Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Joo, samaa mieltä. Vaikka näinhän toki onkin; ampuma-aseeseen ei ole mahdollista saada lupaa suojeluperusteisesti, toisin kuin OC:hen. Varsinkin OC:n luvan saaminen pitäisi kuitenkin olla paljon helpompaa kuin se nykyään on, jos taustat vaan ovat kunnossa (toki kaipaisin lyhyttä koulutusta siihenkin välineeseen, kuten yllä kirjoitin). Vähemmän vaarallisten välinmeiden (VVV) käyttökynnyshän nykyäänkin on paljon alhaisempi; varsinkin OC:n suhteen.

Sen sijaan en pidä etälamautinta parhaana vaihtoehtona siviilin itsepuolustusvälineeksi.
 
Joo, samaa mieltä. Vaikka näinhän toki onkin; ampuma-aseeseen ei ole mahdollista saada lupaa suojeluperusteisesti, toisin kuin OC:hen. Varsinkin OC:n luvan saaminen pitäisi kuitenkin olla paljon helpompaa kuin se nykyään on, jos taustat vaan ovat kunnossa (toki kaipaisin lyhyttä koulutusta siihenkin välineeseen, kuten yllä kirjoitin). Vähemmän vaarallisten välinmeiden (VVV) käyttökynnyshän nykyäänkin on paljon alhaisempi; varsinkin OC:n suhteen.

Sen sijaan en pidä etälamautinta parhaana vaihtoehtona siviilin itsepuolustusvälineeksi.

Ei tietty siviilin, mutta voimankäyttövälineenä esim. vartijoille.
 
Joo, samaa mieltä.
 
CCW ja reserve officer -juttu eroavat toisistaan siinä, että reserve officer on harrastus (vrt VPK), kun CCW lähtökohtaisesti ei ole; joillekin se saattaa olla jopa epämiellyttävä "pakko", mutta riskianalyysin kautta tehdään päätös kuitenkin lähteä tälle tielle. Lisäksi ainakin Jenkkilässä reserve officerit saavat koulutuksensa pikku hiljaa, työn ohessa eikä niin, että ensin käytäisiin muutama kuukausi koulutuksissa ja vasta sen jälkeen päästäisiin ridealongiksi. Lisäksi jos en ole ihan väärässä, reserve officereille maksetaan pientä korvausta vapaa-ajan menetyksestä. Ei mitään kovin suurta, mutta kuitenkin jonkinlaista päivärahan tapaista.

Mun mielestäni CCW-luvan tulisi ehdottomasti olla shall issue, mikäli henkilö täyttää vaatimukset jotka voisivat olla hyvinkin tarkkaan määritelty esim asetuksella. Taustatarkastus voisi olla ehtona koulutukseen pääsemiselle. Homma toimisi siis samaan tapaan kuin ajokortin kanssa; ei viranomainen käytä lupaharkintaa siinä, onko tällä henkilöllä oikeasti tarvetta ajokortille vai ei, vaan jos täytät vaatimukset ja olet suorittanut koulutuksen ja näyttökokeen hyväksytysti, niin ajokortti on shall issue.

Onhan ajokorttikin tavallaan sekä shall issue että may issue. B-luokan kortin saamiseksi pitää olla täysi-ikäinen, paitsi jos painavilla perusteilla onnistuu vakuuttamaan virkamiehen tarpeesta, jolloin kortin voi saada jo 17-vuotiaana.

Ei sinällään ihan verrannollinen asia, mutta en näe, miksei myös aseenkantoluvissa voisi olla kaksoisstandardeja. Kirjoitat "epämiellyttävästä "pakosta"", ja mikäli koulutusvaatimukset asetettaisiin esittämälläni tavalla korkealle, niin takaoven jättäminen järjestelmään olisi ehdottomasti paikallaan riskihenkilöitä varten.

Toisaalta on sitten se kaikin puolin keskimääräinen keskivertokansalainen, jolla on 8-16 toimistotyö eikä väkivaltaista ex-puolisoa tai moottoripyöräkerhoa perässään. Hänelle aseenkanto on lähempänä harrastusta. Keskivertokansalaisena on äärimmäisen epätodennäköistä päätyä tilanteeseen, jossa ase olisi ainoa keino vakavan pysyvän vamman tai kuoleman estämiseksi (eikä kaasulla tms. pärjäisi), joten laihan hyödyn kompensoimiseksi koulutusvaatimusten on syytä olla tiukat riskien minimoimiseksi.

Varmaan täysin samanlaista aluetta ei löydy mistään; tai riippuu tietenkin keneltä kysyy. Jos joku haluaa löytää yhtäläisyyksiä niin tällaisia paikkoja löytyy kyllä, mutta jos nälltä alueilta saadut kokemukset (olivat ne sitten positiisisia tai negatiivisia) eivät sovi omaan agendaan, niin lienee helppo löytää riittävästi myös eroavaisuuksia.

En osaa sanoa, missä kaikissa maissa CCW ylipäätään on mahdollista, joten on vaikeaa sanoa, miten missäkin maassa on homma mennyt. Yhdysvalloista löytynee paljon Suomen kaltaisia osavaltioita jossa aseen kantaminen on sallittua (tai CCW-luvan varaista), ja käsittääkseni nämä Vermontin kaltaiset osavaltiot ovat rikostilastojen perusteella verrattain rauhallisia seutuja. Yleisestihän on tutkimuksissa todettu, että CCW-lupien salliminen tai niiden saamisen helpottaminen (esim siirtyminen "may issue" -luvista "shall issue" -lupiin) on ollut kytköksissä väkivaltarikollisuuden vähenemiseen. Aserajoituksia ajavilla tahoilla on toki asiasta toisenlainen näkemys.

Mutta jos haetaan vastaavuutta 2010-luvun Suomeen, niin varmaan paras verrokki löytyy 1990-luvun Suomesta. Vuoteen 1998 suojeluperuste oli Suomessa yksi aseluvan saantiperusteista, ja suojeluaseita käsittääkseni oli paljon esim taksikuskeilla. Kun muistelen taaksepäin, niin ei silloinkaan mitään tulitaisteluita kaduilla käyty, tai jos käytiin niin lähinnä Kalevankadulla liivijengien kesken.

Täytyy myöntää, että oma kansallinen historia unohtui yöllä viestiä kirjoittaessani. Se on ehkä paras esimerkki nykytilaa ajatellen, tosin lupakäytännössä taidettiin noudattaa jonkinlaista tarveharkintaa (riskiammatit ym.)?

Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä yhteenveto laillisesti kannetuilla aseilla tapahtuneista ampumisista Suomessa. Monessako tapauksessa ampuja tuomittiin jostakin rikoksesta ja kuinka usein kaikki meni lainkirjainta myöten? Kuinka monessa tapauksessa kohdehenkilölläkin oli ampuma-ase?

Harmi vain, ettei mikään taho varmaankaan ole kerännyt ampumisia systemaattisesti. Suurimpien päivälehtien arkistoista voisi toki yrittää kerätä tapauksia samoin kuin vanhoista alan lehdistä (aselehdet, Alibi, Rikosposti jne.), mutta toisaalta muutamakin vahingossa löytämättä jäänyt tapaus voi mullistaa tilaston.

