Fremen
Greatest Leader
paskat.
Asevelvollisuuden pitää muuttua
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- asevelvollisuus
Sarek1
Ylipäällikkö
Roope on banaanisaarilla, mutta korjataan hieman tekstiä:
Meidän suomalaisten voidaan katsoa muodostavan yhden kansakunnan, joka toimii lisääntymiselimenä sukukypsässä iässä olevien osastensa osalta. Varusmiehet ja reserviläiset sekä ammattisotilaat ovat tämän kansakunnan olemassaoloa ulkoista hyökkäystä vastaan puolustavia soluja ja tarvittaessa näiden solujen antama uhri pitää yllä ja säilyttää tämän superorganismin kokonaisuutena elinkelpoisena. Tästä aiheesta on kirjoitettu jonkin verran mm. tässä ketjussa. Kannattaa lukea kyllä myös se Pukke -kirja. Aikuisten oikeesti.
Ja kannetaan sitten se korsi kekoon eikä sieltä pois.@Fremen : "Erittäin hyvin sanottu siellä takana."
Honcho
SMLNKO M/83
Kylläpä uutisvirta on nyt tuskaisaa asevelvollisuuden vastustajille. Ja pitää vähän heti opponoida Roopea, kun tämä "vankeusrangaistuksen uhalla" esitetään taas kerran, vaikka pantahomminahan nämä totaalihankalien ihmisten sanktiot on täällä hoidettu. Vankeuttahan se on sekin, mutta on se silti hieman eri asia...
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ruotsi_asevelvollisuusarmeija-55761
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ruotsi_asevelvollisuusarmeija-55761
kimmo.j
Respected Leader
Hymyilytti lukea tuota Ruotsin uudistusta.
On Svedutkin tosi brutaaleja kun pakottavat nuoria ihmisiä tuollaiseen. Hups kun se ammattimainen maanpuolustus ei toiminutkaan yhtä hyvin kuin oli ajateltu.
Odotan suorastaan innolla selittelyitä.
Jälleen kerran voi onnitella Suomalaisia viisaudesta olla seuraamatta Ruotsia kaikessa.
On Svedutkin tosi brutaaleja kun pakottavat nuoria ihmisiä tuollaiseen. Hups kun se ammattimainen maanpuolustus ei toiminutkaan yhtä hyvin kuin oli ajateltu.
Odotan suorastaan innolla selittelyitä.
Jälleen kerran voi onnitella Suomalaisia viisaudesta olla seuraamatta Ruotsia kaikessa.
yrjö
Ylipäällikkö
http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223767-asevelvollisuus-ei-halpa-eika-tehokas-jarjestelma
"Asevelvollisuus – ei halpa eikä tehokas järjestelmä
3.10.2016 07:06 Tuomas Tiainen
Suomessa on käytössä "yleinen" asevelvollisuus, jossa 18 vuotta täyttäneet miehet määrätään kutsunnoissa suorittamaan palvelus ennen 30 ikävuoden saavuttamista. Havaintojeni mukaan asevelvollisuutta pidetään yleisesti tehokkaana ja halpana järjestelmänä. Sitä se ei kuitenkaan ole: asevelvollisuuteen liittyy useita epäkohtia. Jos epäkohtien olemassaolo yleisesti myönnettäisiin, niiden korjaamiseksi ei tarvitsisi tehdä erityisen suuria muutoksia.
Vihreä liitto teki syyskuussa aloitteen asevelvollisuuden muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Ehdotus tyrmättiin heti monelta taholta – jotkut väläyttelivät jopa yleistä nuorten työvelvollisuutta, jonka ilmaisella työllä saadaan Suomi nousuun. Tällaisten näkökulmien esittäjät eivät voisi juuri enempää pihalla olla: ilmaista työtä ei ole olemassa. Kun arvioidaan työn kansantaloudellisia kustannuksia, pitää huomioida se vaihtoehtoinen tilanne, jossa pakkotyöhön käytettynä aikana tehtäisiin jotain muuta hyödyllistä, tuottavampaa työtä.
Asevelvollisuus syrjii sukupuolen perusteella. Perustuslain mukaan "ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen perusteella", ja asevelvollisuus kuitenkin koskee vain miehiä. Vaikka jo kahdenkymmenen vuoden ajan naiset on katsottu yhtä lailla kelpoisiksi osallistumaan asepalvelukseen, perustuslain vastaista käytäntöä jatketaan yhä, perinteen vuoksi.
Pakkotyö on kansantaloudellisesti tehotonta. Pakkotyö on työn muodossa kerätty vero. Tehokkain tapa kerätä veroja ei ole suoraan työnä – matala ja laaja, kaikkiin kohdistuva veropohja on tehokkaampi. Olisi parempi kerätä avoimella verolla se summa rahaa, jolla tarvittava määrä ihmisiä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevelvollisuutta voisi verrata siihen että valtion työntekijät saisivat käydä hakemassa lounaansa ilmaiseksi lähimmästä ruokakaupasta. Ja miksi poliiseja ei vain pakoteta ilmaiseksi töihin?
Valtion budjetissa näkyvän summan kannalta tulee toki "halvemmaksi" pakottaa miehet töihin, mutta kansantaloudellisesti ratkaisu on kalliimpi. Jos käytettäisiin järjestelmää, jossa valtio maksaa vapaaehtoisille palvelukseen hakeutuville sellaista päivärahaa, että palvelukseen hakeutuu riittävästi ihmisiä, samalla kansantaloudellisella hinnalla olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky. Asevelvollisuuden taloudellisia vaikutuksia on Suomessa analysoinut taloustieteilijä Panu Poutvaara.
Pakkotyön käyttäminen luo puolustusvoimiin vinoutuneen kulttuurin, jossa työvoimaa käytetään turhaan ja liian kevyin perustein. Taattu julkinen rahoitus ja kilpailun puute takaavat myös sen, että kukaan ei tunnu kunnioittavan järjestelmässä kiertävää omaisuutta. Oman varusmiespalvelukseni aikana sain esimerkiksi todistaa miten kantahenkilökunta nukkui talvella harjoituspäivien aikana käynnissä olevissa maastoautoissa.
Vastustan asevelvollisuutta, kannatan mahdollisimman tehokkaasti järjestettyä maanpuolustusta.Pahimmat asevelvollisuuden epäkohdat olisi mahdollista korjata järjestelmällä, jossa palvelukseen hakeutuminen on vapaaehtoista, ja palveluksesta maksetaan sellaista korvausta, että siihen hakeutuu riittävä määrä ihmisiä. Pakkotyöhön perustumattomassa järjestelmässä niillä kansantaloudellisilla resursseilla jotka asevelvollisuuteen tällä hetkellä laitetaan, olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky.
Tuomas Tiainen
https://www.facebook.com/tiainentuomas
https://twitter.com/tiainen_tuomas
Kirjoittaja on ehdolla Vantaan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa toukokuussa 2017."
"Asevelvollisuus – ei halpa eikä tehokas järjestelmä
3.10.2016 07:06 Tuomas Tiainen
Suomessa on käytössä "yleinen" asevelvollisuus, jossa 18 vuotta täyttäneet miehet määrätään kutsunnoissa suorittamaan palvelus ennen 30 ikävuoden saavuttamista. Havaintojeni mukaan asevelvollisuutta pidetään yleisesti tehokkaana ja halpana järjestelmänä. Sitä se ei kuitenkaan ole: asevelvollisuuteen liittyy useita epäkohtia. Jos epäkohtien olemassaolo yleisesti myönnettäisiin, niiden korjaamiseksi ei tarvitsisi tehdä erityisen suuria muutoksia.
Vihreä liitto teki syyskuussa aloitteen asevelvollisuuden muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Ehdotus tyrmättiin heti monelta taholta – jotkut väläyttelivät jopa yleistä nuorten työvelvollisuutta, jonka ilmaisella työllä saadaan Suomi nousuun. Tällaisten näkökulmien esittäjät eivät voisi juuri enempää pihalla olla: ilmaista työtä ei ole olemassa. Kun arvioidaan työn kansantaloudellisia kustannuksia, pitää huomioida se vaihtoehtoinen tilanne, jossa pakkotyöhön käytettynä aikana tehtäisiin jotain muuta hyödyllistä, tuottavampaa työtä.
