AMOS ja NEMO

Old Boy

Ylipäällikkö
Ei kai amoksella ja nemolla ole mitään yhteistä? Täysin eri tuote.
Sinänsä mielenkiintoinen uutinen. Luulisi että amos tosiaan olisi kiinnostavampi suuremman laukausvoiman takia
Amos ei taida enää olla Patrian markkinointimateriaaleissa mukana lainkaan, vaan kaikki kehitysvoima on nyt Nemon takana - sekä siis tuotekehittelyn että markkinoinnin osalta.
Kun selvisi, ettei Ruotsi ostakaan AMOS ta yhtä koekappaletta enempää, loppui mielenkiinto koko asiaan Pohjanlahden toisella puolella. Kun Patria halusi kuitenkin jatkaa tuotteella, olisi toiminta yhteisen AMOS-yhtiön nimissä ollut aika mahdotonta. Siispä pikavauhtia oma tuote kasaan, jossa kyettiin hyödyntämään kertynyt kokemus sekä kiertämään AMOS-yhteisyhtiön nimissä oleet patentit.
Muoks
Patentteja koskenut tieto olikin virheellinen; ei yhteisyhtiöllä sellaisia ollu.
 
Viimeksi muokattu:

J0h1F

Kenraali
Ei kai amoksella ja nemolla ole mitään yhteistä? Täysin eri tuote.

Sinänsä mielenkiintoinen uutinen. Luulisi että amos tosiaan olisi kiinnostavampi suuremman laukausvoiman takia. 1 piippu vs 2 piippua!
NEMO on muistaakseni hieman yksinkertaistettuna AMOS:n vasen putki, Patrian työntekijä @veeteetee viitaten.

Kun selvisi, ettei Ruotsi ostakaan AMOS ta yhtä koekappaletta enempää, loppui mielenkiinto koko asiaan Pohjanlahden toisella puolella. Kun Patria halusi kuitenkin jatkaa tuotteella, olisi toiminta yhteisen AMOS-yhtiön nimissä ollut aika mahdotonta. Siispä pikavauhtia oma tuote kasaan, jossa kyettiin hyödyntämään kertynyt kokemus sekä kiertämään AMOS-yhteisyhtiön nimissä oleet patentit.
Muoks
Patentteja koskenut tieto olikin virheellinen; ei yhteisyhtiöllä sellaisia ollu.
Patria teki PV:n rahoituksella AMOS:n kehitystyön loppuun, ja PV tilasi ykkössarjan 18 ajoneuvoa vasta paljon Ruotsin vetäytymisen jälkeen. Jo se protosarjakin valmistui paljon Ruotsin vetäytymisen jälkeen.

Voisin siis veikata, että AMOS:n ongelma voisi olla osittain PV:n omistamat immateriaalioikeudet, tai sitten tosiaan alustaan kohdistuvat vaatimukset. Toisaalta, entinen MAAVKOM Toivonen ilmaisi, että PV haluaisi AMOS:lle vientikauppoja, jotta hankintahinta tulisi alas, ja PV saisi hankittua niitä lisää - Toivonen sanoi, että Maavoimat haluaisi niitä lisää, kunhan hinta olisi siedettävä:
Regarding more modern artillery systems the Finnish Army currently operates 18 Patria Hägglunds AMOS self-propelled advanced mortar systems that entered service from 2013. Comprising twin 120 mm mortars mounted on a Patria AMV chassis, the AMOS system provides a true 'shoot and scoot' capability, affords the mortar crew protection from small arms fire and shell fragments and affords a multiple-round simultaneous impact (MRSI) target engagement capability that allows up to 10 mortar rounds to hit a target at the same time. Lt Gen Toivonen made it clear that he would like to procure more AMOS systems, but admitted that the cost of this is currently prohibitive unless the army can order more in conjunction with an export order that would bring down the unit cost. "AMOS is expensive," he noted, "but it provides an amazing capability."
 