Ei tosin ennenkään mennyt ihan nappiin asiat edes niiden riskiryhmien suhteen...

Tässä pikku kooste siitä Alibista No 8 / 1980:

KAKSI LAUKAUSTA VEI NUORUKAISEN KUOLEMAAN

20- vuotias kotkalainen Ari Kurko oli viime vuosikymmenen alun lupaavimpia painonnostajia. Hänelle ennustettiin loistavaa uraa jo Munchenin ja Montrealin kisoihin. Moskovassa hän olisi ollu parhaimmillaan.

Mutta kohtalo päätti toisin. Lokakuun 29. päivänä 1970 Arin elämä päättyi kolmeen pistoolinlaukaukseen lähellä Kotkan satamaa.

Kolme nuorta miestä vietti rattoisaa ravintolailtaa syksyisenä torsataina Kotkassa. Kukin istui eri ravintolassa, eikä kukaan aavistanut miten kohtalokkaasti ilta tulisi päättymään.

Lupaava nuori painonnostaja Ari Kurko söi ranskalaisia ravintola Palskissa ja joi palan painikkeeksi pari olutta.
Teollisuusvartija Seppo Mertanen nautiskeli ilta-oluttaan ravintola Kairossa ja opiskelija Juha Häkkinen oli illallisellaan ravintola Kymenlaaksossa.

Kenelläkään kolmikosta ei ollut syytä vihata toisiaan, itse asiassa he eivät oikeastaan tunteneet toisiaan lainkaan.
Häkkinen tunsi Kurkon etäisesti, Mertanen oli täysin vieras.

Ari Kurko oli päässyt Santahaminasta lomille edellisenä iltana, Mertanen oli tullut Kotkaan kolme kuukautta aiemmin ja hänellä oli mukanaan virka-aseensa.

Häkkinen vietti talvilomaa, eikä hänellä ollut minkäänlaista tarvetta liittyä tapahtumiin mukaan, mutta hänenkin kohdallaan tapahtumat olivat täysin vastaiset.

Kolmikko kohtasi toisensa puoli tuntia yli puolen yön Kauppatorin nakkikioskilla.

Kurko ja Mertanen olivat paikalla Häkkisen saapuessa.
Kinastelu oli jo käynnissä, Häkkinenkin jäi paikalle vaikka oli aikeissa jatkaa toiseen kapakkaan.

Ei ole tietoa mistä kaikki alkoi, mutta se jatkui apteekin nurkalla.
Häkkisen mukaan Mertanen oli korostanut hänellä olevan aseen.

Häkkinen kertoo hermostuneensa Kurkon kanssa siitä, että kaveri kulkee pyssy taskussa öisillä kaduilla.

Häkkinen joutui Mertasen kanssa käsikähmään, mutta Mertanen pääsi pakoon satamaa kohti.

Kurko ja Häkkinen eivät jättäneet asiaa siihenm, se kun tuntui olevan kesken, vaan he juoksivat perään.

Hyväkuntoinen Kurko saavutti 200 metrin jälkeen Mertasen, jolloin molemmat kaatuivat katuun. Mertasen kädessä ollut ase laukesi kolmesti ja kaksi luotia osui tappavasti Kurkoon.

Häkkinen kääntyi poliisia hakemaan. Mertanen pakeni paikalta mutta ilmoittautui myöhemmin itse poliisille.

Koskaan ei saatu tietää ampuiko Mertanen tahallaan vai laukesiko ase vahingossa kolmesti.

Mertanen oli rankasti alakynnessä, painoa vain 55 kg, takaa-ajajat olivat kookkaampia.

Oikeus otti tämän huomioon, ja tuomitsi hätävarjelun liioittelusta ja kuolemantuottamuksesta 8 kk vankeustuomion.

Lisäksi jutussa kiinnitetään huomiota Kurkon hormonien käyttöön- se oli silloin vielä sallittuakin - siihenkin että tämä kävi aseistetun kaverin kimppuun paljain käsin.

Jutussa annetaan ymmärtää lisäksi että Mertanenkin oli vuonna - 80 jutunteon tavoittamatttomissa.

Hovin päätöksestä ei tietoa.

https://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=4014


Toisaalta voidaan kysyä että kun monessa maassa ei ole pakollista koulutusta lainkaan, tai se on sellainen päivän - parin lyhytkurssi, niin onko ollut käytännössä havaittavissa että tämä koulutus on ehdottomasti liian köykäinen?

Ei ehkä ehdottomasti liian köykäinen. Toisaalta alhaisen minimikoulutuksen alueilta/maista löytyy rikollisia ampumatapauksia ja vielä enemmän kyseenalaisia tapauksia. Suomen oikeuskäytäntö on nähdäkseni aika tiukka tässä suhteessa, ja uskoakseni moni Yhdysvalloissa hyväksyttävä ampuminen johtaisi täällä tuomioon. Suomessa ei auta selittää oikeudessa: "Se näytti puukkoa ja tyhjensin rullan keskimassaan."

En ollut miettinyt sitä koulutussisältöä tuolla tavalla valmiiksi kuten sinä. Lähdin vain siitä ajatuksesta, että tuollainen normaalin työviikon mittainen koulutus voisi tarjota sopivan balanssin riittävän kattavuuden ja kuitenkin realistisen ajallisen keston välillä.

Viikon koulutus (tai hieman pidempi) saattaisi tarjota kultaisen keskitien. Se olisi kv-vertailussa korkea tuntimäärä ja tehokkaasti käytettynä ko. ajasta voisi saada irti varsin paljon.

Itse sisällyttäisin koulutukseen hätävarjelulainsäädäntöä, ampumavammojen ensiapua (sekä itseapua että toiselle annettavaa), turvallista aseenkäsittelyä (painottaen niitä juttuja, jotka eivät välttämättä tule esiin ampumaradalla ammuttaessa), ja aika paljon skenaarioharjoittelua jossa käytäisiin melko kokonaisvaltaisesti läpi väkivaltatilanteen syntyä, kehittymistä ja jälkipyykkiä. Kurssilaisen pitäisi olla kokenut aseenkäsittelijä (samanlaisella aseella kuin mitä aikoo kantaa, eli skeet-ammuntaharrastus ei riittäisi); tämän voisi osoittaa esim. aikaisemmalla ampumaharrastuksella, tai sitten voisi käydä jonkin ampumisen ja aseenkäytön perusteet -koulutuksen tämän koulutuksen yhdeydessä tai ennen koulutuksen alkamista. Samoin vähemmän vaarallisia voimakeinoja käytäisiin läpi, mutta jos on suorittanut esim vartijan sumutinkoulutuksen tai vastaavan (tai jos olisi jo entuudestaan sumutin johon olisi suorittanut vaadittavan koulutuksen [mitä siis ei nyt vaadita, mutta minun visiossani vaadittaisiin], niin se katsottaisiin suoritetuksi jo. Mulla oli toisella foorumilla hahmoteltuna jonkinlaista kurssirunkoakin, mutta en sitä löytänyt tähän hätään. Palaan asiaan, mikäli löytyy.