Asevelvollisuus syrjii sukupuolen perusteella. Perustuslain mukaan "ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen perusteella", ja asevelvollisuus kuitenkin koskee vain miehiä. Vaikka jo kahdenkymmenen vuoden ajan naiset on katsottu yhtä lailla kelpoisiksi osallistumaan asepalvelukseen, perustuslain vastaista käytäntöä jatketaan yhä, perinteen vuoksi.
Pakkotyö on kansantaloudellisesti tehotonta. Pakkotyö on työn muodossa kerätty vero. Tehokkain tapa kerätä veroja ei ole suoraan työnä – matala ja laaja, kaikkiin kohdistuva veropohja on tehokkaampi. Olisi parempi kerätä avoimella verolla se summa rahaa, jolla tarvittava määrä ihmisiä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevelvollisuutta voisi verrata siihen että valtion työntekijät saisivat käydä hakemassa lounaansa ilmaiseksi lähimmästä ruokakaupasta. Ja miksi poliiseja ei vain pakoteta ilmaiseksi töihin?
Valtion budjetissa näkyvän summan kannalta tulee toki "halvemmaksi" pakottaa miehet töihin, mutta kansantaloudellisesti ratkaisu on kalliimpi. Jos käytettäisiin järjestelmää, jossa valtio maksaa vapaaehtoisille palvelukseen hakeutuville sellaista päivärahaa, että palvelukseen hakeutuu riittävästi ihmisiä, samalla kansantaloudellisella hinnalla olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky. Asevelvollisuuden taloudellisia vaikutuksia on Suomessa analysoinut taloustieteilijä Panu Poutvaara.
Pakkotyön käyttäminen luo puolustusvoimiin vinoutuneen kulttuurin, jossa työvoimaa käytetään turhaan ja liian kevyin perustein. Taattu julkinen rahoitus ja kilpailun puute takaavat myös sen, että kukaan ei tunnu kunnioittavan järjestelmässä kiertävää omaisuutta. Oman varusmiespalvelukseni aikana sain esimerkiksi todistaa miten kantahenkilökunta nukkui talvella harjoituspäivien aikana käynnissä olevissa maastoautoissa.
Vastustan asevelvollisuutta, kannatan mahdollisimman tehokkaasti järjestettyä maanpuolustusta.Pahimmat asevelvollisuuden epäkohdat olisi mahdollista korjata järjestelmällä, jossa palvelukseen hakeutuminen on vapaaehtoista, ja palveluksesta maksetaan sellaista korvausta, että siihen hakeutuu riittävä määrä ihmisiä. Pakkotyöhön perustumattomassa järjestelmässä niillä kansantaloudellisilla resursseilla jotka asevelvollisuuteen tällä hetkellä laitetaan, olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky.
Tuomas Tiainen
https://www.facebook.com/tiainentuomas
https://twitter.com/tiainen_tuomas
Kirjoittaja on ehdolla Vantaan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa toukokuussa 2017."
kimmo.j
Respected Leader
Tuomas ei huomannut, kuinka muullakin on todettu, ettei hänen ajatuksensa ole toimiva.
Yhteiskunnalla ei ole niin paljon rahaa, että rahalla voitaisiin houkutella tarpeeksi väkeä aseisiin. Ruotsalaiset huomasivat tämän ja yllätys asevelvollisuutta suunnitellaan palautettavaksi, mutta Tuomakselta ei tullut sanaakaan tästä. Ei tainnut sopia agendaan.
Edit: Tärkein syy kirjoitukseen on tietysti lähestyvät kuntavaalit.
Yhteiskunnalla ei ole niin paljon rahaa, että rahalla voitaisiin houkutella tarpeeksi väkeä aseisiin. Ruotsalaiset huomasivat tämän ja yllätys asevelvollisuutta suunnitellaan palautettavaksi, mutta Tuomakselta ei tullut sanaakaan tästä. Ei tainnut sopia agendaan.
Edit: Tärkein syy kirjoitukseen on tietysti lähestyvät kuntavaalit.
Tuossa on vain ymmärretty väärin ruotsalaisen selvittäjän raportin sisältö ja mihin pyritään.
Muistetaan ensinnäkin että Ruotsissa on varusmiespalvelus ollut vain hyllyllä, ja lainsäädäntö kokonaispuolustusvelvoitteesta on ollut voimassa koko ajan. Siitä aktivoitiin jo osa kun Ruotsi kutsui muutama sataa reserviläistä kertausharjoituksiin.
Nimenomaisesti nyt ei pyritä asevoimien lukumäärän kasvattamiseen lähivuosina, vaan asevoimien vakanssien (täyttämättä olevien sijoitusten) täyttämiseen muutaman vuoden tähtäimellä eteenpäin.
Ruotsin sodan ja rauhanajan asevoimien nimellinen vahvuus on tällä hetkellä noin 56 k joista 22 k on kodinturvaa. Tästä nimellisestä vahvuudesta on noin 65-70 % erilaisia sopimusreserviläisiä, siis kodinturvahenkilöitä, osa-aikaisia sotilaita (1kk/v palvelusta9 ja reservinupseereita (useita kertoja pidempi upseerikoulutus kuin RUK).
Suurimmat puutteet ovat osa-aikaisissa sotilaissa ja ryhmänjohtajissa (GSS/T), noin 6600 puuttuu. Täysipäiväisesti työskentelevien (GSS/K) osalta puuttuu 600. Myös kodinturvajoukoissa on paljon aukiolevia paikkoja. Tosin nyt on varusmieskoulutuksen saaneita paperilla sijoitettu aukioleviin toimiin, ja muutama sata on kertautettu. Ruotsissa on tosin sellainen laki, että jos henkilöllä on yli 10 v viimeisestä kertauksesta, tippuu hän sijoituksesta. Siellä alkaa raja tulemaan vastaan monella.
Kun nykyistä vapaaehtoisuuten perustuvaa rekrytointijärjestelmää suunniteltiin, arvioitiin että vuosittaain tavitan noin 4000 alokasta. Keskimäärin ollaan saatu noin 2500 alokasta. Tämä neljäntuhannen laskelma on kuitenkin ollut sikäli virheellinen että siinä on oletettu sotilaiden pysyvän 6-8 v toimessaan. Toteuma on olut noin 4 v.
Ruotsissa ikäluokka (naiset mukaanlukien) on noin 100 k.
Ruotsissa on jo nyt velvollisuus vastata nettikyselyn, jossa kartoitetaan kykyä ja halua toimia aseellisessa puolustuksesta. Kyselyyn on vastannut noin 70-80 k vuosittain. Näissä on löytynyt noin 22 k jotka olisivat sopivia ja halukkaita palvelukseen, mutta Ruotsiin puolustusvoimat eivät ole saaneet dataa näistä henkilöistä, jotta rekrytointitoimenpiteitä olisi voitu kohdistaa näihin.
Nyt siis ehdotetaan että siltä osin kuin vapaaehtoinen ammattiin rekrytointi ei onnistu, tulee valita tietty määrä, aluksi 4000 ja myöhemmin nousten 8000:een palvelukseen, mutta nämäkin ensisijaisesti vapaaehtoisista. Pidemmällä tähtäimellä tässä halutaan myös luoda 23 000 koulutetun reservi tappioiden ja muun varalta. Lisäksi ehdotetaan että tulevaisuudessa koulutetut sijoitetaan paikallisjoukkoihin, jotka toimisivat kodinturvajoukkoja täydentäen. Mitään lukuja tästä ei ole.
Osasyy rekrytoinnin ongelmiin on huono palkka ja se että Ruotsissa ei ole osattu markkinoida urapolkua, vaan monet kokevat että sotilaan maksimipalvelusaika 8 v tarkoittaa että sen jälkeen täytyy hakea uusi työ. Näinhän ei ole, vaan ennen tuota voi hakeutua johtajakoulutukseen.
Selvitys http://www.regeringen.se/globalasse...ning-av-det-militara-forsvaret_sou-201663.pdf on nyt jaettu n. 30 taholle lausuntoja varten ja vastausaika taisi olla tammikuun loppuun 2017.
Selvitys ehdottaa että 2017 17-vuotiaat velvoitetaan vastaaman nettikyselyyn, jossa selvitetään kykyä ja halua varusmiespalveluun. Näistä valittaisiin noin 15 000 mönstring-tilaisuuteen, joka on melkein sama kuinkutsunta, mutta sisältää myös fyysiset ja psyykkiset testit sekä prsykologin haastattelun. Näistä valitaisiin sitten vuodeksi 2018 4000 alokkaiksi uudelleenkäynnistettyyn varusmiespalveluun. Määrä kasvaisi sitten hitaasti, mutta lähinnä rekrytoinninin, ml upseerirekrytoinnin ja kodinturvan rekrytoinnin turvaamiseksi, ei varsinaisesti asevoimien laajentumisen tähtäävänä.
