Asevelvollisuuden pitää muuttua

Niin, olisi toivottavaa, että fokus säilyisi kejun aloitusviestin peruskysymyksissä. On selvää, että taloudelliset edellytykset vaikuttavat asioiden järjestämisen mahdollisuuksiin, mutta ne voisi ehkä mainita lyhyesti kertomalla, tarvitaanko rahaa nykyistä enemmän mallin toteuttamiseen vai ei.

Kyllä, rahaa tarvitaan lisää. Sen sijaan kansantaloudelle rasitus pienenee. Nämä kaksi eivät ole ristiriidassa, koska nykymallissa iso osa kustannuksesta kansantaloudelle tehdään rahatalouden ulkopuolella (=ilmaisena pakkotyönä).

Se malli itsessään eli millaisia määriä ja miten koulutettuja ja muodostettuja joukkoja sillä saadaan aikaiseksi on tärkeä ja sitä voisi koettaa kuvata mm. sillä tavalla, että kun malli on selitetty, pohdittaisiin, kuinka se vastaa erilaisiin uhkakuviin, joita täällä niin ikään on tarkoitus käsitellä. Mikäli saatte kehitettyä mallin, antakaa sille nimi (esim. TMPR*) ja vaikka versionumero, mikäli malli kehittyy tai muuttuu matkan varrella.

Oma TMPR on kuvattu pääpiirteissään jo sivulla 1. Tietenkään siinä esitettyjä lukuja ei ole hakattu kiveen, vaan niitä voi muuttaa tarvittaessa.

Mutta ihan oikeasti, en usko, että täältä löytyy sellaista ammattiosaamista, että näitä asioita voisi juuri yksityiskohtaisemmalle tasolle viedä ja väännellä siitä tai tästä it-järjestelmästä tai torjuntahävittäjästä. Näitä kysymyksiä varten on sitten omat keskustelunsa kalustoketjuissa. Minusta tässä ketjussa asioista on pakko keskustella varsin abstraktilla tasolla, jos lähtökohtana on se, että kaiken voi panna koko puolustussysteemissä uusiksi.
 
Miksi kansantalouden sotkeminen olisi OT? Mikä on se kriteeri, jolla eri järjestelmiä sinusta pitäisi arvioida? Minusta järjestelmien hyvyys tulee näkyviin juuri siinä, miten tehokkaasti ne käyttävät kansakunnan resursseja halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Tai toisin päin, jos puolustukseen satsattujen resurssien määrä on vakio, niin mikä keino tuottaa niillä parhaan puolustuksen. Jos kansantalous heitetään roskakoriin, niin sitten taivas on auki ja ne kaikki absurdit 100 MIRV-ydinohjustakin on pakko ottaa käsittelyyn samalle viivalle, vaikka juuri kansantaloudellinen laskelma siivoaisi ne välittömästi pois relevantteina vaihtoehtoina.



Tarkalleen miten tämä tehtäisiin? Olen jo moneen kertaan sanonut, etten itse ole oikea henkilö arvioimaan sitä, miten tehokas puolustusjärjestelmä jokin systeemi on. Ja väitän, ettei sitä ole kukaan täällä kirjoittavista. Oikeat herrat istuvat pääesikunnassa. Tässä ketjussa on ehdotettu keino, jolla heidät saadaan tähän ottamaan rehellisesti kantaa.



Vaikuttaa siltä, ettet ymmärrä, mitä kansantaloudellisella tehokkuudella (ei edullisuudella) tarkoitetaan. Sillä tarkoitetaan sitä, että haluttu tulos tuotetaan mahdollisimman vähillä resursseilla. Avainsanana tuo haluttu tulos. Sinulla on ajattelussasi ihan sama vika kuin @Sardaukar :illa, joka väitti, että haluan alasajaa maanpuolustuksen. En halua. Haluan, että se tuotetaan kansakunnan resurssien kannalta mahdollisimman tehokkaasti. Ja tätä asiaa taas ei voi käsitellä ilman, että käsitellään kansantaloutta.

No sinä jaksat tuota jauhaa. Ihan sama mulle. Mutta kun se sinun mallisi sellaisena kuin sen esität, ei kykene vastaamaan siihen perustehtävään, eli niihin uhkiin. Se pitää ensin selvittää ja sitten voit miettiä niitä kustannuksia jne.
 
