Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

[Huhta]

Ei sillä olekaan tekemistä aseenkäsittelytaidon tai ampumataidon kanssa, vaan sen kanssa että ampumaharrastus on todellinen eikä asetta hankita hetken mielijohteesta. Eri asia sitten, onko tällainen vaatimus hyvä vai ei.

Kaksi vuotta on tosiaan myös karenssiaika, mutta ennen kaikkea kyse on siitä että ampumaharrastus on todellinen.

On epäloogista vaatia sitä vain lyhyiltä aseilta. Jopa ns. ressukiväärille pitkillä lippailla vastaava aika on vain vuosi, ja lupa metsästysaseelle on maantavan mukaan myönnetty, kun on metsästyskortti ja on osoittanut paikan, missä aikoo kyseistä toimintaa harjoittaa. Ehkä jos on pari kertaa käynyt valvottuna käyttönä jonkun muun kanssa tai on ollut metsästysseuran PJ:n suositus, niin se on voinut edesauttaa tiukemmissa poliisipiireissä.

Kaksi vuotta on vähän sama kuin kyseenalaistettaisiin jonkun laskuvarjohyppyharrastus, koska hän on suorittanut vain peruskurssin. Tai estettäisiin ostamasta moottoripyörää, kun on ajanut kortin, ja vaadittaisiin ajamaan vuokrakalustolla kaksi vuotta.

 

[Huhta]

Ei sillä ole väliä, koska väittämäsi oli alunperin väärin. Pelkkä poliisina olo kun ei ole peruste. Poliisi tarvitsee asiakirjan, jolla todistaa, että hän hoitaa tehtävää, jossa tarvitsee asetta. Hän ei todista olevansa poliisi, vaan että käyttää asetta tehtävässään. Sekin on sitten asia erikseen pilkunnussinta-osastolle että onko toimistotyö tällainen lainsäätäjän tarkoittama tehtävä, joka edellyttää aseen käyttöä.

Myönnän epätarkkuuteni ja hyväksyn korjauksen.

Sanoisin toimistotyön kuitenkin olevan, jos toimistosta edes silloin tällöin poistutaan esim. hakemaan epäilty kuulusteluihin. Vuosina 2003-2018 aseenkäyttötilanteita oli 385 (Yle), eli luokkaa 25 kertaa vuodessa. Jos poliiseja on se ~7000(?), niin aseenkäyttö on organisaation tasollakin hyvin harvinaista. Ehkä Karhu- ja vati-miehillä niitä tilanteita tulee säännöllisemmin? Mutta ei se aseenkäyttö ole niissä hommissa toimivillekaan edes vuosittaista, jos tapauksia on vain 25 vuodessa.

(Äskeinen oli tietysti pilkunnussintaa. Olen kuullut, että aseenkäyttö (ml. uhkaaminen) olisi todellisuudessa selvästi yleisempää, mutta sitä ei läheskään aina raportoitaisi.)

Näinhän se todellisuudessa on, mutta tämä on kirjattu virallisesti siihen asuun, että lainsäätäjä haluaa aseluvan hakijan olevan perehtynyt pyssyilyyn, niin että hänellä on käsittelytaidot ja lähtökohdat harrastuksen jatkumiselle. Paremmin tämän älyttömyyden ymmärtää, kun ymmärtää, mistä lähtökohdista lainsäätäjä on tähän päätynyt: lainsäätäjän oletus on ollut, että kun tällainen älyttömyys säädetään, niin seurat hankkivat aseet, joilla aseettomat voivat harjoitella sen pari vuotta. Yhtäkkiä se ei kuulostakaan enää niin älyttömältä - siis jos maailma myös ministeriön ulkopuolella toimisi näin elämästä irtaantuneella tavalla. Siitä ajatusmaailmasta lainsäätäjäkin hiljaisesti luopui, mutta älyttömyys jäi. Ei ollut heidän ongelmansa. Ei ollut tärkeitä kavereita harrastajina ja saatiinpahan niin ikävää ja vaarallista pyssyilyä vaikeutettua. Taas jälleen kerran. Olihan samoihin aikoihin niitäkin kupruja ilmoilla, että mitä jos säilytettäis pyssytkin radalla, niin ei pääsisi jonne ampumaan ihmisiä kaupungille, kun ase on radalla säilössä ja saa käyttää vain radalla. Koska laki.

