Arvioi mutulla seuraavan Venäjän ja Suomen välisen sodan miestappioita

[Bodyguard]

Vielä kun miettii millaisia fyysisiä vaatimuksia tuo uudistettu taistelutapa esim. tuo tullessaan, niin tappiot voivat lisääntyä myös taistelijoiden kestokyvyn pettämisen kautta. Ja paljonko on sitten siviilitappiot... riippuu tietysti, missä niitä taisteluita käydään, ehditäänkö/onko resursseja evakuointeihin jne jne.

 

[Ingsoc]

Tavanomaisilla aseilla käytävässä täysimittaisessa sodassa tappiot tulevat olemaan seuraavat.

Suomen asevoimat menettävät kaatuneina 20 000 miestä.

Venäjän asevoimat menettävät 60 000 - 80 000 miestä kaatuneina.

Suomessa siviilejä kuolee noin 50 000. Kuolemat tapahtuvat väestön jäädessä taistelujen jalkoihin, vihollisen käsiin jääneestä väestöstä osa kuolee hoidon, elintarvikkeiden, puhtaan veden ja lämmön puutteeseen. Ilmapommituksissa kuolee myös runsaasti väestöä varsinkin evakuointien yhteydessä. Tulemme näkemään monta kuolemanvaltatietä - tieosuuksia joilla ruuhkaan juutuneiden evakkojen ajoneuvoja on tuhottu raketinheitintulella, sirotteilla ja termobaarisilla pommeilla. On täysin mahdollista, että yhdessä sumpussa kuolee vaikka 500 siviiliä. Ongelmaa pahentaa todennäköisesti se, että poliitikot eivät uskalla aloittaa ennen sodan alkamista tarpeeksi laajoja evakuointeja taloudellisista ja poliittisista syistä.

Sekä sotilas että siviilitappiota lisäävät hoitojärjestelmän ylikuormitus ja laitosten sekä henkilökunnan tuhoutuminen tai vihollisen käsiin jääminen. Monivammapotilaiden hoitoennuste huononee nopeasti ja palovammaosastot täyttyvät muutamassa päivässä. Todennäköisesti hoito pitää keskittää haavoittuneiden sotilaiden pitämiseen hengissä. Sen sijaan haavoittuneita ja sairaita siviilejä lähetään Ruotsiin tai muualle länsieurooppaan Finnairin koneilla vaikkapa Porin tai Vaasan kentiltä. Yksi mahdollisuus on myös muuntaa autolauttoja sairaalaivoiksi, joita käytetään lähinnä potilaskuljetuksiin Merenkurkun yli.

 

[Huhta]

No montako miestä sieltä tulisi jos ei 400k? Puolet? Vai puhtaasti pieni ja kirurginen määrä?

Vai eikö yhtään, ja käyttäisivät pelkästään kaukoaseita? Pieniä taktisia ydinohjuksia joilla käytännössä rikottaisiin Suomi? Silloin Suomi suorittaisi vastaiskun, ja siinäkin kuolisi miestä.

Lukuja pöytään, perkele. (kuten matematiikan sijaisopettajani sanoi)

Venäjän maavoimissa lienee kaikkiaan luokkaa 250-300k miestä. Tuskin enempää. (Päälle tietysti sisäministeriön joukot, mutta ne eivät varsinaisesti taistele, valvovat pikemminkin taka-alueita.) Perustelut alla.

In 2006, the Ground Forces included an estimated total of 395,000 persons, including an approximately 190,000 conscripts and 35,000 personnel of the Airborne Forces (VDV).[56]

230,000 personnel (2015), does not include Airborne Troops (VDV) [1]

Russian Ground Forces / Wikipedia

VDV:

45,000 paratroopers,[1] will expand to 72,000 paratroopers by 2019[2]

Noista voi sitten pohtia, paljonko venäläisillä voisi riittää miehiä Suomen rajalle. 200k alkaa kolkuttelemaan ylärajaa. Reservejä kutsumalla voidaan saada vähän enemmän, mutta reservijoukkojen suhteen on suurta epävarmuutta mm. kalustosta.

Mitä tulee tappioihin, uskon vaihtosuhteen olevan edelleen Suomen ja suomalaisten hyväksi. Ei venäläinen ole niin taitava, niin hyvin motivoitunut, niin hyvin varustettu tai niin hyvin johdettu, etteikö hyökkääjä olisi alakynnessä puolustajaan nähden. Odottaisin vähintään 1:2 ellen 1:3 vaihtosuhdetta. Suomen tappiomäärä tulee pyörimään kymmenissä tuhansissa, sitä ylempänä, mitä enemmän saamme välttämättömiä materiaalitäydennyksiä ja pystymme jatkamaan sotatoimia jokseenkin mielekkäästi.