Viimeksi muokattu:

Commander

Eversti
Kun selvisi, ettei Ruotsi ostakaan AMOS ta yhtä koekappaletta enempää, loppui mielenkiinto koko asiaan Pohjanlahden toisella puolella. Kun Patria halusi kuitenkin jatkaa tuotteella, olisi toiminta yhteisen AMOS-yhtiön nimissä ollut aika mahdotonta. Siispä pikavauhtia oma tuote kasaan, jossa kyettiin hyödyntämään kertynyt kokemus sekä kiertämään AMOS-yhteisyhtiön nimissä oleet patentit.
Muoks
Patentteja koskenut tieto olikin virheellinen; ei yhteisyhtiöllä sellaisia ollu.

Nemon suhteen käsittääkseni PV teki Patrialle kädenojennuksen antaessaan oikeuden käyttää ammunnanhallintajärjestelmää (muokattuna) osana Patrian tuoteportfoliota.
 
Viimeksi muokattu:

Stokes

Kapteeni
Ilmeisesti joku tietokoneella toteutettu estojärjestelmä tms. logiikka. Näin tulkitsen.

Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.
 

Inert

Korpraali
Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.

Lähteeni mukaan Nemossa jonkinlainen karttanäyttö jossa hiiren klikkauksella saa Nemon ampumaan haluttuun paikkaan. Tämähän alkaa vaikuttamaan melkein jonkinlaiselta sotapeliltä! o_O
 

Hanski

Ylipäällikkö
Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.
Sorry OT, mutta liittyy osin tähän...

Aseen valvojalla on aikamoinen vastuu! Kaverini palveli ammoisina aikoina RT:ssä ja ensimmäisissä kovapanosammunnoissa 130 TK:lla Russarössä patterin valopää keksi laittaa RAVALiin kotitalonsa koordinaatit Hangon keskustassa. Kuulemma herra halusi tietää etäisyyden kotiin, mutta mieleen ei tullut, että etäisyydenmittausta ei kannata tehdä kovapanosammunnoissa! Tämän harha-ammunnan onneksi esti valvojan valppaus!
 

Raveni

Respected Leader
Lähteeni mukaan Nemossa jonkinlainen karttanäyttö jossa hiiren klikkauksella saa Nemon ampumaan haluttuun paikkaan. Tämähän alkaa vaikuttamaan melkein jonkinlaiselta sotapeliltä! o_O
Kyllä tuo nyky teknologialla voi ihan paikkaansa pitävää tietoa olla. Eihän tuo niin ihmeitä loppujen lopuksi vaadi. kun tiedetään oma sijainti niin loppuhan on laskemista jonka tietokone pystyy hoitamaan.
 

ES AM

Alikersantti
Ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmän, AHJO:n AMOS-versio.

Rauhan ajan ammunnoista laaditaan ampumakäsky jonka liitteenä on rajoitinpisteluettelo. Rajoitinpisteluettelossa määritetään maalialueen kulmapisteet, näin syntyy monikulmio jonka sisäpuolella oleviin maaleihin järjestelmä laskee ampuma-arvot ja ulkopuolelle ei ilman että systeemi ohitetaan. Sama homma on vedettävälläkin kalustolla mutta AMOS ei suostu kääntämään putkia väärillä arvoilla joten se on hieman varmempi. Tavallisella vippalaudallahan voisi miehistö halutessaan kääntää torven osoittamaan aivan väärään suuntaan jos niin haluaa ja tämän estää vain aseen valvojan valppaus.
Eikös joskus lehdissä ollut juttua, että Amos taannoin ampui (ja vielä kenttätesteissä!) melkein tulenjohtopaikalle? Tapahtuu näköjään Amoksellekin.
 

Jounika

Korpraali

ES AM

Alikersantti

ak.tied

Ylipäällikkö
Kyllä tuo nyky teknologialla voi ihan paikkaansa pitävää tietoa olla. Eihän tuo niin ihmeitä loppujen lopuksi vaadi. kun tiedetään oma sijainti niin loppuhan on laskemista jonka tietokone pystyy hoitamaan.

Itse olen kyllä ihan olettanut asian olevan näin, mikään vähempi olisi ihmetys ja pettymys.

