Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

No, tässä tämä ote laista:

Eli luotettava selvitys harrastuksesta JA työnantajan lausunto.
Tämä oli tuollaisenaan jo vanhassakin laissa, eli uskoisin että Rajavartija haki väärällä perusteella (työperuste), jolloin perusteet eivät täyty. Harrasteperusteella olisi todennäköisesti täyttynyt.

"Aselupa ampumaurheilussa tai -harrastuksessa käytettävään 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen ja sen osaan voidaan myöntää myös, jos henkilö esittää luotettavan selvityksen ampumaurheilusta tai -harrastuksestaan ja hänen työnantajanaan toimivan valtion viranomaisen todistuksen siitä, että hän virkaansa kuuluvissa tehtävissä kantaa 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta"
 
PV:ssä ei kanssa helposti saa hallussapitolupia. Sarja-aseet on täysin kielletty. Tarkkuuskivääreihin ei ole antaa patruunoita ja lakiuudistuksen myötä et voi ostaa sivilistä patruunoita. Pistoolille voit saada, mutta siinäkin voi olla rajoituksia, että saa käyttää vain PV.n radoilla yms....
Eli helpoin keino saada ase ammattisotilaana on SRA urheilu ja sitä kautta ostaa oma ase.
Tämä on totta - ja samalla osoittaa konkreettisesti miten jäykkä organisaatio PV on.
TAK2000 (TRG42) on hyvä esimerkki: PV: n patruuna on Lapuan valmistama .338LM LockBase. Jos ostat kaupasta Lapuan valmistamaa .338LM LockBasea niin eihän sitä hitto vie voi PV:n aseella ampua :)

Tätä sotilaiden treenipatruunaongelmaa ei olisi jos olisi mahdollista ostaa itse omat treenipatruunat ja treenata niitä ampuen työvehkeillä. Vanha laki sentään mahdollisti tämän - PV:n määräykset estivät mokoman omalla rahalla treenaamisen.
 
Tänään tuli ammuttua markka-aikaan ostetulla .22 cal pistoolilla ensimmäistä kertaa ehkä 10 vuoteen kun piti pojalle opettaa miten ammutaan yhden käden aseella. Ampumamatka oli maltilliset 15 metriä, mutta mielestäni ensikertalaiselle ihan ok 14/20 taulussa.

Mutta kai tuokin "loukkupyssy" pitäisi nykysäännösten mukaan käydä keräämässä minulta pois kun noinkin "aktiivisesti" sillä ampuu. Positiivisena puolena se, että pislari ei ollut hukassa, vaan asekaapissa lukkojen takana. Kantolupaa en kyllä löytänyt tähän hätään...
 
Viimeksi muokattu:
Joo, mutta paljonkohan joku ihan harrastusmielessä practicalia tai SRA:ta ampuva ampuu vuodessa? Varmasti puhutaan kuitenkin tuhansista laukauksista vähintään; johan kisoissakin menee jonkin verran kuulaa. Puhumattakaan että harrastaisi tosissaan; ei 10 000 laukausta riitä lähellekään (tai näin olettaisin). Ja edelleen puhutaan harrastuksesta.

100 patruunaa kerran viikossa tekee 5200 patruunaa vuodessa. Harva harrastaja ampuu edes tuota, ja sadalla patruunalla viikossa taito- ja osaamistaso pysyy sanotaanko ainakin keskivertoreserviläiselle riittävänä jos mietti mitä tekee ja mitä ampuu ja kuinka. Määrä lienee käsittääkseni noin 10-, jopa 20-kertainen jos keskivertoon varusmieheen vertaa mitä palveluksen aikana ammutaan. Rahallisena sijoituksena puhutaan pelkkinä kiväärinpatruunoina 7.62x39 tai .223 noin 1500-2000€ vuosittaisesta patruunainvestoinnista. .308:na hinta kipuaa jo lähelle neljää tonnia. Puhutaan joka tapauksessa isoista rahoista auto- ja asuntovelallisille ja perheellisille ihmisille joista ehkä toinen on työelämässä. Toki kallistahan se on vaan köyhälle.
 