Mitä tulee siviilivahinkoihin, en väitä, etteivätkö siviilit kärsisi, mutta kyllä Venäjän resursseilla täytyy keskittyä sotilaallisen tuloksen aikaansaamiseen. Jos vaihtoehtoina on kipata Backfire-laivueen pommilasti Turun keskustaan tai ilmavoimien päätukikohtaan, on vastaus hyvin selvä. Dresdenin uusinnat ovat pelkkää VPK:n pyromaanien fantasiaa.

 

[Korsumajuri]

Suomalaisten tappiot: muutama sata henkeä. Venäläisten tappiot: muutamia kymmeniä.

Seuraava sota on luonteeltaan "pikakyykytys". Venäjä ottaa yllättäen haltuunsa esim. palasen Lappia tai Ahvenanmaan. Suomalaisten tappiot syntyvät sodan alkutunteina, jolloin Venäjä kurmottaa Suomen lentokenttiä, satamia, liikenne- ja viestiyhteyksiä ennaltaehkäisevästi. Venäläisten tappiot koostuvat muutamasta alasammutusta koneesta ja/tai meritorjuntaohjuksesta Ropuchan kylkeen. Sota loppuu muutaman päivän kuluessa. Suomen presidentti suostuu Venäjän tarjoamaan ehdotukseen luovuttaa tiettyjä alueita A-maalta Venäjän sotilastukikohdaksi. Suostumisen a.k.a antautumisen vaihtoehdoksi Venäjä antoi täysimittaisen sodan. Sodan jälkimainingeissa valtiojohto yrittää siivota enimpiä hätäkakkoja housuistaan ja tavailee YYA-liturgian oppikirjaa.

 

[Sardaukar]

Eipäs lietsota tappiomielialaa.

 

[Herra tykkimies]

Noista voi sitten pohtia, paljonko venäläisillä voisi riittää miehiä Suomen rajalle. 200k alkaa kolkuttelemaan ylärajaa. Reservejä kutsumalla voidaan saada vähän enemmän, mutta reservijoukkojen suhteen on suurta epävarmuutta mm. kalustosta.

Ai että venäjä saisi vähemmän sotilaita sotaan haalittua kuin Suomi, ja vieläpä aloittavana osapuolena jolla on aikaa valmistautua yllin kyllin? Yhtälailla tässä voisi sanoa että suomi saisi haalittua kokonaisuudessaan vain sen 35,000 miestä wikipedian mukaan. Miksi venäjällä olisi epävarmuutta varustaa reservinsä kalustolla, niin että saataisiin vaan naurettavan vähän lisäystä vahvuuteen? Meneekö venäjällä tosiaan niin huonosti ettei pystystä edes antamaan venäläistä versiota "malli cajanderista" reservijoukoille, entä Suomi sitten?

 

[Korsumajuri]

Eipäs lietsota tappiomielialaa.

Isketäänkö Korsumajurille röllikilvet? Niillä on huono ajaa foorumilla.

Venäjällä on suhteellinen etu nopeassa iskussa. Suhteellista etua yritetään aina hyödyntää maksimaalisesti. Suomi ei saa ensimmäisten päivien torjuntataisteluihin riittävästi massaa. Lisäksi ulkopolitiikan johto on todistettavasti painostettavissa huonihin diileihin. Nämä kaksi heikkoutta johtavat tuohon esittämääni tilanteeseen. Talvisodan toisintoa meille tuskin annetaan, ja senkään lopputulos ei ollut hyvä.

 

[Ingsoc]

Metsään mennään jos ryhdytään Venäjän voimavaroja arvioimaan rauhanaikaisten kirjavahvuuksien perusteella. Näin useimmissa länsimaissa toimitaan, koska oma järjestelmä perustuu vakituisessa palveluksessa oleviin ammattisotilaisiiin ja reservien määrä on vähäisempi.

Eihän suomellakaan ole yhtään ainutta taisteluvalmista prikaatia ja tosiaankin se rauhan ajan vahvuus on noin 30 000 ukkoa? Vai pitäisikö Suomessakin laskea panssareiden lukumäärä sen mukaan kuinka monta vaunua on koulutuskäytössä tai välittömästi ajettavissa kasarmin hallista ulos?

Tsetseniaan on kaksi kertaa viimeisen noin 20 vuoden aikana voitu lähetää noin 100 000 miehen armeija ilman liikekannallepanoa. Jo pelkästään tuo kertoo, että maalla on käytettävissä kohtuulliset sotilaalliset voimavarat. Enkä käsitä miksi Venäjän pitäisi jatkaa sotimista noilla rauhanaikaisilla joukoilla? Yllätyshyökkäystä seuraavana päivänä voi aivan hyvin ryhtyä kutsumaan reserviläisiä aseisiin ja laittaa niitä vähemmän hyviä taisteluyksikköjä niille suunnille joilla ei tapahdu mitään. Toisin sanoen joukkoja kierrätetään.

