Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Ja kun täälläkin on esitetty että voi mennä aseettomaan palvelukseen jolloin olisi kuitenkin pätevä saamaan aseluvan, mutta esim ulkoisen paineen takia sivariin mennyt ei olisi ainakaan yhtä pätevä; tai itse asiassa ei pätevä lainkaan. Ja vaikka sivariin mennyt olisi harrastanut ammuntaa pienestä pitäen esim vanhempien aseilla, niin olisi jotenkin vähemmän pätevä ja suorastaan epäilyttävä aseluvan hakija, mutta sama ei ilmeisesti koske aseettoman palveluksen käynyttä?

Ei tämä intin käyminen - varsinkaan nykymeiningillä - ole mikään meriitti tässä mielessä. Vaikka toki on paikkoja joiden käyminen on vähän muutakin kuin aidan ylittäminen matalimmasta kohdasta; ja silloinkin ehkä rimaa hipoen. Mutta tässä on ollut puhetta siitä, että riittää kunhan on käyty, ja erikseen kysyttäessä @Trilisser totesi että rimaa hipoen suorittaminen riittää.
 
Pommimies Gerdt, ampujat Auvinen ja Saari, miekkamies Marin... moniko oli suorittanut asepalveluksen? Edes siviilipalveluksen?
Marinista en pikaisesti löytänyt tietoa, mutta ainakaan kukaan kolmesta muusta ei ollut sivari; yksi oli 18-vuotias opiskelija ja toinen 19-vuotias opiskelija joten asia ei ollut kummankaan kohdalla ajankohtainen. Saari oli aloittanut armeijan mutta oli saanut E:n paperit. Muranen oli suorittamassa asepalvelustaan, vaikka tätä nimeä ei mainittukaan.

Mites Sellon ampuja; ikänsä perusteella on voinut hyvin käydä intin ennen Suomeen tulemistaan (ei ollut Suomen kansalainen joten ei edes olisi voinut käydä inttiä Suomessa)?

Ei nämä nyt kovin vahvaa näyttöä tähän sivarikeskusteluun mielestäni anna. Sen sijaan yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen ja mielenterveysongelmat tulevat esiin.
 
Mites tämä Grossman? Kirjan nimi "On Killing" tai jotain siihen suuntaan.

En ole lukenut, mitä nyt jossakin kyseistä kirjaa käsittelevässä kirjoituksessa aihetta käsiteltiin. Siinä muistaakseni esitettiin, että esimerkiksi menestyksekkäät hävittäjälentäjät eivät tyypillisesti ole kasvaneet perheen ainoana lapsena tai vanhimpana sisaruksena. Monilapsisen sisaruskatraan nuoremmat pärjäävät paremmin, kun ovat jo kotona tottuneet tappelemaan (kilpailemaan) asemastaan.

Eli tietynlaista antisosiaalisuutta tarvitaan. Toisaalta kotiolojen pitää olla riittävän hyvät, jotta ei ajaudu rikoksen tielle, vaan voi harjoittaa hyvätasoisen psykopaatin elämää.
Grossmanin "killologian" ongelmana on se, että sen perusolettamus eli S.L.A. Marshallin tutkimukset ovat pelkkää tutkimusvilppiä, josta NYT jo kolmisen vuosikymmentä sitten kirjoitti.
Grossmanin ja "slam"in pohdinnat vaikuttavat rehellisesti sanoen pikemminkin kyökkipsykologialta kuin varteenotettavalta tutkimukselta: esimerkiksi ihmisten pidäkkeet toistensa tappamiseen ovat pelkästään sosiaalisia (ihmiset alkavat lapsuudessa sisäistää ympäristönsä oletuksia ja vaatimuksia, jotka synnyttävät moraalikäsityksen), mitään biologisia pidäkkeitä ei ole, ja esimerkiksi ajatus siitä, että luonnontilassa lajitoverit eivät tapa toisiaan, on täysin Disney-maailmaa, kristillistä hyvefantasiaa luomakunnan moraalisesta hyvyydestä.
 