Tämä ehdotus on sukupuolineutraali, ja ehdotuksessa on, ettää palvelukseen kutsutaan kykyjen mukaan. eikä kiintiöitä aseteta. Kun Norjassa tehtiin palvelus sukupuolineutraaliksi, on suhdeluku ollut 2/3 miehiä ja 1/3 naisia. Norjassa on pakollinen, mutta käytännössä vapaaehtoinen palvelus, koska sinne saadaan vapaaehtoisena koko koulutettava määrä n. 8000. Norjan väkilukuhan on hiukan pienempi kuin Suomen. Noin 5 miljoonaa.
No, saattaa olla että saavat kiintiön täytetyä vapaaehtoisilla, kuten Norja, jossa miehitys vielä muistetaan.Hymyilytti lukea tuota Ruotsin uudistusta.
On Svedutkin tosi brutaaleja kun pakottavat nuoria ihmisiä tuollaiseen. Hups kun se ammattimainen maanpuolustus ei toiminutkaan yhtä hyvin kuin oli ajateltu.
Odotan suorastaan innolla selittelyitä.
Jälleen kerran voi onnitella Suomalaisia viisaudesta olla seuraamatta Ruotsia kaikessa.
Honcho
SMLNKO M/83
Kiitos hyvästä selvityksestä. Näinhän se tosiaan on että näillä toimilla ikäänkuin täytetään se tyhjiö SA-vahvuudessa jota ei erinäisistä syistä ole saatu täyteen ammattilaisilla. Ja todettava on, ettei maavoimien tarvitse olla Ruotsissa niin massiiviset kunhan meri- ja ilmavoimiin panostettaisiin kunnolla.
Suomen osalta en näe isojen muutosten olevan mahdollisia koska nimenomaan maavoimiin tarvitaan tuo 150k plus varamiehet oletettavasti myös jatkossa. Eikä tätä varmaan haluta tehdä palkan avulla koska halutaan porukkaa myös osaamiskäyrän yläpäästä. Vahva sotilaallinen traditio on myös tietty taustalla mutta jokin korrelaatio taistelukykyyn voidaan siitäkin vetää. Epätasa-arvoinenhan tuo on, sitä ei kiistää voi. Mutta puolustuskyky on allekirjoittaneelle tasa-arvon kannaltakin tärkeämpi kuin ko epäkohta. Mutta naisten roolia PVssä voisi kyllä pikku hiljaa nostaa, kutsunnat kaikille ei liene huono paikka aloittaa. Vihreiden malli sitä vastoin...
Tiaisen kirjoitukseen voisi kommentoida yhdellä virkkeellä: Mikään ei ole niin kallista kuin säästäminen
Mutta avataan silti vähän lisää mitä ajatuksia se herätti:
Allekirjoitan. Siksi ehdotankin jälleen kerran kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaa koskevaksi ja jokaiselle kynnelle kykenevälle järjestetään kykyjä sekä motivaatiota vastaavaa hommaa joko puolustusvoimista tai siviilipuolelta. Hienoa, Tuomas, olemme samaa mieltä jostain?
Asevelvollisuuden vastustajat ovat oikeassa siinä että systeemi on ehkä kansantaloudellisesti kannattamaton mutta entä sitten? Me nyt vaan ollaan sitä mieltä että se on sen arvoista. Kutsukaa vaan sitä enemmistön diktatuuriksi mutta sellainen valtiomuoto meillä on. Asevelvollisuus muuttuu vapaaehtoiseksi sitten kun riittävän suuri osa kansasta ja/tai sen valitsemista edustajista on sitä mieltä että nykyinen systeemi ei ole enää sen hinnan arvoista mitä se maksaa. Kun tämä päätös on tehty, viimeinen sammuttaa valot. Ok ?
Asevelvollisuuden vastustajat tuntuvat kategorisesti unohtavan sen että maanpuolustus ei ole mitään telinevoimistelua jossa lopputuloksen suoritusta arvioidaan tyylin perusteella jollain pisteskaalalla. Ei, se on tulosurheilua jossa suoritus on joko hylätty tai hyväksytty. Armeija suoriutuu tehtävästään tai on suoriutumatta ja mikäli nykyinen systeemi vaihdetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaksi, on sen tehtäväkin tällöin määritettävä uudestaan sekä hyväksyttävä ja ymmärrettävä sen aiheuttamat seuraukset! Minä epäilen ja pelkään, että vapaaehtoisarmeijan puolesta rummuttavat poliitikot, instanssit ja ihmiset eivät ymmärrä täysin mitä se tarkoittaa käytännön tasolla sitten kun se armeija pitää polkasta tositilanteessa käyntiin. Mihin se kykenee, mihin se ei kykene ja miten tämä heijastuu muuhun yhteiskuntaan? Pelkään myös että he eivät olisi niistä seurauksista kärsimässä. Edustuksellisen demokratian varjopuoli on se että ihmiset tekevät valideja päätöksiä (esim. NATO-jäsenyys) joutumatta vastuuseen niistä.
Minä vaihdan leiriä palkka/vapaaehtoisarmeijan kannattajien puolelle siinä kohtaa kun sieltä joku seikkaperäisesti perustelee uskottavasti, miten se pystyisi suoriutumaan aseellisessa konfliktissa Venäjän kanssa samoin kun reserviläisarmeija? Mikä on riittävä määrä palkattua/vapaaehtoista henkilöstöä ja miten se allokoidaan vaikkapa prikaatin kokoonpanojen kesken? Miten se tulipatteri pyörii puolet pienemmällä miehityksellä vai nipistetäänkö huollosta? Sana on vapaa.
Toki, jos asevelvollisuuden vastustajien mielestä armeijan riittävä suoritustaso on se että:
- Tärkeitä kohteita voidaan suojata hetki sen aikaa että eliitti saadaan siirrettyä turvaan Ruotsiin
- Hyökkääjälle voidaan tarjota liikenteenohjausta jotta se ei eksy Sipoon metsiin Helsinkiä kurmuuttaessaan
Niin okei, fine, lopetetaan tää homma jos te ette haluu tätä.
Mutta avataan silti vähän lisää mitä ajatuksia se herätti:
Allekirjoitan. Siksi ehdotankin jälleen kerran kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaa koskevaksi ja jokaiselle kynnelle kykenevälle järjestetään kykyjä sekä motivaatiota vastaavaa hommaa joko puolustusvoimista tai siviilipuolelta. Hienoa, Tuomas, olemme samaa mieltä jostain?
Asevelvollisuuden vastustajat ovat oikeassa siinä että systeemi on ehkä kansantaloudellisesti kannattamaton mutta entä sitten? Me nyt vaan ollaan sitä mieltä että se on sen arvoista. Kutsukaa vaan sitä enemmistön diktatuuriksi mutta sellainen valtiomuoto meillä on. Asevelvollisuus muuttuu vapaaehtoiseksi sitten kun riittävän suuri osa kansasta ja/tai sen valitsemista edustajista on sitä mieltä että nykyinen systeemi ei ole enää sen hinnan arvoista mitä se maksaa. Kun tämä päätös on tehty, viimeinen sammuttaa valot. Ok ?
Asevelvollisuuden vastustajat tuntuvat kategorisesti unohtavan sen että maanpuolustus ei ole mitään telinevoimistelua jossa lopputuloksen suoritusta arvioidaan tyylin perusteella jollain pisteskaalalla. Ei, se on tulosurheilua jossa suoritus on joko hylätty tai hyväksytty. Armeija suoriutuu tehtävästään tai on suoriutumatta ja mikäli nykyinen systeemi vaihdetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaksi, on sen tehtäväkin tällöin määritettävä uudestaan sekä hyväksyttävä ja ymmärrettävä sen aiheuttamat seuraukset! Minä epäilen ja pelkään, että vapaaehtoisarmeijan puolesta rummuttavat poliitikot, instanssit ja ihmiset eivät ymmärrä täysin mitä se tarkoittaa käytännön tasolla sitten kun se armeija pitää polkasta tositilanteessa käyntiin. Mihin se kykenee, mihin se ei kykene ja miten tämä heijastuu muuhun yhteiskuntaan? Pelkään myös että he eivät olisi niistä seurauksista kärsimässä. Edustuksellisen demokratian varjopuoli on se että ihmiset tekevät valideja päätöksiä (esim. NATO-jäsenyys) joutumatta vastuuseen niistä.