@roopeluhtala pitää määriä toissijaisina. Kyllä ne aika määrääviä ovat, ihan miten pienellä porukalla tahansa ei vaan pärjätä. Sitä riittävää määrää ja tietysti sille riittävää varustustahan täällä haetaan. sitten katsotaan, paljonko se maksaa ja jos ei fyrkat riitä, niin sitten mietitään, mistä karsitaan. karsintamahdollisuuksiahan on sitten useita...
 
No sinä jaksat tuota jauhaa. Ihan sama mulle. Mutta kun se sinun mallisi sellaisena kuin sen esität, ei kykene vastaamaan siihen perustehtävään, eli niihin uhkiin. Se pitää ensin selvittää ja sitten voit miettiä niitä kustannuksia jne.
Millä auktoriteetillä sinä nyt olet sanomassa, ettei mallini pystyisi vastaamaan "perustehtävään"? Itse olen koittanut olla nöyrä tämän puolen suhteen siinä mielessä, etten todellakaan väitä omaavani sitä strategian tuntemusta, mitä PV:n kenraaleilla on, mutta sinulle oman tietämyksesi heidän tasolleen nostamisessa ei tunnu olevan mikään ongelma.
 
Siksi, koska se sisältää liian suuren epävarmuustekijän. Eli sen, paljonko niitä koulutettavia saadaan riviin vuosittain. Lähin vertailukohta tuohon riviin saataviin on Ruotsi, missä on pahasti jääty jopa suunnitelmista. Ja heidän 50000+ porukkansa perustehtäväksi määritettiin kansainväliset tehtävät. Tässäkin topikissa Suomen PV:n perustehtäväksi on jo määritetty oikeita uhkia eikä kv. tehtäviä. En minä ole sen kummempi auktoriteetti, mutta ei tuohon mitään auktoriteettia tarvitakaan. Liian suuri muuttuja mukana...
 
@s91 , siksi, koska mallisi sisältää liian suuren epävarmuustekijän, eli sen paljonko niitä koulutettavia saataisiin vuosittain riviin. Muuta mun ei tarvinne vastata. Auktoriteetti, kenraali saatikka mikään muukaan strategi tai taktikko en ole. Mutta epävarmuudestekijän kyllä tunnistan ja sen ovat täällä tunnistaneet useat muutkin. Joten pysypä nyt housuissasi.
 
Siksi, koska se sisältää liian suuren epävarmuustekijän. Eli sen, paljonko niitä koulutettavia saadaan riviin vuosittain. Lähin vertailukohta tuohon riviin saataviin on Ruotsi, missä on pahasti jääty jopa suunnitelmista. Ja heidän 50000+ porukkansa perustehtäväksi määritettiin kansainväliset tehtävät. Tässäkin topikissa Suomen PV:n perustehtäväksi on jo määritetty oikeita uhkia eikä kv. tehtäviä. En minä ole sen kummempi auktoriteetti, mutta ei tuohon mitään auktoriteettia tarvitakaan. Liian suuri muuttuja mukana...
Minun mallini lähti siitä, että vm-palvelusta maksettavaa korvausta korotetaan niin kauan, että saadaan riittävä määrä ukkoja riviin. Kuten jo todettua, tässä ei edes puhuta kansantalouden tasolla lisätaakasta, vaan tulonsiirrosta.

Mitä Ruotsiin tulee, niin heidän mallinsa ei ole sama kuin minun mallini. Heidän mallinsa on paljon lähempänä pysyvää ammattiarmeijaa.
 
@s91, loputtomiin sitä korvausta ei voi nostaa, joten siinä se suuri epävarmuus piilee. Siksi et pysty malliasi vakuuttamaan.
 
@s91 , siksi, koska mallisi sisältää liian suuren epävarmuustekijän, eli sen paljonko niitä koulutettavia saataisiin vuosittain riviin.

Tuota kysymystä silmälläpitäen panin pystyyn sen äänestyksen, jossa mp-nettiläiset arvioivat sitä, miten paljon riviin tulisi väkeä, jos rikosoikeudellinen rangaistus intin käymättömyydestä poistettaisiin laista. Ja keskiarvo pyöri jossain yli 50%:ssa. Tuo olisi reilusti enemmän kuin minun mallini tarvitsisi, eikä tässä olisi edes huomioitu taloudellista palkkiota eikä sitä, että naisten määrä todennäköisesti lisääntyisiä, jos touhusta alettaisiin maksaa kunnon palkkaa. Tuo on siis mp-netin lukijoiden käsitys asiasta.
 
