Asevelvollisuuden pitää muuttua

[s91]

Suomen asevoimiin on saatu luotua suht terävä kärki, se tekno-osa, joka on pirun hyödyllinen sodassa. Sitten meillä on se massa-osa, joka näköjään edelleenkin on vahvaa tavaraa sotanäyttämöillä. Lukumääräinen asevoimakin on laatua. Nämä palikat yhdessä luovat pelotteen. Jos toinen poistuu, joutuu toinenkin kyseenalaistettavaksi.

Mihinköhän tuo "näköjään" tässä nyt perustuu? Viitannet johonkin konfliktiin, jossa kehnosti aseistettu massa-armeija on näytellyt tärkeää roolia, mihin?

Tämän vuoden näkymien perusteella Suomen asevoima on luotu oikein ja sitä on rakennettu kymmeniä vuosia. En lähtisi millään ideologisilla syillä murtamaan tätä pakettia.

Mihin tuo "oikea" tässä perustuu? Mitä jos asevelvollisuus olisikin 2 vuotta, koskisi molempia sukupuolia ja sen lisäksi 20% valtion budjetista pantaisiin aseisiin. Onko tällainen "paketti" mahdollista nähdä vääräksi tämän vuoden näkymien perusteella? Asevoimiin satsausta ja siinä tehtyjä valintoja ei voi tehdä irrallaan muusta yhteiskunnasta ja katsoa vain ja ainoastaan sotateknisestä suunnasta. Muussa tapauksessa tietenkin "oikea" vastaus on aina se, että pannaan ihan helvetisti resursseja maanpuolustukseen.

Sitäpaitsi Suomen intti tekee nuorukaisille vain hyvää. Ja kun suurin osa ikäluokasta sen suurempia vaurioita kokematta edelleen lusii, niin en näe ongelmaa. Päivärahojen suuruuteen on saatava asiallinen korjaus, se on kyllä totta.

Kuten sanottua, jos intti on hyvä juttu nuorukaisille itselleen, sinne menee väkeä ihan vapaaehtoisestikin ja voimme poistaa koko pakon. En voi tietenkään puhua muiden kuin itseni puolesta, mutta kun itse menin aikoinaan inttiin, odotukseni sen suhteen olivat huomattavasti korkeammalla kuin mitä kyseinen laitos sitten lopulta minulle antoi. Oikeastaan ainoa asia, jonka ehkä voin sanoa olleen itselleni hyödyllinen, oli se, että AuKissa ja RUKissa joutui seisomaan joukon edessä ja puhumaan, millä on voinut antaa tiettyä itsevarmuutta myöhemmin elämässä tarvitsemiini esiintymistilanteisiin. Oikeastaan kaikki muu intistä oli minulle turhaa ajanhukkaa (siis henkilökohtaisella tasolla, yhteiskunnalle tietenkin siitä oli se hyöty, että yksi reserviläinen tuli koulutettua).

Mitä tuohon "ei koe suurempia vaurioita" tulee, niin minusta se on kyllä aika kehno perustelu yhtään millekään. En minä varmaan kokisi suurempia vaurioita, vaikka veroprosenttini kaksinkertaistettaisiin, mutta kyllä se aika lailla päähän ottaisi ja pitäisin sitä kyllä ongelmana.

 

[RPG83]

"Eihän armeijaan ole nykypäivänä kenenkään pakko mennä. Siitä onnistuu keplottelemaan pois jopa niin, että maamme valtalehdissä kerrotaan temput ja miten se tehdään."

Sellaiset lait, joiden noudattamista ei valvota, tulee kumota. Jos/kun osa miehistä kiertää asevelvollisuuslakia keplottelemalla itselleen vapautuksen, tulee asevelvollisuuslaki kumota tai keplottelu lopettaa. Oikeusvaltiossa lain tulee olla kaikille sama, ja kaikille lakia rikkoville tulee antaa sama rangaistus.

Valehtelemalla kutsunnoissa tai kutsuntalääkärille tulee samalla rikkoneeksi Rikoslain 16. luvun 7 §, eli tehneeksi rekisterimerkintärikoksen, tai 8 § eli antaneeksi väärän todistuksen viranomaisille. Siitä seuraa vähintään sakkoja tai jopa 3 vuotta vankeutta.

Lisäksi myös tuohon yllyttämisestä tuomitaan samoin kuin itse rikoksesta (Rikoslaki luku 5, 5 §).