Kuinka kuutamolla siellä ministeriössä on oltu? Tokikaan virkamiehen kunnia ei saa vaarantua, joten itsekin älyttömiksi tajutut asiat viedään eduskunnan äänestettäväksi asti.

 

[Samovarius]

Toki seuranta-ajan puute ja seuranta-ajan pituuden erot vinouttavat tarkastelua (vapautetut ehtivät olla pidemmän ajan tarkasteltavana versus palveluksen suorittaneet). Joka tapauksessa numeroiden suhde puhuu karua kieltään, kun katsoo kutsuntojen läpi menneitä ryhmiä.

24 keskeyttänyttä, 14 vapautettua, 30 muusta syystä [kuin opinnot] lykättyä. Toisaalta 9 palveluksen suorittanutta, 5 asepalvelusta suorittamassa, 1 siviilipalvelusta suorittamassa, 13 ollut kutsunnoissa, ei vielä astunut palvelukseen, 2 opintojen vuoksi lykkäystä. Jätin pois ei-asevelvollisen, koska en keksinyt, kumpaan ryhmään hänet luokittelisin.

Mikäli nämä tapaukset ryhmitellään, voidaan todeta 68 olevan negatiivisella tiellä ja 30 olevan positiivisella tiellä. Verrokkiryhmä ei varmasti näyttäisi samalta, jos sellainen olisi.

Tämäkään tarkastelu ei osoita korrelaation ja kausaliteetin järjestystä. Vapautuksia ja lykkäyksiä on hyvinkin voinut tulla henkilöiden aiemman rikoshistorian vuoksi, milloin palataan taas siihen jo ennen armeijaikää aloitettuun atarin elämään.

Tuollaisen samanlaisen jakauman saisi vaikkapa astmaa sairastavista. Mitäs oot mieltä, korreloiko astma rikollisuuden kanssa?

Epäilen vahvasti väitteen paikkansapitävyyttä.

Ihan jo siitä syystä, että kirkaasti valtaosa ikäluokkien miehistä on armeijan käyneitä, ja rikokseen syyllistyneistä 80 % on miehiä. Nuorisorikolliset ovat kaikessa rikollisuudessa kuitenkin marginaaliryhmä ja tuon nuoriso-otannan n vastaa jokseenkin yhden vuoden keskimääräistä henkirikosten määrää pitkälle 2000-luvulle asti. Toisinsanoen, 24 vuoden aikana nuoret vastasivat siis karkeasti ottaen 1/24 osasta eli joksenkin 4 % kaikista sinä aikana tehdyistä henkirikoksista.

Lisäksi voi kysyä, miksi Israelissa on päädytty aiemmin esittämääni ratkaisuun? Tunnepohjalta? Vai onko heillä kenties jotakin syitä toimia siten kuin he toimivat?

Iipat on sotavaltio, jossa koko ikäluokka (ei ainoastaan miehet) halutaan palvelukseen, ja asepalveluksen suorituksesta halutaan tarjota porkkanaa ("service quarantees citizenship" jo tieteiskirjallisuudesta), tai ehkä oikeammin näpäyttää niitä, jotka eivät sitä valitse. Ratkaisu siis enemmän tukee asevelvollisuusjärjestelmää kuin on käytännön tai kriminologisen aineiston sanelemaa. Tietysti iipoissa vankiloissa istuvista valtaosa on arabeja, mutta hehän eivät ole asevelvollisia alunperinkään joten jakauma on vääristynyt jo alkuasetelmaltaan.

