa selvemmin "minä epäilen myös, että..."
 
SJ kirjoitti:
Joo-o. Rannikkojoukoille epäilemättä ihan järkiostos, joskin jos on vanhastaan totuttu siihen, että KRH on vedettävää mallia ja ennen maihinnousua laivasto hoitaa tulituen jollakin muulla tavalla, niin voi olla vaikea perustella noiden hankkimista kun heidän vanhat heittimet eivät varmana ole loppuun kuluneita, uusien hankkiminen ei ole kallista ja "onhan tähänkin mennessä pärjätty ilman."
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä en oikein näe miten tuollainen kontti parantaisi rannikkojoukkojen krh:n liikkuvuutta. Mielestäni tuo vaikuttaa hankalammalta siirtä kun perinteinen krh.
 
Bombsquad kirjoitti:
Minä en oikein näe miten tuollainen kontti parantaisi rannikkojoukkojen krh:n liikkuvuutta. Mielestäni tuo vaikuttaa hankalammalta siirtä kun perinteinen krh.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuolla voi ampua veneestä. Perinteisellä krh:lla ei voi. Ei ainakaan raskaalla.
 
SJ kirjoitti:
Joo-o. Rannikkojoukoille epäilemättä ihan järkiostos, joskin jos on vanhastaan totuttu siihen, että KRH on vedettävää mallia ja ennen maihinnousua laivasto hoitaa tulituen jollakin muulla tavalla, niin voi olla vaikea perustella noiden hankkimista kun heidän vanhat heittimet eivät varmana ole loppuun kuluneita, uusien hankkiminen ei ole kallista ja "onhan tähänkin mennessä pärjätty ilman."
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytännössä kaikki tulitukeen/valmisteluun tms. soveltuva muu aseistus on rannikolta poistettu joten jotakin uutta pitäisi kehittää. Poikkeuksena ne harvinaiset tilanteet jolloin ollaan 130mm tornikanuunan kantamalla.

Se on sitten toinen juttu onko järkevin korvaava ratkaisu juuri Kontti-Nemo. Se olisi ainakin käytettävissä kesät ja talvet siellä missä joukotkin.
 
Esim Kotkassa on tämä yhteysalus johon menne yksi ellei jopa kaksikin konttia.
Toiset alukset suojaa ja ilmatorjunna voi hoitaa kannelta olalta laukaistavilla IT-ohjuksilla.

panorama_17734049.jpg
 
Jehut tehneeltä telakalta saa varmaan ihan tilaamalla hommaan sopivan nopean kuljetusaluksen. Varsin vaatimattomasta suorituskyvystä kuitenkin puhutaan.
 
Bombsquad kirjoitti:
Sit pitäisi olla ne veneet, jotka ei voi olla ihan pieniä. Nosturit millä niitä liikutellaan.. Entäs tuliasemat ja ilmasuoja.. Ei siinä, voihan toi olla ihan hyväkin idea.
Klikkaa laajentaaksesi...

Satamissa on nostureita. Ei kai noita essuntaas tarvitse jatkuvasti heitellä. Kesät vesillä ja talvet autokyydissä. Tuliasema on just siinä missä paatti on. Ideahan on siis ampua aluksesta ja vieläpä liikkeessä. Ilmasuoja on se sama kuin kyseisen joukon muu ilmasuoja ( jos tuollaista sattuu olemaan tarjolla ). Ei tarvita oikeastaan mitään erityisjärjestelyitä.
 
Herman30 kirjoitti:
Miksi sen pitäisi pysyä Jurmojen (jotka ovat maihinnousualuksia) vauhdissa? Ampumaetäisyys Nemolla on maksimissaan 10km joten ei sen tulitukialuksen tarvitse olla lähempänä kuin abouttiarallaa 7-8 km kohteesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä sen tulituen pitää kyetä liikkumaan tuottavan joukon vauhtia, juuri sen takiahan tässä puhutaan kontti-Nemosta ja Rannikkojääkäreistä.

Jos miettii että Jehu kulkee 30+ solmua ja krh-alus olisi hitaampi (vaikka 20 solmua) niin jo yhden tunnin ajolla eroa syntyisi noin 20 km. Rannikkojääkärien liikkuminen on hyvin ripeää (HEKO kuljetteisten jälkeen nopeimmin siirtyviä) ja jos krh-alus ei pysy mukana niin silloin tuollaiset hankinnat voisamantien unohtaa, koska puhutaan samasta kustannustehottomuudesta kuin maavoimien AMOS järjestelmän kohdalla. NEMO voisi olla järkevä rannikkojääkäreille koska heidän epäsuoraa ei voi järjestää oikein muilla keinoin. NEMO-kntti mahdollistaisi myös @Rannari mainitsemaan ympärivuotisen toiminnan jota ei kiinteästi asennettuna saavuteta

@veeteetee linkittämällä vene on varmaan oikean suuntainen, kuitenkin kokoluokaltaan ehkä hieman iso
 
peelo kirjoitti:
Kyllä sen tulituen pitää kyetä liikkumaan tuottavan joukon vauhtia, juuri sen takiahan tässä puhutaan kontti-Nemosta ja Rannikkojääkäreistä.

Jos miettii että Jehu kulkee 30+ solmua ja krh-alus olisi hitaampi (vaikka 20 solmua) niin jo yhden tunnin ajolla eroa syntyisi noin 20 km. Rannikkojääkärien liikkuminen on hyvin ripeää (HEKO kuljetteisten jälkeen nopeimmin siirtyviä) ja jos krh-alus ei pysy mukana niin silloin tuollaiset hankinnat voisamantien unohtaa, koska puhutaan samasta kustannustehottomuudesta kuin maavoimien AMOS järjestelmän kohdalla. NEMO voisi olla järkevä rannikkojääkäreille koska heidän epäsuoraa ei voi järjestää oikein muilla keinoin. NEMO-kntti mahdollistaisi myös @Rannari mainitsemaan ympärivuotisen toiminnan jota ei kiinteästi asennettuna saavuteta

@veeteetee linkittämällä vene on varmaan oikean suuntainen, kuitenkin kokoluokaltaan ehkä hieman iso
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoista nähdä oliko jossain kontti-krh:n luonnostelmissa näkynyt Jehu merikontin vetävällä keulan kuormakannella pelkkää mielikuvitusta?

Oli täälläkin esillä jossain ketjussa.

Edit

Eli tämä @veeteetee toiseen ketjuun laittama kuva

upload_2016-12-12_15-39-4-png.12637
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top