Minä vaihdan leiriä palkka/vapaaehtoisarmeijan kannattajien puolelle siinä kohtaa kun sieltä joku seikkaperäisesti perustelee uskottavasti, miten se pystyisi suoriutumaan aseellisessa konfliktissa Venäjän kanssa samoin kun reserviläisarmeija? Mikä on riittävä määrä palkattua/vapaaehtoista henkilöstöä ja miten se allokoidaan vaikkapa prikaatin kokoonpanojen kesken? Miten se tulipatteri pyörii puolet pienemmällä miehityksellä vai nipistetäänkö huollosta? Sana on vapaa.
Toki, jos asevelvollisuuden vastustajien mielestä armeijan riittävä suoritustaso on se että:
- Tärkeitä kohteita voidaan suojata hetki sen aikaa että eliitti saadaan siirrettyä turvaan Ruotsiin
- Hyökkääjälle voidaan tarjota liikenteenohjausta jotta se ei eksy Sipoon metsiin Helsinkiä kurmuuttaessaan
Niin okei, fine, lopetetaan tää homma jos te ette haluu tätä.
Huhta
Greatest Leader
Tuomas Enbuske ottaa kantaa asevelvollisuutta vastaan:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016100722430074_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016100722430074_uu.shtml
Tuomas Enbuske kolumnissaan: Riikka, 19, ei hanki lapsia - joutuu siksi vankilaan
Perjantai 7.10.2016 klo 15.52
Yleisin argumentti asevelvollisuuden puolesta on juuri se, että naiset joutuvat synnyttämään. Mutta miksi huoltosuhteen ongelmia ei ratkaista samalla tavalla vankilan uhalla? kysyy Tuomas Enbuske kolumnissaan.
(JENNI GÄSTGIVAR)">
Iltalehden kolumnisti Tuomas Enbuske. (JENNI GÄSTGIVAR)
LUE MYÖS
Iltalehden blogit
19-vuotias Riikka on matkalla vankilaan. On tapahtunut rikos, josta maksimirangaistus on puoli vuotta ehdotonta vankeutta. Rangaistus on ankarampi kuin raiskauksesta, pahoinpitelystä tai "juurikin näin" -fraasin julkisesta käytöstä lankeava.
Rikos on itsestään selvä, mutta onko Riikka edes kunnon nainen? Hän on nimittäin kieltäytynyt synnyttämästä. 18-vuotiaille naisille järjestettävissä pakollisissa synnytyskutsunnoissa hänen lantioluunsa on mitattu koulun jumppasalissa alasti kaikkien nähden. Älykkyystesteissä Riikalta on kysytty, onko hänestä ikinä tuntunut siltä, että hän haluaisi pelata salibandyä - tai onko muita lesbahtavia taipumuksia. Jos Riikka ei olisi saapunut paikalle, poliisi olisi hakenut hänet kotoa.
Toki Riikalla olisi ollut mahdollisuus korvata sikiäminen vuoden orjatyöllä, mutta nyt kutsuu vankila, koska Riikka on totaalikieltäytyjä. Onhan se jo Ylen suuressa lisääntymisillassa todistettu, että on tärkeää saada valtiolle veronmaksajia ja työntekijöitä tulevan talouskasvun turvaamiseksi, eikä parempaakaan järjestelmää ole.
Jos Riikka olisi uskonut, että maailma tuhoutuu erittäin pian Harmageddonin sodassa ja että hänet temmattaisiin silloin 144 000 muun kanssa taivaaseen Jahven luo kuolleita sukulaisiaan tapaamaan, hänen ei olisi tarvinnut putkaista lasta maailmaan. Mutta koska Riikka teki päätöksen korkean älykkyysosamääränsä vuoksi, hän joutuu vankilaan.
Onneksi tämä on vain pahaa unta. Paitsi miehille. Yleisin argumentti asevelvollisuuden puolesta on juuri se, että naiset joutuvat synnyttämään. Mutta jos naiset todella joutuisivat synnyttämään, miksi huoltosuhteen ongelmia ei ratkaista samalla tavalla vankilan uhalla?
Tällä viikolla MTV:n uutiset kertoi tismalleen samanlaisesta tapauksesta. 19-vuotias usean laudaturin ylioppilas Risto Miinalainen aloitti juuri vankilarangaistuksen, koska hän ei suostunut lähtemään armeijaan. Heti aluksi hän joutui vankilassa nöyryyttävään huumetestiin, vaikkei yksilön huumeidenkäytön pitäisi kuulua valtiolle kuin korkeintaan hävittäjälentäjän tai kansanedustajan hommaan haettaessa.
Totta kai moni mies tykkää armeijasta - mutta samalla tavalla kuin suomalaisesta jalkapallosta. Ei sitä ihminen halua tunnustaa, että on tuhlannut aikaa elämästään tyhjänpäiväisyyteen. Siitä kannattaa nostalgisoida elämys, tehdä toistuvasta vitutuksesta hyve.
Risto Miinalainen on pasifisti. Minä en. Pasifismi on avoin valtakirja esimerkiksi Putinille, islamisteille tai muille sekopäille vallata maa. Sodan vastakohta ei ole rauha. Sodan vastakohta on hullut, joilla on aseet. Suomen pitäisi heti liittyä Natoon. Ilman sitä pärjäämme itänaapurille suunnilleen saman ajan kuin six pack päärynäsiideriä pärjää Vesa Keskisen jääkaapissa.
Mutta synnytyksen ja armeijan vertaaminen loukkaa älyä kuin Venäjä Suomen ilmatilaa tai islantilainen jalkapallo suomalaista. Ensiksikin armeija suoritetaan yhteiskunnalle. Lapsi synnytetään itselle. En minä ole hankkinut lapsia, jotta niistä tulisi huoltosuhteen kaventajia tai kapitalistien metsiä siivoavia orjia. Ihmisellä ei sivistysvaltiossa ole välinearvoa vaan itseisarvo. Elämän tarkoitus on yksityisasia.
Tasa-arvovaltuutettua Suomen lain selkein tasa-arvorikkomus ei tietenkään kiinnosta. Tasa-arvovaltuutettu on orwellilainen irvikuva itsestään. Sille tasa-arvorikkomuksia ovat vain naisten kohtaamat tasa-arvorikkomukset. Armeijaorjuutus ei kuulu hänelle, koska ”tasa-arvolain mukaan miesten asevelvollisuus ei ole tasa-arvolain vastaista syrjintää."
Mutta kuka äänestää laista päättävän eduskunnan? Äänestäjät, joista yli puolet ovat naisia. Siis ihmiset, joita orjatyö ei itseään koske. Tämä on enemmistön diktatuuria. Kyse on samasta, jos oikeakätiset päättäisivät määrätä kaikki vasenkätiset orjiksi tai kepu istuisi hallituksessa ja kertoisi miten kaupungeissa tulisi elää. Kammottava ajatus. Siis tuo jälkimmäinen.
TUOMAS ENBUSKE
ultimateidiot
Kapteeni
Niin, tämä on aika yleinen ongelma vapaaehtoisuuden kannattajien keskuudessa: sokea uskomus omaan, jopa niin että nykyistä reserviä ei tarvitse pienentää sillä vapaaehtoisia riittäisi jos palkat on kunnossa, ja jos nyt käy niin että SA-joukkotuotanto on vaarassa, voidaan ongelma ratkaista taas palkkaa nostamalla. Meneehän siinä yksi saapumiserä ilman että JOTUssa ei ole esim. tarpeeksi tulenjohtajia, mutta onko tämä niin paha...? Kukin arvioikoon itse.