Suomessakaanhan muuten ei tietääkseni myönnetä velvollisuuttaan suorittamattomalle miehelle matkustusasiakirjoja (ts. passia), joiden voimassaolo ylittäisi viimeisen mahdollisen asevelvollisuuden suorittamisiän.

 

[YJT]

On epäloogista vaatia sitä vain lyhyiltä aseilta. Jopa ns. ressukiväärille pitkillä lippailla vastaava aika on vain vuosi, ja lupa metsästysaseelle on maantavan mukaan myönnetty, kun on metsästyskortti ja on osoittanut paikan, missä aikoo kyseistä toimintaa harjoittaa. Ehkä jos on pari kertaa käynyt valvottuna käyttönä jonkun muun kanssa tai on ollut metsästysseuran PJ:n suositus, niin se on voinut edesauttaa tiukemmissa poliisipiireissä.

Kaksi vuotta on vähän sama kuin kyseenalaistettaisiin jonkun laskuvarjohyppyharrastus, koska hän on suorittanut vain peruskurssin. Tai estettäisiin ostamasta moottoripyörää, kun on ajanut kortin, ja vaadittaisiin ajamaan vuokrakalustolla kaksi vuotta.

Lyhyitä aseita on kai pidetty vaarallisina niiden helpon kätkettävyyden takia. Itsekään en tästä pidä, ja olen sitä mieltä että lähtökohtaisesti aseiden / lupien saatavuus tulisi olla parempi.

 

[Huhta]

Tämäkään tarkastelu ei osoita korrelaation ja kausaliteetin järjestystä. Vapautuksia ja lykkäyksiä on hyvinkin voinut tulla henkilöiden aiemman rikoshistorian vuoksi, milloin palataan taas siihen jo ennen armeijaikää aloitettuun atarin elämään.

Tuollaisen samanlaisen jakauman saisi vaikkapa astmaa sairastavista. Mitäs oot mieltä, korreloiko astma rikollisuuden kanssa?

Muna vai kana, niinpä. Opin asiaa tutqiessani, että joissakin maissa (Argentiinassa kuulemma) varusmiespalveluksen suorittaminen on peräti riskitekijä myöhemmälle rikollisuudelle. Mutta uskon asian olevan meillä toisinpäin, koska täkäläisissä puolustusvoimissa olosuhteet ovat sentään melko hyvät.

Ihan jo siitä syystä, että kirkaasti valtaosa ikäluokkien miehistä on armeijan käyneitä, ja rikokseen syyllistyneistä 80 % on miehiä. Nuorisorikolliset ovat kaikessa rikollisuudessa kuitenkin marginaaliryhmä ja tuon nuoriso-otannan n vastaa jokseenkin yhden vuoden keskimääräistä henkirikosten määrää pitkälle 2000-luvulle asti. Toisinsanoen, 24 vuoden aikana nuoret vastasivat siis karkeasti ottaen 1/24 osasta eli joksenkin 4 % kaikista sinä aikana tehdyistä henkirikoksista.

Jotta rikokseen syyllistyneistä 80% voisi olla asevelvollisuuden suorittaneita, kaikkien miesten pitäisi käydä asepalvelus, kun lasketaan pois se naisten viidennes. Kuitenkin 1959-1988 varusmiespalveluksen suorittaneiden osuus miesikäluokasta on aina ollut pienempi kuin 90 prosenttia - pari tuoreinta ikäluokkaa on jo alle 70 prosentin.

Iipat on sotavaltio, jossa koko ikäluokka (ei ainoastaan miehet) halutaan palvelukseen, ja asepalveluksen suorituksesta halutaan tarjota porkkanaa ("service quarantees citizenship" jo tieteiskirjallisuudesta), tai ehkä oikeammin näpäyttää niitä, jotka eivät sitä valitse. Ratkaisu siis enemmän tukee asevelvollisuusjärjestelmää kuin on käytännön tai kriminologisen aineiston sanelemaa. Tietysti iipoissa vankiloissa istuvista valtaosa on arabeja, mutta hehän eivät ole asevelvollisia alunperinkään joten jakauma on vääristynyt jo alkuasetelmaltaan.

