ESS 11.02.2020
Poliisin uuden asetietojärjestelmän rakentaminen vie jopa 10 vuotta – hankkeesta luopuneelle it-yhtiölle maksettiin miljoona euroa
Poliisi maksoi miljoona euroa it-yhtiölle, joka ei toimita järjestelmää. Lakiesityksistä tuli byrokratiarumba eduskuntaan.
Poliisi on myöntänyt viime vuosina noin 40 000 aselupaa. Lupia perutaan noin 3 000 vuodessa. Yleensä perumisen syynä ovat toistuvat rikokset. SAMI LETTOJÄRVI
Mikko Välimaa
Metsästäjät, ampujaharrastajat ja asekauppiaat joutuvat odottamaan vielä jopa neljä vuotta, että aselupa-asioita voi hoitaa sähköisesti omalta tietokoneelta.
Poliisihallituksen hanke poliisin uuden asetietojärjestelmän ja siihen sisältyvän sähköisen asioinnin käyttöönotoksi on pahasti myöhässä.
Aseluvan nettihaku viivästyy jälleen: "Poliisi tekee mieluummin hyvän kuin puolinaisen uudistuksen"
Uudistuksen pohjaksi aloitettiin selvitystyö jo vuonna 2015, ja uusi järjestelmä oli määrä ottaa käyttöön osin vuonna 2018.
Aikataulua on jouduttu kuitenkin rukkaamaan useaan otteeseen. Poliisihallituksen ja sisäministeriön (SM) arvion mukaan uusi tietojärjestelmä voisi olla käytössä keväällä 2024.
TIETOHALLINTAPÄÄLLIKKÖ Janne Suuriniemi Poliisihallituksesta kertoo
Uutissuomalaiselle, että viivästyksen syynä on hankkeen mittavuus. Kyse on huomattavasti vaativammasta työstä kuin esimerkiksi hankkeessa, jolla poliisi uudisti passi- ja henkilökorttipalvelunsa.
– Uudessa asetietojärjestelmässä ei ole kyseessä vain yksittäisen asian vireillepanosta sähköisesti. Tavoitteena on sähköistää aseasioiden käsittely kokonaisuudessaan sähköisestä asioinnista aina sähköiseen arkistointiin saakka.
ASETIETOJÄRJESTELMÄN toimittajaksi valittiin vuonna 2017 it-yhtiö CGI Suomi.
Poliisi kuitenkin purki yhteistyön yhtiön kanssa viime vuonna, sillä hanke ei edennyt suunnitellusti.
Suuriniemi ei erittele tarkemmin, miksi it-yhtiö ei saanut tietojärjestelmäuudistusta tehtyä. CGI Suomelle ehdittiin maksaa työstä noin miljoona euroa.
Tavoitteena on sähköistää aseasioiden käsittely kokonaisuudessaan.
Tietohallintapäällikkö Janne Suuriniemi
– Poliisihallituksen näkemyksen mukaan päätetyn toimitussopimuksen perusteella ei ollut edellytyksiä saada lainsäädännön mukaista ja käyttäjien tarpeita vastaavaa kokonaisuutta valmiiksi sovitussa aikataulussa, Suuriniemi toteaa.
CGI Suomen viestintäpäällikkö Esa Luoto kertoo
Uutissuomalaiselle, ettei yhtiö kommentoi asiaa, vaan kommentointi on sovitusti annettu Poliisihallitukselle.
Suuriniemen mukaan hanke organisoitiin uudelleen viime syksynä. Uutta it-järjestelmätoimittajaa ei ole vielä valittu.
RAHAA UUDESSA asetietojärjestelmähankkeessa on kulunut Janne Suuriniemen mukaan yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.
Summa ei kerro kuitenkaan todellisia kuluja, sillä viivästyminen on aiheuttanut melkoisen byrokratiarumban virkamiesportaissa ja eduskunnassa.
Sisäministeriöstä kerrotaan
Uutissuomalaiselle, että hallitukset ovat vuosina 2016–19 antaneet viisi eri lakiesitystä, joissa asetietojärjestelmää tai sen viivästymistä on käsitelty.
Suomessa on 1,5 miljoonaa asetta ja 300 000 metsästäjää – Poliisihallituksen ylitarkastaja: Unohtuneilla aseilla on riski joutua rikollisille, ratkaisu voisi olla määräaikaiset aseluvat
Lakiesitys on pitänyt uusia joka kerta, kun poliisi on muuttanut arviota tietojärjestelmän valmistumisesta. Tuorein lakiesitys annettiin joulun alla, ja uusin asiantuntijoiden kuulemiskierros oli eduskunnan hallintovaliokunnassa viime viikolla.
SUURINIEMI ARVIOI, että vuoteen 2024 mennessä varsinaisen hankkeen kokonaiskulut nousevat 9,5 miljoonaan euroon mukaan lukien poliisin omat henkilöstökustannukset.