Jälkimmäiseen syyllistyminen lienee hankalaa, ellei sitten täytä kyselylomakkeita "väärin". Väärä todistus kun pitää antaa kirjallisesti. Suullinen tieto tuskin on siihen rinnastettava tekninen tallenne.

8 §

Väärän todistuksen antaminen viranomaiselle

Joka antaa viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen kirjallisen todistuksen tai siihen rinnastettavan teknisen tallenteen taikka laadittuaan sellaisen todistuksen tai tallenteen antaa sen toiselle sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle tuomitaan myös viranomaisen erityisen valvonnan alaisen toiminnan harjoittaja taikka tämän edustaja tai palveluksessa oleva henkilö tai valvottavan yhteisön tilintarkastaja, joka lakiin perustuvan tarkastuksen yhteydessä tai lakiin perustuvaa ilmoitusvelvollisuutta muuten täyttäessään antaa valvovalle viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen suullisen tiedon.

Pidän myös rekisterimerkintärikoksen tapahtumista epävarmana kaikissa tilanteissa, koska ennakkoterveystarkastuksen tekee yleensä julkisen terveydenhuollon lääkäri, ja heissä on paljon keikkalääkäreitä. Keikkalääkäri tuskin on viranomainen. Jos lääkäri onkin virassa, hän tuskin kuuluu siihen viranomaiseen, joka pitää yllä asevelvollisrekisteriä.

7 §

Rekisterimerkintärikos

Joka

1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai

2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä,

on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

Asevelvollisuuslaki olisi varmaan spesifimpi, joskin siinäkin on ongelmansa ("sotilasviranomaiselle").

122 §

Palveluksen välttäminen

Joka vapautuakseen asevelvollisuuden suorittamisesta tai saadakseen siitä helpotusta

1) vahingoittaa itseään tai terveyttään taikka sitä yrittää tai

2) esittää sotilasviranomaiselle valheellisen tiedon,

on tuomittava asevelvollisuuslaissa tarkoitetun palveluksen välttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Lain henki on kyllä selvä, mutta kirjain jää kauas todellisuudesta.

 

[fulcrum]

Minkä mielipidemittauksen mukaan afganistanilaiset olivat 1990 onnellisempia yhteiskuntansa tilaan kuin olivat 1980?

En tiedä, mutta sinä näköjään tiedät, joten kerropa meille?

Koska ethän olisi niin omahyväinen että tuhansien kilometrien päästä, käymättä koskaan lähelläkään ao. maata, pelkästään omaan mutuusi perustuen kerrot meille mitä mieltä he ovat olleet jostain sodasta?

Suomen kannalta tärkeimmät taistelut tullaan käymään Etelä-Suomessa.

Tärkeimmät, muttei ainoat. Talvisodan suurimmat ja tärkeimmät taistelut käytiin Kannaksella, mutta se ei tarkoita että olisi ollut varaa jättää Lappi ja Kainuu puolustamatta. Päinvastoin, torjuntamenestykset Kannaksella olisivat luultavasti menettäneet merkityksensä jos vihollinen olisi päässyt koukkaamaan maan sisäosiin pohjoisesta.

Lisäksi, moraalisesti ja poliittisesti, esim. Lappi ei ole loukkaamattomuuden kannalta yhtään sen vähäarvoisempi kuin Helsinki. Jos me alamme tekemään julkisia periaatepäätöksiä siitä että "tuota-ja-tuota ei viitsitä puolustaa" niin se vain kutsuu kriisiaikana jonkun muun sitä puolustamaan. Mahdollisesti meiltä kysymättä.

En ole tuosta mainitsemastasi doktriinista kuullut koskaan. Itse muistelen doktriinin menneen ennemminkin niin, että ensin vihollista kulutetaan ja hidastetaan ja sitten se lyödään sopivassa paikassa operatiiisilla joukoilla. En ole koskaan kuullut puolustuksen idean olevan se, ettei vihollinen saisi päästä etenemään metriäkään rajalta Suomen puolelle.

Minä taas en ole koskaan kuullut että "Etelä-Suomen" määritelmä alkaisi itärajalta. Yleensä itärajalta mielletään alkavaksi Itä-Suomi.

Niin, pointti oli se, että emme voi kuitenkaan kaikkiin uhkiin varautua, joten varautukaamme sellaisiin realistiselta kuulostaviin.

Nimenomaan, siksi meillä onkin asevelvollisuusarmeija.

