Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

[BallistinenNahjus]

Se on kyllä niin, että kun viranomainen sanoo, ettei se ota hakemusta vastaan, niin se ei ota. Vetoaa milloin mihinkin, ja kansalainen hyppää. Ja säännöt on joka asemalla omansa. Esimerkkinä sellainen että muutama vuosi sitten Riihimäen asehuutokaupasta sai ostaa kertalaukeavan haulikon luvalla puolarin ja päin vastoin. Saman alueen Riihimäen asemalla ei. Varmaan sama tilanne vieläkin.

 

[Jorde]

Se on kyllä niin, että kun viranomainen sanoo, ettei se ota hakemusta vastaan, niin se ei ota. Vetoaa milloin mihinkin, ja kansalainen hyppää. Ja säännöt on joka asemalla omansa. Esimerkkinä sellainen että muutama vuosi sitten Riihimäen asehuutokaupasta sai ostaa kertalaukeavan haulikon luvalla puolarin ja päin vastoin. Saman alueen Riihimäen asemalla ei. Varmaan sama tilanne vieläkin.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/-/poliisin-lupapalveluihin-on-paastava-ilman-ajanvarausta
+
Hallintolaki

Lukemisen arvoisia juttuja.

 

[Berkele]

Aihe EU:n direktiivit ja niiden kansallinen soveltaminen.
Kun ei se unioni pyöri sillä tavalla että kaikki maat kirjoittelee lakeihin ihan mitä kaljaspäissään haluavat.

Byrokratia näissä aseluvissa on tulppana, ei mun mielestä lainsäädäntö, vaikka toi pitkä vs lyhyt lipas onkin melkoinen viritys direktiivin toteuttamiseksi. Sähköinen aserekisteri korjaisi oikein toteutettuna paljon, ja käytettyjen aseiden jälkimarkkoita palvelisi hyvin että aseita saisi välpättyä suoraan alkuperäisillä spekseillä uuteen.

Poliisille annettu virkavastuu aseiden luvittamisesta estää Suomessa sen, että aseita voisi millään mallilla jakaa marmorilta yhdelle hakijalle asepassia vilauttamalla (johtaa ikävästi siihen että yksi nuhteeton hakee nimiinsä koko jengit aseet). Yhdenkään erva-luvan haussa ei ole tähän asti ollut ongelmaa, kun harrastus on oikeasti jatkuvaa eikä ole vaan kiva käydä joskus ammuskelemassa, ja harmaassa vaiheessa valtio jakaa aseet niille ketkä niitä valtion käskemänä tarvitsevat.

Kerroppas mikä nykylainsäädännössä ja byrokratiassa estää "yhden lainkuuliaisen hommaamasta aseet koko jengille"? Oman kaapin sisällölläkin varustaisi melkoisen tehokkaan ryhmän. Siltikin luparuljanssi livettää vuosi vuodelta enemmän. Metsästysperusteella hommatun penaalin määräajoin pakollinen todistelu tuntuu pelkästään kiusanteolta...

 

[BallistinenNahjus]

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/-/poliisin-lupapalveluihin-on-paastava-ilman-ajanvarausta
+
Hallintolaki

Lukemisen arvoisia juttuja.

Ei se kansalaisen lukeminen täysin ratkaise ongelmaa, argumentaatiossa toki auttaa. Sen verran edistystä asiassa on, että nettisivuilta on poistunut vaatimus ajanvarauksesta. Eivät avoimesti riko lakia.

Se aseen tarkastus on oma kuvionsa. Jos netistä on päivä buukattu täyteen, niin ei se veijari välttämättä jää ylitöihin, vaikka miten vetoaisi hallintolakiin. Jos nyt sattuu edes olemaan töissä juuri tänään. Kullakin asemalla tyypillisesti tasan yksi, joka tarkastuksia tekee, ja vain tiettyinä päivinä.

