Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Fisu

Korpraali
Jäi mietityttämään vain tuo viime vuoden esitys:



Jos tuon ottaa kirjaimellisesti, niin kaikki haulikot, pulttilukkoiset jne. vaatisi ampuma-asekouluttajan todistuksen tai riistanhoitoyhdistyksen lausunnon jatkossa (53a§).

Sinänsä §6 4-7 aseet on käsiaseita toimintatavasta riippumatta. Miksi silloin edes lisätä sinne maininta käsiaseen toimintatavasta (tt1/tt2 vs. tt3)?

Onko tuo muuttunut tässä keväällä tuo esitys?
En kiinnittänyt kyseiseen kohtaan huomiota. Uudessa laissa 53a § käsittää kaikki pistoolit ja revolverit, pienoiversioineen, ervat ja itselataavat. Nämä tosiaan vaativat todistuksen ampuma-asekouluttajalta tai riistanhoitoyhdistykseltä, mikäli ase on pistooli taikka revolveri (ml. pienois). Muiden pyssyjen osalta täytyy olla "luotettava selvitys", eli nähdäkseni samat kuin jos hakisi asetta.
 
Viimeksi muokattu:

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
Onko laissa tarkempia säädöksiä miten menetellä? Metsästys asettahan saa käyttää mm. ampumakilpailuissa. Ja kääntäen, ns. urheiluasetta saa käyttää metsästyksessä, Voisiko olla niin, että laillisesti hallussapidettyä asetta saa käyttää kaikkiin laillisiin tarkoituksiin?
Itse jotenkin jaottelen nämä asiat siten että on kaksi luvallista toimialuetta: harrastuspohjaiset luvat ja viran puolesta luvat. Asetta ei sekoitella näiden toimialueiden kesken vaan sillä voi "sekoilla" suht vapaasti vaan toisen alueen sisällä.
.
 

Fisu

Korpraali
Itse jotenkin jaottelen nämä asiat siten että on kaksi luvallista toimialuetta: harrastuspohjaiset luvat ja viran puolesta luvat. Asetta ei sekoitella näiden toimialueiden kesken vaan sillä voi "sekoilla" suht vapaasti vaan toisen alueen sisällä.
Metsästys ja urheiluammunta katsotaan harrastusperusteiseksi, joten ne eivät sinällään kovin eroa. Pistoolien ja reukkujen kohdalla on tähän asti vaadittu harrastustodistus kumminkin päin; riistanhoitoyhdistykseltä tai asekouluttajalta, käyttöperusteen mukaisesti.

Asetta taas saa kantaa vain työtehtävissä, johon lupa on annettu ja asetta, jolle lupa on annettu, tai ominaisuuksiltaan sitä vastaavaa. Aseen ei siis tarvitse olla nimenomaisesti työhön luvitettu, kunhan se vastaa asetta, jolle lupa työssä kantamiseen on myönnetty. Näin voi siis kantoluvitetun Glock 17 sijasta kantaa harrastusperusteista CZ P10C:tä, koska eivät eroa ominaisuuksiltaan. Olisihan se ongelmallista, jos asetta tarvitsee työssä ja jokin kaunis päivä huomaa aseen tarvitsevan sepän huomiota, mutta ei saisi käyttää muuta. Huom. tämä on nykyisen lain mukaan, uutta en ole katsonut tämän kohdan muutosten osalta.
 
Viimeksi muokattu:

YJT

Kapteeni
... mutta ei saa kantaa sitä AR:aa tai haulikkoa.
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
Olisihan se ongelmallista, jos asetta tarvitsee työssä ja jokin kaunis päivä huomaa aseen tarvitsevan sepän huomiota, mutta ei saisi käyttää muuta.
Eikös se ole niin, että jos työssä tarvitsee asetta ja se ei toimi (joutuu sepän käsittelyyn) niin työpaikka antaa toisen aseen sijalle? Ei kai henkilöiden tarvitse turvautua privaattikalustoon työssään onnistumiseksi. Näin oletan että laitos on asiat järjestänyt.
.
 

alikeisari

Korpraali
Työperuste on laillinen luvansaantiperuste Suomessa. Saako mielestäsi siis metsästysasetta käyttää työtehtävissä sen takia, että kyseessä on laillisella perusteella hankittu ase, ja käyttötarkoitus on laillinen?
Varmaan tiesitkin, että kyseessä ei ole mielipideasia, sillä väkivaltaviranomaisten työtehtävissään käyttämiä aseita aselaki ei koske eikä niille voida myöntää näin ollen aselaissa tarkoitettuja hallussapitolupia.