Mitä hänestä? Keskustelu on muutenkin varsin pirstaleista, joten helpottaisi, jos kirjoittaisit ajatuksesi kerralla auki, etkä heittäisi tuollaisia kryptisiä kysymyksiä.

Varmaan sitä että ao. herra toteutti (tai yritti) kaikki ne toimenpiteet jotka sinä leimasit "kauhuskenaarioiden maalailuksi": lehdistön sensurointi, maan venäläistäminen, oman kielen kieltäminen.

Ei nyt ole kyse tuosta. Se kadun mies kyllä tietää miten paljon hän itse maansa vapauttaan arvostaa suhteessa siihen, onko valmis panemaan henkensä sen puolustamiseksi alttiiksi.

...varmaankin siksi hän äänestääkin valtaan päättäjiä jotka kannattavat asevelvollisuuden jatkamista?

Näinkö ajattelet, herra kadun mies? Jos et, niin miksi oletat, että muut ihmiset ajattelisivat? Jos sinun tavallisena kadun miehenä on mahdollista tajuta se, että jos on valmis panemaan henkensä pantiksi valtion puolustamisen hyväksi, kannattaa mennä inttiin jo rauhan aikana, jotta saa kunnollisen sotilaskoulutuksen, niin miksi ajattelet, etteivät muut kaltaisesi ihmiset pystyisi samaan?

Ihmisten mielipiteet muuttuvat kun tilanne muuttuu. Kai huomasit aikaisemman mainintani siitä että Ruotsissa onkin asevelvollisuuden kannatus noussut taas voitolle?
Etelä-Vietnamissa armeija oli valtavan epäsuosittu instanssi niin kauan kuin sotaa käytiin pohjoisessa. Sitten kun NVAn panssarikiilat alkoivat lähestyä Saigonia, niin yhtäkkiä vapaaehtoisia tulikin riviin pilvin pimein. Silloin se ei tietenkään enää paljoa auttanut.

Niin, siis idea oli se, että valtio antaisi PV:lle rahasäkin ja sanoisi, että "tee tuolla, mitä parhaaksi näet, mutta jos koulutat varusmiehiä, heille pitää maksaa kunnon palkkaa siltä palvelusajalta".

Eli ensin pitäisit tuon mainitsemasi "huutokaupan" varusmiesten palkoista, sitten kun se on pidetty niin valtio antaa PV:lle vastaavan summan rahaa?
Koko ajatus on täydellisen absurdi. Huutokaupan "hinta" nousisi niin korkealle ettei kukaan poliitikko suostuisi sellaiseen puolustusmäärärahojen korotukseen.

Mikä on nyt se "pieni"? Selvästikin he tuntuvat olevan fanittamassa armeijan koon pienentämistä lähes kolmanneksella. Tämä oli se minun kysymykseni sinulle. Miksi he sinusta ovat kannattamassa armeijan koon pienentämistä ja lähemmäs sitä kokoa, joka on oikeasti varaa varustaa kunnon varusteilla, jos sinun väitteesi mukaan ne paikallisjoukot ovat niiiiiiin oleellisia maan puolustukselle?

Suurin syy on Senaatti-kupru, jonka ansiosta vielä käyttökelpoista materiaalia piti heittää pois, koska Senaatti alkoi periä varastoista kiskurivuokraa.
Ts. puolustusmäärärahoja leikattiin: sitä ei vain kutsuttu sillä nimellä, siksi se meni useimmilta kansalaisilta ohi. Syynä siis ei ollut mikään "change of heart", että kenraalit olisivat keksineet että "oho, ei me näitä miehiä enää tarvitakaan".

Nyt en ihan pysy perässä. Minkälaiseen tilanteeseen se nykyinen armeija on sitten oikein tarkoitettu? Ei kai sitä missään tapauksessa rauhan aikana mobilsoitaisi, vaan ainoastaan "jännityksen kasvaessa tai sodan uhatessa". Eikö se kenttäarmeija kuvaa juuri sitä joukkoa, joka olisi tuollaisessa tilanteessa tarkoitus panna liikkeelle?

Nykyinen armeija kuvaa sitä armeijaa joka on mahdollista panna liikkeelle sillä rahoitustilanteella joka nyt on. Ei tietenkään ole satavarmaa mikä on rahoitustilanne tulevaisuudessa, mutta jos se paranee, niin SA-kokoonpanoa on mahdollista laajentaa.