Kurssin lopuksi olisi kolmiosainen koe: teoriakoe, ammuntakoe ja skenaarioharjoitteluna toteutettava näyttökoe. Jokaisessa arvostelu olisi hyväksytty/hylätty, ja jokainen osa-alue tulisi suorittaa hyväksytysti. Teoriakoe sisältäisi lähinnä hätävarjelun oikeutukseen sisältyviä kysymyksiä (eli tyyliin olosuhteet nämä, onko oikeus aseenkäyttöön vai ei; millä perusteella). Ammuntakoe testaisi ennen kaikkea turvallista aseenkäsittelytaitoa, ja varmistaisi että suorittajalla on edes jonkinlaiset edellytykset osua kohteeseen, ja ennen kaikkea olla osumatta muualle kuin kohteeseen. Skenaarioharjoittelussa testattaisiin toimimista paineen alla ja sitä, osaako erottaa myös dynaamisessa tilanteessa, onko kyseessä aseenkäyttötilanne vai ei.

Kuulostaa ihan hyvältä. Kuitenkin näkisin, että fyysisen väkivallan osaamista olisi hyvä sisällyttää koulutusvaatimuksiin, mikä valitettavasti vaatii tunteja. Jos ei 65, kuten esitin, niin edes muutama kymmenen. Vaikka taitoja ei hirveästi jäisikään käteen, niin ainakin henkinen valmius käsiksi käymiseen parantunee. Jonkinlainen hyväksilukemisjärjestelmä pitäisi kyllä kehittää tähänkin asiaan, sillä on turha hinkata vasta-alkajien perustekniikoita, jos on usean vuoden kamppailulajiharrastus takana.
 
Onhan ajokorttikin tavallaan sekä shall issue että may issue. B-luokan kortin saamiseksi pitää olla täysi-ikäinen, paitsi jos painavilla perusteilla onnistuu vakuuttamaan virkamiehen tarpeesta, jolloin kortin voi saada jo 17-vuotiaana.

Joo, mutta viranomaisella ei oikein taida olla harkinnan varaa ajokortin kieltämisessä, eikä siinä käytetä mitään tarveharkintaa. Toki lisenssin voi saada poikkeustapauksessa vaikka ei täytä kaikkia ehtoja, mutta lupaviranomainen ei voi evätä lisenssiä, mikäli ehdot täyttyvät.

Kirjoitat "epämiellyttävästä "pakosta"", ja mikäli koulutusvaatimukset asetettaisiin esittämälläni tavalla korkealle, niin takaoven jättäminen järjestelmään olisi ehdottomasti paikallaan riskihenkilöitä varten.
Tarkoitin epämiellyttävällä pakolla sitä, että henkilö ei itse olisi edes kovin halukas kantamaan asetta, mutta katsoo uhkatason olevan sitä luokkaa, että oman turvallisuuden takia on vähän pakko.

Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä yhteenveto laillisesti kannetuilla aseilla tapahtuneista ampumisista Suomessa. Monessako tapauksessa ampuja tuomittiin jostakin rikoksesta ja kuinka usein kaikki meni lainkirjainta myöten? Kuinka monessa tapauksessa kohdehenkilölläkin oli ampuma-ase?
Joo, olisi. Veikkaan kuitenkin, että Suomessa näitä ampumatapauksia on sen verran vähän, että niistä ei oikein kunnollista tilastoa saa.

Esimerkiksi siinä vajaan vuoden takaisessa Tampereen lähellä (Lempäälässä?) sattuneessa tapauksessa missä kaksi miestä murtautui asuntoon ja asunnon haltija ampui pakenevia murtomiehiä selkään, todettiin että oli OK ampua yhtä miehistä rintaan kamppailun ollessa vielä käynnissä, mutta asunnonhaltija sai tuomion siitä kun ampui pakenevia miehiä selkään, sekä aseen säilyttämisestä tyynyn alla.

Sitten oli joku narkomaanien välinen juttu, missä mies puolustautui ampumalla, vastapuoli kuoli ja ampuja ei saanut tuomiota ampumisesta. Tuomiota tuli kuitenkin laittomasta aseesta ja joistain oheisrikoksista.

Muistan myös jokun vähemmistökansalaisten välisen puukotusjutun jostain Salon läheltä, jossa mies tuli ulos baarista ja toinen oli väijymässä jonkun heinähangon kanssa. Uhri puolustautui lyömällä puukolla heinähankomiehen hengiltä. Tuomio tuli puukosta mutta ei puukotuksesta, ja samassa istunnossa käsiteltiin miehen muita rötöksiä joista tuli myös tuomiot.

Eli näitä itsepuolustusjuttuja on kyllä jonkin verran, mutta voi olla sellaisia missä puolustaja selviää täysin puhtain paperein, on paljon vähemmän. Osittain johtuu varmasti siitä, että Suomessa kun ei oikein saa mitään aseita kantaa mukana, joten vähintään siitä välineestä tulee helposti penalttia.

Suomen oikeuskäytäntö on nähdäkseni aika tiukka tässä suhteessa, ja uskoakseni moni Yhdysvalloissa hyväksyttävä ampuminen johtaisi täällä tuomioon. Suomessa ei auta selittää oikeudessa: "Se näytti puukkoa ja tyhjensin rullan keskimassaan."
Joo, Suomessa hätävarjeluoikeus saisi olla selkeämmin kirjoitettuna auki lakiin (ja oikeuskäytäntöön). Esimerkiksi sellaiset Jenkkien Castle doctrine ja Stand your ground -periaatteet olisivat meilläkin ehkä hyvät.
 
- sopivan välineen valintaa
- välineen piilotettuun kantamiseen liittyvää opetusta
- välineen tekninen käyttäminen käyttämisen taktiikka
- lakiasiaa, lähinnä hätävarjeluun liittyen
- muutama teoria-harjoituksia, joissa käytäisiin case-luonteisesti läpi onko kussakin tilanteessa välineen käyttö oikeutettua ja millä perusteella

Näkemykseni mukaan oleellisin asia ccw -aseluvan myöntämisessä olisi se, että onko hakija ns. täysjärkinen vai ei. Sen jälkeen kun se on todettu niin melkoisen simppelillä mallilla se aselupa sitten tulee viranomaisen toimesta.
Rakenne voisi olla sellainen, että ao lupaa hakiessa pitää olla ccw-kurssi käöytynä ja kurssin vetäjältä puolto luvan myöntämistä varten. Voi olla joku muukin instanssi arvioimassa henkilöä. Sen luvan saamisen jälkeen haltija on sitten enemmän omillaan ja vastaa itse omasta toiminnastaan. Kovin raskaaseen kurssittamiseen en lähtisi, holhoamisen on muutenkin vähennyttävä meidän yhteikunnassa.