Lukematta KHO:n päätöstä sanoisin että jos peruste on ollut työperuste niin lupaviranomainen on toiminut oikein.
Lain mukainen peruste olisi ollut harrasteperuste. Laissa harrasteperusteen kohdalla mainitaan tämä "voidaan myöntää myös jos hakija kantaa työssään valtion viranomaisena asetta..." (ei suora lainaus, mutta sanoma on tuo).
Eli: harrasteperusteet pitää täyttyä ampumapäiväkirjoineen, harrastusaikoineen, ampuma-asekouluttajan lausuntoineen jne, mutta esim. SRA-korttia tai vastaavaa ei välttämättä tarvittaisi vaan työnantajan lausunto siitä että hakija kantaa työssään asetta.
Laissa tämä on minusta ihan selkeästi sanottu, tsekkaa sieltä kun ehdit.
Eli maallikkona sanoisin että kyseinen rajavartija haki lupaa oikealla ajatuksella, mutta käytti väärää perustetta - Poliisilaitos taas on ottanut vaan hakemuksen vastaan ja käsitellyt sen, eikä viitsinyt vaivautua kertomaan hakijalle että josko käyttäisit toista perustetta niin tämä hoituisi. HaO ja KHO taas ottaa kantaa vain siihen asiaan joka sinne käsittelyyn menee, eikä sekään totea päätöksessään "toisella perusteella hakija olisi saanut luvan".
Näin siis arvaus tuntematta/muistamatta casea tarkasti.
Joo, pointti olikin että siitä postauksesta johon viittasin, sai helposti sellaisen käsityksen että sillä perusteella saisi luvan että töissä kantaa asetta, mitä jäin ihmettelemään. Olisi hyvä jos näin olisi, mutta tätä ei siis ilmeisesti tarkoitettukaan.
 
Joo, pointti olikin että siitä postauksesta johon viittasin, sai helposti sellaisen käsityksen että sillä perusteella saisi luvan että töissä kantaa asetta, mitä jäin ihmettelemään. Olisi hyvä jos näin olisi, mutta tätä ei siis ilmeisesti tarkoitettukaan.
Joo, juuri noin - eli pointti oli että laissa on huomioitu Valtion asetta kantavat virkamiehet pistoolin osalta harrasteperusteissa.
Tämä on ilman muuta hyvä juttu. Tosin lakia kun nyt rukattiin, niin tähän olisi ehkä voinut lisätä myös pitkän aseen samaan perusteeseen. Poliisillakin se tukiase on ja sen rooli on nyky-yhteiskunnassa vain kasvanut, joten senkin käytön treenaaminen olisi myös harrastuspohjalta varmasti tarpeellista.
 
Tämä on totta - ja samalla osoittaa konkreettisesti miten jäykkä organisaatio PV on.
TAK2000 (TRG42) on hyvä esimerkki: PV: n patruuna on Lapuan valmistama .338LM LockBase. Jos ostat kaupasta Lapuan valmistamaa .338LM LockBasea niin eihän sitä hitto vie voi PV:n aseella ampua :)

Tätä sotilaiden treenipatruunaongelmaa ei olisi jos olisi mahdollista ostaa itse omat treenipatruunat ja treenata niitä ampuen työvehkeillä. Vanha laki sentään mahdollisti tämän - PV:n määräykset estivät mokoman omalla rahalla treenaamisen.
Itsellä tämä kaatui järjestelmän jäykkyyteen, ennen lain muutosta. Halusin ostaa patruunoita käyttäen lain pykälää. Myyjäliike konsultoi Poliisia koska oli "never heard" tilanne. Poliisi pyyti myyjäliikettä, että osoitan että minulla on oikeus käyttää asetta töissä. Omituinen vaatimus, mutta nöy pröblem ajattelin.
Esimiehelle pyyntö kehiin... hmm ei kuulu, ei näy.... Marssin toimistoon Mit vi????, Ei hän voi myöntää lupaa, vaikka patruuna on sama kuin PV.n patruuna, mutta jos jotain sattuu, niin se on kummiskin siviili patruuna ja hän on myöntänyt luvan... Ei siinä voi jäädä muuta kuin suu auki....
Noh onneksi lain muutoksen myötä tämänkin mahollisuus meni.
 