Eikö sijoittamattomuus tarkoita käytännössä sitä, ettei näitä miehiä sitten kertauteta lainkaan? Heidän käyttöarvonsa, vaikka saataisiin uusia aseitakin on siis varsin kyseenalainen. Ehkä jonkun verran parempia kuin ne täysin kouluttamattomat sivarit, mistä tulikin mieleen, että joku (olikohan se sinä) taisi täällä hihkua sillä, että sodan syttyessä myös sivarit kutsuttaisiin riviin. Kumpi nyt siis kantasi on, se, että etukäteen sotimiseen kouluttamattomia on turha enää sodan uhatessa tai jopa sodan aikana ryhtyä kouluttamaan sotilaiksi (minkä vuoksi syvän rauhan ajan asevelvollisuus pitää pitää käytössä) vai se, että sivarit ovat yhtä tyhjän kanssa sodassa, koska heitä ei ole rauhan aikana sotimiseen koulutettu?

Kertausharjoittamattomia varten on sitten YH. Sivarit luonnollisesti pikakurssitettaisiin: tietysti se ei ole optimitilanne. Osittain sitä korjattaisiin hajasijoittamalla heidät paremmin koulutettujen joukkojen keskelle, jolloin valmiiksi koulutetut näyttävät esimerkkiä ja antavat neuvoja/käskyjä toimintaan. Samalla periaatteella toimii mm. tappiontäydennys sodan aikana. Kokemattomista ei kannata kerätä kokonaista yksikköä koska sen toimintakyky on hyvin huono, vaan sijoittaa heidät kokeneiden miesten sekaan.

Ahaa nyt tajusin. Tarkoitus on siis, että ensin Suomi sotii yhden sodan sillä nykyisen kokoisella kenttäarmeijallaan, saa siinä turpiinsa ja sitten seuraavassa sodassa suurentaa armeijansa kaksinkertaiseksi. Pettämätön strategia. Miksen tuota itse ajatellut?

Se on todella paljon parempi strategia kuin se että Suomi vallataan heti sen vuoksi ettei täällä ollut kelvollista armeijaa ollenkaan.

 

[fulcrum]

Eihän tämä näin mene. Puolustusvoimat on ilmoittanut, ettei se kannata teknoarmeijaa. Mikäköhän on taustalla? Ettei kaikille joukoille haluta uusimpia välineitä vai että on varaa ostaa uusimmat välineet vain yhdelle prikaatille? Käytännössä teknoarmeija on siis juurikin ne huippuun varustetut 10 miestä sen äärimmäisen köyhästi varustetun 100 miehen joukon sijaan.

Maailmassa ei pahemmin ole teknoarmeijoita jotka toimivat noin: eli siis että lähettävät 10 miestä sataa vastaan. "Teknoarmeijatkin" käytännössä joutuvat tekemään lukumäärän vuoksi kompromisseja.

Usko, Toivo ja isänmaa... Me olemme puolustaja, emme hyökkääjä. Olemme se osapuoli, joka joutuu reagoimaan agressorin menetelmiin. Jos me jätämme jonkin aukon auki, agressorilla on tilaisuus hyödyntää se.

Ja kaikista paras aukko on sellainen missä ei ole yhtään puolustajaa.

Tähän yhdistettynä on äärimmäisen riskialtista esim. luottaa suureen miesmäärään ja jättää pimeätoimintakyky luomatta ("kyllä se vihollinen löytyy vaikka käsikopelolla kun miehiä on näin tiheässä"). Näitä aukkoja pyritään toki paikkaamaan niillä paremmin varustetuilla yksiköillä, mutta yksi pimeätoimintakykyinen taisteluosasto ei valitettavasti riitä paikkaamaan niiden kolmen muun puuttuvaa pimeätoimintakykyä. Herää kysymys, onko järkeä varustaa ne kolme taisteluosastoa toimintakykyisiksi vain päiväsaikaan, vai kannattaako ennemmin jättää ne kolme taisteluosastoa kokonaan muodostamatta ja varustaa niiden sijaan toinen myös pimeätoimintakykyinen taisteluosasto.

Erittäin todennäköisesti 1+3 olisi tällaisessa vertailussa parempi kuin 2+0. Onhan meillä parhaaseen maahanhyökkäysaikaan (kesä) pimeää vain vähän aikaa vuorokaudesta, osassa maata ei ollenkaan. Silloin ne 3 "huonoa" osastoa olisivat siis käytännössä yhtä hyviä.