Ainoan poikkeuksen tähän sääntöön tekee esim. vartijalle myönnetty hallussapitolupa henkilönsuojaamiseen, jolloin lupaehdoissa on lisäys esim. vartijakortista ja vaadittavista lisäkoulutuksista. Ja tietty ne ydinvoimaloiden turvallisuudesta vastaavat paramilitäärit..
 

Erik

Kersantti
...Se täytyy huomioida, että jos lupaperuste lakkaa olemasta, niin luvan voi peruuttaa, vaikka edelleen urheiluasetta käytettäisiin metsästykseen tai metsästysasetta urheiluammuntaan. Näinpä esimerkiksi haulikoita on haettu metsästysperusteella, vaikka tosiasiallinen tarkoitus olisi lähinnä trap-ammunta, koska jälkimmäisen on saattanut saada vain määräaikaisella luvalla, kun taas metsästykseen varmemmin toistaisella luvalla kevyemmällä byrokratialla.
Onko tosiaan näin? Täytyykö aseluvan hakeneen tosiaan muistaa millä perusteella ase on haettu, ja tarpeen mukaan joko vaihtaa tuo peruste itse, jotenkin(miten?) tai pitää sitä voimassa vaikka hampaat irvessä? Nythän lienee useimmiten niin, ettei lupaehtoja tai alkuperäistä hankintaluvan perustetta ole välttämättä kirjoitettu mihinkään, ei itse aselupaan(minulla ei lue yhdessäkään mitään) eikä välttämättä edes puolletun hankintaluvan päätökseen. Minulle on käynyt niinkin. Ja ompa käynyt niinkin että hankintalupa tuli muttei päätöstä.

Olen ollut siinä käsityksessä että harrastuneisuuden jatkuneisuuden todistuksessa riittää, että pystyy tosittein osoittamaan kullekin aseelle yhden laillisen perusteen.
 

Fisu

Korpraali
Onko tosiaan näin? Täytyykö aseluvan hakeneen tosiaan muistaa millä perusteella ase on haettu, ja tarpeen mukaan joko vaihtaa tuo peruste itse, jotenkin(miten?) tai pitää sitä voimassa vaikka hampaat irvessä? Nythän lienee useimmiten niin, ettei lupaehtoja tai alkuperäistä hankintaluvan perustetta ole välttämättä kirjoitettu mihinkään, ei itse aselupaan(minulla ei lue yhdessäkään mitään) eikä välttämättä edes puolletun hankintaluvan päätökseen. Minulle on käynyt niinkin. Ja ompa käynyt niinkin että hankintalupa tuli muttei päätöstä.

Olen ollut siinä käsityksessä että harrastuneisuuden jatkuneisuuden todistuksessa riittää, että pystyy tosittein osoittamaan kullekin aseelle yhden laillisen perusteen.
Availin tuota uudelleen, niin kyllähän tuossa sanotaan, että muukin toiminta kelpaa, johon lupa olisi voitu myöntää kyseiselle aseelle. Puhuin paskaa :sick:
Mielenkiintoisemmaksi meni taas se, mitä tarkoitetaan ja miten pitäisi tulkita "johon kyseistä ampuma-asetta koskeva lupa olisi voitu myöntää". Tarkoitetaanko tällä aseen lupahakemuksen aikaisia perusteita vai harrastuneisuuden osoittamisen aikaista tilannetta? Se kun ei ole muodossa "johon kyseistä ampuma-asetta koskeva lupa voitaisiin myöntää".
 