100 patruunaa kerran viikossa tekee 5200 patruunaa vuodessa. Harva harrastaja ampuu edes tuota, ja sadalla patruunalla viikossa taito- ja osaamistaso pysyy sanotaanko ainakin keskivertoreserviläiselle riittävänä jos mietti mitä tekee ja mitä ampuu ja kuinka. Määrä lienee käsittääkseni noin 10-, jopa 20-kertainen jos keskivertoon varusmieheen vertaa mitä palveluksen aikana ammutaan. Rahallisena sijoituksena puhutaan pelkkinä kiväärinpatruunoina 7.62x39 tai .223 noin 1500-2000€ vuosittaisesta patruunainvestoinnista. .308:na hinta kipuaa jo lähelle neljää tonnia. Puhutaan joka tapauksessa isoista rahoista auto- ja asuntovelallisille ja perheellisille ihmisille joista ehkä toinen on työelämässä. Toki kallistahan se on vaan köyhälle.

Juri näin.

Se että ammut 5200 patruunaa vuodessa maaliskuun ja lokakuun välillä.

Lainlaatijaan mielettä ei tällöin harrastus ole jatkuvaa.

Näin asia oli esitetty ampuma-asekouluttajalle, asiaa kysyttäessä.
 
100 patruunaa kerran viikossa tekee 5200 patruunaa vuodessa. Harva harrastaja ampuu edes tuota, ja sadalla patruunalla viikossa taito- ja osaamistaso pysyy sanotaanko ainakin keskivertoreserviläiselle riittävänä jos mietti mitä tekee ja mitä ampuu ja kuinka. Määrä lienee käsittääkseni noin 10-, jopa 20-kertainen jos keskivertoon varusmieheen vertaa mitä palveluksen aikana ammutaan. Rahallisena sijoituksena puhutaan pelkkinä kiväärinpatruunoina 7.62x39 tai .223 noin 1500-2000€ vuosittaisesta patruunainvestoinnista. .308:na hinta kipuaa jo lähelle neljää tonnia. Puhutaan joka tapauksessa isoista rahoista auto- ja asuntovelallisille ja perheellisille ihmisille joista ehkä toinen on työelämässä. Toki kallistahan se on vaan köyhälle.

Mitenkäs tuo itselataaminen nykypäivänä? Itse olen (aikoinani) ladannut aina jonkun 500 kpl isoja kuteja aina kerralla.
 
Toiminta-ampujien foorumilla on ollut keskustelua aiheesta. Pienikaliiberista paukkua tyyliin .223 ei kannata rahan säästön takia ladata itse, säästö on minimaalinen ja ajallekin pitää laskea jokin arvo. Latausvehkeet ovat niin kalliita että niiden hinnan kuollettaminen pikkupaukkua lataamalla ei oikein onnistu. Isoa taas ammutaan vähemmän joten sen takia säästö jää pienemmäksi. Suurimmat syyt ladata ovat kuulemma (oletettavasti) parempi laatu ja parempi valikoima latauksia erityisesti harvinaisemmissa kalibereissa. Itsehän en asiasta tiedä.
 
Esim .38 spl patruuna, joka täyttää IDPA rev divarin PF-vaatimuksen, maksaa noin 0,50€/kpl. Itse ladattuna hintaa tulee noin 0,10 €/kpl, joten lasken jääväni tuntipalkalle lataamisessa.

Markka-aikana hankitut latausvälineet ovat varmasti jo kuolettaneet hintansa, joten en laske niiden hintaa patruunoiden valmistuskuluihin enää. Aikanaan "firma" sponsoroi harrastusta antamalla luoteja, nalleja ja ruutia, mutta sekin etu on viety pois.
 
Viimeksi muokattu:
No, tässä tämä ote laista:

Eli luotettava selvitys harrastuksesta JA työnantajan lausunto.
Tämä oli tuollaisenaan jo vanhassakin laissa, eli uskoisin että Rajavartija haki väärällä perusteella (työperuste), jolloin perusteet eivät täyty. Harrasteperusteella olisi todennäköisesti täyttynyt.