Ei Venäjällä myöskään ole mitään estoja käyttää MVD:n, FSB:n, hätätilaministeriön tai rajavartiolaitoksen joukkoja rajojensa ulkopuolella. Esimerkiksi Georgian sotaan otti osaa kaikki nuo aikaisemmin mainitut organisaatiot. MVD:n joukot kelpaavat varsin hyvin vaikka sivustojen ja huoltoreittien turvaamiseen. Vai kuvitteleeko joku nyt ihan oikeasti, että kun kyseessä sisäiden turvallisuuden joukot, niin siellä on kaksi yli-ikäistä koppalakki miliisiä ladassa AKM:t takapenkillä? Todellisuudessa esimerkiksi MVD komppania sopii hyvin vaikka sivustan varmistamiseen ja kaksi PKM:ää ryhmässä ei olekaan mikään valtava tulivoima kun vastassa oleva "sisäiden turvallisuuden komppania" jalkautuu Btr:istä ja vastaa tuleen rynkkyjen lisäksi kranaattikonekivääreillä, liekinheitinsingoilla (RPO-A Shmel) ja kranaatinlaukaisimilla.

Nyt Venäjällä on yhdistelty noita voimaministeriöiden joukkoja kansalliskaartiksi. Kansalliskaarti nyt tuskin on askel joukkojen demilitarisoinnin suuntaan.

Suomessa on myös hyvin ruusuinen käsitys siviilitappioista, koska ne jäivät toisessa maailmansodassa muutamiin tuhansiin. Noin pienet siviilitappiot olivat täysin poikkeuksellisia Euroopassa. Suurin osa kuoli ilmapommituksissa ja talvisodassa rajakylien väestöä nääntyi vankeudessa. Sen sijaan jos siviiliväestö jää taistelujen jalkoihin, niin tappiot nousevat nopeasti. Onko Suomen hallituksella esimerkiksi munaa ja rahaa vielä rauhan vallitessa esimerkiksi evakuoida Lappeenranta ja Imatra? Pelkästään noissa kahdessa kaupungissa on 100 000 asukasta, mihin ihmiset laitetaaan ja mistä evakot saavat elantonsa? Venäjälle toki pelko perseessä pakenevat siviilit ovat taivaan lahja. Suomen asevoimat ei voi kylmästi jyrätä pioneeripanssareilla ihmisiä ja ajoneuvoja sivuun mennessään itään päin. Rynnäköivä SU-25 ei myöskään tähystä lukeeko bussin kyljessä Pohjolan liikenne, punainen risti vai onko matkustajilla maastopuvut. Siinä tulee helposti 50 kuolonuhria yhdellä rynnäköllä.

Kannattaa nyt muistaa, että kirjoitan nyt täysimittaisesta tavanomaisesta sodasta. Enkä ota kantaa sen todennäköisyyteen. Tulivoima on jatkuvasti kasvanut toisen maailmansodan ajoista ja jokainen joka edes odottaa Kannas 44:ää helpompia oloja hämää itseään. Suomalaisen maanpuolustajan ei kannata antaa hämätä itseään Fallujan taisteluilla tai Ukrainan hydridi- ja pelleilysodalla.

 

[Huhta]

Ai että venäjä saisi vähemmän sotilaita sotaan haalittua kuin Suomi, ja vieläpä aloittavana osapuolena jolla on aikaa valmistautua yllin kyllin?

Nyt oli kysymys maajoukoista, ja mainitsin myöhemmin viestissäni myös sisäministeriön joukot, joita tulisi x-määrä varmistamaan huoltoyhteyksiä sissejä ym. vastaan. Ilmavoimat ja laivasto ovat asia erikseen, mutta ne joukot eivät tule konkreettisesti Suomen rajalle tuhottaviksi omilla prikaateillamme.

Miksi venäjällä olisi epävarmuutta varustaa reservinsä kalustolla, niin että saataisiin vaan naurettavan vähän lisäystä vahvuuteen?

Venäläiset varastointikäytännöt eivät ole järin kehittyneitä. Säilytystavat ovat parhaimmillaan itäblokissa tällaisia:

Huonoimmillaan tällaisia:

On aika helppo sanoa, että reservikalusto ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Pitkä ulkosäilytys tekee tehtävänsä, ja mitä suurempia reservejä aletaan varustaa, sitä enemmän joudutaan turvautumaan sellaiseen kalustoon, joka on ollut vailla mitään huolenpitoa sitten Neuvostoliiton hajoamisen:

Katso liite: upload_2016-9-10_16-38-9.gif

Katso liite: 11437

Meneekö venäjällä tosiaan niin huonosti ettei pystystä edes antamaan venäläistä versiota "malli cajanderista" reservijoukoille, entä Suomi sitten?

