Kaikki kansalaiset eivät ole kovakuntoisia nuoria miehiä, joilla ylipäätään on fyysiset edellytykset aseettomaan taisteluun ja TKP:hen.
Ihan kuin olisin joskus nähnyt naispuolisia poliiseja...
Aseeton taistelu ei sovi jokaiselle, mutta kyse on etusijassa keinovalikoiman kasvattamisesta. Rikoksentekijäkään ei ole aina kovakuntoinen nuori mies, vaan luurankomainen narkkari, aivonsa juonut rapajuoppo tai vastaava on paljon todennäköisempi uhka. Lisäksi laskin aseettomaan taisteluun kuuluvaksi myös henkisen viestinnän keinot. Oma merkityksensä silläkin, jos saa puhuttua järkeä tai tehtyä itsestään hyökkääjän mielessä voimakkaamman kuin todellisuudessa on.
Heikot ihmiset eivät muutenkaan kanna aseita kovin innokkaasti. Tilasto alla.
Mä sanoisin mieluummin "shall issue" korkealla kynnyksellä. Sattumanvarainen väkivalta ei ole mitenkään harvinaista, ja jos puhutaan CCW:stä, sen massaimmuniteetti perustuu pitkälti siihen, ettei narkkari voi tietää, ketkä kaduntallaajista ovat aseistettuja.
Suomen nykyisissä olosuhteissa laumaimmuniteettia tuskin saavutettaisiin, jos kynnys asetetaan niin korkealle, että aseenkanto oikeasti tuottaa hyötyä. Tarpeeksi moni tuskin innostuisi aseenkannosta.
@Sardaukar kirjoitti aiheesta aika hyvin muutama viesti sitten.
Laumaimmuniteetti on konseptinakin vähän kyseenalainen, koska aseidenkanto on enemmän tiettyjen väestöryhmien juttu. Jenkkien tilastot viittaavat siihen suuntaan, että esim. naisia olisi luvanhaltijoista n. neljännes. Vaikka Suomessa olisi kymmeniä tuhansia aseita kadulla kannossa joka päivä, uskoakseni 18-vuotiaan lukiolaistytön voisi edelleen raiskata aika huolettomasti ja 85-vuotiaan rollaattorilla liikkuvan naisen voisi ryöstää huoletta. Toinen on liian nuori ja toinen liian vanha kantaakseen asetta. Lisäksi he ovat naisia, mikä alentaa riskiä entisestään miespuoliseen uhriin nähden.
Floridan tilastoja:
Kuitenkin mitä vaikeampaa ampuma-aseen kantaminen on, sitä harvempi sellaista kantaa. Jos pidämme kiinni mainitsemastasi "perusteellisesta käyttö- ja itsepuolustuskoulutuksesta", joka tuskin tarkoittaa jenkkityylistä 8 tuntia, lupiakaan ei hankita kymmeniä tai satoja tuhansia. Määrä voisi hyvinkin jäädä vain satoihin, parhaimmillaankin tuhansiin. Nykyisessä asenneilmastossa esimerkiksi 100-200 tunnin kurssi aseen
kantolupaa varten olisi varmaan minimivaatimus, kun lyhyen aseen saamisessa urheiluperusteellakin on kahden vuoden karenssiaika. Vaan kuinka moni tavallinen kaduntallaaja lähtee suorittamaan vähintään 100 tunnin koulutusta saadakseen aseen vyölle? Uusien käsiaseampujien virta on jo kutistunut murto-osaan kahden vuoden karenssiajan takia, ja harrastustodistuksen hankkiminen vaatii lähinnä pitkäjänteisyyttä käydä heittämässä kahden vuoden ajan ratakeikka kerran parissa kuukaudessa (ajallisesti ehkäpä 20-40 tuntia, riippuen etäisyyksistä ja lajista). Hakisitko itse aseenkantolupaa, jos edellytyksenä olisi ~työkuukauden mittainen koulutus, jolla on hintaa tuhansia euroja? Sitten päälle vuosittainen kertauskoulutus ja mahdollisesti koko kurssi uudestaan esim. 5 tai 10 vuoden kuluttua. Itse en ainakaan moiseen viitsisi ruveta, joskin kaasupurkin voisi ottaa taskunpohjalle, jos lupaehtoja höllennettäisiin.
Sitten tulee myös luvanhakijan henkilöä koskeva seula. Esimerkiksi Floridassa tuo
seula ei ole kovin tiukka. Siis yksi rattijuopumus vaikka viikkoa ennen luvanhakua ei ole merkityksellinen, ja tavanomainen pahoinpitelykin annetaan anteeksi kolmen vuoden jälkeen. Omaisuus- tai liikennerikoksilla ei näyttäisi olevan mitään vaikutusta, ellei rikos ole törkeä ("felony"). Vaihtaminen tuolle linjalle olisi varsin suuri poikkeama suomalaisesta nykyisestä käytännöstä, jossa kaikki peltipoliisin antamaa rikesakkoa vakavampi rikostausta sekä päihtymyspidätykset ovat joko este tai ainakin vuosien hidaste luvalle. Jos nykyisellä linjalla jatketaan, niin myös se karsii aseenkantajien määrää ja sitä kautta laumaimmuniteettia.
Sattumanvarainen väkivalta itsessään ei ole mitenkään harvinaista, mutta murtuneesta nenästä tai menetetystä lompakosta on vielä pitkä matka kuolemaan. On varsin harvinaista, että keskivertokansalainen kuolee (tai sokeutuu tai saa aivovaurion tms.) satunnaisen väkivallan uhrina. Ehkä muutama henkirikos on vuosittain tuollainen ja sen lisäksi tulee jonkin verran enemmän loppuiäkseen vaikeasti vammautuneita. Mahdollisuus uhriksi joutumiseen on olemassa, mutta mahdollisuus on hyvin pieni. Tieliikenne on tässä suhteessa paljon vaarallisempaa, mutta emme silti käytä kypärää ajaessamme autolla, aja ainoastaan alle 60 km/h nopeutta tai vie muutenkaan turvallisuutta huipputasolle. Suhteellisuudentajua, pyydän.