"Aselupa ampumaurheilussa tai -harrastuksessa käytettävään 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen ja sen osaan voidaan myöntää myös, jos henkilö esittää luotettavan selvityksen ampumaurheilusta tai -harrastuksestaan ja hänen työnantajanaan toimivan valtion viranomaisen todistuksen siitä, että hän virkaansa kuuluvissa tehtävissä kantaa 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta"

Tuo luotettava selvitys, saa nähdä riittääkö omat ampumapöytäkirjat vai pitääköhän olla joku AAK-todistusta vastaava lappunen?
 
Tuo luotettava selvitys, saa nähdä riittääkö omat ampumapöytäkirjat vai pitääköhän olla joku AAK-todistusta vastaava lappunen?

"Luotettava selvitys harrastuksesta" on pitkälti sama kuin ampumapäiväkirjan merkinnät, joissa on jonkun allekirjoitus. Se voi olla myös jokin muu "luotettava" selvitys, mutta käytännössä aina jonkun muun kätösen kautta todistettu. AAK-todistus taas on sitten eri asia, eikä käy tästä luotettavasta selvityksestä, ja sitä tarvitaan luotettavan selvityksen lisäksi erikseen määritellyissä tapauksissa (pistoolit ja nykyisin lipaservat). Jotta olisi hauskempaa, niin luotettavan selvityksen todistajaksi ei kelpaa kuka tahansa. Kuka tahansa muuttuu yhtäkkiä luotettavaksi harrastuskerran osalta, kun laittaa päiväkirjaan allekirjoituksensa, mutta jos tämä erikseen todistaa ilman hienoja titteleitä harrastuskerrat, niin sepä ei olekaan enää luotettava selvitys - ei vaikka todistaisi jokaisen harjoituskerran erikseen kerroilta, jolloin olisi voinut yhtä hyvin laittaa allekirjoituksensa päiväkirjaan, mutta ei ollut niillä kerroilla allekirjoittanut paikanpäällä. Näin täällä päin.

Näin maalaisjärjellä ajatellen jonkun erikseen tekemä selvitys on mielestäni luotettavampi, kuin ampumapäiväkirjaan tehdyt puustaakit. Erityisesti, jos näitä erillisselvityksiä olisi useammalta henkilöltä. Mutta tämä on sitä harkinnavaraisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla ei ole ampumapöytäkirjassa yhtään varmennusallekirjoitusta, koska pääasiallisesti radalla ei ole ollut muita täysi-ikäisiä.
Saa nähdä mitä lupaviskaali sanoo.
 
Mitenkäs tuo itselataaminen nykypäivänä? Itse olen (aikoinani) ladannut aina jonkun 500 kpl isoja kuteja aina kerralla.

No sinä tiedät miten asia menee. Pienillä latausmäärillä joutuu kuolettamaan pitkän aikaa latauslaitteiston hintaa pois, toki asemasta riippuen.

Ja toinen havainto on se että kukaan ei ole pennin jeniä säästänyt jälleenlataamalla. On vaan tullut ammuttua enemmän samalla rahalla. :)
 
Esim .38 spl patruuna, joka täyttää IDPA rev divarin PF-vaatimuksen, maksaa noin 0,50€/kpl. Itse ladattuna hintaa tulee noin 0,10 €/kpl, joten lasken jääväni tuntipalkalle lataamisessa.

Mielenkiintoista. Onpa pieni kappalehinta. Paljonko menee mitä ruutia ja paljonko tulee hintaa luodeille ja nalleille? Valatko mahdollisesti lyijyluodit itse?


Minulla ei ole ampumapöytäkirjassa yhtään varmennusallekirjoitusta, koska pääasiallisesti radalla ei ole ollut muita täysi-ikäisiä.
Saa nähdä mitä lupaviskaali sanoo.

Ei minullakaan. Tuskin mitään, koska jonkun harakanvarpaan töhriminen ampumapäiväkirjaan ja Matti Möttösen tuhertaminen siihen alle ei tee siitä merkinnästä yhtään sen luotettavampaa tai epäluotettavampaa. Haittaa siitä toki ei ole.

Varmaan puolet ratakerroista tulee ammuttua yksinään. Ja moni ampuu lain suomin edellytyksin omalla maalla. Keneltä silloin käy pyytämässä pukstaavin päiväkirjaan?

Valokuvia voi toki ottaa ampumakerroista mutta se alkaa jo mennä naurettavaksi omasta mielestäni.
 