Eikö heikäläinenkin vahvuus ole jo paljon pienempi kuin aiemmin? Kuulemma vanhoja Merkavoita mm. on pistetty paaliin.

Palkkioksi en aselupaa usko. Tätä samaa sotilastaustan arvostusta näkyy USA:ssa, kun jaetaan poliisivirkoja / paikkoja poliisikoulutukseen. Aika usein pääsyvaatimuksena on korkeakoulututkinto, mutta yllättäen myös veteraanistatus pätevöittää. Siellä ei yksittäisellä piirikunnalla tai kaupungilla ole hirveästi syitä edistää liittovaltiota palvelleiden etuja. (Eri asia sitten, kuinka onnistunut tuo lainvalvontajärjestelmä kokonaisuutena on.)

Suomessakaanhan muuten ei tietääkseni myönnetä velvollisuuttaan suorittamattomalle miehelle matkustusasiakirjoja (ts. passia), joiden voimassaolo ylittäisi viimeisen mahdollisen asevelvollisuuden suorittamisiän.

Totta. Joskin ajokortilla pääsee pakenemaan muihin pohjoismaihin.

 

[Huhta]

Lyhyitä aseita on kai pidetty vaarallisina niiden helpon kätkettävyyden takia. Itsekään en tästä pidä, ja olen sitä mieltä että lähtökohtaisesti aseiden / lupien saatavuus tulisi olla parempi.

Kuinkakohan monessa ampuma-aseella viime vuosikymmeninä toteutetussa henkirikoksessa tekovälineen helppo kätkettävyys on ollut merkittävä tapahtumiin vaikuttanut tekijä? Lainsäätäjästä minun on toki helppo uskoa mitä hyvänsä.

 

[YJT]

Tokihan aseen kanssa on helpompi päästä kouluun tai kauppakeskukseen jos mutka on helpommin kätkettävissä. Toisaalta, on tällainen isku tehty miekallakin, ja voisi ajatella että jos pystyy kuljettamaan miekan jonnekin kouluun vaikka kassissa, niin saman voi tehdä myös pitkällä aseella.

 

[Samovarius]

Muna vai kana, niinpä. Opin asiaa tutqiessani, että joissakin maissa (Argentiinassa kuulemma) varusmiespalveluksen suorittaminen on peräti riskitekijä myöhemmälle rikollisuudelle. Mutta uskon asian olevan meillä toisinpäin, koska täkäläisissä puolustusvoimissa olosuhteet ovat sentään melko hyvät.

Monissa kehitysmaissa asepalvelukseen määrätään tai sinne hakeutuu kouluttamaton vähäosaisten joukko, joiden rikollisuusriski on näistä demografisista syistä suurempi (esmes jengimenneisyys on ihan yleistä). Joissain maissa myös asepalvelusta voidaan tarjota vaihtoehdoksi lyhyelle vanhkeustuomiolle. Tällaisten taustatekijöiden vuoksi luvut eivät ole vertailukelpoisia.

Jotta rikokseen syyllistyneistä 80% voisi olla asevelvollisuuden suorittaneita, kaikkien miesten pitäisi käydä asepalvelus, kun lasketaan pois se naisten viidennes. Kuitenkin 1959-1988 varusmiespalveluksen suorittaneiden osuus miesikäluokasta on aina ollut pienempi kuin 90 prosenttia - pari tuoreinta ikäluokkaa on jo alle 70 prosentin.