Reservien kaluston lisäksi on hyvin epävarmaa, missä määrin reservejä saadaan kasaan. Et ehkä ole koskaan kuullut korruptiosta ja väkivallasta Venäjän asevoimissa?

Noh, minä olen. Paria äärinationalistia ja masokistia lukuunottamatta porukka ei suhtaudu positiivisesti varusmiespalvelukseen, jos se osuu omalle kohdalle. Hyvin harva reserviläinen alkaa kiljua riemusta, kun LKP-määräys tipahtaa postiluukusta. Sen sijaan moni alkaa varmasti katselemaan säästötilin saldoa, saisiko lahjottua itselleen vapautuksen lääkäriltä tai painuttua maanalle.

Sama reservejä koskien @Ingsoc .

 

[Herra tykkimies]

Venäläiset varastointikäytännöt eivät ole järin kehittyneitä. Säilytystavat ovat parhaimmillaan itäblokissa tällaisia: On aika helppo sanoa, että reservikalusto ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Pitkä ulkosäilytys tekee tehtävänsä, ja mitä suurempia reservejä aletaan varustaa, sitä enemmän joudutaan turvautumaan sellaiseen kalustoon, joka on ollut vailla mitään huolenpitoa sitten Neuvostoliiton hajoamisen:

Venäjällä on wikipedian mukaan Aktiivisessa käytössä panssarivaunuja 2500 kpl plus muut panssaroidut kulkuneuvot 6000 kpl. Eiköhän noilla pärjää vähän aikaa, ettei tarvitse reservistä sitä kaikesta vanhempaa 30 vuotta ulkona säilöttyä romurautaa heti käyttöön ottaa. Venäjällä on kuitenkin laitokset missä tehdä lisää aina menetettyjen tilalle, ja tietysti se 30,000 reservi mistä valkata ne jotenkuten toimintakuntoset "yksilöt" käyttöön.

Reservien kaluston lisäksi on hyvin epävarmaa, missä määrin reservejä saadaan kasaan. Et ehkä ole koskaan kuullut korruptiosta ja väkivallasta Venäjän asevoimissa?

Noh, minä olen. Paria äärinationalistia ja masokistia lukuunottamatta porukka ei suhtaudu positiivisesti varusmiespalvelukseen, jos se osuu omalle kohdalle. Hyvin harva reserviläinen alkaa kiljua riemusta, kun LKP-määräys tipahtaa postiluukusta. Sen sijaan moni alkaa varmasti katselemaan säästötilin saldoa, saisiko lahjottua itselleen vapautuksen lääkäriltä tai painuttua maanalle..

Olen Kuullut ja niiistä videoitakin nähnyt missä simputetaan\Kidutetaan varusmiehiä surutta. Käsittääkseni se ei ole enää yhtä iso ongelma mitä se oli 80\90 luvulla venäjän varuskunnissa. En kyllä tahdo uskoa, että simputuksella ja korruptiolla olisi mitenkään merikittävä ja iso vaikutus LKP-määräykseen että homma kusis siihen.

Mutta Toivottasti olet oikeassa ja minä väärässä. Ajattelen aina vähän näitä juttuja "worst case scenario" tyyliin

 

[Huhta]

Venäjällä on wikipedian mukaan Aktiivisessa käytössä panssarivaunuja 2500 kpl plus muut panssaroidut kulkuneuvot 6000 kpl. Eiköhän noilla pärjää vähän aikaa, ettei tarvitse reservistä sitä kaikesta vanhempaa 30 vuotta ulkona säilöttyä romurautaa heti käyttöön ottaa. Venäjällä on kuitenkin laitokset missä tehdä lisää aina menetettyjen tilalle, ja tietysti se 30,000 reservi mistä valkata ne jotenkuten toimintakuntoset "yksilöt" käyttöön.

Voitkin laskeskella noista, montako prikaatia 8500 panssarivehkeellä varustetaan. Karkeasti taistelupanssarivaunuja menee 50-100 per prikaati ja panssaroitua kuljetuskalustoa/rynnäkköpanssarivaunuja tarvitaan muutama sata. Ei noilla varusteta kuin nimenomaan ne aktiiviosat maavoimista.