@s91, loputtomiin sitä korvausta ei voi nostaa, joten siinä se suuri epävarmuus piilee. Siksi et pysty malliasi vakuuttamaan.
Kaikkiin malleihin liittyy epävarmuus, myös nykyiseen. Mikään ei takaa 100%:n todennäköisyyttä sille, ettei seuraavissa kutsunnoissa puolet nuorista miehistä ilmoittaudu sivareiksi.

Toinen juttu on sitten se, että ehdotin, että malliini ei edes siirryttäisi kertarysäyksellä, vaan niin, että PV:lle lyötäisiin iso tukku rahaa kouraan, jonka se voi käyttää siihen, että nykymäärälle varusmiehiä aletaan maksaa kunnon taloudellinen korvaus palvelustaan tai sitten se voi vähentää vm-määriä ja käyttää ne rahat johonkin muuhun. Oma veikkaukseni on, että PV valitsisi määrien vähentämisen.

Kolmanneksi, tarkalleen mikä estää sen korvauksen nostamisen niin korkeaksi, että saadaan tarpeeksi varusmiehiä? Emmehän me toimi lääkärien tai opettajienkaan kohdalla niin, että tarjoamme jonkun palkan ja jos sillä ei sitten tule tarpeeksi lääkäreitä ja opettajia, niin sitten panemme sairaalat ja koulut kiinni. Todellisuudessa palkkioiden korottaminen johtaa siihen, että useampi ihminen hakeutuu siihen hommaan ja niin kävisi myös maanpuolustuksessa.
 
Minun mallini lähti siitä, että vm-palvelusta maksettavaa korvausta korotetaan niin kauan, että saadaan riittävä määrä ukkoja riviin.

Mikähän siinä on että malli ei saa täällä kannatusta? Tilanne on näin

balance-320x182.jpg


.
 
No siinä @s91 mallissa ja nykyisessä mallissa on kyllä se perustavaa laatua oleva ero, että nykymallilla on riviin saatu vuosittain riittävästi porukkaa jo vuosikymmeniä. Eli siitä on näyttöä. @s91 mallista ei ole mitään näyttöä olemassa.
 
Hmm. Koetanpa asetella sanojani paremmin. Ainakin vähän.

1. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä on joukkojen määrien erittelystä. Vaikka pohdinnan tuloksena saataisiin kunkin aselajin sopivasta miesmäärästä yhteisymmärrys, tämä määrä voi olla kuitenkin jo ensi vuonna vääränkokoinen. 2. Ja jos Suomi saa edullisesti jotain tiettyä puolustusmateriaalia, niin tämän materiaalin käyttöön kannattaa luonnollisesti kouluttaa lisää joukkoja.

3. Ylipäätään kaikkien hankintojen ja koulutusmäärien järkevyyteen vaikuttavat kustannukset. Materiaalia ja joukkoja kannattaa hankkia lisää kustannustehokkuusjärjestyksessä, eli ostaa puolustuskykyä ensin sieltä mistä sitä saa halvimmalla suhteessa hyötyyn. Ei määriä voi lyödä lukkoon ilman että tiedetään hintoja, sillä hinnat vaikuttavat siihen, paljonko kutakin puolustushyödykettä kannattaa hankkia.

4. Järkevämpää olisi määrien sijasta miettiä, minkälaisella päätöksentekomallilla saadaan puolustus järjestettyä siten, että maanpuolustuksen asiantuntijat miettivät sopivat joukkojen ja materiaalin määrät, eikä siihen tarvitse käyttää aikaa jossain keskustelufoorumilla. Tämä onnistuu siten, että päättäjät pitävät huolta, että työvoiman ja muiden yhteiskunnan resurssien (kuten esim. maa-alueiden) hintalaput ovat oikein asetettu, ja asiantuntijat sitten pääsevät optimoimaan puolustuskykyä annetulla budjetilla.

1. En tarkoittanut atomitasoa, jonkinlaisesta joukkojen kokonaismäärästä voidaan päätellä, mitä pystytään tekemään, sama juttu materiaalin suhteen. Puolustusratkaisuja ei mielestäni voida tehdä aikaa vasten tarkasteltuna kvartaalimallilla, niissä täytyy rakentaa pidemmälle ulottuvia kaaria suorituskyvylle.

2. Eli jos saadaan halvalla älytön kasa ruotsalaisia käytettyjä sinisiä lippiksiä niin ostetaan niitä ja koulutetaan porukka käyttämään niitä? Catch my drift? No, jos saadaan halvalla tavaraa, joka on oikeasti tarpeellista, niin asia on tietysti kuten kirjoitit. Leopard -panssarivaunujen hankkiminen oli loistokauppa.