Naisten osuus rikollisista ja suuren osan 1900-lukua armeijan käymättömien miesten osuudet ovat niin marginaalisia, että tällainen rinnastus on aika kohtuullista tehdä. Siinä 10 %:ssa ovat nimittäin mukana aatteelliset pasifistit ja vammaiset, jotka harvoin saavat tuomioita rikoksista. PV on tullut valikoivammaksi palvelukseen haluamistaan miehistä vasta aika luppupuolella tuota vuoteen 2004 päättynyttä tarkastelujaksoa, vielä 90-luvulla vaikkapa kioskiryöstäjänä kunnostautunut nuorisorikollinen tietääkseni vielä usein määrättiin vankilasta vapauduttuaan palvelukseen. Tästä saa korjata, mielikuva perustuu parin kapiaisen ja wanhan poliisiherran nuotiopuheisiin. Optulan tilastoista varmasti dataa löytyisi, mutta mulla on nyt työn alla kiireellisempi projekti.

Palkkioksi en aselupaa usko. Tätä samaa sotilastaustan arvostusta näkyy USA:ssa, kun jaetaan poliisivirkoja / paikkoja poliisikoulutukseen. Aika usein pääsyvaatimuksena on korkeakoulututkinto, mutta yllättäen myös veteraanistatus pätevöittää. Siellä ei yksittäisellä piirikunnalla tai kaupungilla ole hirveästi syitä edistää liittovaltiota palvelleiden etuja. (Eri asia sitten, kuinka onnistunut tuo lainvalvontajärjestelmä kokonaisuutena on.)

Ehkä ei enemmän palkkio, vaan luvan myöntämisen viivästyttäminen armeijaa käymättömälle on jonkinlainen näpäytys. Armeijan käynyttä iippaa pidetään kunnollisena, sivaria tai vapautettua vähän epäilyttävänä. Tästä ketjusta voisi päätellä, että tällaienen ajattelu on ihan tavallista Suomessakin.

Suomessa vaadittiin (mies)poliisilta asepalveluksen suorittamista vuosituhannen vaihteeseen saakka, ja oliko parhaimpina paasikiveläisinä aikoina jopa AUK:in suorittamista?
Poliisikoulu on alemman asteen tutkinto USA:ssa, toki käytännöt vaihtelevat, sillä lainvalvontavelvollisuus on pitkälti piirikunnilla ja osavaltioilla. Keskimääräinen koulutus on kuitenkin sangen lyhyt, 6-8 kk. Suomessa poliisikoulu modifioitiin AMK:iksi muistaakseni 2014. Korkeakoulututkintoa ei USA:ssa varmasti edellytetä järjestyspoliisilta, mutta rikostutkijalta varmaan edellytetään. Sitten puhutaankin jo vähän ylemmistä virkamiehistä. Syynä veteraanien tyypillisille poliisiurille voi olla yksinkertaisesti aiempi aseenkäsittelykoulutus ja yleinen sotilaallinen jämptiys, armeijaa pidetään edelleen aika laajasti kasvattavana kokemuksena.

 

[Huhta]

Tokihan aseen kanssa on helpompi päästä kouluun tai kauppakeskukseen jos mutka on helpommin kätkettävissä. Toisaalta, on tällainen isku tehty miekallakin, ja voisi ajatella että jos pystyy kuljettamaan miekan jonnekin kouluun vaikka kassissa, niin saman voi tehdä myös pitkällä aseella.

Ostoskeskukset, koulut ym.:t ovat pehmeitä kohteita. Tekovälineen voi kuljettaa paikalle samalla tavalla kuin niitä nyt kaduilla muutoinkin kuljetetaan, eli jonkinlaisessa laukussa. Ostoskeskukseen pääsee sisään sen kuin kävelee ja koulujen murtosuojaus on parhaimmillaankin samaa luokkaa kuin kesämökkien - rikkoo lasin ovesta ja kääntää lukon auki.

 

[Samovarius]

Ostin muuten vasta eilen kiväärin tällaisessa pakkauksessa:

 

[Huhta]

Ehkä ei enemmän palkkio, vaan luvan myöntämisen viivästyttäminen armeijaa käymättömälle on jonkinlainen näpäytys. Armeijan käynyttä iippaa pidetään kunnollisena, sivaria tai vapautettua vähän epäilyttävänä. Tästä ketjusta voisi päätellä, että tällaienen ajattelu on ihan tavallista Suomessakin.