YJT

Kapteeni
Varmaan tiesitkin, että kyseessä ei ole mielipideasia, sillä väkivaltaviranomaisten työtehtävissään käyttämiä aseita aselaki ei koske eikä niille voida myöntää näin ollen aselaissa tarkoitettuja hallussapitolupia.

Ainoan poikkeuksen tähän sääntöön tekee esim. vartijalle myönnetty hallussapitolupa henkilönsuojaamiseen, jolloin lupaehdoissa on lisäys esim. vartijakortista ja vaadittavista lisäkoulutuksista. Ja tietty ne ydinvoimaloiden turvallisuudesta vastaavat paramilitäärit..
Varmaan tiesin, ja tuossahan noita esimerkkejäkin tuli. Tosin tuskin ovat ainoita poikkeuksia, mutta juuri tuota henkilösuojausta ajattelin ensimmäisenä itse.
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
En lähde varsinaisesti väittelemään, mutta luulen että jos jonkin syyn perusteella on myönnetty aselupa, niin sitä ei saa käyttää toiseen tarkoitukseen jonka ehdot ovat tiukemmat. Esim metsästyshaulikkoa tai SRA:han hankittua nk mustaa kivääriä ei saa käyttää / kantaa työperusteisesti edes silloin jos henkilöllä on työperusteinen lupa pistooliin.

Käyttötarkoitusta ei merkitä aselupaan (korttiin), mutta se merkitään sinne missä sillä on merkitystä eli aserekisteriin. Samalla tavalla kuin ajokortin (fyysisen kortin) hallussapito ei määritä ajo-oikeutta tai korttiluokkaa, aselupakortin hallussapito ei määritä hallussapito-oikeutta, vaan se ratkaisee mitä lukee rekisterissä.
Älä luule. Tällaista pykälää ei ole yhtään missään ja metsästysaseella saa urheilla ja päinvastoin. Kaikki rajoitukset ovat muualla kuin ampuma-aselaissa, esimerkiksi lipasrajoitus on metsästyslainsäädännössä (en muista onko kyseessä metsästyslaki vai -asetus). Seuran asevastaavana mulle kertyy lupaluetteloita eikä yhdessäkään ole mainintaa lupaperusteesta enkä muutenkaan hoksaa miksi sellaista kirjattaisiin muualle kuin lupahakemukseen. Lainsäädäntö kun tuntee lupaperusteet vain ja ainoastaan lupaperusteina - perusteina joihin vedoten lupaa voi hakea. Mikäli korttiin on merkitty "urheilukäyttöön" kyseessä on ko. asellle annettu luparajoitus (jolle ei kyllä per se löydy aselaista pohjaa - jos asiaa tutkittaisiin HaO:ssa tai KäO:ssä voisin kuitenkin kuvitella valtion olevan asiassa vahvoilla)

Työperusteista lupaa ei hae aseen kantaja vaan työnantaja. Aselaista en ole löytänyt rajoitteita käytettävälle aseelle, niitä tietty voi poliisi tai työnantaja määrätä. En tunne asiaa joten siitä väittely on turhaa.

Lupakortti on kirjallinen todiste siitä, että lupa on olemassa ja vahvaa näyttöä siitä, että luparekisterissä on virhe mikäli tällainen tilanne tulee eteen.

Vuoden 1933 aselakiin liittyvissä kysymyksissä pitää tutustua aineistoon ja haluan viettää vappua rauhassa, joten vastaaminen venyy ensi kuuhun.
 

YJT

Kapteeni
Joo, eipä tämä niin vakava asia ole. Tosin minä en ole puhunut urheilu-/metsästyskäytöstä, vaan nimenomaan työkäytöstä, ja alunperin suojelukäyttöön myönnetyistä aseista joiden lupaoeruste on nykyään jokin muu. Asiaa tarkastamatta uskallan väittää, että työperusteisen aseluvan voi hakea myös luonnollinen henkilö.