 

[Samovarius]

Aseen tarkastuksessahan on se 30 päivän määräaika, minkä puitteissa se on poliisille esitettävä. Tästä johtuen poliisin on siinä ajassa tämä tarkastus myös tehtävä. Mulle kävi kerran niin, että töissä painoi sen verran lujaa putkea päälle, etten ehtinyt millään käymään virka-aikaan asenäytössä, mutta aivan viime tinkaan sattui telatorstai ja sitä seuraavana perjantaina työmaa piti pekkasvapaat, joten ilmoitin sähköpostilla olisko ollut maanantaina asiantilan poliisilaitoksen kirjaamoon ja pyysin erikseen sovittavaa tarkastusaikaa perjantaille. Se järjestyi ja vieläpä keskustan poliisiasemalle.

 

[ltnFred]

Kerroppas mikä nykylainsäädännössä ja byrokratiassa estää "yhden lainkuuliaisen hommaamasta aseet koko jengille"?

Jokainen lupa käy valmistelun läpi, joka sisältää tapauskohtaisen harkinnan.
Luotan kansalaisena enemmän tähän kuin kertaluontoiseen läpivalaisuun lupakassalla.

Muutaman vuosikymmenen ihmistuntemuksella olen itse sitä mieltä, että aseet on yleisellä tasolla Suomessakin hyvä etuoikeus, mutta ei hyvä perusoikeus.
Se kuinka ylipäätään lupien ja poikkeuslupien käsittely kansallisesti rauhan aikana tehdään, vaatisi kyllä tarkastelua vähintään tiettyjen metsästysaseiden kohdalla.

 

[Berkele]

Jokainen lupa käy valmistelun läpi, joka sisältää tapauskohtaisen harkinnan.
Luotan kansalaisena enemmän tähän kuin kertaluontoiseen läpivalaisuun lupakassalla.

Muutaman vuosikymmenen ihmistuntemuksella olen itse sitä mieltä, että aseet on yleisellä tasolla Suomessakin hyvä etuoikeus, mutta ei hyvä perusoikeus.
Se kuinka ylipäätään lupien ja poikkeuslupien käsittely kansallisesti rauhan aikana tehdään, vaatisi kyllä tarkastelua vähintään tiettyjen metsästysaseiden kohdalla.

Eipä uskoisi, että tällaisellakin palstalla löytyy välineen demonisoijia. Nimen omaan nykyinen systeemihän ei juuri mitenkään läpivalaise aseen käyttäjää. Ainoastaan väline syynätään. Tai tarkemmin monissa paikoissa pyritään löytämään syy millä välinettä ei voitaisi myöntää. Henkilön soveltuvuutta ei yleisen rekisteritarkistuksen lisäksi sortata yleensä yhtään mitenkään.

 

[SJ]

Eipä uskoisi, että tällaisellakin palstalla löytyy välineen demonisoijia. Nimen omaan nykyinen systeemihän ei juuri mitenkään läpivalaise aseen käyttäjää. Ainoastaan väline syynätään. Tai tarkemmin monissa paikoissa pyritään löytämään syy millä välinettä ei voitaisi myöntää. Henkilön soveltuvuutta ei yleisen rekisteritarkistuksen lisäksi sortata yleensä yhtään mitenkään.

Ai ei "läpivalaise?" Niillä haastatteluilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, tai että tietyt aseet vaativat puoltoa seuran koulutusvastaavalta? Tai sillä seikalla, että luvan hakemisen jälkeen tuttavat/työkaverit/vähemmän tutut käyvät moikkaamassa että "sie hait kuulemma aselupaa".

Mitä ihmettä sinä oikein tarkoitat tuolla sanalla?

 

[Berkele]

Ai ei "läpivalaise?" Niillä haastatteluilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, tai että tietyt aseet vaativat puoltoa seuran koulutusvastaavalta? Tai sillä seikalla, että luvan hakemisen jälkeen tuttavat/työkaverit/vähemmän tutut käyvät moikkaamassa että "sie hait kuulemma aselupaa".

Mitä ihmettä sinä oikein tarkoitat tuolla sanalla?

Haastattelussa ei tarvitse käydä, kuin poikkeustapauksissa. Itse olen käynyt haastattelussa ensimmäistä asetta hakiessa ja toisen kerran ensimmäistä pistoolia hakiessa. Ja siitä on aikaa, niin aseissa kuin vuosissa mitattuna.