Suomessa vaadittiin (mies)poliisilta asepalveluksen suorittamista vuosituhannen vaihteeseen saakka, ja oliko parhaimpina paasikiveläisinä aikoina jopa AUK:in suorittamista?
Poliisikoulu on alemman asteen tutkinto USA:ssa, toki käytännöt vaihtelevat, sillä lainvalvontavelvollisuus on pitkälti piirikunnilla ja osavaltioilla. Keskimääräinen koulutus on kuitenkin sangen lyhyt, 6-8 kk. Suomessa poliisikoulu modifioitiin AMK:iksi muistaakseni 2014. Korkeakoulututkintoa ei USA:ssa varmasti edellytetä järjestyspoliisilta, mutta rikostutkijalta varmaan edellytetään. Sitten puhutaankin jo vähän ylemmistä virkamiehistä. Syynä veteraanien tyypillisille poliisiurille voi olla yksinkertaisesti aiempi aseenkäsittelykoulutus ja yleinen sotilaallinen jämptiys, armeijaa pidetään edelleen aika laajasti kasvattavana kokemuksena.

NYPD:

Education: You must have earned 60 college credits with a minimum 2.0 GPA from an accredited institution or 2 years of active military service in the U.S. Armed Forces in order to be appointed to the title of Police Officer.

Chicagossa oli vielä aivan hiljattain sama 60 kreditin vaatimus, josta saattoi vapautua kahden vuoden sotilaskokemuksella. 60 kredittiä on siis laajuudeltaan suunnilleen associaten tutkinto, ja se vastaa kahden vuoden täysipäiväistä opiskelua. Tosin Yhdysvalloissahan "college" on hyvin venyvä käsite ja taso voi joidenkin koulujen ja tutkinto-ohjelmien osalta vertautua paremmin suomalaiseen ammattikouluun kuin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

 

[Huhta]

Ostin muuten vasta eilen kiväärin tällaisessa pakkauksessa:

Mitenkäs muusikon ura sujuu uuden klarinetin kanssa?

 

[Samovarius]

NYPD:



Chicagossa oli vielä aivan hiljattain sama 60 kreditin vaatimus, josta saattoi vapautua kahden vuoden sotilaskokemuksella. 60 kredittiä on siis laajuudeltaan suunnilleen associaten tutkinto, ja se vastaa kahden vuoden täysipäiväistä opiskelua. Tosin Yhdysvalloissahan "college" on hyvin venyvä käsite ja taso voi joidenkin koulujen ja tutkinto-ohjelmien osalta vertautua paremmin suomalaiseen ammattikouluun kuin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Isoimmilla poliisilaitoksilla voi ollakin kynnystä, mutta kaikkiaan laitoksia on suuressa USA:ssa kymmeniä tuhansia.

Esmes ammattikoulu on käsittääkseni amerikaksi Vocational College. Sana on todellakin häilyvä ja voi tarkoittaa mitä vaan. Korkeakoulututkinnon suorittaneille on tarjolla paljon paremminkin palkattua työtä, kuin (järjestys)poliisin ammatti, ja se on tarpeenkin tähtitieteellisten lukukausimaksujen takia.

 

[Fisu]

Sanoisin toimistotyön kuitenkin olevan, jos toimistosta edes silloin tällöin poistutaan esim. hakemaan epäilty kuulusteluihin. Vuosina 2003-2018 aseenkäyttötilanteita oli 385 (Yle), eli luokkaa 25 kertaa vuodessa. Jos poliiseja on se ~7000(?), niin aseenkäyttö on organisaation tasollakin hyvin harvinaista. Ehkä Karhu- ja vati-miehillä niitä tilanteita tulee säännöllisemmin? Mutta ei se aseenkäyttö ole niissä hommissa toimivillekaan edes vuosittaista, jos tapauksia on vain 25 vuodessa.