Poimin lainaukseen nuo oleelliset "kurssin" asiat. Lihavointi on itse muuttamani teksti. Tuollaisella päivän tai kahden kurssilla on kyllä selvittävä, jos henkilö vaan on täysjärkinen ja tasapainoinen.
Iso vastuu omasta toiminnasta pitää jättää sille joka sitä asetta sitten kantaa. Samat vastuut ja osaaminen koskevat jo nykyisiäkin aseiden haltijoita. Pohdinnan kohteena tulee olla vain se, että mikä muuttuu jos henkilö kantaa sitä asetta usein mukanaan kansalaisten keskuudessa. Muutahan eroa asioilla ei ole.


.
 
Joo, toki aseen kantajalla itsellään on viimekädessä vastuu, mutta toisaalta vahingon seuraukset joutuu helposti kärsimään joku tapahtumiin täysin syytön ja sivullinen henkilö.

Autokoulussa on parikymmentä teoriatuntia, parikymmentä ajotuntia, erilaisissa olosuhteissa ajamisen harjoittelua ym. antamaan riittäviä valmiuksia toimimaan muun liikenteen seassa. Tässäkin voisi ajatella, että olisi yksilönoma asia hankkia oma-aloitteisesti riittävä pätevyys, mutta yhteiskunta ei ole lähtenyt tälle linjalle. Lisäksi erona autolla ajamisen ja CCW-aseen käyttämisen välillä on mm se, että autolla ajaminen muodostuu lähes 100% rutiinisuorituksista, kun taas jos CCW-asetta tarvittaisiin, niin kyseessä olisi lähtökohtaisesti hyvin stressaava tilanne. Tämän takia analogia muihin aselupiin ei oikein toimi, koska ammuntaa mennään harrastamaan kontrolloituihin oloihin ampumaradalle. Metsästämisessä on ehkä hieman eri tilanne, koska ei olla rataolosuhteissa, mutta silloinkaan ampuja itse ei lähtökohtaisesti ole itse vaarassa - paitsi jos lähtee suoralta kädeltä suurpetojahtiin, mitä harva varmaankaan tekee. Hirviporukoissakin käsittääkseni ne kokemattomat ovat lähinnä ajomiehinä, eivätkä pääse heti tähtäilemään hirveä.

Eli lyhyesti sanottuna: merkittävä ero ammuntaharrastuksen ja CCW:n käyttötilanteen välillä on stressi. Toki muitakin eroja on, mutta tämä jo yksinään aiheuttaa sen, että ammuntaharrastusta ja hätävarjeluammuntaa ei oikein voi rinnastaa.

Lisäksi olisi mielestäni hieman nurinkurista, että kun turvallisuusalan ammattilaisilta vaaditaan tietyn tasoinen koulutus jo vähemmän vaarallisten välineiden käyttämiseen - sen lisäksi että saavat muutenkin oppia hätävarjelu- ja voimankäyttösäädöksistä, niin jos täysin pystymetsästä otettu siviili saisi ampuma-aseen kantamiseen oikeuden pienemmällä kurssituksella kuin turvallisuusalalle hakeutunut henkilö. Lisäksi turvallisuusalan toimijat saavat viimeistään työn mukana omakohtaista kokemusta väkivaltatilanteista ja niiden hoitamisesta, mutta sillä siviilillä ei välttämättä olisi minkäänlaista kosketuspintaa väkivaltaan; ennen kuin sitten kakka todellakin iskisi tuulettimeen.

Toki on selvää, että turvallisuusalan ihmiset ovat alansa ammattilaisia ja ammattilaisilta pitää pystyä edellyttämään enemmän kuin ei-ammattilaiselta, mutta silti tämä epäsuhta olisi paha. Väkivaltatilanteisiin tottumaton henkilö joka ei olisi saanut tätä kokemusta myöskään CCW-koulutuksessa [siis mikäli koulutus ei sisältäisi esim skenaarioharjoittelua] saattaisi hyvinkin pelästyä uhkaavaa väkivaltatilannetta ja tulkita sen aseenkäyttötilanteeksi vaikka todellisuudessa oltaisiin kaukana siitä. Tällaisen tilanteen väärin tulkitsemisen juridisen vastuun tietenkin kantaisi CCW-henkilö, mutta jos erehdyksen seurauksena hyökkääjä (tai hyökkääjäksi väärin tulkittu henkilö) vammautuisi tai jopa kuolisi, niin ei se välttämättä paljoa omaisia lämmittäisi että CCW-ampuja saisi teostaan tuomion.

Minä ei ole ensisijaisesti huolissani CCW-luvan haltijan omasta turvallisuudesta, vaan ennen kaikkea sivullisten henkilöiden turvallisuudesta. Olen omakohtaisesti huomannut lukemattomia kertoja, että ihmiset tulkitsevat äkillisiä tilanteita varsin usein väärin. Sopivalla harjoittelulla tätä tilanteiden väärin tulkitsemisen riskiä voitaisiin pienentää, ja samalla muutenkin pienentää stressin vaikutuksia CCW-luvan haltijaan.
 
@YJT
Minusta autolla ajamisen kortti ei käy tähän rinnasteiseksi esimerkiksi. Näkisin että autolla ajaminen on jatkuvaa sen ympäristön suorittamista ja valppautta, yhteispeliä liikenteessä ja siksi vaatii laajempaa kurssitusta koska ne tieliikenteen määräyksetkin pitää tuntea. Autolla ajo liikenteessä vertautuu mielestäni vaikka varusmiehen peruskoulutukseen => tavoitteena toimintakyky muiden joukossa kun ollaan samanaikaisesti jatkuvassa liikkeessä.

Kansalaisen puolustautuminen aseella; ehkä tästä keskustelusta pitää jättää pois tuo ccw-käsite nyt alkuun ja keventää puolustautuminen koskemaan yksilön kotirauhan aluetta. Tällöin ei niinkään muutettaisi aseen saamisen perusteita kuin hieman (vaikka se pienimuotoinen järki-kurssi kuulostaa silti fiksulta) vaan muutos tulee lakiin tai lain tulkintaan, jonka kautta kansalaisen puolustautuminen muuttuu enemmän sallivaksi.
Käytännössä tämä tarkoittaisi ns. "paluuttoman pisteen" määräminen sitä varten, joka aikoo tehdä rikoksen toisen henkilöä kohtaan esim kotirauhan määrittämässä tilassa/alueella.
 
Kansalaisen puolustautuminen aseella; ehkä tästä keskustelusta pitää jättää pois tuo ccw-käsite nyt alkuun ja keventää puolustautuminen koskemaan yksilön kotirauhan aluetta.
Tällöinhän ei välttämättä tarvitsisi tehdä lakiin mitään muutoksia. Jo nyt ihmisellä on oikeus puolustautua jopa ampuma-aseella, mikäli olosuhteet ovat oikeat (eli esim hyökkäys aiheuttaa vakavaa vaaraa henkilön terveydelle). Vaikka ampuma-ase olisi hankittu jotain muuta käyttötarkoitusta varten, niin sen voi ottaa käyttöön hätävarjelutilanteessa; asetta vaan täytyy säilyttää lain vaatimusten mukaisesti ja luonnollisesti aseenkäyttö pitää olla perusteltua siinä tilanteessa. Toki olisi hyvä, jos aseen saisi hankkia myös nimenomaan itsepuolustuskäyttöön, vaikka sitä ei välttämättä saisi kantaa mukanaan yleisillä paikoilla.

