AMOS ja NEMO

Mustaruuti kirjoitti:
Sorry epäselvästä ilmauksesta. Tarkoitin, että mikä on tyypillinen rannikkojääkäripataljoonan toimintamatka hyökkäyksessä. Vaikka en asiasta mitään tiedä, niin jotenkin vaikea uskoa, että höökisivät satoja kilometrejä pitkin poikin Suomenlahtea.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eihän siellä mitään satojen kilometrien matkoja olekaan. Mutta kalusto kyllä sen sallisi noilla toimintasäteillä.
 
Tein pikaisen laskelman, että viimeinen syöksyysetäisyys voisi olla 20 km. Siihen asti pitäisi puksutella tasatahtia.

Täyden maallikon näkökulmasta ei kuullosta mahdottomalta. Esimerkiksi Tuonne Someriin (ulkomerelle) varmaan hyökättäisiin jostain Tammiosta käsin? Se on noin 24km.
 
Voi olla logistiikan, viestiyhteyksien ja oman toiminnan suojaamisen suhteen aika mielenkiintoista rykäistä satojen kilometrien regatta pataljoonan voimin pienillä veneillä saaristossa. Joskus saaristossa veneilleenä siviilinä voisi luulla, että hyökkäysreitit Suomen saaristossa ovat muutamia kymmeniä kilometrejä ja joku (tulenjohtokomentaja?) suunnittelee epäreilun käytön tälle muutaman kymmenen kilometrin hyökkäilymatkalle lähtöalueelta tavoitteeseen. Joku sotilaskoulutusta saanut ja noiden parissa puuhastellut varmaan tietää mitä se epäreilun käyttösuunnitelma pitää sisällään ja mitkä ovat nykyään suurimmat ongelmat suunnitelmia väsätessä kun toimitaan saaristossa. Mutuna tulee mieleen haasteina joukon laaja toiminta-alue ja tuliyksikön etäisyys hyökkäävään yksikköön. Mistä tulee ongelmia puuttuvan kantaman lisäksi ainaki tilannekuvan hahmottamisessa ja logistiikassa. Vihollinen myös varmaan pyrkii ampumaan takaisin, mikä on ongelma hitaille veneille tai paikallaan kalliolla kököttäville joukoille. Tämä on sitten ihan arvailua oman rajallisen saariston maantieteen tuntemukseni perusteella ja voi olla ihan pielessäkin. En edes ole seurannut onko rannikkojääkäripataljoonia enää sodan ajan vahvuuksissa.
 
PSS kirjoitti:
Eikös tuo Pietarin kehätien itäinen reuna ole sellainen hyvä ensirykäisyn tavoite? :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Luulen, että Kronstadt olisi realistisempi hyökkäyksen ensimmäinen tavoitetasa. :)
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Museo kirjoitti:
Voi olla logistiikan, viestiyhteyksien ja oman toiminnan suojaamisen suhteen aika mielenkiintoista rykäistä satojen kilometrien regatta pataljoonan voimin pienillä veneillä saaristossa. Joskus saaristossa veneilleenä siviilinä voisi luulla, että hyökkäysreitit Suomen saaristossa ovat muutamia kymmeniä kilometrejä ja joku (tulenjohtokomentaja?) suunnittelee epäreilun käytön tälle muutaman kymmenen kilometrin hyökkäilymatkalle lähtöalueelta tavoitteeseen. Joku sotilaskoulutusta saanut ja noiden parissa puuhastellut varmaan tietää mitä se epäreilun käyttösuunnitelma pitää sisällään ja mitkä ovat nykyään suurimmat ongelmat suunnitelmia väsätessä kun toimitaan saaristossa. Mutuna tulee mieleen haasteina joukon laaja toiminta-alue ja tuliyksikön etäisyys hyökkäävään yksikköön. Mistä tulee ongelmia puuttuvan kantaman lisäksi ainaki tilannekuvan hahmottamisessa ja logistiikassa. Vihollinen myös varmaan pyrkii ampumaan takaisin, mikä on ongelma hitaille veneille tai paikallaan kalliolla kököttäville joukoille. Tämä on sitten ihan arvailua oman rajallisen saariston maantieteen tuntemukseni perusteella ja voi olla ihan pielessäkin. En edes ole seurannut onko rannikkojääkäripataljoonia enää sodan ajan vahvuuksissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo edellyttäisi ainakin että olisi epäsuoraa tulta käytettävissä. Nykykokoonpanot eivät aina tätä mahdollista.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
No juu, ymmärretty. Palataan takaisin Jurmo/Jehu+konttinemo konseptiin. Jostain syystä ei PV vaan asiasta innostu vaikka luulisi juuri epäsuoran tulen olevan ihanteellinen apu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Älä sotke PV:a tähän. Tämä on MERIV:n sisäinen asia. Koska Rannikkojoukot ovat MERIV:ssa aina ja ikuisesti Laivaston perässä prioriteettissä ei ole rahaa ainakaan nyt LV2020 hankkeen aikana.
 
Huomaan, että useat minun viestiiä kommentoineet ymmärsivät sanan "rannikkojoukot" meidän omiksi rannikkojääkäreiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut tarkoitus, vaan puhuin rannikkojoukoista yleensä ja kautta maailman.
 
Olisikohan Hornetien M61 Vulcan-konetykit aikanaan uudelleenkäytettävissä? Vaikkapa merellisessä toimintaympäristössä?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top