Käytännössä kaikki kenttätyötä tekevät täyttävät tämän ehdon, mitä lainsäätäjän tahtoon tulee. Konttoripäällystön osalta tämän voi sitten katsoa olevan vähän niin ja näin, että onko kyseessä vain statusjuttu vai tehtävän edellyttämä asia. Ilkeämielisinä voisin arvella, että tästä on tehty sellaiset ohjeistukset, että se on tehtävän edellyttämä ja kukapas sitä kävisi kiistämään, ettei tämä nyt mene ihan lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Toisaalta Pohassa näyttää olevan niitäkin, jotka eivät soisi aseita edes poliiseille virkatehtävien ulkopuolella. Kaikkien nykyajan allahu- ja katuterroristien vuoksi tuskin tulemme kuulemaan poliitikoilta vaatimuksia kenttäpoliisien pyssyjen piilottamisesta.

 

[KKpilot]

Tämä on hauska kohta, PV:n kantahenkilökuntaan kuuluva, joka haluaa hankkia aseen vaikka SRA-ammuntaan hankkii todistuksen siviiliampumakouluttajalta ollakseen sopiva aseen hankkija.
Ymmärrän, kyllä että radalla käynneistä pidetään suorituskirjaa, mutta siviili kirjoittaa todistuksen siitä, että on saanut koulutuksen ja on soveltuva ostamaan vaikka sen AR-sukuisen aseen.
Samaan aikaa töissä hänellä on kuitilla kaikkea 7.62 - 12.7 mm välillä ja myös mahdollisuus hakea patruunoita niihin.

Kaikki ei ihan ole kohdallaan..taisin kerran eräälle asehaastattelijalle sanoa mitä oli töissä kuitilla ja vastaus oli tyhjä katse.

Asioiden tila johtuu vain ja ainoastaan siitä, että työnantaja ei ole katsonut asiakseen puuttua asiaan lakimuutosten lausuntokierroksilla eikä ammattiyhdistyksemmekään ole olleet hereillä.

 

[Samovarius]

Siitähän se johtuu, että oikeusvaltiota sentään larpataan siinä, että laki on kaikille sama. Laissa lukee, että saadakseen ervatorrakon on hakijan oltava harrastanut tällaisella aseella, aseesta riippuen sen vuoden tai kaksi vuotta, ja ammatinharjoittamista ei lasketa harrastuneisuudeksi. Sitten se on niin, ja valitukset on osoitettava Arkadianmäelle. Olisihan se kieltämättä banaanivaltiomenoa, jos laki vain ohitettaisiin virkamiehen kohdalla.

 

[M/62]

Poliisi voi syyllistyä johonkin muuhun rikokseen, mutta syyllisyys jakautuu ihan samalla tavalla kuin muissakin rikoksissa. Jos myöntää luvan tietäen että sitä aiotaan käyttää rikokseen, niin voisi syyllistyä avunantoon. Jos tällaista tietoa ei ole, ei voi syyllistyä avunantoon.

Tässä vähän niinkuin halutaan, että aina löytyy joku syyllinen joka voidaan laittaa vastuuseen. Jos tekijä on kuollut tai syyntakeeton, niin sitten kaivellaan kunnes joku syntipukki löytyy.

AAHY väsäsi vuosituhannen alkuvuosina ei lainvoimaisen kiertokirjeen, jossa ohjeistettiin lupaviranomaisia mm. niin että luvan voi myöntää "vaarattomampaan" aseeseen kuin haettu, jos jälkimmäisen edellytykset eivät täyty.

Ainakin ensimmäinen joukkomurhaaja haki ensin lupaa 9mm Glockiin ja sai .22:seen luvan, vaikkei ollut mitään harrastuspohjaa. Toinen kai suunnilleen samoin. Jälkimmäiseltä yritettiin hakea ase pois edellispäivänä, mutta ei oltu tavoitettu.