Maavoimia vertaillessa täytyy muistaa, että Venäjällä maavoimien joukot on pääosin raskaasti aseistettuja. Ei siellä ole mitään ottoajoneuvoilla ja kevyellä aseistuksella varustettuja joukkoja. Taisteluun heitettävät joukot ovat panssarikalustolla ja tykistöllä varustettuja. Joitakin poikkeuksia varmasti löytyy, mutta ne on varustettu "heikosti" nimenomaan esimerkiksi ilmarynnäkkö-roolin takia, kun taas Suomessa heikosti varustetut joukot on varustettu heikosti köyhyyden takia.

Tuossahan se suurin ero tulikin. Suomen maavoimat on hyvin suurelta osin kevyttä jalkaväkeä. Panssaroidulla kalustolla liikkuu ja taistelee meikäläisen laskuissa n. 5 prikaatin verran porukkaa, eli siis operatiiviset joukot (miinus KAIJPR) ja yksi alueellinen prikaati. Loput meikäläiset taistelujoukot ovat kevyttä jalkaväkeä, eli siis ottoajoneuvoin liikkuvia ja pääasiassa heikolla epäsuoralla varustettuja. (Alueelliset prikaatit ovat kyllä epäsuoran osalta kohtuullisessa kunnossa, mutta niiden lisäksi alueellisissa joukoissa on ilmeisesti yhä mittava määrä torjuntapataljoonia ym. kakkostason joukkoja. Lisäksi osa paikallisjoukoista, esimerkiksi Itä-Suomen MAAKit, taistelee kevyenä jalkaväkenä.)

Molempien maiden maavoimista osan tietysti muodostaa aselajijoukot, mutta ne eivät liene kovin olennaisia nyt käsiteltävän asian kannalta. Lisäksi yksi ero Venäjän ja Suomen välillä on siinä, että Suomessa osa maavoimien vahvuudesta liukenee "turvallisuusjoukkoihin", kun Venäjällä niiden roolin hoitaa sisäministeriön ym. organisaatioiden alaiset joukot. Turvallisuusjoukoilla tarkoitan siis niitä joukkoja, joiden tehtävä on vartioida jotakin siltaa tai voimalaitosta sabotaasilta. Turvallisuusjoukot ovat maavoimien alaisuudessa, mutta ne eivät osallistu vihollisen panssarijyrän pysäyttämiseen rajalla. Sen tekevät taistelujoukot.

Olen Kuullut ja niiistä videoitakin nähnyt missä simputetaan\Kidutetaan varusmiehiä surutta. Käsittääkseni se ei ole enää yhtä iso ongelma mitä se oli 80\90 luvulla venäjän varuskunnissa. En kyllä tahdo uskoa, että simputuksella ja korruptiolla olisi mitenkään merikittävä ja iso vaikutus LKP-määräykseen että homma kusis siihen.

Mutta Toivottasti olet oikeassa ja minä väärässä. Ajattelen aina vähän näitä juttuja "worst case scenario" tyyliin

Luehan alla olevat katkelmat, ja vaikka jutut kokonaisuudessaankin linkkien takaa. Kaikki ovat tältä vuosituhannelta, suurin osa 2010-luvulta. Jos maassa perustetaan jopa yliopistoja sen takia, että yliopisto-opiskelijoiden ei tarvitse palvella armeijassa, niin kyllä se jotakin kertoo...

Moskovsky Komsomolets, a daily newspaper in the Russian capital, reports that 45,000 Muscovites, out of the 60,000 eligible to be conscripted, are currently trying to avoid military service. (See pictures from a Russian summer camp for patriotic youth.)

http://content.time.com/time/world/article/0,8599,1888238,00.html

In Russia, military service is mandatory for men aged 18 to 27. But according to a recent European Parliamentary Research Service report, each year, half of all would-be conscripts—75,000 out of an annual intake of around 150,000 young men—are thought to be dodging the draft.

https://www.foreignaffairs.com/articles/russian-federation/2015-11-09/russians-dodge-bullet

According to a 2010 estimate, half of young Russian men dodged the draft that year, whereas one-third of active conscripted soldiers suffered from genuine health problems and had to be dismissed.

https://www.foreignaffairs.com/articles/russia-fsu/2015-08-25/russias-conscription-conundrum

Twice a year Russia drafts 150,000 to 200,000 men between the ages of 18 and 27 to serve for 12 months. Today's conscripts have continued the tradition of avoiding military service in great numbers.

While exact figures are almost impossible to attain because they would embarrass the Russian government, Sutyagin said, traditionally around 50 percent of conscripts avoid the draft. A 2013 report from the General Staff of the Russian Federation Council mentioned that 244,000 men avoided conscription in 2012, although those figures could not be verified.

According to the report, 8,794 men who received draft cards did not turn up at the recruiting office. Another 235,800 avoided the draft by other means.