Järjestelmän ylläpitokustannusten arvioidaan tämän jälkeen olevan 1–2 miljoonaa euroa vuodessa.
POLIISIN NYKYINEN asetietojärjestelmä on Suuriniemen mukaan rakennettu vuosina 2010–12. Käyttöön se otettiin vuonna 2012.
Kokonaan uusi järjestelmä tarvitaan, koska vanhan järjestelmän toteutuksessa ei ollut sähköistä asiointia.
Aseluvat
Vanhoja pahvilupia ei korvata
Suomessa on luvallisia aseita poliisin arvion mukaan 1,5 miljoonaa. Osa luvista on vanhoissa poliisin kortistoissa.
Kaikkia vanhoja kortistoja ei voida viedä uuteen sähköiseen asetietojärjestelmään muun muassa puutteellisten aseen tai luvanhaltijan yksilöintitietojen takia.
Vanhat pahviset lupakortit uusiutuvat ajan myötä, eikä niiden korvaamista ole suunniteltu, sanoo Janne Suuriniemi Poliisihallituksesta.
Julkisuudessa on ollut arvioita, että osa poliisin vanhoista kortistoista olisi hukassa. Suuriniemen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
Aseiden ja lupien ohella tietojärjestelmässä käsitellään lukuisia erilaisia aseiden osia.
Poliisi myönsi toissa vuonna yhteensä 40 000 aselupaa. Lupien määrä on hiipunut 2000-luvun alun huippuvuosista, jolloin lupia myönnettiin 70 000 vuodessa.
Aselupia perutaan vuosittain noin 3 000. Syynä ovat yleensä toistuvat rikokset.
Harrastuneisuus osoitettava viiden vuoden välein – uusi järjestelmä helpottaisi näytön antamista
Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Metsästäjäliitosta odottaa, että aselupien sähköinen palvelu helpottaa niin poliisin kuin ase- ja metsästysharrastajien arkea.
Partanen toivoo, että esimerkiksi määräaikaiset aseluvat voisi uusia ilman käyntiä poliisin pakeilla.
– Laki on jo aiemmin edellyttänyt, että 13.6.2011 tai sen jälkeen myönnettyihin pistoolilupiin sisältyy harrastuneisuuden todentaminen viiden vuoden välein. Nyt myös 15.7.2019 tai sen jälkeen hankittujen pitkien itselataavien aseiden omistajien on todistettava harrastuneisuutensa viiden vuoden välein. Ensimmäiset harrastajat joutuvat näin ollen todistamaan sen kesällä 2024.
Janne Suurniemi Poliisihallituksesta kertoo, että suunnitelman mukaan harrastajat voisivat jatkossa tehdä sähköisesti esimerkiksi aselupahakemuksen, osoittaa harrastuksensa jatkumisen ja tarkastella omia lupia.
Asekauppiaat saisivat helpotusta moninaisten ilmoitusten tekemiseen, johon uusi lakiesitys heitä velvoittaa. Mutta samalla velvollisuus ilmoitustiedostojen ylläpidosta siirtyisi asekauppiailta poliisille.
Poliisi pääsisi taas ajamaan ristiin ase- ja rikosrekisterejä, jolloin riskihenkilöiden löytyminen helpottuisi.
Kaikkia lupakäytäntöjä ei voisi sähköisesti hoitaa. Tällainen on esimerkiksi ensiaseen hankintaan liittyvä ruljanssi.
– Ensiaseen hankkijan on luonnollista käydä hoitamassa asioita kasvokkain, jotta poliisi näkee, millaisesta ihmisestä on kyse, sanoo Jussi Partanen.
– Mutta jos harrastajalla on ennestään luvat vaikka kolmelle aseelle, voisi ajatella, että luvan uudelle aseelle voisi saada ilman käyntiä poliisin luona. Tällöin poliisinkin resurssit voitaisiin kohdistaa tehokkaasti.
Niin ikään Partanen toivoo, että jatkossa metsästäjät, joiden aselupa on jäänyt uusimatta epähuomiossa, eivät saisi enää yllättäviä yhteydenottoja poliisilta.
– On tapauksia, joissa yhden määräaikaisen aseluvan myöhästynyt uusiminen on johtanut siihen, että poliisi on kehottanut tulemaan asemalle kaikkien kotona olevien aseiden kanssa, vaikka muut luvat olisivat kunnossa.
Tästä on tullut omistajalle sanktioita.
– Jatkossa olisi hyvä, jos järjestelmä lähettäisi umpeutuvasta luvasta ilmoituksen kolme viikkoa ennen sen vanhenemista eikä vasta sen jälkeen.
www.finlex.fi
) on kuitenkin tavallisia kerta-automaatteja joihin on väkivaltaisesti suunniteltu normaalia toimintaa estävä lisäosa. Kiesus mitä vehkeitä 