Tyhjiössä tuo tietysti pitää paikkansa, hulluhan se olisi joka ei ota tilaisuutta vastaan tienata jo 20v n. 3000e/kk. Mutta mistä rahat moiseen? "Kansantalous elpyy", sanoo moni, "kun pakkotyö lopetetaan ja valtion verotulot kasvavat". Eli n. 20000 miehen 33% verot heidän palkastaan riittävät elvyttämään kansantaloutta? Uskoo ken tahtoo. "Veronkorotuksista, isänmaallisten suomalaisten tulisi olla valmiita maksamaan maanpuolustuksesta", huutaa toinen. No onhan se tietysti ihan oikein. Muttei se nyt ihan oikeassa elämässä taas näin ole. Voi olla että pienpalkkaisia saattaa hieman risoa koko armeija jos heidän jo valmiiksi pienistä tuloistaan viedään vielä lisää, jotta voidaan kattaa toisten massiiviset palkat, ja olettaisin että edelleen kriisitilanteessa yhtenäisyys olisi kultaa. "Annetaan verokevennyksiä asevelvollisuuden suorittaneille", hienoa, jotain hyödyllistä ideaa. Tosin jos suuri osa saa johtajakoulutuksen, on vähän kyseenalaista miten sen kansantalouden käy kun he eivät tulevaisuudessa taas maksakkaan veroja yhtä paljon kuin muuten. Ja niin edelleen. Vaikka vapaaehtoisuus sinällään olisi liberaalin oikeusopin mielestä oikein, sen kannattajien argumentit perustuvat idealismiin, utopiaan, ja olettamuksiin, ei tosielämän oppeihin. Olisi kiva kuulla jotain konkretiaa ja laskelmia, ei toiveajattelua ("se on mahdollista") ja unelmahöttöä ("voitaisiin myös kasvattaa materiaalihankintoja"). Eiköhän noista unelmista ole saatu jo tarpeeksi huolia tulevaisuuteen.
Spoilerissa omia ajatuksia, tosin ne ovat pitkälti metsään huutelua koska muistaakseni täällä on useammallakin samankaltaisia aatoksia.
Henkilökohtaisesti jos nykyistä systeemiä lähdetään muuttamaan, mitä en pidä viimekesäisten KV-harjoitteiden palautteen valossa tarpeellisena, siirtyisin sukupuolineutraaliin, valikoivaan asepalvelukseen. Kaikki kutsutaan 20-vuotiaina uskonnosta, ihonväristä ja haarovälin vermeistä huolimatta kolmen päivän kutsuntoihin, jossa infotaan varusmiespalveluksesta, järjestetään jonkinlainen palikkatesti ja kysytään halukkuuta, sekä nykyisen muotoinen kuntotesti (naisia ja miehiä koskisi samat kuntovaatimukset, todellista tasa-arvoa), ja muita PV:n määrittelemiä, tarpeellisia testauksia. Esimerkiksi joku juoksu reppu selässä tai evakuointiharjoitus voisi olla hyvä, jos ei muuten niin ainakin tuodakseen kutsutuille perspektiiviä kunnolle asetetuista vaatimuksista. PV valitsisi joukosta sen kokoisen saapumiserän jonka he itse katsovat tarpeelliseksi ja ainekseltaan riittävän hyväksi täyttämään JOTU-vaatimukset, sekä heille koulutettavat varamiehet. On tietysti helppo sanoa siistissä luokkahuoneessa olevansa motivoitunut, mutta se mielipide voi muuttua yllättävän nopeasti kun makaa jo kolmatta päivää poterovahtina sateessa, ei omista enää yhtiäkään kuivia sukkia, ja hallut pyörii silmissä. Valituille maksettaisiin päivärahaa, muttei puhuta mistään toimintatonneista (koska PV kuitenkin kustantaa perustarpeet), vaan nykyinen 10e/pv. Päivärahasta voi myös tehdä kunto- ja/tai koulutusarviosidonnaisen, jolloin paremmin suoriutuville (eli vapaa-aikaa uhraaville) maksetaan enemmän korvausta. Kuitenkin niin, että koko järjestelmä pyörisi PV:n sodanajan tehtävien ehdoilla, ja heillä olisi painoarvoa: ei ylikouluteta, muttei myöskään pienennetä materiaalihankintoja tai herravarjele, reserviä poliittisten päätöksentekijöiden mielialojen mukaan.
He keille ei maanpuolustuksen kunnia langennut, siirtyisivät uudelleen brändättyyn siviilipalvelukseen, eli kriisitilanteen kurssille, jossa nimensä mukaisesti koulutetaan elämistä poikkeusolojen vallassa olevassa yhteiskunnassa, hätävaran merkitystä sähköttömässä Suomessa, ja muuta tarpeellista. Innokkaimmat ja kovakuntoisimmat voivat myös liittyä VPK:hon, tahi mikäli heillä on riittävä siviilikoulutus, avustaa ensihoitotehtävissä. Ylipäätänsä pitäisi löytää halukkaille tehtäviä joissa he edelleen pääsevät suojaamaan yhteiskuntaa omalla tavallaan, ja muille opettaa varautumista ja paniikinvälttämistä, jotteivat he pyöri jaloissa.
He keille ei maanpuolustuksen kunnia langennut, siirtyisivät uudelleen brändättyyn siviilipalvelukseen, eli kriisitilanteen kurssille, jossa nimensä mukaisesti koulutetaan elämistä poikkeusolojen vallassa olevassa yhteiskunnassa, hätävaran merkitystä sähköttömässä Suomessa, ja muuta tarpeellista. Innokkaimmat ja kovakuntoisimmat voivat myös liittyä VPK:hon, tahi mikäli heillä on riittävä siviilikoulutus, avustaa ensihoitotehtävissä. Ylipäätänsä pitäisi löytää halukkaille tehtäviä joissa he edelleen pääsevät suojaamaan yhteiskuntaa omalla tavallaan, ja muille opettaa varautumista ja paniikinvälttämistä, jotteivat he pyöri jaloissa.
yrjö
Ylipäällikkö
Rosa Meriläinen kertoo samaa kuin moni muu.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20...nen-kaikille-toivottavasti-asevelvollisuus-ei
"Rosa Meriläinen: Armeijasta vapaaehtoinen kaikille – ”Toivottavasti asevelvollisuus ei koske enää poikaani”
Entinen kansanedustaja, kirjailija ja feministisen ajatushautomo Hatun perustaja Rosa Meriläinen haluaisi puuttua kahteen miehiä koskevaan tasa-arvo-ongelmaan: asevelvollisuuteen ja naisia suosivaan vanhempainvapaamalliin.
–Järkevintä olisi tehdä asevelvollisuudesta tai armeijasta vapaaehtoinen kaikille. Toinen vaihtoehto tehdä se tasa-arvoiseksi kaikille on tehdä tällainen yhtenäinen asevelvollisuus miehille ja naisille. [Jälkimmäinen] järjestelmä olisi varmaan aika kallis ja tehoton tällä hetkellä, Meriläinen sanoi Uuden Suomen livehaastattelussa vieraillessaan Alma-talossa.
Hänen mielestään vapaaehtoisuuden suunta olisi realismia.
–Mielestäni ei ole mitään perusteita sille, että nuoret miehet olisivat sukupuolensa ja ikänsä perusteella vähemmän arvokkaita kuin muut ihmiset, ja heidät voidaan laittaa pakkotyöhön, Meriläinen sanoi.
Filosofian opettaja, kirjailija Arno Kotro on pitänyt armeijan epätasa-arvoisuutta esillä blogikirjoituksissaan.
–Yksi tasa-arvo-ongelma hämmästyttää nuoria yli muiden. Heistä tuntuu päättömältä, että joka toinen nuori komennetaan armeijaan tai siviilipalvelukseen puhtaasti sukupuolen perusteella. Vieläpä vankeustuomion uhalla, Kotro on kirjoittanut Puheenvuoron blogissaan.
Meriläinen pitää asevelvollisuutta oikeuskäsityksen vastaisena.
–Mulla on itselläni poika. Toivon, että kun hän on siinä iässä, ei enää häntä tämä velvollisuus koskisi. Se on täysin vastoin mun oikeuskäsitystä tämä sukupuoliero. Mulla on myös useita veljiä, ja mun on vaikea ymmärtää, miksi heillä tämä pakkotyön velvollisuus on ja minulla ei, hän sanoi.
Meriläisen mukaan miehiä tavallaan syrjitään myös perhevapaajärjestelmässä.
–Meidän perhevapaajärjestelmä kannustaa tällä hetkellä naisia käyttämään enemmän perhevapaita ja jäämään kotiin. Se tekee sen, että miehet ovat ikään kuin statistin rooleissa perheissä eli tällaisina kakkosvanhempina, Meriläinen kertoi.
–Tutkimukset selvästi osoittavat sen, että jos isille kiintiöidään pitkiä omia perhevapaaosuuksia, silloin niitä isät käyttävät. Se tuo tasa-arvoa perheisiin ja myös työmarkkinoille. Kaikki siinä voittavat, hän lisäsi.