Sen verran arvokas ja tuore järjestelmä kuitenkin, että joku manuaalinen suuntaus kuulostaisi antiikkiselta ratkaisulta. Mrsi itsessään vaatii jo tietokoneen, koska ihminen ei ehdi putkea suuntaamaan, tarkistamaan koroja jne mrsin vaatimassa ajassa ja vielä laukaisemaan aseen oikea-aikaisesti.
 

ip

Kersantti
Kartalta tietokoneella valitun pisteen ammunta on toiminut kohta 20v. Sinänsä ko. ominaisuutta tarvii vain jos hommat on pahasti pielessä. Eli esim. ei ole tj-osaamista paikalla ja jv pyytää tulta johonkin kartalla näkyvään maastonkohtaan. Epäsuorassa keskeistä on paikalla oleva maalinhavaitsemis- ja tulenjohtokyky sekä viestiyhteydet, matematiikka on triviaalia (tietokoneilla...).
 

Shadowmon

Eversti
150 metrin päähän lehtijutun mukaan. Mahtoiko tulla kalsaripyykkiä o_O. Minkalaiselle alueelle noiden ammusten sirpaleet lentää?

Haavoittaa vielä 100 metristä, tappaa muutamasta kymmenestä eli tulenjohtopaikalla oltiin kohtuullisen turvassa :cool:
Muistaakseni sodan aikana nuo varo-etäisyydet on tykistölläkin kohtuu pienet, muistelisin 100m. Kranaatinheittimistöllä varmaan vielä pienemmät, ehkä joku osaa sanoa.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Haavoittaa vielä 100 metristä, tappaa muutamasta kymmenestä eli tulenjohtopaikalla oltiin kohtuullisen turvassa :cool:
Muistaakseni sodan aikana nuo varo-etäisyydet on tykistölläkin kohtuu pienet, muistelisin 100m. Kranaatinheittimistöllä varmaan vielä pienemmät, ehkä joku osaa sanoa.
Ihan eri suuruusluokkaa; saattaa tykistöllä olla kilsakin. Vuonna 1974 lensi Pahkajärvellä 120 krh:n iso sirpale varusmiehen otsaan 300 m etäisyydelle kohtalokkain seurauksin.

Muoks
Ihan siis sodan ajan varmuusetäisyyksistä kirjoittelin. Niihin tosin vaikuttaa monet tekijät, joiden luetteleminen tässä tekisi postauksesta varsin pitkän. Tulenjohtopaikalla ei siis "oltu kohtuu turvassa", sillä poteroissa olevan tulenjohtoryhmän lisäksi paikalla seisoo suojattomina kouluttajat, varohenkilöstöä sekä enemmän tai vähemmän seuraajia. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pitää tykistölle vähintään 300 m varoetäisyyttä.
 
Viimeksi muokattu:

Mazikaze

Alikersantti
Ihan eri suuruusluokkaa; saattaa tykistöllä olla kilsakin. Vuonna 1974 lensi Pahkajärvellä 120 krh:n iso sirpale varusmiehen otsaan 300 m etäisyydelle kohtalokkain seurauksin.

Näissä pitää muistaa se, mitataanko satunnaissirpaletta, jonka takia varoetäisyydet ovat rauhan aikana huomattavat, vai sodan aikana saavutettavaa vaikutusta. Vuoden 1974 sirpaleen varaan ei tositilanteessa voisi paljoa laskea...
 

rty19

Eversti
Näissä pitää muistaa se, mitataanko satunnaissirpaletta, jonka takia varoetäisyydet ovat rauhan aikana huomattavat, vai sodan aikana saavutettavaa vaikutusta. Vuoden 1974 sirpaleen varaan ei tositilanteessa voisi paljoa laskea...
Mitä kauempana räjähdyspisteestä ollaan sitä pienempi todennäköisyys että sirpale osuu. Mutta JOS se osuu niin se voi tappaa vielä 1974 tapauksen etäisyydeltäkin.
 
Top