On nimittäin fakta, että myöntämisperuste on kirjattu aserekisteriin. On myös fakta, että se peruste voi muuttua, sikäli kun lupa on myönnetty jollain perusteella joka ei ole enää lainmukainen. Koska peruste kirjataan rekisteriin, niin jos perustetta ei enää ole laissa (suojelu), niin lupa pitää joko peruuttaa tai lupaperuste pitää muuttaa.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Työperusteista lupaa ei hae aseen kantaja vaan työnantaja.
Työperusteista aselupaa haetaan ihan samalla tavalla kuin muitakin aselupia. Työnantaja vain kirjoittaa puoltolausunnon siitä, että asetta tarvitaan työtehtävissä. Lausunto ei mitenkään sido viranomaisia tekemään päätöstä mihinkään suuntaan.

Eri asia on sitten jos työnantajalla ns. yhteisölupa.
 
  • Tykkää
Reactions: YJT

YJT

Kapteeni
Jep; poliisin nettisivuilta kopsattua:
Kun lupaa haetaan työtä varten on hakijan esitettävä selvitys siitä, että hän on koulutuksessaan tai muuten perehtynyt ampuma-aseen turvalliseen käsittelemiseen ja että hänellä on hyväksyttävä peruste ampuma-aseen kantamiseen työssään. Tämän voi osoittaa esimerkiksi työnantajan antamalla todistuksella.
 

vz

Kersantti
Tuo työperusteinen lupa, työaseelle on varsin selkeä pykälä.

Mutta löytyykö aselaista selkeää kielto pykälää sille, että harrastus(ampumaurheilu tai metsästys) perusteella haettua asetta ei voisi käyttää myös ns. töissä? Mistä laista löytyisi pykälä mikä sanoo, että millaista asetta työtehtävissä saa käyttää?

Esimerkiksi pykälä 56§ sanoo seuraavaa: Ampuma-aseen hallussapitoon työtä varten annettu lupa oikeuttaa kantamaan kyseisessä työtehtävässä vain ampuma-asetta tai sitä ominaisuuksiltaan vastaavaa asetta, jonka hallussapitoon lupa on annettu.

Voisiko ko. pykälän lukea myös niin, että koska harrastusase ei ole työtä varten hankittu, niin ko. pykälä ei myöskään harrastus perusteella olevan aseen kantamista estä?

Entäpä tuo pykälässä lukeva ominaisuuksiltaan vastaavaa asetta, jos on harraste lupa samanlaiselle aseelle kuin työtehtäviisi käyttämä ase, sitä voisi sitten kantaa myös töissä?

En ole kyllä siviili asetta työtehtävissä kantamassa mutta kiinnostaisi tuo lakitekninen puoli.
 

alikeisari

Korpraali
Tuo työperusteinen lupa, työaseelle on varsin selkeä pykälä.

Mutta löytyykö aselaista selkeää kielto pykälää sille, että harrastus(ampumaurheilu tai metsästys) perusteella haettua asetta ei voisi käyttää myös ns. töissä? Mistä laista löytyisi pykälä mikä sanoo, että millaista asetta työtehtävissä saa käyttää?