Uusi Suomi kertoi tiistaina, että osa yksinhuoltajaisistä sekä miespareista on jäämässä ilman oikeutta isyysrahaan ja perhevapaisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnoksessa tähän epäkohdaksi koettuun asiaan ei ole puututtu poliittisen ohjauksen seurauksena.
Meriläisen mukaan uutinen osoittaa, että ”sateenkaariperheiden isiä kiusataan”.
–Sillä ei ole taloudellisesti mitään merkitystä, että sateenkaariperheiden isillä olisi oikeus ja mahdollisuus käyttää isyysvapaita. Tämä on ilkeää, julmaa kiusantekoa, joka kohdistuu myös lapsiin. Tässä lasten etu ei toteudu, Meriläinen kommentoi.
Hänen mielestään perhevapaajärjestelmää pitäisi uudistaa niin että se ottaa huomioon erilaiset perheet. Hän nostaa esiin SAK:n perhevapaamallin.
–Esimerkiksi SAK:n perhevapaamalli on aika hyvä. Siinä on vanhempainvapaakausi pikkuisen pidempi kuin nyt, ja sen päälle tulisi puolen vuoden hoitorahakausi, joka olisi summaltaan olennaisesti suurempi kuin meidän pitkä kotihoidontuki, joka on säälittävän pieni raha. Se hoitoraha olisi 800 euroa kuussa. Olennainen muutos olisi se, että perheet voisivat joustavasti katsoa, kuka sen käyttää, Meriläinen kertoi.
–Esimerkiksi huoltajan puoliso voisi olla se, joka perhevapaalla on lapsen kotihuoltajana. Mielestäni on hyvä huomata, että lapsilla on erilaisia perheitä ja erilaisia perhetilanteita eikä pelkästään koteja, joissa on isä, äiti ja 1,7 lasta, vai mikä se keskiverto nyt on, hän nauroi.
Meriläinen korostaa, että nykyfeminismi ei pyri pelkästään naisen aseman parantamiseen, vaan edistämään tasa-arvoa molemmille sukupuolille.
–Feminismi on liike, joka tähtää sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mulle feminismi on nimenomaan vapauden sanoma. Toivon, että sukupuoli ei rajoittaisi kenenkään elämää, ei kaventaisi kenenkään käsityksiä itsestään tai ketään ei pidettäisi vähempiarvoisena sukupuolensa vuoksi. Sitä kautta me kaikki voisimme tuntea olevamme paremmin hyväksyttyjä sellaisina kuin olemme, hän sanoi"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20...nen-kaikille-toivottavasti-asevelvollisuus-ei
"Rosa Meriläinen: Armeijasta vapaaehtoinen kaikille – ”Toivottavasti asevelvollisuus ei koske enää poikaani”
Entinen kansanedustaja, kirjailija ja feministisen ajatushautomo Hatun perustaja Rosa Meriläinen haluaisi puuttua kahteen miehiä koskevaan tasa-arvo-ongelmaan: asevelvollisuuteen ja naisia suosivaan vanhempainvapaamalliin.
–Järkevintä olisi tehdä asevelvollisuudesta tai armeijasta vapaaehtoinen kaikille. Toinen vaihtoehto tehdä se tasa-arvoiseksi kaikille on tehdä tällainen yhtenäinen asevelvollisuus miehille ja naisille. [Jälkimmäinen] järjestelmä olisi varmaan aika kallis ja tehoton tällä hetkellä, Meriläinen sanoi Uuden Suomen livehaastattelussa vieraillessaan Alma-talossa.
Hänen mielestään vapaaehtoisuuden suunta olisi realismia.
–Mielestäni ei ole mitään perusteita sille, että nuoret miehet olisivat sukupuolensa ja ikänsä perusteella vähemmän arvokkaita kuin muut ihmiset, ja heidät voidaan laittaa pakkotyöhön, Meriläinen sanoi.
Filosofian opettaja, kirjailija Arno Kotro on pitänyt armeijan epätasa-arvoisuutta esillä blogikirjoituksissaan.
–Yksi tasa-arvo-ongelma hämmästyttää nuoria yli muiden. Heistä tuntuu päättömältä, että joka toinen nuori komennetaan armeijaan tai siviilipalvelukseen puhtaasti sukupuolen perusteella. Vieläpä vankeustuomion uhalla, Kotro on kirjoittanut Puheenvuoron blogissaan.
Meriläinen pitää asevelvollisuutta oikeuskäsityksen vastaisena.
–Mulla on itselläni poika. Toivon, että kun hän on siinä iässä, ei enää häntä tämä velvollisuus koskisi. Se on täysin vastoin mun oikeuskäsitystä tämä sukupuoliero. Mulla on myös useita veljiä, ja mun on vaikea ymmärtää, miksi heillä tämä pakkotyön velvollisuus on ja minulla ei, hän sanoi.
Meriläisen mukaan miehiä tavallaan syrjitään myös perhevapaajärjestelmässä.
–Meidän perhevapaajärjestelmä kannustaa tällä hetkellä naisia käyttämään enemmän perhevapaita ja jäämään kotiin. Se tekee sen, että miehet ovat ikään kuin statistin rooleissa perheissä eli tällaisina kakkosvanhempina, Meriläinen kertoi.
–Tutkimukset selvästi osoittavat sen, että jos isille kiintiöidään pitkiä omia perhevapaaosuuksia, silloin niitä isät käyttävät. Se tuo tasa-arvoa perheisiin ja myös työmarkkinoille. Kaikki siinä voittavat, hän lisäsi.
Uusi Suomi kertoi tiistaina, että osa yksinhuoltajaisistä sekä miespareista on jäämässä ilman oikeutta isyysrahaan ja perhevapaisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnoksessa tähän epäkohdaksi koettuun asiaan ei ole puututtu poliittisen ohjauksen seurauksena.
Meriläisen mukaan uutinen osoittaa, että ”sateenkaariperheiden isiä kiusataan”.
–Sillä ei ole taloudellisesti mitään merkitystä, että sateenkaariperheiden isillä olisi oikeus ja mahdollisuus käyttää isyysvapaita. Tämä on ilkeää, julmaa kiusantekoa, joka kohdistuu myös lapsiin. Tässä lasten etu ei toteudu, Meriläinen kommentoi.
Hänen mielestään perhevapaajärjestelmää pitäisi uudistaa niin että se ottaa huomioon erilaiset perheet. Hän nostaa esiin SAK:n perhevapaamallin.
–Esimerkiksi SAK:n perhevapaamalli on aika hyvä. Siinä on vanhempainvapaakausi pikkuisen pidempi kuin nyt, ja sen päälle tulisi puolen vuoden hoitorahakausi, joka olisi summaltaan olennaisesti suurempi kuin meidän pitkä kotihoidontuki, joka on säälittävän pieni raha. Se hoitoraha olisi 800 euroa kuussa. Olennainen muutos olisi se, että perheet voisivat joustavasti katsoa, kuka sen käyttää, Meriläinen kertoi.
–Esimerkiksi huoltajan puoliso voisi olla se, joka perhevapaalla on lapsen kotihuoltajana. Mielestäni on hyvä huomata, että lapsilla on erilaisia perheitä ja erilaisia perhetilanteita eikä pelkästään koteja, joissa on isä, äiti ja 1,7 lasta, vai mikä se keskiverto nyt on, hän nauroi.
Meriläinen korostaa, että nykyfeminismi ei pyri pelkästään naisen aseman parantamiseen, vaan edistämään tasa-arvoa molemmille sukupuolille.
–Feminismi on liike, joka tähtää sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mulle feminismi on nimenomaan vapauden sanoma. Toivon, että sukupuoli ei rajoittaisi kenenkään elämää, ei kaventaisi kenenkään käsityksiä itsestään tai ketään ei pidettäisi vähempiarvoisena sukupuolensa vuoksi. Sitä kautta me kaikki voisimme tuntea olevamme paremmin hyväksyttyjä sellaisina kuin olemme, hän sanoi"
Nämä tasa-arvoihmiset eivät näköjään yhtään uhraa ajatusta mitä maanpuolustus vaatii, katsovat asiaa vain tasa-arvokysymyksenä. Tuntuu että heidän silmissä varusmiespalvelu on jotain abstraktia mihin valtio pakottaa nuoria ja että sen voisi ihan hyvin lopettaa kokonaan. Heidän aivokoppaan ei siis mene perille se miksi meillä on asevelvollisuus, sodan mahdollisuus Suomessa (joskin se on kovin pieni kylläkin) ei ole heidän maailmassa realiteetti.
