AMOS ja NEMO

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja peelo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei kai amoksella ja nemolla ole mitään yhteistä? Täysin eri tuote.
Sinänsä mielenkiintoinen uutinen. Luulisi että amos tosiaan olisi kiinnostavampi suuremman laukausvoiman takia
Amos ei taida enää olla Patrian markkinointimateriaaleissa mukana lainkaan, vaan kaikki kehitysvoima on nyt Nemon takana - sekä siis tuotekehittelyn että markkinoinnin osalta.
Kun selvisi, ettei Ruotsi ostakaan AMOS ta yhtä koekappaletta enempää, loppui mielenkiinto koko asiaan Pohjanlahden toisella puolella. Kun Patria halusi kuitenkin jatkaa tuotteella, olisi toiminta yhteisen AMOS-yhtiön nimissä ollut aika mahdotonta. Siispä pikavauhtia oma tuote kasaan, jossa kyettiin hyödyntämään kertynyt kokemus sekä kiertämään AMOS-yhteisyhtiön nimissä oleet patentit.
Muoks
Patentteja koskenut tieto olikin virheellinen; ei yhteisyhtiöllä sellaisia ollu.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai amoksella ja nemolla ole mitään yhteistä? Täysin eri tuote.

Sinänsä mielenkiintoinen uutinen. Luulisi että amos tosiaan olisi kiinnostavampi suuremman laukausvoiman takia. 1 piippu vs 2 piippua!
NEMO on muistaakseni hieman yksinkertaistettuna AMOS:n vasen putki, Patrian työntekijä @veeteetee viitaten.

Kun selvisi, ettei Ruotsi ostakaan AMOS ta yhtä koekappaletta enempää, loppui mielenkiinto koko asiaan Pohjanlahden toisella puolella. Kun Patria halusi kuitenkin jatkaa tuotteella, olisi toiminta yhteisen AMOS-yhtiön nimissä ollut aika mahdotonta. Siispä pikavauhtia oma tuote kasaan, jossa kyettiin hyödyntämään kertynyt kokemus sekä kiertämään AMOS-yhteisyhtiön nimissä oleet patentit.
Muoks
Patentteja koskenut tieto olikin virheellinen; ei yhteisyhtiöllä sellaisia ollu.
Patria teki PV:n rahoituksella AMOS:n kehitystyön loppuun, ja PV tilasi ykkössarjan 18 ajoneuvoa vasta paljon Ruotsin vetäytymisen jälkeen. Jo se protosarjakin valmistui paljon Ruotsin vetäytymisen jälkeen.

Voisin siis veikata, että AMOS:n ongelma voisi olla osittain PV:n omistamat immateriaalioikeudet, tai sitten tosiaan alustaan kohdistuvat vaatimukset. Toisaalta, entinen MAAVKOM Toivonen ilmaisi, että PV haluaisi AMOS:lle vientikauppoja, jotta hankintahinta tulisi alas, ja PV saisi hankittua niitä lisää - Toivonen sanoi, että Maavoimat haluaisi niitä lisää, kunhan hinta olisi siedettävä:
Regarding more modern artillery systems the Finnish Army currently operates 18 Patria Hägglunds AMOS self-propelled advanced mortar systems that entered service from 2013. Comprising twin 120 mm mortars mounted on a Patria AMV chassis, the AMOS system provides a true 'shoot and scoot' capability, affords the mortar crew protection from small arms fire and shell fragments and affords a multiple-round simultaneous impact (MRSI) target engagement capability that allows up to 10 mortar rounds to hit a target at the same time. Lt Gen Toivonen made it clear that he would like to procure more AMOS systems, but admitted that the cost of this is currently prohibitive unless the army can order more in conjunction with an export order that would bring down the unit cost. "AMOS is expensive," he noted, "but it provides an amazing capability."
 
Viimeksi muokattu:
Kun selvisi, ettei Ruotsi ostakaan AMOS ta yhtä koekappaletta enempää, loppui mielenkiinto koko asiaan Pohjanlahden toisella puolella. Kun Patria halusi kuitenkin jatkaa tuotteella, olisi toiminta yhteisen AMOS-yhtiön nimissä ollut aika mahdotonta. Siispä pikavauhtia oma tuote kasaan, jossa kyettiin hyödyntämään kertynyt kokemus sekä kiertämään AMOS-yhteisyhtiön nimissä oleet patentit.
Muoks
Patentteja koskenut tieto olikin virheellinen; ei yhteisyhtiöllä sellaisia ollu.