Maj. Gen. Alexander Nikitin, a department head at the Chief Military Prosecutor's Office, said around 30,000 people a year are convicted of offenses related to evading the draft. Draft dodging is punishable by up to two years in prison, and according to Nikitin around 1,000 people a year are convicted.

http://www.ibtimes.com/young-russians-dodge-draft-more-more-avoid-risk-fighting-ukraine-1804246

Conscription is a big part of Russia's military shortfall. A vast majority of military personnel, outside of the Strategic Missile Forces, airborne forces, and naval infantry, still rely on unmotivated conscripts who receive little training.

"Only about a quarter of Russian ground forces are fully staffed, well-trained professional troops," Majumdar notes. "Those professional soldiers — who are not quite trained to Western standards — are part of a corps of rapid reaction forces."

The remainder of Russian forces still rely on the draft to fill their ranks. That dependence, and the resulting lack of professionalism through much of the military, is readily apparent in the Kremlin's latest adventurism.

"t doesn’t seem like we're fighting something big, just some alcoholics and homeless guys," 1st Lt. Alexey Chaban, of the Ukrainian army's 17th Tank Brigade, told War Is Boring. "Despite the fact that there are Russian soldiers fighting us, they don't have experience and make huge mistakes. Dying by the hundreds — they're not even real fighters."

http://www.businessinsider.com/the-russian-military-has-two-major-problems-2015-10?r=US&IR=T&IR=T

If you’re at a university you avoid military service (or rather you fulfill it with tame drills at the faculty) until you graduate. There is no greater stimulus for seeking a higher education and Russian males take on endless master’s degree programs until their late twenties.

And if you’re not good enough to make it into college? Then you must bribe your way into an institution. There are dozens of new universities that have opened in part to service the need to avoid the draft. And the possibility of the draft makes dropping out of college much more dangerous—the army will snap you up straightaway.

http://europe.newsweek.com/dodging-draft-russian-style-293316?rm=eu

 

[TheRomanRuler]

Eipäs lietsota tappiomielialaa.

Paitsi jos on puhetta puolustusbudjetin koosta. Ei meinaan nykyisellä budjetilla pärjätä edes militaristiselle Ahvenanmaalle, lisää tarvitaan tai huomenna Helsingissä puhutaan ruotsia!
Eikös hesarissakin ollut eilen juttu miten alokkaat oli laitettu kenkiä asemalle kiillottelemaan ruokarahan toivossa.

Sitten kun ministerin selkä kääntyy voidaan taas kerskua miten Suomella on Euroopan vahvimmat puskajussit ja miten tänne ei pääse ilman koko Moskovan aseistamista.

 

[kertakenttään]

LSPn vahvuus n. 90K. Venäläisten reservit on muutenkin sellaisia ettei niihin erityisemmin kiinnitetä huomiota ja ovat NLn jäänne ajalta Fulda Gap. Siellä saattaa olla vitusti tavaraa jossain avoilma-amfiteatterivarastossa, mutta kun käyttäjät ovat reservin juoppoja. Tuosta 90K taistelevia joukkoja on ehkä n. 10 prikaatin verran eli sanotaan vaikka 35000. Näistä 20-25% on perus vaunukuskeja ja jalkautuvaa jalkaväkeä, jota sitten ammutaan pekarilla. Oma veikkaukseni tappioista on max 20000 puolellaan.

 

[Juna112Porojetsiin]

Tuossa taannoin Panssarilehdessä oli arvioita Venäjän vaunukalustosta. 2500 käytössä olevaa vaunua oli seuraavasti:
T-90: 300kpl käytössä 200 kpl varastossa
T-72B3: 500kpl käytössä 0 kpl varastossa
T-72: 1200kpl käytössä 7300 kpl varastossa (.. siis muut seitenkakkoset)
T-80: 500kpl käytössä 3500 kpl varastossa (jonne varastoon nuo 500 käytössä olevaa on menossa)

Varastoituna siis on 11000 vaunua, pääosin T-72 ja T-80. Ja kaikkiaan yhteensä 13500 kpl.
Mitä toi varastoiminen sitten tarkoittaa, todennäköisesti vaihtelevaa tasoa, joka johtaa vaunun kuolemaan joko nopeasti tai hieman hitaammin, kuten kuvat edellä osoittavat.

Toisaalta, Venäjällä on varastossa myös lukuisa joukko kapteeneja, majureita .. everstejä. Ehkä näille saadaan eläkehommina puhdetöitä noiden varastovaunujen kunnostamisessa.