Silloinen hallitus totesi asiaan syylliseksi maan aseenomistajat ja silloinen sisäministeri julkisesti ilmoitti että mitään näiden vastineita aselain muutokseen ei oteta huomioon.

Virkakunnassa ei tietääkseni/muistaakseni kukaan joutunut mihinkään vastuuseen. Ainakin toinen kiertokirjeen laatijoista jatkaa (valitettavasti) edelleen POHAssa aseasioissa.

 

[Mikfin70]

Siitähän se johtuu, että oikeusvaltiota sentään larpataan siinä, että laki on kaikille sama. Laissa lukee, että saadakseen ervatorrakon on hakijan oltava harrastanut tällaisella aseella, aseesta riippuen sen vuoden tai kaksi vuotta, ja ammatinharjoittamista ei lasketa harrastuneisuudeksi. Sitten se on niin, ja valitukset on osoitettava Arkadianmäelle. Olisihan se kieltämättä banaanivaltiomenoa, jos laki vain ohitettaisiin virkamiehen kohdalla.

Ei laki ole kaikille sama, johan laki rajaa mm. ammattisotilaiden poliittisia oikeuksia.

 

[Samovarius]

Ei laki ole kaikille sama, johan laki rajaa mm. ammattisotilaiden poliittisia oikeuksia.

Sitten me puhutaan jo eri laista, enkä mä allekirjota että asian kuuluisi olla näin. Voisin kuvitella, että ammattisotilaiden poliittinen toiminta voitaisiin erotella virkatoimista lailla myös muulla tavoin, ja esmes poliisikansanedustajiahan meillä onkin. Vähän ontuvaksi on jääneet perusteet, miksi yhtälailla vallan kolmijako-opin teorian mukaan eri puolella vallanjakoa (kuin lainsäätäjä) toimiva väkivaltamonopolin osa, eli poliisi voi osallistua vaaleihin, mutta sotilas ei.

Tästäkin kuitenkin on lailla säädetty eikä muutoin mielivaltaisesti päätetty. Laissahan on usein säädetty syrjivällä tavalla, kuten vaikka Jehovan todistajien vapautuksesta asevelvollisuudesta. Se ei ole yleensä kestänyt lähempää tarkastelua.

 

[Trilisser]

Tai allergian, fyysisen vamman joka on parantunut yms saanut C-paperit, niin ei saisi myöhemmin hankkia asetta ja harrastaa sillä?

Luitko sen kohdan tarkkaan? Siinähän ei puhuta terveyssyistä vapautetuista yhtään mitään. Sivariutta tai totaalikieltäytymistä ei valita terveyssyistä. Kyseessä on ideologinen asevastainen valinta.

Ja tarkoituksena ei olisi takautuva laki, joten jos henkilö olisi valinnut em. vaihtoehdot ennen lain voimaantuloa, ei häntä se koskisi.

Ja väitteelle, että kyseinen pykälä syrjisi naisia: Koska asevelvollisuus ei koske naisia, niin ei asevelvvlisuuteenkaan liittyvä pykälä koske hritä.

Ja yleisperustelu: Jos henkilö ilmoittaa ideologisen vakaumuksensa olevan niin suuri, että hän kieltäytyy aseellisesta velvollisuudesta, niin eikö aivan loogista kyseenalaistaa hänen kiinnostuksensa aseisiin silloin, kun kyse ei ole velvoitteesta? Esimerkiksi henkilö valitsee sivariuden v. xxxx ja hakeekin lupaa v. xxxx+2, niin herää kysymyksiä henkilön henkisestä vakaudesta. Ja kohdassa oli myös sana "lähtökohtaisesti". Eli esimerkiksi voitaisiin ajatella niin, että on kulunut vaikkapa 10 vuotta ja henkilö on myöntänyt muulla aktiivisuudella aiemmin valintansa virheellisyyden, että hänen statuksensa voitaisiin normalisoida.