Nemon suhteen käsittääkseni PV teki Patrialle kädenojennuksen antaessaan oikeuden käyttää ammunnanhallintajärjestelmää (muokattuna) osana Patrian tuoteportfoliota.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti joku tietokoneella toteutettu estojärjestelmä tms. logiikka. Näin tulkitsen.

Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.
 
Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.

Lähteeni mukaan Nemossa jonkinlainen karttanäyttö jossa hiiren klikkauksella saa Nemon ampumaan haluttuun paikkaan. Tämähän alkaa vaikuttamaan melkein jonkinlaiselta sotapeliltä! o_O
 
Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.
Sorry OT, mutta liittyy osin tähän...

Aseen valvojalla on aikamoinen vastuu! Kaverini palveli ammoisina aikoina RT:ssä ja ensimmäisissä kovapanosammunnoissa 130 TK:lla Russarössä patterin valopää keksi laittaa RAVALiin kotitalonsa koordinaatit Hangon keskustassa. Kuulemma herra halusi tietää etäisyyden kotiin, mutta mieleen ei tullut, että etäisyydenmittausta ei kannata tehdä kovapanosammunnoissa! Tämän harha-ammunnan onneksi esti valvojan valppaus!
 
Lähteeni mukaan Nemossa jonkinlainen karttanäyttö jossa hiiren klikkauksella saa Nemon ampumaan haluttuun paikkaan. Tämähän alkaa vaikuttamaan melkein jonkinlaiselta sotapeliltä! o_O
Kyllä tuo nyky teknologialla voi ihan paikkaansa pitävää tietoa olla. Eihän tuo niin ihmeitä loppujen lopuksi vaadi. kun tiedetään oma sijainti niin loppuhan on laskemista jonka tietokone pystyy hoitamaan.
 
Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.
Eikös joskus lehdissä ollut juttua, että Amos taannoin ampui (ja vielä kenttätesteissä!) melkein tulenjohtopaikalle? Tapahtuu näköjään Amoksellekin.
 
Kyllä tuo nyky teknologialla voi ihan paikkaansa pitävää tietoa olla. Eihän tuo niin ihmeitä loppujen lopuksi vaadi. kun tiedetään oma sijainti niin loppuhan on laskemista jonka tietokone pystyy hoitamaan.

Itse olen kyllä ihan olettanut asian olevan näin, mikään vähempi olisi ihmetys ja pettymys.

Sen verran arvokas ja tuore järjestelmä kuitenkin, että joku manuaalinen suuntaus kuulostaisi antiikkiselta ratkaisulta. Mrsi itsessään vaatii jo tietokoneen, koska ihminen ei ehdi putkea suuntaamaan, tarkistamaan koroja jne mrsin vaatimassa ajassa ja vielä laukaisemaan aseen oikea-aikaisesti.
 
Eikös joskus lehdissä ollut juttua, että Amos taannoin ampui (ja vielä kenttätesteissä!) melkein tulenjohtopaikalle? Tapahtuu näköjään Amoksellekin.

150 metrin päähän lehtijutun mukaan. Mahtoiko tulla kalsaripyykkiä o_O. Minkalaiselle alueelle noiden ammusten sirpaleet lentää?
 
Kartalta tietokoneella valitun pisteen ammunta on toiminut kohta 20v. Sinänsä ko. ominaisuutta tarvii vain jos hommat on pahasti pielessä. Eli esim. ei ole tj-osaamista paikalla ja jv pyytää tulta johonkin kartalla näkyvään maastonkohtaan. Epäsuorassa keskeistä on paikalla oleva maalinhavaitsemis- ja tulenjohtokyky sekä viestiyhteydet, matematiikka on triviaalia (tietokoneilla...).
 
150 metrin päähän lehtijutun mukaan. Mahtoiko tulla kalsaripyykkiä o_O. Minkalaiselle alueelle noiden ammusten sirpaleet lentää?

Haavoittaa vielä 100 metristä, tappaa muutamasta kymmenestä eli tulenjohtopaikalla oltiin kohtuullisen turvassa :cool:
Muistaakseni sodan aikana nuo varo-etäisyydet on tykistölläkin kohtuu pienet, muistelisin 100m. Kranaatinheittimistöllä varmaan vielä pienemmät, ehkä joku osaa sanoa.
 