3. Halpuuden ja hyötysuhteen voi ottaa huomioon, mutta puolustuksen eri osa-alueiden muodostaman kokonaisuuden hahmottaminen on tässä tärkeintä. Ihan mitä tahansa järjestelmiä yms. ei kannata ostaa.

4. Eikös meillä ole tehty juuri näin? PV toivoo jotakin ja sen jälkeen "asiantuntijat" päästetään optimoimaan budjettia ja sitä myöten puolustuskykyä. Jos joku kehittää vapaa-aikanaan hyvän ja oikeasti isänmaan etua palvelevan ja toimivan mallin, niin voihan joku noheva poliitikko koettaa hakea nostetta sillä? ;)


@s91 on esittänyt ketjun alkusivuilla yhden vaihtoehtoisen mallin (ja sellaisiahan tässä ketjussa haetaan). Voi olla, etten ole sisäistänyt kaikkea kirjoitettua, mutta mielestäni puolustusmallin toimivuuden testaus jämähti kiistelyyn vapaaehtoisten määrästä. Korjatkaa jos olen väärässä. Tunnustan, että olen itse epäilevä Tuomas tässä vapaaehtoisuusasiassa johtuen siitä, että ihminen on yleensä laiska ja mukavuudenhaluinen, mutta voihan olla hyvinkin niin että olen väärässä.

Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että malli on myös käsittelemättä erilaisiin uhkakuviin ja niistä selviämiseen nähden.

Kyllä, rahaa tarvitaan lisää. Sen sijaan kansantaloudelle rasitus pienenee. Nämä kaksi eivät ole ristiriidassa, koska nykymallissa iso osa kustannuksesta kansantaloudelle tehdään rahatalouden ulkopuolella (=ilmaisena pakkotyönä).

Oma TMPR on kuvattu pääpiirteissään jo sivulla 1. Tietenkään siinä esitettyjä lukuja ei ole hakattu kiveen, vaan niitä voi muuttaa tarvittaessa.

1. Mutta ihan oikeasti, en usko, että täältä löytyy sellaista ammattiosaamista, että näitä asioita voisi juuri yksityiskohtaisemmalle tasolle viedä ja väännellä siitä tai tästä it-järjestelmästä tai torjuntahävittäjästä. Näitä kysymyksiä varten on sitten omat keskustelunsa kalustoketjuissa. 2. Minusta tässä ketjussa asioista on pakko keskustella varsin abstraktilla tasolla, jos lähtökohtana on se, että kaiken voi panna koko puolustussysteemissä uusiksi.

1. Yleinen taso riittää, intetään kalustosta asiaankuuluvissa ketjuissa enemmän tai vähemmän nojatuolin pohjaan tukeutuen.
2. Yleinen taso riittäää varsin hyvin, nyt ollaan välillä dada -taiteen puolella.
 
Viimeksi muokattu:
Samanlainen epäilevä Tuomas olen minäkin. Ja mielestäni maanpuolustuksen ollessa kyseessä, pitää kaikki epävarmuustekijät minimoida. Käytettävissä oleva koulutettu sotilaiden määrä on yksi niistä tekijöistä, missä ei saa olla epävarmuutta. Samoin on koulutuksen laatu ja riittävyys. Laatua en tohdi epäillä, mutta riittävyys nykyisillä palvelusajoilla ja KH määrillä pistää miettimään.
 
Mikähän siinä on että malli ei saa täällä kannatusta?

Tämä olisi kiva tietää. Sitä mallini "insinöörimäistä" analysointia täällä on harrastettu varsin vähän, vaikka Roopen sanoin "PV-mäistä" huutamista onkin tullut pilvin pimein.

Osin veikkaan monella kysymyksessä olevan sama virhetulkinta kuin, minkä @Sardaukar toi esiin, eli luullaan, että minä vastustan maanpuolustusta, jolloin tietenkin mikä tahansa, mitä minä ehdotan nähdään siinä valossa, että siinä tarkoituksena on maanpuolustuksen alasajo.

Tilanne on näin
balance-320x182.jpg

Objektiiviset faktat eivät ole kiinni huutoäänestyksestä. Jos mallini on huono, niin se on mahdollista osoittaa yhden ihmisen analyyttisellä kritiikillä. Se taas, että kymmenen ihmistä huutaa yhteen ääneen, että se on huono ja yksi (@Sardaukar) menee jopa kinuamaan modeilta minun bännäämistä, ei taas osoita yhtään mitään.
 