 

[Rannari]

Tuosta ulkosäilytyksestä tulee mieleen suomalaiset Saksan varikoilla 90-luvulla. Silloin päästiin valitsemaan parhaat päältä ja silti panssareista jouduttiin aikalaisten mukaan tyypillisesti pumppaamaan satoja litroja vettä ( kirjoittaja taisi puhua kuutiometristä ) ennen varsinaisten huoltotoimien aloittamista. Ei tuollaisella kalustolla ihan suoraan taisteluun karauteta

 

[Juna112Porojetsiin]

Eikös kevyempää rautaa ole suunnilleen näin:
BMP-1: 1000kpl käytössä 7000 kpl varastossa
BMP-2/BMP-2M: 3500kpl käytössä 1500 kpl varastossa
BMP-3: 700kpl käytössä 0 kpl varastossa

Ja
moottoroidussa jv prikaatissa: taisteluvaunuja 41, rynnäkkövaunuja 120
ps prikaatissa: taisteluvaunuja 93, rynnäkkövaunuja 40
ja suunnitelmana oli varustaa :
2 panssariprikaatia + 1 reserviin
33 moottoroitua jv prikaatia + 14 reserviin
ja näiden lisäksi oli ne kaartin divisioonat Moskovassa 1+1.

Näistä tulee noi numerot aika hyvin täyteen, esim. 3x 93 + 44x 41 = 2206 plus nuo divisioonat, jos ne olisi n. kaksinkertaisen prikaatin verrattuna, niistä tulisi jokseenkin tuo 2500 vaunua.

Mutta nythän noi on ajamassa takaisin divisioona-organisaatiota ...

 

[Ingsoc]

Kannattaa muistaa yksi juttu noista venäläisten varikoista.

Venäjällä kuten myös suomessakin on varusmiehiä joilla on palveluskelpoisuusluokka on B.

On varsin tavallista, että terveydentilaltaan heikot varusmiehet palvelevat varikoilla. Lisäksi varikoille lähetetään sellaisia varusmiehiä, jotka eivät oikein pärjää esimerkiksi rynnäkkö- tai taistelupanssarivaunu koulutuksessa.

Noiden varikkopalvelukseen määrättyjen varusmiesten tehtävänä on vartioinnin lisäksi panssarivaunujen huolto ja vaunuja testataan mm. ajamalla niillä säännöllisesti. Tuostakin kuvasta voit huomata, että siinä näkyy tuoreita telaketjun jälkiä ja tyhjiä parkkiruutuja.

Esimerkiksi ensimmäiseen tsetsenian sodassa, osa muualta siirretyistä vaunumiehistöistä sai tuollaisen varikkovaunun käyttöönsä. Näitä vaunuja sitten joutui tsetseenien käsiin ja he kyllä huomasivat, että ne kiireessä ajettu varikolta kun oli vielä pääase kohdistamatta.

Taivasvarastoitu panssarivaunu voi olla käyttökelvoton tai sitten voi olla, että se on käyttökunnossa. Sitä ei välttämättä pysty sateliittikuvasta päättelemään. Ainakin osa suomalaisista sotilasasiantuntjoista on sitä mieltä, että varikoiden kalustosta on vaikea päätellä ovatko ne käyttökunnossa.

Suomen sotilaassa oli 90-luvulla juttu eräästä venäläisestä varusmiehestä ja hänen perheestään. Pojalla oli terveysongelmia ja hänet oli määrätty juurikin tuollaiseksi varikkonatkuksi.

Kyllä vaunun saa pilalle pitämällä sitä taivasalla vuosikausia käyttämättömänä, kuten Ukrainassa on nähty. Ehkä ei kuitenkaan kannata olettaa, että kaikki ulkosalla säilytetyt panssarit tai muut ajoneuvot olisivat käyttökelvottomia?

 

[s91]

Suomalaisten tappiot: muutama sata henkeä. Venäläisten tappiot: muutamia kymmeniä.

Seuraava sota on luonteeltaan "pikakyykytys". Venäjä ottaa yllättäen haltuunsa esim. palasen Lappia tai Ahvenanmaan. Suomalaisten tappiot syntyvät sodan alkutunteina, jolloin Venäjä kurmottaa Suomen lentokenttiä, satamia, liikenne- ja viestiyhteyksiä ennaltaehkäisevästi. Venäläisten tappiot koostuvat muutamasta alasammutusta koneesta ja/tai meritorjuntaohjuksesta Ropuchan kylkeen. Sota loppuu muutaman päivän kuluessa. Suomen presidentti suostuu Venäjän tarjoamaan ehdotukseen luovuttaa tiettyjä alueita A-maalta Venäjän sotilastukikohdaksi. Suostumisen a.k.a antautumisen vaihtoehdoksi Venäjä antoi täysimittaisen sodan. Sodan jälkimainingeissa valtiojohto yrittää siivota enimpiä hätäkakkoja housuistaan ja tavailee YYA-liturgian oppikirjaa.