Toisaalta, jos asetta säilytettäisiin vain kotona, niin miksi sitä ei hankkisi vaikka ammuntaharrastusperusteisesti? Miksi täytyisi erikseen sallia aseen hankkiminen itsepuolustuskäyttöön, kun sen käyttäminen tällä tavalla on jo nyt sallittua (siis mikäli CCW-käyttö ei kuitenkaan olisi sallittua)? No tietenkin itsepuolustukseen soveltuvien patruunoiden hankkiminen olisi tällainen peruste, joten tämä voisi olla yksi hyvä siirtymävaihe mentäessä kohti CCW:n sallimista.

Tästä aseen käyttämisestä kotiin tunkeutujaa vastaan on melko tuoreena esimerkkinä se Lempäälän tapaus, johon äskettäin viittasin. Tuossa tapauksessahan kaksi miestä murtautui eläkeläismiehen kotiin. Mies heräsi, otti tyynyn alla säilyttämänsä revolverin ja puolustautui sillä murtomiehiä vastaan; ampui käsikähmän tiimellyksessä ainakin kerran toista miestä vartaloon. Murtomiehet lähtivät pakoon, jolloin eläkeläismies jatkoi ampumalla pihalla pakoon juosseita miehiä, osuen toista muistaakseni jalkaan. Tässä tapauksessa eläkeläinen sai tuomion, mutta tuomio tuli aseen säilyttämisestä säädösten vastaisesti, sekä hätävarjelutilanteen päättymisen jälkeen ampumisesta. Sen sijaan siinä asunnossa sisällä tapahtunut ampuminen todettiin hätävarjeluksi, ja siitä ei tullut miehelle mitään, vaikka vamma käsittääkseni oli hengenvaarallinen.

On totta, että Suomessa laki ja ennen kaikkea oikeuskäytäntö asettavat puolustajalle aika kovat vaatimukset; tämä on yksi syy miksi niin voimakkaasti markkinoin noita pakollisia koulutuksia silloin, kun aseen käyttötarkoitus (tai yksi niistä) olisi hätävarjelu. Tätä puolta soisi toki selkiytettävän lakitekstissä, ja toisaalta oikeuskäytännössä toivoisi oikeudettoman hyökkäyksen uhrille annettavan enemmän siimaa; esim vaikka homma menisi puolustajalla vähän yli, niin todettaisiin että kyseessä olisi hätävajelun liioitteluna tehty (törkeä) pahoinpitely, josta jätetään tuomitsematta koska olosuhteet olivat sellaiset, että puolustaja ei voinut mieltään malttaa. Tätä oikeuskäytäntöä tosin käsittääkseni ei oikein voi muuttaa muuten kuin KKO:n ennakkopäätösten kautta, mikäli lakitekstiin ei tehdä muutoksia. Eli jos laki pysyy samana, ei voida yhtäkkiä alkaa tulkitsemaan sitä eri tavalla, ellei KKO tee asiassa ennakkopäätöstä jonka perusteella tätä uutta laintulkintaa aletaan soveltamaan.

Mitä tulee vaikka ampumaurheilu- tai metsästysperusteisesti hankittujen aseiden käyttämiseen nk kodinturva-aseina, niin siinä ei tosiaan ole mitään estettä - kuhan siis tilanne on sellainen että siinä ylipäätään voi käyttää ampuma-asetta. Tällaista kodinturva-asetta varten kannattaisi hankkia säädösten mukainen asekaappi, ja sijoittaa se sillä tavalla että aseeseen pääsee nopeasti käsiksi vaikka yöllä. Oveen esim. sormenjälkilukijalla toimiva lukko, niin avaimien etsimiseen ei menisi aikaa. Samaan kaappiin vielä kunnollinen fikkari ja mahdollisesti muuta kättä pidempää (tai valmis go-bag), puhelinta unohtamatta. Kassakaappiin voi vaikka sijoittaa vanhan näppäinpuhelimen jossa akku kestää viikkoja, puhelimesta virta pois päältä niin akkua riittää hätäpuheluun soittamiseen vaikka sitä ei muistaisi ladata kovin usein. Hätänumeroonhan voi soittaa myös ilman SIM-korttia, eli joku vahna käytöstä poistettu kapula tosiaan riittäisi. Toki parempi, jos muistaa ottaa mukaan normaalikäytössä olevan puhelimensa, ja soittaa sinne häkeen 112-sovelluksen kautta, niin häke saa saman tien soittajan sijainnin vaikka tämä ei pystyisi kertomaan sitä häkepäivystäjälle.

Kodinturva-asetta ei kannata toisaalta sijoittaa liian helposti saavutettavaan paikkaan, koska Jenkkilästä on kuulunut useita tapauksia, missä asunnon haltija on herännyt alakerrasta kuuluvaan meteliin, on napannut yöpöydän laatikosta kodinturva-aseen ja lähtenyt tutkimaan metelin alkuperää. On vielä puolinukuksissa ampunut näkemäänsä hahmoa, joka on sitten osoittautunut perheenjäseneksi.

Erilaisten pamppujen, teräaseiden ja pesismailojen kuljettaminen omassa kodissa ja muutenkin ei-julkisilla paikoilla on ihan OK, eli on ihan jees ottaa mukaan jotain kättä pidempää vaikka tilanne osoittautuisi vääräksi hälytykseksi. Välineen käyttäminen sitten toki on asia erikseen. On myös muistettava, että jos vaikka murtomies lähtee karkuun, niin kyseessä ei ole enää hätävarjelutilanne, vaikka olisi alun perin käynyt päällekin (vrt. Lempäälän tapaus).
 
olisi hyvä, jos aseen saisi hankkia myös nimenomaan itsepuolustuskäyttöön, vaikka sitä ei välttämättä saisi kantaa mukanaan yleisillä paikoilla.
Ase joka haettaisiin itsepuolustuskäyttöön, olisi tod.näk. toisenlainen kuin ne joita hankitaan ampumaharrastusperusteisesti. Hakemuksiin tulisi paljon taskuasekokoisia ja säädettävistä tähtäimistä viis....
Olisi tosiaan hyvä jos näitäkin voisi hankkia nykyistä helpommin.

Toisaalta, jos asetta säilytettäisiin vain kotona, niin miksi sitä ei hankkisi vaikka ammuntaharrastusperusteisesti?
Miksi hankkia asetta sellaisella perusteella joka ei ole totta? Poliisin kanssa asioidessa mielestäni rehellisyys on valttia eikä tuollaiseen kikkailuun pitäisi olla kannustusta tai mahdollisuutta.