Nenialas Idook
Kapteeni
Nämä asevelvollisuutta pakkotyönä pitävät voisivat lukea vaikka Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 4, jossa "asellisen palveluksen luonteinen palvelus" erikseen erotetaan pakkotyöstä ja katsotaan sallituksi.
Ei muuta tällä kartaa.
Ei muuta tällä kartaa.
yrjö
Ylipäällikkö
http://yle.fi/uutiset/3-9335595
"Mies traumatisoitui armeijasta: "Mietin, miten minulla voi mennä näin huonosti"
Mielenterveysongelmia on noin 45 prosentilla armeijan keskeyttävistä. Lahtelaismies kävi armeijan loppuun ja onnistui peittämään pahan olonsa.
Armeijan suorittamisesta on kulunut nyt kahdeksan vuotta, mutta lahtelaiseen Lauriin, 28, se vaikuttaa yhä traumaattisena kokemuksena.
Laurille armeijasta raskaan teki sen kovat olot. Siellä oli hänen mukaansa kiristystä, uhkailua ja provosointia.
Lauri kertoo, että kouluttaja oli kerran sanonut, että ruokaa ei heru, koska kouluttaja ei ollut tyytyväinen. Lauri alkoi pelätä, ettei saa ruokaa ollenkaan.
– Söin niin paljon, että oksensin. Se johtui pelosta, etten saa ruokaa.
Lauri kuvailee, että hän joutui kestämään todella paljon vääryyttä armeijassa. Kun kysyttiin, onko kysyttävää, kukaan ei ikinä uskaltanut sanoa mitään.
– Se oli vain muodollisuus. Tämä oli tyypillistä ainakin omana aikanani.
Laurilla oli ollut erilainen käsitys armeijasta. Siksi hän oirehti hyvin nopeasti ja joutui ahdistuskohtauksen vuoksi sotilaspastorin puheille. Lauri vietiin toipumaan varuskuntasairaalaan.
Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle
– Mietin, miten minulla voi mennä näin huonosti näin lyhyessä ajassa. Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle.
Jatkoi loppuun asti
Lauri päätti suorittaa armeijan loppuun asti, koska hän ajatteli olevansa velkaa omaa sodassa ollutta isoisäänsä kohtaan.
– Koin, että minun pitää tehdä jollain tavalla oma osuuteni. Hän oli selviytynyt sodasta, mutta oli ehtinyt kuolla ennen syntymääni.
Laurille lopettaminen ei ollut vaihtoehto, vaikka henkinen kunto olisi voinut hyvin olla este jatkamiselle. Siksi hän päätti teeskennellä sotilaspastorille, että kaikki oli hyvin.
– Tiesin, että jos en saa häntä vakuutettua, minut voidaan laittaa e-mieheksi eli muutaman vuoden päästä joutuisin tulemaan armeijaan uudestaan. Kukaan ei halunnut sitä.
Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa
Lauri kertoi kuntonsa paremmaksi kuin se oli ja se uskottiin. Hän alkoi kasaamaan luonnettaan ja persoonaansa uusiksi. Laurista tuntui, että hän oli henkisesti kilon paloina, mutta halusi selviytyä.
– Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa.
Kun Lauri viimein suoritti armeijan, hän toivoi, että joku olisi sanonut, että hän voisi olla ylpeä itsestään. Lauri halusi palkita itsensä armeijan suorittamisen jälkeen.
– Tein itselleni kunniataulun, jonka laitoin seinälle. Katson taulua ylpeänä. Kesti kauan, ennen kuin pääsin siihen pisteeseen.
Iso elämänmuutos voi laukaista ongelmat
Puolustusvoimien psykiatrian vastaavan ylilääkärin Pekka Räisäsen mukaan toiset ihmiset ovat herkempiä erilaisille elämänmuutoksille.
– Esimerkiksi varusmiespalvelus on iso elämänmuutos.
Ennakkoterveystarkastuksissa ja kutsunnoissa pyritään karsimaan mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. Räisäsen mukaan tarkastusten laatu on parantunut viime vuosina.
– Entistä vähemmän tulee mielenterveysongelmaisia seulan läpi varusmiespalvelukseen alokkaiksi.
Mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa
Ensimmäisten kahden viikon aikana kaikille alokkaille uusi arvio terveydentilasta. Jos varusmiehellä todetaan mielenterveysongelmia armeijan aikana, voidaan niihin puuttua vielä myöhemmin palveluksen aikana.
– Varusmiespalveluksen aikana mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa.
Lisäksi varuskuntien terveysasemat voivat konsultoida Räisästä puhelimitse tai vaikeammissa tapauksissa lähettää varusmiehen Helsinkiin HYKSIN erityistutkimus- ja konsultaatioklinikalle psykiatriseen arvioon.
Jos varusmiespalveluksen joutuu keskeyttämään, varuskunnan sosiaalikuraattori tekee lähetteen varusmiehen kotikuntaan. Tieto keskeyttämisestä menee myös etsivään nuorisotyöhön.
Painajaisia armeijan jälkeen
Lauri suoritti armeijan loppuun asti. Pian armeijan jälkeen hän alkoi nähdä painajaisia. Myös moni ihminen muistutti häntä armeijasta.
– Jos he muistuttivat jollakin tavalla kouluttajien tekemistä tai heillä oli samanlaiset silmät tai kasvot, se oli itselle todella ahdistavaa.
Pysäyttävä hetki Laurille oli bussimatka vuonna 2011. Lauri muistaa luhistuneensa bussin lattialle ahdistuskohtauksen takia. Hänet vietiin keskustelemaan sairaalaan psykiatriselle sairaanhoitajalle.
Postraumaattinen stressireaktio oli noussut pintaan armeijan kokemusten jälkeen.
Noin 45 prosentilla mielenterveysongelmia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Yksi osa-alue on nuorille miehille tarjottava tuki varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.
– Itsemurhaprojektissa vuonna 2004 havaittiin yllättävä juttu. Kavereilla, jotka keskeyttävät armeijan, oli kohonnut itsemurhariski. Siitä löytyi ajatus, että jotain tarvitsisi tehdä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling.
Nordlingin mukaan noin 45 prosentilla armeijan keskeyttävistä on mielenterveysongelmia.
THL kouluttaa kuntien etsivään nuorisotyöhön aikalisäohjaajia, jotka tukevat mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria miehiä. Ongelmat ovat usein hyvin arkisia, jotka selviävät muutamalla tapaamisella ja keskustelulla.
– Jos on kyse vakavasta mielenterveysongelmasta, ohjaaja ei ole terapeutti, mutta hän saattaa nuoren palveluiden piiriin, mistä nuori saa avun. Ohjaajalla on isä- tai äitihahmon rooli.
Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia
Nordlingin mukaan tulevaisuuden suunnitelmat voivat olla armeijan jälkeen auki.
– Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia, Nordling sanoo.
Miten Laurilla menee nyt?
Laurilla oli elämässään myös muita muutoksia armeijan jälkeen. Kun hän muutti Lahteen opiskelemaan, tunsi hän olonsa yksinäiseksi.
– Se oli tosi raskasta. Muistan, että ihan yksin kotona murruin monta kertaa. Ihan ääneen mietin, mitä olen tehnyt, kun tulin tänne.
Armeijan jälkeen Lauri on ollut työttömänä ja kuntoutuksessa. Yhden tutkinnon hän on jo suorittanut, mutta haluaa mennä eteenpäin päivä kerrallaan. Nyt Lauri haluaisi löytää hyvän kaverin. Mieluisan harrastuksen löytäminen on auttanut häntä.
– Jos ihmiset tietäisivät, minkä työn olen nähnyt siihenkin, että olen päässyt osallistumaan tähän. Normaali ihminen voi noin vain kokeilla asioita. Mutta sitten kun on taistellut, että pääsee osallistumaan, ovat mittasuhteet mielettömät.
Etsivä nuorisotyö Vamos löysi Laurin pari kuukautta sitten ja se oli Laurille pelastus. Hän on päässyt tapaamaan ihmisiä, jotka ovat pystyneet ymmärtämään hänen tilannettaan.
– Olen sanonut henkilökunnalle, että tunnen itseni onnekkaaksi. On tärkeää löytää ihmisiä ympärilleen. Yritän nauttia tästä tilanteesta nyt niin paljon kuin mahdollista.
Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa
Lauri alkoi myös itse kokeilla erilaisia keinoja purkaa traumaa. Hän osallistui kurssille, missä tehtiin David Bercelin kehittämää Tension, stress and trauma release -harjoitusta.
– Minulle tuli kova reaktio, että tärisin aluksi. Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa.
Haastateltava Laurin nimi on muutettu"
"Mies traumatisoitui armeijasta: "Mietin, miten minulla voi mennä näin huonosti"
Mielenterveysongelmia on noin 45 prosentilla armeijan keskeyttävistä. Lahtelaismies kävi armeijan loppuun ja onnistui peittämään pahan olonsa.
Armeijan suorittamisesta on kulunut nyt kahdeksan vuotta, mutta lahtelaiseen Lauriin, 28, se vaikuttaa yhä traumaattisena kokemuksena.
Laurille armeijasta raskaan teki sen kovat olot. Siellä oli hänen mukaansa kiristystä, uhkailua ja provosointia.
Lauri kertoo, että kouluttaja oli kerran sanonut, että ruokaa ei heru, koska kouluttaja ei ollut tyytyväinen. Lauri alkoi pelätä, ettei saa ruokaa ollenkaan.
– Söin niin paljon, että oksensin. Se johtui pelosta, etten saa ruokaa.
Lauri kuvailee, että hän joutui kestämään todella paljon vääryyttä armeijassa. Kun kysyttiin, onko kysyttävää, kukaan ei ikinä uskaltanut sanoa mitään.
– Se oli vain muodollisuus. Tämä oli tyypillistä ainakin omana aikanani.
Laurilla oli ollut erilainen käsitys armeijasta. Siksi hän oirehti hyvin nopeasti ja joutui ahdistuskohtauksen vuoksi sotilaspastorin puheille. Lauri vietiin toipumaan varuskuntasairaalaan.
Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle
– Mietin, miten minulla voi mennä näin huonosti näin lyhyessä ajassa. Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle.
Jatkoi loppuun asti
Lauri päätti suorittaa armeijan loppuun asti, koska hän ajatteli olevansa velkaa omaa sodassa ollutta isoisäänsä kohtaan.
– Koin, että minun pitää tehdä jollain tavalla oma osuuteni. Hän oli selviytynyt sodasta, mutta oli ehtinyt kuolla ennen syntymääni.
Laurille lopettaminen ei ollut vaihtoehto, vaikka henkinen kunto olisi voinut hyvin olla este jatkamiselle. Siksi hän päätti teeskennellä sotilaspastorille, että kaikki oli hyvin.
– Tiesin, että jos en saa häntä vakuutettua, minut voidaan laittaa e-mieheksi eli muutaman vuoden päästä joutuisin tulemaan armeijaan uudestaan. Kukaan ei halunnut sitä.
Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa
Lauri kertoi kuntonsa paremmaksi kuin se oli ja se uskottiin. Hän alkoi kasaamaan luonnettaan ja persoonaansa uusiksi. Laurista tuntui, että hän oli henkisesti kilon paloina, mutta halusi selviytyä.
– Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa.
Kun Lauri viimein suoritti armeijan, hän toivoi, että joku olisi sanonut, että hän voisi olla ylpeä itsestään. Lauri halusi palkita itsensä armeijan suorittamisen jälkeen.
– Tein itselleni kunniataulun, jonka laitoin seinälle. Katson taulua ylpeänä. Kesti kauan, ennen kuin pääsin siihen pisteeseen.
Iso elämänmuutos voi laukaista ongelmat
Puolustusvoimien psykiatrian vastaavan ylilääkärin Pekka Räisäsen mukaan toiset ihmiset ovat herkempiä erilaisille elämänmuutoksille.
– Esimerkiksi varusmiespalvelus on iso elämänmuutos.
Ennakkoterveystarkastuksissa ja kutsunnoissa pyritään karsimaan mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. Räisäsen mukaan tarkastusten laatu on parantunut viime vuosina.
– Entistä vähemmän tulee mielenterveysongelmaisia seulan läpi varusmiespalvelukseen alokkaiksi.
Mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa
Ensimmäisten kahden viikon aikana kaikille alokkaille uusi arvio terveydentilasta. Jos varusmiehellä todetaan mielenterveysongelmia armeijan aikana, voidaan niihin puuttua vielä myöhemmin palveluksen aikana.
– Varusmiespalveluksen aikana mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa.
Lisäksi varuskuntien terveysasemat voivat konsultoida Räisästä puhelimitse tai vaikeammissa tapauksissa lähettää varusmiehen Helsinkiin HYKSIN erityistutkimus- ja konsultaatioklinikalle psykiatriseen arvioon.
Jos varusmiespalveluksen joutuu keskeyttämään, varuskunnan sosiaalikuraattori tekee lähetteen varusmiehen kotikuntaan. Tieto keskeyttämisestä menee myös etsivään nuorisotyöhön.
Painajaisia armeijan jälkeen
Lauri suoritti armeijan loppuun asti. Pian armeijan jälkeen hän alkoi nähdä painajaisia. Myös moni ihminen muistutti häntä armeijasta.
– Jos he muistuttivat jollakin tavalla kouluttajien tekemistä tai heillä oli samanlaiset silmät tai kasvot, se oli itselle todella ahdistavaa.
Pysäyttävä hetki Laurille oli bussimatka vuonna 2011. Lauri muistaa luhistuneensa bussin lattialle ahdistuskohtauksen takia. Hänet vietiin keskustelemaan sairaalaan psykiatriselle sairaanhoitajalle.
Postraumaattinen stressireaktio oli noussut pintaan armeijan kokemusten jälkeen.
Noin 45 prosentilla mielenterveysongelmia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Yksi osa-alue on nuorille miehille tarjottava tuki varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.
– Itsemurhaprojektissa vuonna 2004 havaittiin yllättävä juttu. Kavereilla, jotka keskeyttävät armeijan, oli kohonnut itsemurhariski. Siitä löytyi ajatus, että jotain tarvitsisi tehdä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling.
Nordlingin mukaan noin 45 prosentilla armeijan keskeyttävistä on mielenterveysongelmia.
THL kouluttaa kuntien etsivään nuorisotyöhön aikalisäohjaajia, jotka tukevat mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria miehiä. Ongelmat ovat usein hyvin arkisia, jotka selviävät muutamalla tapaamisella ja keskustelulla.
– Jos on kyse vakavasta mielenterveysongelmasta, ohjaaja ei ole terapeutti, mutta hän saattaa nuoren palveluiden piiriin, mistä nuori saa avun. Ohjaajalla on isä- tai äitihahmon rooli.
Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia
Nordlingin mukaan tulevaisuuden suunnitelmat voivat olla armeijan jälkeen auki.
– Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia, Nordling sanoo.
Miten Laurilla menee nyt?
Laurilla oli elämässään myös muita muutoksia armeijan jälkeen. Kun hän muutti Lahteen opiskelemaan, tunsi hän olonsa yksinäiseksi.
– Se oli tosi raskasta. Muistan, että ihan yksin kotona murruin monta kertaa. Ihan ääneen mietin, mitä olen tehnyt, kun tulin tänne.
Armeijan jälkeen Lauri on ollut työttömänä ja kuntoutuksessa. Yhden tutkinnon hän on jo suorittanut, mutta haluaa mennä eteenpäin päivä kerrallaan. Nyt Lauri haluaisi löytää hyvän kaverin. Mieluisan harrastuksen löytäminen on auttanut häntä.
– Jos ihmiset tietäisivät, minkä työn olen nähnyt siihenkin, että olen päässyt osallistumaan tähän. Normaali ihminen voi noin vain kokeilla asioita. Mutta sitten kun on taistellut, että pääsee osallistumaan, ovat mittasuhteet mielettömät.
Etsivä nuorisotyö Vamos löysi Laurin pari kuukautta sitten ja se oli Laurille pelastus. Hän on päässyt tapaamaan ihmisiä, jotka ovat pystyneet ymmärtämään hänen tilannettaan.
– Olen sanonut henkilökunnalle, että tunnen itseni onnekkaaksi. On tärkeää löytää ihmisiä ympärilleen. Yritän nauttia tästä tilanteesta nyt niin paljon kuin mahdollista.
Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa
Lauri alkoi myös itse kokeilla erilaisia keinoja purkaa traumaa. Hän osallistui kurssille, missä tehtiin David Bercelin kehittämää Tension, stress and trauma release -harjoitusta.
– Minulle tuli kova reaktio, että tärisin aluksi. Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa.
Haastateltava Laurin nimi on muutettu"