Tuo on ihan mielenkiintoinen skenaario pohdittavaksi. Mitä tekisit Suomen poliittisena johtajana tuossa tilanteessa? Kuinka paljon painaisi vaakakupissa ne mahdolliset 50 000 siviiliuhria (ks. @Ingsoc :n postaus) verrattuna ylpeyden nielemiseen ja tuollaisen häpeärauhan hyväksymiseen? Itse sanoisin, että vastaus riippuisi aika paljon siitä, miten muu maailma reagoisi. Jos muilta olisi tulossa apua, niin taistelun jatkaminen vihollisen maasta karkoittamiseksi voisi olla perusteltua. Jos Suomi jätettäisiin oman onnensa nojaan, niin tuollainen rauhanehdotus kuulostaisi jo suht hyvältä. Parempihan tuo olisi kuin vaikkapa se, mitä talvisodan lopuksi saatiin.

Mitä tappiolukuihin tulee, niin eikö historiasta vähän talvisotaa relevantimpi esimerkki olisi NL:n suurhyökkäys kesällä 1944? Siinäkin varmaan NL:n tappiot olivat isommat kuin Suomella, mutta suhde tuskin oli yhtä hyvä Suomelle. Itse sanoisin, että talvisota oli Suomen kannalta ns. "perfect storm" (NL:n asevoimien uudistus kesken, täysin kykenemätön johto, vastassa joukkoja, jotka eivät olleet tottuneet talviolosuhteisiin), eikä minusta sen varaan voi kyllä tulevaisuuden sodissa laskea. Ja lisäksi komppaan isolla peukulla @baikal :ia. Talvisodasta on todella pitkä aika. Maailma ja sodankäynti ovat täysin erilaisia nykyisin.

 

[JR49]

Tuosta ulkosäilytyksestä tulee mieleen suomalaiset Saksan varikoilla 90-luvulla. Silloin päästiin valitsemaan parhaat päältä ja silti panssareista jouduttiin aikalaisten mukaan tyypillisesti pumppaamaan satoja litroja vettä ( kirjoittaja taisi puhua kuutiometristä ) ennen varsinaisten huoltotoimien aloittamista. Ei tuollaisella kalustolla ihan suoraan taisteluun karauteta

Mistä ihmeestä sinne vettä valuu noin paljon? Luukut auki kesät talvet? Vai fuskaako tiivisteet?

 

[JR49]

Kannattaa muistaa yksi juttu noista venäläisten varikoista.

Venäjällä kuten myös suomessakin on varusmiehiä joilla on palveluskelpoisuusluokka on B.

On varsin tavallista, että terveydentilaltaan heikot varusmiehet palvelevat varikoilla. Lisäksi varikoille lähetetään sellaisia varusmiehiä, jotka eivät oikein pärjää esimerkiksi rynnäkkö- tai taistelupanssarivaunu koulutuksessa.

Noiden varikkopalvelukseen määrättyjen varusmiesten tehtävänä on vartioinnin lisäksi panssarivaunujen huolto ja vaunuja testataan mm. ajamalla niillä säännöllisesti. Tuostakin kuvasta voit huomata, että siinä näkyy tuoreita telaketjun jälkiä ja tyhjiä parkkiruutuja.

Esimerkiksi ensimmäiseen tsetsenian sodassa, osa muualta siirretyistä vaunumiehistöistä sai tuollaisen varikkovaunun käyttöönsä. Näitä vaunuja sitten joutui tsetseenien käsiin ja he kyllä huomasivat, että ne kiireessä ajettu varikolta kun oli vielä pääase kohdistamatta.

Taivasvarastoitu panssarivaunu voi olla käyttökelvoton tai sitten voi olla, että se on käyttökunnossa. Sitä ei välttämättä pysty sateliittikuvasta päättelemään. Ainakin osa suomalaisista sotilasasiantuntjoista on sitä mieltä, että varikoiden kalustosta on vaikea päätellä ovatko ne käyttökunnossa.

Suomen sotilaassa oli 90-luvulla juttu eräästä venäläisestä varusmiehestä ja hänen perheestään. Pojalla oli terveysongelmia ja hänet oli määrätty juurikin tuollaiseksi varikkonatkuksi.

Kyllä vaunun saa pilalle pitämällä sitä taivasalla vuosikausia käyttämättömänä, kuten Ukrainassa on nähty. Ehkä ei kuitenkaan kannata olettaa, että kaikki ulkosalla säilytetyt panssarit tai muut ajoneuvot olisivat käyttökelvottomia?

Vähättelyyn ei todellakaan ole syytä, mutta ei sieltä myöskään enää Varsovan liiton määriä tulee vastaan suoralta kädeltä.
Valtaosa ihmistä kun elää vielä Neuvostoliiton ajan vahvuuksissa, jota joillakin on vahvistanut Armata-propaganda.