... että naisiakin on olemassa ja näitäkin voi kiinnostaa aseet siviilissä, koska näissä paatoksissa ei yleensä huomioida naisia ollenkaan.
Nimenomaan huomioin alkuperäisessä ehdotuksessa naisten olomossaolon niin, että koska heillä ei ole asevelvollisuutta, niin ei heihin silloin voi soveltaa samaa kaavaa. En siis edellyttäisi naisilta asepalvelusta. Itse asiassa suurin sarka suomalaisessa asepolitiikassa onkin saada mukaan mahdollisimman paljon ei-metsästysaseista kiinnostuneita naisia. Haa! Miksi juuri ei-metsästysaseista? No siksi, että suomalaisten metsästyksen edunvalvontajärjestöjen suhtautuminen ei-metsästäviin aseenomistajiin on ollut vähintään epäilevä, jopa vihamielinen. Ja sama näkyy hyvin monen etenkin vanhemman polven metsästäjien keskuudessa. Heille vaikkapa SRA on kuin saatananpalvontaa.
 
Nimenomaan huomioin alkuperäisessä ehdotuksessa naisten olomossaolon niin, että koska heillä ei ole asevelvollisuutta, niin ei heihin silloin voi soveltaa samaa kaavaa. En siis edellyttäisi naisilta asepalvelusta. Itse asiassa suurin sarka suomalaisessa asepolitiikassa onkin saada mukaan mahdollisimman paljon ei-metsästysaseista kiinnostuneita naisia. Haa! Miksi juuri ei-metsästysaseista? No siksi, että suomalaisten metsästyksen edunvalvontajärjestöjen suhtautuminen ei-metsästäviin aseenomistajiin on ollut vähintään epäilevä, jopa vihamielinen. Ja sama näkyy hyvin monen etenkin vanhemman polven metsästäjien keskuudessa. Heille vaikkapa SRA on kuin saatananpalvontaa.
Mikä tekee naisista pätevämpiä sivuuttamaan asepalvelusvelvoitteet kuin miehistä? Tai miksi miehet tarvitsevat tällaisen taustalleen, ollakseen päteviä toisin kuin naiset? Mikä siis on asepalveluksen funktio tässä yhteydessä? Miten se palvelee tarkoitusta niin vahvasti, että sen oltava edellytys?
 
Ei kai sen aseluvan yhteydessä kysyttävä intin käynti ole kuin yks pieni asia henkilöä kokonais-arvioitaessa. Vastaa se hieman siihen mietteeseen onko henkilöllä aikaisempaa kokemusta aseista, mutta ei ole lupaa ratkaiseva seikka. Esim naisille aseet ok siinä missä miehillekin noin lähtökohtaisesti. Mutta noin muuten takavuosina käyty intti ei kerro mitään siitä millä motiivilla ja käyttötarkoituksella henkilö just nyt hakee aselupaa. Kuten sanottua, edellytykset on nykyään selvät ja kaikille samanlaiset. Poliisi muodostaa kokonaisarvion ja kuittaa luvan kun sille on edellytykset.

Se, miten asioiden joidenkin mielestä 'pitäisi olla', on aika hankala rasti eikä tänään kovasti pohtimisen arvoinen, koska muuttamisen tie on raskas ja aikaa vievää poliittisella foorumilla.
.
 
Trilisser vaikuttaa olevan niin vanhanaikainen arvoiltaan että hänen melestä mies ei ole mies ellei ole intti käyty?
Väännetään nyt vielä kerran rautalangasta: Ensiksikin, kyseessä on aseVELVOLLISUUS. Jotta kansalaisella voi olla oikeuksia, täytyy olla vastapainoksi velvollisuuksia. Toiseksi, jos intin käyminen on korostetusti ASEvelvollisuus, niin on aika epäilyttävää, että henkilö ratsastaa kaksilla rattailla eli aseet kiinnostavat silloin kun se ei ole velvollisuus mutta takki kääntyy heti kun se onkin velvollisuus. Kolmanneksi, onko se intin käyminen niin hirvittävän vaikeaa perusterveelle ihmiselle? Minun aikana samassa palveluserässä oli mm. 1 keittiömies, joka sanoi, että selän synnynnäisen vamman takia olisi voinut saada C-paperit, mutta hän halusi mieluummin palvella vaikka edes B-miehenä.