Ensinnäkin se on ampuma-asekouluttajan todistus harrastuksesta tai harrastuksen jatkumisesta. Se ei ole mikään "puolto". Toiseksi, se ei kerro yhtään mitään. Aak:n pitää kirjoittaa todistus, jos kysyjä esittää luotettavan oloiset todisteet harrastuksesta. Kolmanneksi, aak:n todistus koskee hyvin pientä osaa aseluvista. Luovuin kyseisestä "luottamustehtävästä", koska koko himmeli on erittäin epäilyttävä ja epämiellyttävä.

Loput argumentistasi on puppua tai virkarikos. Toivottavasti puppua. Henkilötodistelu luotettavuudesta oli 90-luvulla vielä käytössä. Tuon kaltaisesta toiminnasta ehdottomasti tutkintapyyntöä vetämään.

 

[Jorde]

Ensinnäkin se on ampuma-asekouluttajan todistus harrastuksesta tai harrastuksen jatkumisesta. Se ei ole mikään "puolto". Toiseksi, se ei kerro yhtään mitään. Aak:n pitää kirjoittaa todistus, jos kysyjä esittää luotettavan oloiset todisteet harrastuksesta. Kolmanneksi, aak:n todistus koskee hyvin pientä osaa aseluvista. Luovuin kyseisestä "luottamustehtävästä", koska koko himmeli on erittäin epäilyttävä ja epämiellyttävä.

Itse päätin kurssin jälkeen että en edes ala kyseiseen virkaan koska vastuu kysymyklset olivat auki...

 

[ltnFred]

Haastattelu on ainoa prosessin kohta missä virkavastuulla lupia myöntävä taho voi tavata luvanhakijan ja edes hieman raapaista rekisteriä syvemmältä minkälainen hyvä/pahalaatuinen persoonallisuushäiriö on hankinnan taustalla.

Harrastuksen jatkuminen pitää osoittaa koska direktiivi ja poikkeus normaalista, ja se on ulkoistettu AAK:lle varmaan ihan syystä - resurssit. Ampumapäiväkirjojen tutkiskelu laitoksella päätyönä tai pahimmassa tapauksessa joku viranomaisen ylläpitämä rekisteri ampumatapahtumista olisi aika huonoja vaihtoehtoja. Direktiivin tarkoitus on pitää aseet niille tarkoitetussa käytössä jotta ne eivät lähde itsekseen kuljeksimaan Pariisin lähiöissä.

Kaiken tuon voisi tehdä paremmin ja niin että vastuut olisivat selvempiä, mutta toistaiseksi en ole itse nähnyt esitettävän parempia toteutuskelpoisia ehdotuksia.. se ei tarkoita ettei systeemissä olisi vikoja tai mahdollisuuksia vähintään osaoptimointiin.

 

[Erik]

Direktiivin tarkoitus on pitää aseet niille tarkoitetussa käytössä jotta ne eivät lähde itsekseen kuljeksimaan Pariisin lähiöissä.

Direktiiviähän tosiaan perusteltiin tällä, mutta direktiivin startanneen "yksittäistapauksen" tapauksessa yksikään käytetty ase ei ollut laillisesti hankittu metsästys- tai urheiluase. Direktiivin lipas/ervaosa on viety aselakiin eri euromaissa varsin eri tavoin, kuin Suomessa. Joissain poikkeuksen piirissä ovat käytännössä kaikki urheiluampujat. Osa maista - kuten ymmärtääkseni ainakin Tsekki, Slovakia ja Ruotsi - taas ovat katsoneet olevansa itsenäisiä valtioita joiden perustuslaillisia vapauksia eivät muiden laatimat ja päättämät direktiivit pompottele, eivätkä ole vieläkään muuttaneet lakejaan.

edit: ajatuksena tässä siis se, että Suomen laki ja tulkinnat päätetään Suomessa, ei Brysselissä. Bryssel on pelkkä kätevä syntipukki, kun oikeat syylliset sekavalle ja epätasa-arvoiselle ja hallintoalamaisen näkövinkkelistä usein vaikeasti suunnistettavalle ja ennustettavalle aselaki ja -käytäntöhimmelille löytyvät lähempää.