4. Eikös meillä ole tehty juuri näin? PV toivoo jotakin ja sen jälkeen "asiantuntijat" päästetään optimoimaan budjettia ja sitä myöten puolustuskykyä. Jos joku kehittää vapaa-aikanaan hyvän ja oikeasti isänmaan etua palvelevan ja toimivan mallin, niin voihan joku noheva poliitikko koettaa hakea nostetta sillä? ;)

Ei, nykyään ei PV:n optimoinneissa kansakunnan resurssit ole oikein näkyvissä. Tärkein puute on tietenkin se, että varusmiehet näkyvät PV:lle jos eivät nyt täysin ilmaisina (joutuu se ne edelleen majoittamaan, syöttämään ja kouluttamaan), niin ainakin reilusti alihintaisina. Jos varusmiehille maksettaisiin palvelusta kunnon taloudellinen korvaus ja tämä tulisi samasta budjetista kuin ne muutkin optimoinnissa käytettävät rahat, niin silloin asevelvollisten kustannus kansantaloudelle tulisi siinä optimoinnissa otettua oikeammalla tavoin huomioon. Tämä siis vaikka jatkettaisiin muuten täysin nykysysteemin mukaisesti (eli inttiin meno olisi edelleen pakollista jnpp.).

@s91 on esittänyt ketjun alkusivuilla yhden vaihtoehtoisen mallin (ja sellaisiahan tässä ketjussa haetaan). Voi olla, etten ole sisäistänyt kaikkea kirjoitettua, mutta mielestäni puolustusmallin toimivuuden testaus jämähti kiistelyyn vapaaehtoisten määrästä. Korjatkaa jos olen väärässä. Tunnustan, että olen itse epäilevä Tuomas tässä vapaaehtoisuusasiassa johtuen siitä, että ihminen on yleensä laiska ja mukavuudenhaluinen, mutta voihan olla hyvinkin niin että olen väärässä.

Jep, siitä on kiistelty, että tulisiko vapaaehtoiseen inttiin tarpeeksi väkeä. Jotta tässä olisi päästy vähän eteenpäin, panin toiseen ketjuun pystyyn äänestyksen, jossa kysyin, että kuinka suuren määrän varusmiehiä uskoisit tulevan inttiin, jos intin käymättömyydestä poistettaisiin rikosoikeudellinen rangaistus. En siis pannut mukaan edes mitään porkkanaa, mikä omasta mielestäni siihen tulisi panna. Ja siitä huolimatta mp-nettiläiset äänestivät keskimäärin, että yli 50% nykymäärästä olisi mahdollista saada käymään tuollainen intti. Minun on siis vaikea ymmärtää sitä marinaa minun ehdottamani systeemin ongelmista tämän asian suhteen, kun siinä tarvittaisin n. kolmannes nykymäärästä ja siinä tarkoituksena olisi pelkän vapaaehtoisuuden lisäksi käyttää porkkanana sitä, että palvelusta maksettaisiin kunnon korvaus. Minä en siis halunnut tuputtaa omaa kantaani (30% nykymäärästä) kellekään, vaan olin valmis siihen, että keskusteluun osallistuvat itse esittävät omat arvionsa ja sitten äänestävät ja sitten keskustelun lähtökohtana pidetään sitten jonkinlaista konsensuslukua.

Juuri kukaan ei ole esittänyt mitään hyviä argumentteja sitä vastaan, miksei nuoria olisi helppo saada lähtemään inttiin, jos siitä maksettaisiin oikein kunnon korvaus. Minusta se olisi esim. opiskelemaan meneville varsin mukava rahallinen apu, jonka turvin voisi opiskella täyspäiväisesti joutumatta sen puoleen ottamaan opintolainaa kuin paiskimaan töitä opiskelun ohessa.

Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että malli on myös käsittelemättä erilaisiin uhkakuviin ja niistä selviämiseen nähden.

Oma käsitykseni on se, että kaikkiin vähemmän totaaleihin uhkakuviin (strateginen isku tai toiminta lähialueilla) vapaaehtoinen systeemi olisi täysin ylivoimainen joustavuutensa vuoksi. Keskustelu on koskenut pääosin sitä isointa uhkaa, eli täysmittaisen hyökkäyksen torjunta, minkä kohdalla sen hyvyys verrattuna asevelvollisuusmalliin ei ole niin selvä. Itse olen koittanut nostaa tämän suhteen käteni pystyyn, koska en ole mikään PV:n kenraali ja koittanut tuoda esiin sitä, että kun PV:lle valintatilanne esitetään oikein, niin he myös valitsevat kansakunnan resurssien kannalta parhaan vaihtoehdon.