Lempäälän tapaus, Mies heräsi, otti tyynyn alla säilyttämänsä revolverin ja puolustautui sillä murtomiehiä vastaan; ampui käsikähmän tiimellyksessä ainakin kerran toista miestä vartaloon. Murtomiehet lähtivät pakoon, jolloin eläkeläismies jatkoi ampumalla pihalla pakoon juosseita miehiä, osuen toista muistaakseni jalkaan.
Nyt suuren suosion saaneen "aseenkäytön turvakurssin" käyneen henkilön toiminta olisi ollut toisenlaista, eikä selkään ampumista pakoon lähtijöitä kohtaan olisi tapahtunut. Jos meillä ei olisi tätä keskustelua vääristävää Lempäälän tapausta esimerkkinä, niin mikä tapaus olisi sellainen, jossa puolustautuja on käyttänyt asetta ja osunut, mutta ei ole ampunut ketään pakosalla selkään ja tahpahtumasta välttynyt rangaistukselta oikeuskäsittelyssä?
Yhtään sellaista keissiä? Siis ihan oppikirjan mukaista aseellista kodinturvaa ilman rankaisua. Anyone?

Tällaista kodinturva-asetta varten kannattaisi hankkia säädösten mukainen asekaappi,
Jos laki edellyttää vasta viiden aseen säilyttämistä kaapissa, niin voipi olla eitte vielä kahdenkaan kohdalla sellaista tule hankkineeksi.


.
 
Ase joka haettaisiin itsepuolustuskäyttöön, olisi tod.näk. toisenlainen kuin ne joita hankitaan ampumaharrastusperusteisesti. Hakemuksiin tulisi paljon taskuasekokoisia ja säädettävistä tähtäimistä viis....
Olisi tosiaan hyvä jos näitäkin voisi hankkia nykyistä helpommin.
Joo, voi olla että aseet olisivat vähän erilaisia mutta en usko että tällä olisi suurta eroa; siis jos edelleen jätetään CCW pois kuvioista. Kuitenkin periaate olisi tärkeä, eli laissa itsepuolustus itsessään laskettaisiin hyväksyttäväksi syyksi aseen omistamiselle.

Miksi hankkia asetta sellaisella perusteella joka ei ole totta? Poliisin kanssa asioidessa mielestäni rehellisyys on valttia eikä tuollaiseen kikkailuun pitäisi olla kannustusta tai mahdollisuutta.
Tässä peilasin myös nykytilannetta. Nytkin on tosiasiallisesti mahdollista hankkia kodinturva-ase tai useampikin. Käy vaikka SRA-kurssi niin sillä perusteella voit hakea lupaa pistooliin, haulikkoon ja itselataavaan kivääriin, ja vaikka vielä tarkkuuskivääriinkin. Kuitenkin jos asetta ei saa kantaa mukana (CCW-käyttö), niin luultavasti kodinturvakäyttökertoja tulisi 0 tai korkeintaan 1 kpl käyttäjän elämän aikana. Toisaalta, jokainen vastuullinen itsepuolustusampuja käy säännöllisesti ampumassa (vähintään muutamia kertoja vuodessa), joten tosiasiallisesti kodinturva-aseidenkin pääasiallinen käyttötarkoitus olisi ammuntaharrastus, vaikka syy aseen hankkimiseen olisi itsepuolustus.

Jos meillä ei olisi tätä keskustelua vääristävää Lempäälän tapausta esimerkkinä, niin mikä tapaus olisi sellainen, jossa puolustautuja on käyttänyt asetta ja osunut, mutta ei ole ampunut ketään pakosalla selkään ja tahpahtumasta välttynyt rangaistukselta oikeuskäsittelyssä?
Yhtään sellaista keissiä? Siis ihan oppikirjan mukaista aseellista kodinturvaa ilman rankaisua. Anyone?
Ei tämä Lempäälän case mielestäni vääristä keskustelua; siinähän (ja muutamassa muussa vastaavassa joista pariin olen viitannut aikaisemmin) oikeus on todennut että ihmisen ampuminen itsepuolustukseksi on hyväksyttävää. Toisaalta, tämä toimii myös hyvänä esimerkkinä siitä, että hätävarjelusäädökset täytyy tuntea ja osata soveltaa. Eli minun mielestäni erinomainen esimerkkitapaus.

Jos laki edellyttää vasta viiden aseen säilyttämistä kaapissa, niin voipi olla eitte vielä kahdenkaan kohdalla sellaista tule hankkineeksi.
Niin, minä puhin säädösten mukaisesta asekaapista, ja jos vasta viiden aseen kohdalla vaaditaan oikea asekaappi, ja pienemmälle määrälle riittää jokin muu lukittu tila, niin silloin vaikka lukittu piironginlaatikko on säädösten mukainen säilytystila alle viidelle aseelle.

Mutta varsinainen pointtini oli se aseen säilytystilan sijoittaminen ja sormenjälkilukija. Tällaisia sormenjälkilukijoita lienee etupäässä erilaisissa ase-, kassa- ja paloturvakaapeissa. En siis ole tiukentamassa aseiden säilytysvaatimusta sen suhteen, että aina pitäisi olla sertifioitu asekaappi, vaan pointti oli että metsästyshaulikonkin voi sijoittaa siten, että sitä voi helposti käyttää kodinturva-aseena.
 
Kuinka nopeasti kurkunkatkoja olisi pysähtynyt Turun torilla jos edes muutamalla ohikulkijalla olisi ollut kaasua?

Vai olisko pysähtynyt ollenkaan. Se kun ei ole vain suihkuta sinnepäin ja uhka tippuu kyynelissä katuun. Oikea-aikainen käyttö, mieluiten yllättävästi takaa parhaan lopputuloksen jos takaa.

Vuosia sitten pari kaveria haastoi baarissa riitaa, ja saivat sitä. "Rohkeina ja reiluina" pistivät vastapuolen kundille matsin alussa kaasut silmille. Tästähän se innostui, puhisi ja puhalteli nenän kautta samalla kun potkaisi ensimmäistä nivusiin ja veti kunnon pääpuskulla seuraavaksi toista...

Siinä kundeja ylösnostellessa tuli kommentointia et toi ei edes ollu mikään piripää kunnon aineissa.

Ei se kaasu vaan osaava käyttö. Onhan niitä YouTube videoitakin missä poliisi lähinnä kaasuttaa parinsa...
 
Vai olisko pysähtynyt ollenkaan. Se kun ei ole vain suihkuta sinnepäin ja uhka tippuu kyynelissä katuun. Oikea-aikainen käyttö, mieluiten yllättävästi takaa parhaan lopputuloksen jos takaa.
Joo, OC tai ampuma-ase ovat vain välineitä, ja mikään väline ei takaa välitöntä pysäytysvaikutusta. Toisaalta, kun nyt pelkillä improvisoiduilla aseilla varustautuneet sivulliset ilmeisesti saivat ajettua tekijän pakosalle ja tällä tavalla luultavasti pystyivät pienentämään uhrilukua, niin ei se homma varmaan ainakaan huonommin olisi mennyt jos näiden henkilöiden lisäksi mukaan olisi liittynyt joku, jolla olisi ollut OC.
 