 

[Berkele]

Haastattelu on ainoa prosessin kohta missä virkavastuulla lupia myöntävä taho voi tavata luvanhakijan ja edes hieman raapaista rekisteriä syvemmältä minkälainen hyvä/pahalaatuinen persoonallisuushäiriö on hankinnan taustalla.

Harrastuksen jatkuminen pitää osoittaa koska direktiivi ja poikkeus normaalista, ja se on ulkoistettu AAK:lle varmaan ihan syystä - resurssit. Ampumapäiväkirjojen tutkiskelu laitoksella päätyönä tai pahimmassa tapauksessa joku viranomaisen ylläpitämä rekisteri ampumatapahtumista olisi aika huonoja vaihtoehtoja. Direktiivin tarkoitus on pitää aseet niille tarkoitetussa käytössä jotta ne eivät lähde itsekseen kuljeksimaan Pariisin lähiöissä.

Kaiken tuon voisi tehdä paremmin ja niin että vastuut olisivat selvempiä, mutta toistaiseksi en ole itse nähnyt esitettävän parempia toteutuskelpoisia ehdotuksia.. se ei tarkoita ettei systeemissä olisi vikoja tai mahdollisuuksia vähintään osaoptimointiin.

Nyt aletaan olla lähellä villakoiran ydintä.

Haastattelu on tosiaan ainoa todellinen viranomaisen työkalu arvioida henkilöä tällä hetkellä.

Täytyy ymmärtää, että koko ajan tiukentuvilla direktiiveillä ei ole mitään muuta todellista tarkoitusta, kuin lopettaa aseharrastus ja yksityinen aseenomistus. Luulisi maanpuolustusfoorumilla löytyvän ymmärrys tämän tarkoituksen haitallisuudesta.

Paljon parempia ehdotuksia on olemassa. Kannattaa tutustua erityyppisiin asekorttiehdotelmiin.

 

[Rauhantekijä]

Kun nykyinen aselaki koetaan monessa suhteessa olevan vinossa ja epäreilu ampujia kohtaan, niin millä menettelyllä sitä lakia voisi saafa muutetuksi?

Ympäröivä maailmamme osoittaa, että ainakin reservin harjoittelua tulisi edistää ja aseluvan saantia helpottaa.

Miten muutos lähtee käyntiin ?
.

 

[Aarne1]

Kun nykyinen aselaki koetaan monessa suhteessa olevan vinossa ja epäreilu ampujia kohtaan, niin millä menettelyllä sitä lakia voisi saafa muutetuksi?

Ympäröivä maailmamme osoittaa, että ainakin reservin harjoittelua tulisi edistää ja aseluvan saantia helpottaa.

Miten muutos lähtee käyntiin ?
.

Koetaan on eri asia kuin että se on. Itse olen saanut kaikki luvat "mutkattomasti" mitä olen uuden lain aikana hakenut. Määräaikaisia uudistanut toistaiseksi voimassa oleviksi.

Aseluvan saa helposti, kun hoitaa oman hommansa, joka ei paljoa vaadi.

Reservin harjoitteluun vastaus on KH VEH MPK ja omat toimet fysiikan suhteen.

 

[Berkele]

Koetaan on eri asia kuin että se on. Itse olen saanut kaikki luvat "mutkattomasti" mitä olen uuden lain aikana hakenut. Määräaikaisia uudistanut toistaiseksi voimassa oleviksi.

Aseluvan saa helposti, kun hoitaa oman hommansa, joka ei paljoa vaadi.

Reservin harjoitteluun vastaus on KH VEH MPK ja omat toimet fysiikan suhteen.

Riippuu myös erittäin paljon paikkakunnasta. Tässä on ihan lähipiirissä ollut jos jonkinlaista vääntöä päivänselvien lupien kanssa. Oikeudessa puidaan tälläkin hetkellä yhtä kaverin lupaa. Saa nähdä mikä on lopputulema. Sekin on niin tuurista kiinni miten ho käsittelee näitä asioita.