Voisiko ko. pykälän lukea myös niin, että koska harrastusase ei ole työtä varten hankittu, niin ko. pykälä ei myöskään harrastus perusteella olevan aseen kantamista estä?
Rautalangasta tätä jo aiemmassa vastauksessani väänsin, joten jos ei silmään osunut, niin ampuma-aselaki ei koske ns. virka-aseita ja tästä syystä voit vaikka kansankielellä ajatella että "se ei sitä salli tai estää sen". Aiemmassa vastauksessani huomioin tietyt ammatinharjoittajat myös.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Ainoat mitä olen nähnyt, ovat vaimenninkierteen verran pidennettyjä Glock 19 Poroja. Tietty varmaan HaO-kierroksella on voinut luvan saadakin, tämä on PoHan ohje joka on ollut voimassa jotain kymmenkunta vuotta. Samaten ennen vuotta 1998 myönnetyt luvathan jäivät voimaan sellaisenaan ja näitä onkin radalla näkynyt.
Anteeksi, mutta onko taskuasemäärittely jotenkin muuttunut? Ainakin ennenhän asetta sovitettiin tietynmittaiseen laatikkoon, ja jos se sinne upposi, kyseessä oli taskuase. Jos se ei sinne uponnut, niin kyseessä ei ollut taskuase. Glock 19 Pro (onko Poro tarkoituksellinen kirjoitusasu vaiko virhe?) on liian iso taskuaselaatikkoon, joten kyse ei ole taskuaseesta. Sinänsähän samanlaisia tapauksia on muitakin, joissa yksi variantti on taskuase ja toinen ei ole. Waltherin P22 ja P22 Target tulee äkkiseltään mieleen, ensimmäinen uppoaa laatikkoon, jälkimmäinen ei. Olisinko myös nähnyt vanhahkon Berettan pienikaliberisen pistoolin, jota aseliike myi kahdella, eripituisella piipulla. Jos ostaja halusi myös lyhyemmän, niin tarvitsi taskuaseluvan.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Metsästys ja urheiluammunta katsotaan harrastusperusteiseksi, joten ne eivät sinällään kovin eroa. Pistoolien ja reukkujen kohdalla on tähän asti vaadittu harrastustodistus kumminkin päin; riistanhoitoyhdistykseltä tai asekouluttajalta, käyttöperusteen mukaisesti.

Asetta taas saa kantaa vain työtehtävissä, johon lupa on annettu ja asetta, jolle lupa on annettu, tai ominaisuuksiltaan sitä vastaavaa. Aseen ei siis tarvitse olla nimenomaisesti työhön luvitettu, kunhan se vastaa asetta, jolle lupa työssä kantamiseen on myönnetty. Näin voi siis kantoluvitetun Glock 17 sijasta kantaa harrastusperusteista CZ P10C:tä, koska eivät eroa ominaisuuksiltaan. Olisihan se ongelmallista, jos asetta tarvitsee työssä ja jokin kaunis päivä huomaa aseen tarvitsevan sepän huomiota, mutta ei saisi käyttää muuta. Huom. tämä on nykyisen lain mukaan, uutta en ole katsonut tämän kohdan muutosten osalta.
... mutta ei saa kantaa sitä AR:aa tai haulikkoa.
Onko työperustetta rajattu jollakin tapaa koskemaan vain väkivallan ammattilaisia? Ja missä menee työn ja harrastuksen raja?

Tulipa vain mieleen, että jos järjestää kaupallisia metsästyssafareja ja on siellä ase mukana (joko jahtiin itsekin osallistuakseen taikka sitten välittömässä valvonnassa käytettäväksi), niin eikö se pitäisi työluvittaa? Vai menneekö metsästysluvilla, kun metsästykseenhän sitä siellä käytetään? Miten lie lupa-asiat järjestetty kaikilla alan toimijoilla ja kestäisikö käräjillä...
 

Fisu

Korpraali
Anteeksi, mutta onko taskuasemäärittely jotenkin muuttunut? Ainakin ennenhän asetta sovitettiin tietynmittaiseen laatikkoon, ja jos se sinne upposi, kyseessä oli taskuase. Jos se ei sinne uponnut, niin kyseessä ei ollut taskuase. Glock 19 Pro (onko Poro tarkoituksellinen kirjoitusasu vaiko virhe?) on liian iso taskuaselaatikkoon, joten kyse ei ole taskuaseesta.
Vaimenninkierteen mainitseminen viittaa selkeästi 19 Proohon. Sehän on se oleellisin ero tavallisen ja pron välillä, että prossa on vaimenninkierteet, minkä ansiosta se ei mahdu taskuaselaatikkoon.
Itse tulkitsin kirjoituksen niin, että kirjoittaja tiedosti asian, mutta joillekin Glock 19 voi alamallista riippumatta automaattisesti merkitä taskuasetta ja ovat siksi saattaneet luulla sitä harrastusperusteiseksi taskuaseeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Top