Kuitenkin jos asetta ei saa kantaa mukana (CCW-käyttö), niin luultavasti kodinturvakäyttökertoja tulisi 0 tai korkeintaan 1 kpl käyttäjän elämän aikana.
Kommentoin tässä omaa tekstiäni ennen kuin se aiheuttaa väärinkäsityksiä: En tarkoita, että aseen mukana kantaminen oleellisesti lisäisi niiden tilanteiden määrää, jolloin päällekarkaajaa ammutaan aseella. Vaikka toki todennäköisyys joutua aseenkäyttötilanteeseen kasvaa, jos kantaa asetta 24/7 mukana, verrattuna tilanteeseen jossa ase on vain kotona (ase)kaapissa. Mutta silti aseenkäyttökertoja ei normaalin kansalalsen eteen luultavasti montaa tulisi; ainakaan ellei meno muutu nykyistä oleellisesti hurjemmaksi.

Tarkoitin kommentillani sitä, että jos CCW-käyttö olisi sallittu, niin CCW-ase olisi itsepuolustuskäytössä koko ajan kun se olisi kannossa mukana, vaikka sitä ei ikinä otettaisi kotelosta muualla kuin ampumaradalla tai huollon yhteydessä. Mutta jos itsepuolustusasetta pidettäisiin vain kotona lukkojen takana, niin se olisi itsepuolustuskäytössä vain silloin, kun se otettaisiin sieltä lukkojen takaa mukaan, kun mennään tarkastamaan alakerrasta kuuluvan metelon alkuperää, tms.
 
....ellei meno muutu nykyistä oleellisesti hurjemmaksi
Tämähän se on taustalla joidenkin ajatuksissa ja valmiussunnitelmissa.
Ottaen huomioon suomalaisen eriarvoistumisen (palkallaan pärjäävät ja muut), vapaat EU-rajat ja muiden alueiden vastaavat eriarvoisuudet (valvomaton liikkuvuus), sekä afrikkalainen siirtolaisuuspaine (väestömäärä 5 x Euroopan väestö) niin onhan se hyvin todennäköistä että olot tulevat hurjentumaan. Täytyy samalla muistaa että rikostilastoja voidaan lukea vasta viiveellä ja itsensä suojaamista tulee miettiä ennakolta. Tässä on gap.
 
Joo, näinpä. Kyllähän Suomeen on jo nyt rantautunut sellaisia juttuja, joita"eihän nyt Suomessa" pitänyt tapahtua. Esim kouluammuskelut ja muut joukkoampumiset sekä terrorismi. Eikä se tähän jää
 
Pariin juttuun kommentit:

Kodinturva-asetta ei kannata toisaalta sijoittaa liian helposti saavutettavaan paikkaan, koska Jenkkilästä on kuulunut useita tapauksia, missä asunnon haltija on herännyt alakerrasta kuuluvaan meteliin, on napannut yöpöydän laatikosta kodinturva-aseen ja lähtenyt tutkimaan metelin alkuperää. On vielä puolinukuksissa ampunut näkemäänsä hahmoa, joka on sitten osoittautunut perheenjäseneksi.

Yksi hyvä syy, miksi kodinturva-aseessa pitäisi olla riittävän laadukas asevalo. Ei tietysti ole optimaalista suunnata piippua ketään kohti vain tunnistaakseen kohteen, mutta toisaalta riittävän tehokas lamppu heijastaa valoa jonkin verran huoneen pinnoistakin. Lisäksi iso määrä lumeneita sokaisee hetkellisesti ja antaa yliotteen puolustajalle.

Tässä peilasin myös nykytilannetta. Nytkin on tosiasiallisesti mahdollista hankkia kodinturva-ase tai useampikin. Käy vaikka SRA-kurssi niin sillä perusteella voit hakea lupaa pistooliin, haulikkoon ja itselataavaan kivääriin, ja vaikka vielä tarkkuuskivääriinkin. Kuitenkin jos asetta ei saa kantaa mukana (CCW-käyttö), niin luultavasti kodinturvakäyttökertoja tulisi 0 tai korkeintaan 1 kpl käyttäjän elämän aikana. Toisaalta, jokainen vastuullinen itsepuolustusampuja käy säännöllisesti ampumassa (vähintään muutamia kertoja vuodessa), joten tosiasiallisesti kodinturva-aseidenkin pääasiallinen käyttötarkoitus olisi ammuntaharrastus, vaikka syy aseen hankkimiseen olisi itsepuolustus.

Ammu pari vuotta laina-aseella ennen kuin voit saada sen oman pistoolin... ja ammu jatkossakin riittävän usein, jotta voit näyttää viiden vuoden kuluttua neljä harrastuskertaa edeltävän 12 kk aikana. Kieltämättä pistoolin hyvä puoli olisi kompaktius, ressukiväärin lipaskapasiteetti (ja osaltaan tarkkuus, jos pahiksella olisi panttivanki).

Minulla on kuitenkin sellainen tuntuma, että helpompaa ja halvempaa olisi kehittää metsästysperuste. Sitä kautta aukeaa helposti tie haulikoihin laajalla skaalalla. Ei haulikko ehkä paras kodinturva-ase ole, mutta riittävän hyvä. Haulikko on edullinen hankkia, tappava (anteeksi, tarkoitan pysäyttävä), haulikon ampumatarvikevalikoima mahdollistaa yliläpäisyn välttämisen (9 mm FMJ saattaapi mennä läpi kohteesta ja vielä parista väliseinästä...) ja suosittuihin jenkkimalleihin saa paljon modifikaatio-osia (mm. lyhyemmät piiput, taktiset tukit, pidemmät makasiinit (ellei lupaehdoissa asetettu rajoituksia)).
 
Joo, pistoolin hankkiminen on nykyään pitkällinen prosessi. Toisaalta, jos nyt aloittaa niin kahden vuoden kuluttua kaksi vuotta on kulunut... Kiväärin tai haulikon kanssa ei kai kuitenkaan ole sitä kahden vuoden odotusaikaa, joten niillä voi mennä alkuun, ja hankkia pistoolin sitten jos katsoo tarvitsevansa. Mutta tämä SRA oli vain esimerkki tavasta, jolla saa perusteet useamman eri asetyypin hankkimiseen. Toki aseita saa muillakin perusteilla.

Ampumaharjoittelun jatkamisen todistaminen voi toki olla ongelma, mutta toistaalta jos hankkii aseen sillä mielellä, että voi sitten puolustaa omaa henkeään tarpeen vaatiessa, niin voisi ajatella, että niiden harjoittelukertojen järjestäminen ei ole kynnyskysymys. Varsinkaan, kun riittää että kerran viidessä vuodessa käyt vuoden aikana neljä kertaa radalla. Voisi ajatella, että jos monta vuotta kuluu ilman että on kertaakaan käynyt harjoittelemassa, niin kyky käyttää sitä asetta tosipaikan tullen ei välttämättä enää ole kovin hyvä.

Sinänsä pidän tätä harrastamisen (=jatkuvat harjoittelun) osoittamista ongelmallisena monellakin tapaa, mutta toisaalta ainakin uusien lupien suhteen perusteltuna. Toisaalta, olisi perusteltua myös, että ensimmäisen viiden vuoden jakson jälkeen lupa muuttuisi oikeasti toistaiseksi voimassa olevaksi. Ja tätä harrastamisen jatkumisen osoittamista ei taida olla muilla aseilla kuin pistooleilla?