Joko selkiytyy?
 
on aika epäilyttävää, että henkilö ratsastaa kaksilla rattailla eli aseet kiinnostavat silloin kun se ei ole velvollisuus mutta takki kääntyy heti kun se onkin velvollisuus.
Sinä taas et näköjään ymmärrä että voi olla kiinnostunut aseista muttei halua käyttää niitä tappamiseen vaan ainoastaan pahvin puhkomiseen.

Puolustusvoimat on olemassa maanpuolustusta varten ja siihen kuuluu että vihollista tapetaan. Joten aseenkäyttö PV;n nimissä (jossa koulutetaan aseenkäyttöä vihollisen tappamista varten) eroaa merkittävästi aseen käytöstä siviilissä.
Siksi täysin normaalia että siviilipalvelusmies voi olla kiinnostunut ampumisesta siviilielämässä muttei PV;n alaisena koska hän ei halua oppia ihmistä tappamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Sinä taas et näköjään ymmärrä että voi olla kiinnostunut aseista muttei halua käyttää niitä tappamiseen vaan ainoastaan pahvin puhkomiseen.

Puolustusvoimat on olemassa maanpuolustusta varten ja siihen kuuluu että vihollista tapetaan. Joten aseenkäyttö PV;n nimissä (jossa koulutetaan aseenkäyttöä vihollisen tappamista varten) eroaa merkittävästi aseen käytöstä siviilissä.
Siksi täysin normaalia että siviilipalvelusmies voi olla kiinnostunut ampumisesta siviilielämässä muttei PV;n alaisena koska hän ei halua oppia ihmistä tappamaan.

Voihan puolustusvoimissakin palvella aseettomana, jos ongelma on nimenomaan ihmisen tappaminen.

 
Väännetään nyt vielä kerran rautalangasta: Ensiksikin, kyseessä on aseVELVOLLISUUS. Jotta kansalaisella voi olla oikeuksia, täytyy olla vastapainoksi velvollisuuksia. Toiseksi, jos intin käyminen on korostetusti ASEvelvollisuus, niin on aika epäilyttävää, että henkilö ratsastaa kaksilla rattailla eli aseet kiinnostavat silloin kun se ei ole velvollisuus mutta takki kääntyy heti kun se onkin velvollisuus. Kolmanneksi, onko se intin käyminen niin hirvittävän vaikeaa perusterveelle ihmiselle? Minun aikana samassa palveluserässä oli mm. 1 keittiömies, joka sanoi, että selän synnynnäisen vamman takia olisi voinut saada C-paperit, mutta hän halusi mieluummin palvella vaikka edes B-miehenä.

Joko selkiytyy?
Mitkä ovat naisten velvollisuudet?
 
Ahvenanmaalaisille ei myöskään ole "ikinä" ollut vaatimuksena armeijan käyminen.
 
Voihan puolustusvoimissakin palvella aseettomana, jos ongelma on nimenomaan ihmisen tappaminen.
Tätä kommentoin kai tänään aamupäivällä: joillekin jo osallistuminen armeijan toimintaan on paha juttu, vaikka itse olisi aseettomana.

Ja ennen kaikkea: se syy mennä sivariin voi olla jokin täysin muu kuin aseet tai ampuminen. Henkilö voi vaikka harrastaa ampumista ja metsästää aktiivisesti mutta mennä silti sivariin.
 
Esim. Jussi Halla-Aho ei ole suorittanut asepalvelusta, mutta harrastaa pistooliammuntaa. Ei siinä mitään kummasteltavaa pitäisi olla. Kummastelun aihe enemmänkin voisi olla se, miten vaikeaksi ja kalliiksi on tehty ylistetyn reserviläisarmeijamme omaehtoinen ampumaharjoittelu.
 
Back
Top