Haavoittaa vielä 100 metristä, tappaa muutamasta kymmenestä eli tulenjohtopaikalla oltiin kohtuullisen turvassa :cool:
Muistaakseni sodan aikana nuo varo-etäisyydet on tykistölläkin kohtuu pienet, muistelisin 100m. Kranaatinheittimistöllä varmaan vielä pienemmät, ehkä joku osaa sanoa.
Ihan eri suuruusluokkaa; saattaa tykistöllä olla kilsakin. Vuonna 1974 lensi Pahkajärvellä 120 krh:n iso sirpale varusmiehen otsaan 300 m etäisyydelle kohtalokkain seurauksin.

Muoks
Ihan siis sodan ajan varmuusetäisyyksistä kirjoittelin. Niihin tosin vaikuttaa monet tekijät, joiden luetteleminen tässä tekisi postauksesta varsin pitkän. Tulenjohtopaikalla ei siis "oltu kohtuu turvassa", sillä poteroissa olevan tulenjohtoryhmän lisäksi paikalla seisoo suojattomina kouluttajat, varohenkilöstöä sekä enemmän tai vähemmän seuraajia. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pitää tykistölle vähintään 300 m varoetäisyyttä.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan eri suuruusluokkaa; saattaa tykistöllä olla kilsakin. Vuonna 1974 lensi Pahkajärvellä 120 krh:n iso sirpale varusmiehen otsaan 300 m etäisyydelle kohtalokkain seurauksin.

Näissä pitää muistaa se, mitataanko satunnaissirpaletta, jonka takia varoetäisyydet ovat rauhan aikana huomattavat, vai sodan aikana saavutettavaa vaikutusta. Vuoden 1974 sirpaleen varaan ei tositilanteessa voisi paljoa laskea...
 
Näissä pitää muistaa se, mitataanko satunnaissirpaletta, jonka takia varoetäisyydet ovat rauhan aikana huomattavat, vai sodan aikana saavutettavaa vaikutusta. Vuoden 1974 sirpaleen varaan ei tositilanteessa voisi paljoa laskea...
Mitä kauempana räjähdyspisteestä ollaan sitä pienempi todennäköisyys että sirpale osuu. Mutta JOS se osuu niin se voi tappaa vielä 1974 tapauksen etäisyydeltäkin.
 
Tässä Patrian tiedote:

Patria Nemoon uusi huippuluokan ominaisuus | Patria (patriagroup.com)

Patria Nemoon uusi huippuluokan ominaisuus​


Patria-Nemo

Kyky ampua liikkeestä suorissa ja epäsuorissa tulitehtävissä

Patria Nemo on nykyaikaisten kranaatinheitinjärjestelmien globaali markkinajohtaja huippuluokan ominaisuuksillaan. Todentamisprosessi Patria Nemon kyvykkyydestä ampua liikkeestä myös maalla on nyt saatu päätökseen. Patria Nemon kyky ampua liikkeestä niin suorissa kuin epäsuorissakin tulitehtävissä antaa taistelujoukoille mahdollisuuden olla jatkuvassa liikkeessä tulitehtävän aikana, joten asejärjestelmä tai joukot eivät muodosta selkeää kohdetta vastatykistölle. Liikkeestä ammuntaominaisuuden avulla kohteen etsiminen, aseen suuntaaminen ja tulen avaaminen on huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa ilman pysähdyksiä tulitehtävän aikana.
Patria Nemo on tornillinen, kevyt, kauko-ohjattava 120 mm kranaatinheitinjärjestelmä varustettuna erinomaisella liikkuvuudella, suojauksella ja tarkkuudella. Se pystyy sekä suoraan että epäsuoraan tuleen. Yksi niistä ominaisuuksista, joka tekee Patria Nemosta erityisen kehittyneen kranaatinheitinjärjestelmän, on liikkeestä ammuntakyky. ”Patria on alun perin kehittänyt tämän ominaisuuden jo useita vuosia sitten Patria Nemo Navy -versioon, mutta tiukentuneiden asiakasvaatimuksien ja taistelukentän tulevaisuuden näkymien perusteella liikkeestä ammuntaominaisuuden kehitystä on viety eteenpäin”, kertoo tuotelinjajohtaja Kari Reunamäki.
Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmän kokonaispaino on 1900 kg, sillä on 360 asteen sivusuuntausalue ja korotuskulma -3:sta 85 asteeseen. Asejärjestelmän alustasta riippuen Patria Nemolla varustetun ajoneuvon ammusvarastossa voi olla 50-60 kappaletta 120 mm ammuksia. Patria Nemo tarjoaa nykyaikaisen kranaatinheitinjärjestelmän täyden potentiaalin korkealla suojaustasolla ja tulivoimalla sekä käytettävyydellä maalla ja merellä – nyt myös liikkeellä ollessaan.
Linkki videoon:
 
Back
Top