Jos palataan vielä tuohon aseenkantoon kiteytetysti, niin kirjaisin "may issue" käytännön lakiin. Vaatimukset eivät saisi olla kiveenhakatut, vaan luvanmyöntäjällä pitäisi olla iso harkintavalta joka suhteessa. Esimerkiksi koulutusvaatimuksista pitäisi olla mahdollista joustaa, jos luvanhakija on välittömässä hengenvaarassa ja koulutuksen hankkiminen kestäisi viikkoja tai kuukausia. Muodollista koulutusta ehtii hankkia myöhemminkin, jos poliisisetä antaa muutaman oppitunnin poliisilaitoksen radalla tai luvanhakija on ampunut armeijassa pistoolilla.
Kaasusumuttimet ja teleskooppipatukat itsessään pistäisin "shall issue" kategoriaan. Vaatimusten ei tarvitsisi olla mitenkään kovin tiukat, etenkään sumuttimen osalta. Enintään 10 tunnin kurssi, taustan tarkistus suurempien rikosten varalta ja kaasulupa olisi plakkarissa.
Myönnettäköön, että ampuma-aseiden "shall issue" ei olisi välttämättä ongelma, mutta vaatimustason pitäisi olla korkea, jotta hyötyjä syntyisi. Jos meillä tapahtuisi kuukausittain terrori-iskuja, kouluammuskeluja ja ryöstömurhia, niin ehkä sitten voitaisiin harkita matalaa vaatimustasoa. Sitä odotellessa näkisin kuitenkin, että koulutusta tarvitaan paljon, ja sen pitää olla tasoltaan lähellä viranomaiskoulutusta. Kestoa tulee olla selvästi yli 100 tuntia, mielellään huomattavasti enemmänkin. Tämä siksi, jottei jokaisesta potentiaalisesta aseenkäyttötilanteesta muodostu aseenkäyttötilannetta. Lisäksi persoonallisuutta pitäisi testata muutenkin kuin vain "Haluan kukkakauppiaaksi" -lomakkeella.
Jos koulutukselle pitäisi asettaa tietty tuntimäärä, niin sanotaan 140 tuntia. Esimerkin vuoksi Kansas Cityn
poliisikoulutukseen sisältyy 150 tuntia voimankäyttöä ("defensive tactics") ja 120 tuntia asekoulutusta ("Firearms"). Vaikka osa tuosta on melko turhaa keskustelunaiheemme kannalta, esimerkiksi käsirautojen ja haulikon käyttö sekä rakennusten vyöryttäminen, niin se antaa silti kuvaa, miten paljon asioiden hallitseminen oikeasti vaatii työtä.
Alla hypoteettinen 140 tunnin aseenkantokurssi pistooliammunnan perusteet jo osaavalle. Jos ampumataitoa lähdetään rakentamaan tyhjästä, niin tarvitaan tietysti kymmeniä tunteja lisää harjoitusta.
Kurssin hallinta (2 h)
EA1 (16 h)
Lainsäädäntö (5 h)
Uhkatilanteiden viestintä (5 h)
Uhkatilanteiden hallinta (10 h)
Aseeton taistelu ml. aseenriisto ja -riiston esto (65 h)
Ampuma-ase hätävarjeluvälineenä (20 h)
Kaasusumutin hätävarjeluvälineenä (5 h)
Skenaarioharjoittelu (10 h)
Teoriakoe ja käytännön koe (2 h)
Kaasusumutin-osion voisi halutessaan korvata TKP-koulutuksella, ja tietysti TKP-koulutuksen saisi suorittaa halutessaan myös ylimääräisenä. Tosin määrittelisin koulutuksen keston kaasusumutinta pidemmäksi, ehkä 15 tuntiin, välineen monipuolisuuden takia (lyönnit, torjunnat, maahanviennit ym.).
Myönnettäköön, että kaikki eivät välttämättä selviä tuosta koulutuksesta, jos pitäisi painia pyörätuolista tai rollaattorista käsin. "May issue" perusteisesti lupa voidaan toki heillekin myöntää, jos luvanmyöntäjä sen aiheelliseksi näkee.
Suomen olosuhteissa poliisia ei kiinnosta tulla paikalle, syyttäjää ei kiinnosta syyttää eikä oikeusistuin jaksa tuomita. Silloin harvoin kun poliisi paikalle lähtee, siihen menee puoli tuntia, ja perilläkin ryhtyy piirittämään ja uhrit saavat vuotaa kuiviin. Pohjoismaiden korkeimman väkivaltarikollisuuden ja Euroopan alhaisimman poliisitiheyden aiheuttamia yhtälöitä on vähän vaikea ratkoa muutoin, kuin itsepuolustuskykyä vahvistamalla.
Korkein väkivaltarikollisuus, joka tapahtuu pääasiallisesti tuttujen kesken alkoholin vaikutuksen alaisena.
Muuten Suomi on ihan hyvällä tasolla. Oikeastaan epäilen, että katuturvallisuudessa saatamme olla paremmalla tasolla kuin vaikka Ruotsi, koska meillä ei ole vastaavaa määrää maahanmuuttajia ja heidän muodostamiaan jengejä. Toki meillä on sitten alkoholisteja enemmän kuin Ruotsissa.