Kyllähän suuri osa luvista heltiää vielä ihan järkevällä tasolla, mutta koko ajan on hivuttauduttu hankalampaan päin. Vähitellen saadaan täyskielto, jos ei kunnon ryhtiliikettä synny.

Vaikea se on kelkkaa kääntää, kun ohjaksissa ei ole mielenkiintoa muuhun kuin harrastuksen vähittäiseen poistoon. Ehkä apua tilanteeseen voitaisiin hivuttaa sivureittiä reserviläispoikkeus pykälän avulla.

 

[Fisu]

Ai ei "läpivalaise?" Niillä haastatteluilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, tai että tietyt aseet vaativat puoltoa seuran koulutusvastaavalta? Tai sillä seikalla, että luvan hakemisen jälkeen tuttavat/työkaverit/vähemmän tutut käyvät moikkaamassa että "sie hait kuulemma aselupaa".

Mitä ihmettä sinä oikein tarkoitat tuolla sanalla?

AAK ei oikeastaan ole "seuran koulutusvastaava", se on vain harrastaja, jolle on annettu tittelin mukainen oikeus kirjoitella kaavanmukainen lappu. Järjestettyä koulutusta nämä eivät yleensä anna yhtään. Se on koska täytyy olla ja se kannattaa olla henkilö, joka on edes jotenkuten aktiivinen.

AAK ei varsinaisesti ota kantaa henkilöön itsessään. Vain sen verran, ettei kyseessä ole ilmiselvästi latvasta laho tapaus. Siinä vaiheessa ollaan jo aika huonossa tilanteessa, jos vasta AAK lippulappuasian yhteydessä ilmoittaa tällaisesta aseenomistajasta. AAK:n ei täydy edes tuntea henkilöä, käytännössä riittävää on seuran jäsenyys. Ja jos löytyy tarvittavat ampumakerrat, niin se on siinä sitten. Lappu olkaa hyvä. Niin ja AAK:lta ei myöskään edellytetä syväluotavaa ihmistuntemusta, tai sellaista kommunikointia, jolla voisi päätellä jotain henkilöstä.

Pitkälti ne henkilöön liittyvät syyt, joilla voidaan evätä uusi lupa, niin käyvät myös olemassa olevien aseiden parempaan talteen ottamiseksi. Nämä taas ovat asioita, joiden on täytynyt jo tapahtua. Näin asekohtaisen lupaharkinnan perusteluksi jää enää ainoastaan se, että halutaan rajoittaa aseiden määrää.

 

[Rauhantekijä]

AAK ei oikeastaan ole "seuran koulutusvastaava", se on vain harrastaja, jolle on annettu tittelin mukainen oikeus kirjoitella kaavanmukainen lappu. Järjestettyä koulutusta nämä eivät yleensä anna yhtään.

Onhan se vähän hassua että on henkilö nimikkeellä Ampuma-asekouluttaja mutta ei kuitenkaan mitään kouluta. Kaikki tietää tilanteen vääristymän, mutta tätä vaan yleisesti jatketaan. Hölmölää viranomaisten taholta.
.

 

[Aarne1]

Riippuu myös erittäin paljon paikkakunnasta. Tässä on ihan lähipiirissä ollut jos jonkinlaista vääntöä päivänselvien lupien kanssa.

Tuo on THE ongelma. Kun ei ole edes tulkintakysymys, vaan osaamattomuus, ehkä pahimmassa tapauksessa mielivalta.

 

[Rauhantekijä]

Koetaan on eri asia kuin että se on.
Aseluvan saa helposti, kun hoitaa oman hommansa, joka ei paljoa vaadi.

Mä luulen että eniten narisee ne jotka haluu aseita mutta eivät halua tehdä töitä res toiminnassa sen aseen eteen. Toki sekin kun heti ei saa puoliautomaattia ekaks aseeksi. Onhan se kauhee tilanne joo....