Mites sen metsäsätyksen kanssa, vaaditaanko siinä jotain harrastuksen jatkumisen todistamista, vaii riittääkö että kuuluu metsästysseuraan?
 
Yksi hyvä syy, miksi kodinturva-aseessa pitäisi olla riittävän laadukas asevalo. Ei tietysti ole optimaalista suunnata piippua ketään kohti vain tunnistaakseen kohteen, mutta toisaalta riittävän tehokas lamppu heijastaa valoa jonkin verran huoneen pinnoistakin. Lisäksi iso määrä lumeneita sokaisee hetkellisesti ja antaa yliotteen puolustajalle.
Tähän liittyen; voisi ottaa käsittelyyn kodinturva go-bagin sisällön, tai jos ei ole erillistä go-bagia niin mitä välineitä ylipäätään kanattaisi pitää kodinturvavarusteina.

Go-bag on siis kassi/laukku johon sijoitetaan valmiiksi tarpeelliset varusteet esimerkiksi juuri sellaista tilannetta silmällä pitäen, että joku murtautuu yöllä kotiin, ja asunnonhaltija lähtee tutkimaan alakerrasta kuuluvan melun aiheuttajaa. Go-bagin voi myös ottaa autoon mukaan, ja ylipäätään kuljettaa mukanaan siltä varalta, että joutuu itsepuolustustilanteeseen. Toki näissä on otettava lainsäädäntö huomioon, ja keskustellaan tässä nyt ehkä muutenkin vain kotona säilytettävästä go-bagista.

Ampuma-aseet tulee tosiaan säilyttää lain edellyttämällä tavalla, mutta kodinturva-asetta tulee kuitenkin säilyttää siten, että siihen pääsee käsiksi vaikka keskellä yötä. Go-bag kannattaa sijoittaa joko samaan paikkaan missä pitää asetta, tai ehkä vielä mieluummin siten että kassin saa napattua helposti mukaansa, jos vaikka ei ole aikaa mennä asetta hakemaan. Toki kassin säilytyksessä pitää huomioida se, että kukaan ulkopuolinen ei saisi saada sitä käsiinsä varsinkaan jos siellä on jotain aseeksi kelpaavaa; erityisesti lapsiperheissä on huomioitava se, että go-bag ei vaaranna enempää kuin mitä se suojaa. Toki tässäkiin voi toteuttaa sitä periaatetta, että "you cannot child-proof your guns, but you can gun-proof your children".

Eli, kassiin pakattavaa tavaraa; osa näistä on aika äärimmäisiä esimerkkejä mutta listataan nyt kuitenkin:
- kunnon valaisin; näitä nyt tulisi olla muutenkin asunnossa, mutta erityisesti go-bagissa tulisi olla riittävän hyvä ja riittävän luotettava valaisin, jonka paristoja tulisi kierrättää riittävän usein
- asevalo on hyvä olla olemassa varsinkin pitkissä aseissa, mutta se ei missään tapauksessa korvaa käsivalaisinta. Pistoolissakaan asevalosta ei välttämättä ole haittaa, mutta ei se ehkä ole niin hyödyllinenkään kuin mitä voisi ajatella.
- sim-kortiton hätäpuhelin, jota ladataan riittävän usein että siinä on virtaa silloin kun sitä tarvitsee
- tämän lisäksi toki kannattaa ottaa myös aktiivikäytössä oleva puhelin, ja jos tarvitsee soittaa hätänumeroon, se kannattaa tehdä 112-sovelluksen kautta niin häke saa saman tien tarkan paikkatiedon (tämä on erityisen tärkeää jos ollaan vaikka mökillä tai muuten kaava-alueen ulkopuolella, tai jos jostain syystä ei voi kertoa osoitetta puhelimessa
- jotain vähemmän vaarallista välinettä; se alakerrasta kuuluva kolina ei välttämättä ole murtomies vaan kyseessä voi olla vaikka humalainen joka pyrkii vahingossa väärään taloon sisälle, tai jotain vastaavaa, ja tilanne saattaa eskaloitua käsirysyksi. Tai vaikka kyseessä olisikin ihka oikea murtomies, niin tilanne ei välttämättä silti ole sellainen, että ampuma-asetta voisi käyttää.
- jotkut neuvovat pakkaamaan erilaisia kiiloja, narua ym millä voi kiilata esimerkiksi ovia auki tai kiinni
- voi olla ovela veto sijoittaa asuntoon joitakin kauko-ohjattavia pistorasioita joita saa nykyään aika halvalla, ja niihin strategisesti sijoitettuja valaisimia. Pistorasioiden kauko-ohjain mukaan kassiin, niin valoja voi ohjailla etänä tarpeen mukaan
- joku oikein taktinen tyyppi voisi ottaa mukaan varsipeilin tms, jolla voi tähystää kulman taakse, mutta tämä on käytännössä varsin vaikeaa. Joku on myös neuvonut sijoittamaan asuntoon peilejä ja muita heijastavia pintoja (esim tauluja joissa on lasi päällä) siten, että niiden avulla voi tähystää kuolleisiin kulmiin.
- myös joku tumma kypärähuppu tms voi olla kova veto; se päähän niin on helpompi piiloutua varjoihin

Yleisesti varustuksesta: jos lähtee tutkimaan kolinoiden alkuperää, niin varustuksen kannattaisi olla sellainen että se ei haittaa liikkumista, ja toisaalta esimerkiksi vaatteiden tulisi olla sellaisia että jos vaikka joutuu pakenemaan/tekemään taktisen vetäytymisen pihalle, niin vaatetus ei aiheuta ongelmaa. Eli murtomiestä ei kannata lähteä etsimään munasillaan. Joku näppärästi puettava collegeasu tai vastaava sängyn viereen, ja sopivat kengät joilla voi liikkua ääneti sisällä mutta joilla voi mennä myös ulos, voi osoittautua hyväksi.

Tässä on tosiaan aika pitkällekin vietyjä juttuja, joita en itse suinkaan kehota noudattamaan juurikin sen takia, että näissä menee helposti yli. Esimerkiksi tiedän yhden henkilön, joka oli tehnyt kerrostaloasunnossa toimintasuunnitelmia erilaisten tilanteiden varalta; esimerkiksi jos joku pyrkii väkisin asuntoon, niin oli suunnitelmat että mitä huonekaluja siirretään oven eteen tukkeeksi jne, ja näitä juttuja oli perheen kanssa harjoiteltukin. Tässä on kuitenkin jotain ideoita, jos joku haluaa leikkiä ajatuksella...
 
Mites sen metsäsätyksen kanssa, vaaditaanko siinä jotain harrastuksen jatkumisen todistamista, vaii riittääkö että kuuluu metsästysseuraan?

Metsästysseuraan ei tarvitse kuulua (eikä suurelle osalle metsästäjistä ole mahdollistakaan), mutta harrastuksesta pitää antaa luotettava selvitys. Ampuma-aselaista:
Haettaessa lupaa:

1) metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys
 
Back
Top