Viimeksi muokattu:
Itse pidän nimenomaan sähköistä ampumapäiväkirjaa, valokuvineen. Valokuvatusta taulusta / tauluasetelmasta voi olla itsellekin hyötyä jos alkaa analysoimaan tuloksiaan. Mielestäni kuvan ottaminen muutenkin mukana kulkevalla puhelimella ei ole ollenkaan paha rasti.

Mulla on puhelimessa CCW Guardian -appi (ilmainen versio), ja sen lisäksi kirjaan ammunnat sopivalla tarkkuudella myös jälkikäteen erilliseen päiväkirjaohjelmaan.
 
Tuo luotettava selvitys, saa nähdä riittääkö omat ampumapöytäkirjat vai pitääköhän olla joku AAK-todistusta vastaava lappunen?
Ampumapäiväkirja, seuran jäsenyys, ampuma-asekouluttajan lausunto 2 vuoden harrastuksesta ja työnantajan lausunto niin maallikkona sanoisin että sen pitäisi riittää.
Käsittääkseni ampumapöytäkirja/-päiväkirja yksinään ei riitä luotettavaksi selvitykseksi harrastukseksi tänä päivänä mitenkään.

Sanoisin että hanki ainakin se ampuma-asekouluttajan lausunto riittävän pitkään jatkuneesta harrastuksesta ampumapäiväkirjojen/-pöytäkirjojen lisäksi.
 
Ei hän voi myöntää lupaa, vaikka patruuna on sama kuin PV.n patruuna, mutta jos jotain sattuu, niin se on kummiskin siviili patruuna ja hän on myöntänyt luvan... Ei siinä voi jäädä muuta kuin suu auki....

Tämähän se on meillä hyvin syvällä tämä "mitä jos jotain sattuu" - ja sitten ollaan vielä täysin kuvitelmien varassa sen suhteen että kuka, mikä ja millä periaatteilla vastataan jos jotakin sattuu. Sen vuoksi sitten suojaillaan omaa hanuria varmuuden vuoksi.
Muutama esimerkki:
Voiko mennä sairaslomalla töihin ilman että lääkäri keskeyttää sairasloman? Ei voi, jos jotain tapaturmaa käy kukaan ei korvaa. VÄÄRIN! Sairasloman voi keskeyttää itse milloin tahansa ja työnantajan vastuut ovat aina voimassa kun työntekijä on työtehtävissä. Tämän opin kun olin tapaturman jälkeisen leikkauksen johdosta pitkällä saikulla. Paraneminen sujui nopeammin ja halusin palata töihin. Menin lääkärille ja pyysin että hän kirjoittaa todistuksen että saikku on ohi. Kaveri tuumi lähinnä "miksi sä tänne tulit, töihinhän sä olit menossa - ei siihen lääkärikäyntiä tarvita, mutta voin mä nyt jonkun lapun rustata kun kerran tulit."
Toinen uskomus: jos et käytä jakovarustetta ja tapahtuu tapaturma niin mitään ei korvata. VÄÄRIN! Korvauksen eväämiseen pitää korvaajan osoittaa että käytetyllä ei-jakotavaralla on selvä yhteys vamman syntymiseen ja ettei jakotavaralla olisi todennäköisesti vammaa syntynyt.
Tästähän on uskomuksia jopa siitä että jos jalassa ei ole intin varsikenkä vaan Salomon tai Haix ja nilkkasta menee töissä nivelsiteet, niin korvauksia ei tipu koska Salomon/Haix.

Näitä on vaikka kuinka paljon, kuten tuo sinunkin esimerkkisi osoittaa. Jos ammut aseeseen sopivaa patruunaa, jopa ihan samaa kuin PV:n patruuna, ja jotain sattuu niin ei siinä korvauskysymysten osalta mitään (patruunasta johtuvaa) epäselvyyttä pitäisi olla. Esim. Lapuan patruuna on Lapuan patruuna oli se sitten Lapuan kaupallisessa pakkauksessa tai PV:n pakkauksessa.

Ikävä puoli tietysti on että nämä harhaluulot ovat usein niin syvällä, että kun jotakin sattuu niin joutuu vähän vääntämään että asia etenee oikein.
 
Back
Top