1. Yleinen taso riittää, intetään kalustosta asiaankuuluvissa ketjuissa enemmän tai vähemmän nojatuolin pohjaan tukeutuen.
2. Yleinen taso riittäää varsin hyvin, nyt ollaan välillä dada -taiteen puolella.

Jep, yleisellä tasolla olen tätä koittanut pyörittää.
 
No siinä @s91 mallissa ja nykyisessä mallissa on kyllä se perustavaa laatua oleva ero, että nykymallilla on riviin saatu vuosittain riittävästi porukkaa jo vuosikymmeniä. Eli siitä on näyttöä. @s91 mallista ei ole mitään näyttöä olemassa.
Jos tämä on lähtökohta, niin yhteiskunnassa ei ole mahdollista tehdä missään asiassa mitään muutoksia, koska minkään asian kohdalla emme voi tietää varmuudella, miten uudessa tilanteessa asiat sujuvat. Tätäkö ehdotat tulevaisuuden politiikan harjoittamiseksi. Jatketaan vain samalla linjalla, koska muutosten vaikutuksista meillä ei ole täyttä varmuutta.
 
Kuten olen sanonut, suurin huoli mulla on se epävarmuustekijä tuossa @s91 mallissa. Se on mielestäni liian iso riski otettavaksi. Ihan omilla "insinööriaivoillani" olen sitä pohtinut ja tuohon tulokseen olen tullut. Minäkin toivon lisää rahaa maanpuolustukseen, mutta olen siinä aika skeptinen.
Ja kannattaa myös miettiä sananlaskua "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Ihan vaan tuohon "PV:n huutamiskulttuuriin" viitaten.
Riidassa on aina kaksi osapuolta ja useimmiten molemmissa on syytä.
Ylimielisyyteen ei kannata kenenkään sortua...
 
Jos tämä on lähtökohta, niin yhteiskunnassa ei ole mahdollista tehdä missään asiassa mitään muutoksia, koska minkään asian kohdalla emme voi tietää varmuudella, miten uudessa tilanteessa asiat sujuvat. Tätäkö ehdotat tulevaisuuden politiikan harjoittamiseksi. Jatketaan vain samalla linjalla, koska muutosten vaikutuksista meillä ei ole täyttä varmuutta.

Oletko nyt tosissasi...? Älä ala heti yleistää asioita. En ole väittänyt, etteikö riskejä pidä ottaa. Niitä otetaan siellä missä voi ottaa. Maanpuolustuksessa niitä ei kannata ottaa. Sodassa toki on pakko ja joskus edullista, mutta ei muuten.
 
Samanlainen epäilevä Tuomas olen minäkin. Ja mielestäni maanpuolustuksen ollessa kyseessä, pitää kaikki epävarmuustekijät minimoida.

Mutta onko näin tehty? Minusta maanpuolustukseen liittyvä ylivoimaisesti suurin epävarmuustekijä on se, että emme tiedä, millaista sodankäynti tulisi mahdollisessa tulevaisuuden konfliktissa Suomen kohdalla olemaan. Viimeksi, kun Suomi oli mukana sodassa, asevelvollisuus toimi, mutta tästä on jo hyvin pitkä aika ja ennen kaikkea teknologia on sen jälkeen mennyt eteenpäin. Siis miten ajattelit minimoida sen epävarmuustekijän, että valmistaudumme tällä hetkellä ihan vääränlaiseen maanpuolustukseen?

Jos viime vuosikymmenien historiaa katsoo, huomaa, että sellaiset sodat, joissa toinen maa vain hyökkää toisen kimppuun sen vallatakseen ovat käytännössä kadonneet kokonaan. Viimeksi tällainen sota käytiin ehkä Irakin ja Kuwaitin välillä 1990. Ylivoimaisesti suurin osa muista sodista on ollut erinäköisiä sisällissotia tai puolisisällissotia (jossain maassa on vähemmistö, jonka tueksi sitten ulkopuoliset toimijat ryhtyvät sotatoimiin maan enemmistöä vastaan). Jos uhkia ajatellaan, niin onko edes realistista ajatella, että se Suomen perusuhka, eli Venäjän hyökkäys koko Suomen valtaamiseksi, on edes kovin relevantti nykymaailmassa? Pitäisikö ajatella enemmän jotain ihan toisenlaisia uhkia?
 
Back
Top