Tätä koko massa/tekno sekoitusta pitää tietysti ajatella eräänlaisena listana, jossa yläpäässä on fataaleimmat viat, joita vihollisella on kyky ja halu hyödyntää (tai jos sillä ei vielä ole kykyä, niin se kykenee luomaan kyvyn nopeammin kuin me pystymme paikkaamaan vian). Se on sitten arviointikysymys, mitä katsotaan vioiksi ja mitä riittäviksi ratkaisuiksi. Torjuntahävittäjät ja ilmatorjunta estää vihollisen ilmaoperaatiot, mutta jättää maahyökkäyksen mahdolliseksi, jopa todennäköiseksi. Toisaalta panostaminen yksinomaan laajoihin maavoimiin, vaikka sitten tyyliin mies, KRH, KES, NLAW ja Stinger, ei pysty vastaamaan kunnolla maahanlaskujen ja pommituskampanjoiden uhkaan.

Ei tietenkään pysty: toisaalta, se että meillä on maavoimissa parhailla rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuilla, ohjuksilla ja pimeänäkölaitteilla varustettu eliittijoukko ei myöskään auta sitä pommituskampanjaa vastaan yhtään mitään. Ilmapuolustus ei siis ole millään muotoa massa vs tekno -kysymys esimerkiksi asevelvollisuuden kannalta.

Kummaa, että meidän paikallispataljoonilta puuttuvat edelleen pst-ohjukset eikä edes olkapääohjuksia ole saatu paikallispataljoonien kalustovalikoimaan... On kyse siitä, että ne edustavat kehnosti varustettua massa-armeijaa.

On helpompi, halvempi ja nopeampi tarpeen vaatiessa hankkia niitä pst-ohjuksia reservijoukoille, kuin hankkia niille rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuja.

 

[RPG83]

Maailmassa ei pahemmin ole teknoarmeijoita jotka toimivat noin: eli siis että lähettävät 10 miestä sataa vastaan. "Teknoarmeijatkin" käytännössä joutuvat tekemään lukumäärän vuoksi kompromisseja.

Tämä johtuu siitä, että teknoarmeijat ovat pääosin suurten valtioiden asevoimia - ja keskeisin teknoarmeijan käyttäjä viime vuosina on ollut Yhdysvallat. Suurvalloilla/Supervalloilla on siis varaa käyttää suurta teknoarmeijaa, kun vastapuoli on selvästi pienempi valtio, joka saa korkeintaan miesluvultaan yhtä ison massa-armeijan liikkeelle - juurikin näitä suomalaisia paikallispataljoonia.

Ja kaikista paras aukko on sellainen missä ei ole yhtään puolustajaa.

Mieluummin vähän pienempi laskuvarjo kuin reikäinen isompi laskuvarjo, joka hajoaa avauksessa.

Erittäin todennäköisesti 1+3 olisi tällaisessa vertailussa parempi kuin 2+0. Onhan meillä parhaaseen maahanhyökkäysaikaan (kesä) pimeää vain vähän aikaa vuorokaudesta, osassa maata ei ollenkaan. Silloin ne 3 "huonoa" osastoa olisivat siis käytännössä yhtä hyviä.

Et tainnut ymmärtää. Vihollinen voi lopettaa etenemisen aamun sarastaessa ja kaivautua asemiin päiväksi. Me emme voi puolustaa tuota uhkaa vastaan muuten kuin hyökkäämällä, jolloin meidän pitäisi saavuttaa kolminkertainen ylivoima työntääksemme vihollista takaisin itään. Ei onnistu. Yöllä tulee sitten taas tavaraa meitä kohti, ja 9/10 miehestämme ovat sokeita.

Edellinen on toki lievästi kärjistettyä, koska tulenjohtaja pystyy käyttämään isoa siivua joukkueen käytössä olevasta tulivoimasta yhden valonvahvistimen/lämpökameran avulla. Taistelukyky on kuitenkin muuten rajoittunut, kun tähysteisten panosten, pst-aseiden ja kivääritulen käyttö on estynyt.

Ei tietenkään pysty: toisaalta, se että meillä on maavoimissa parhailla rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuilla, ohjuksilla ja pimeänäkölaitteilla varustettu eliittijoukko ei myöskään auta sitä pommituskampanjaa vastaan yhtään mitään. Ilmapuolustus ei siis ole millään muotoa massa vs tekno -kysymys esimerkiksi asevelvollisuuden kannalta.

Mutta kun panostamme ilmapuolustukseen, meidän maavoimamme jäävät auttamatta sille paikallispataljoonatasolle!

Lisättäköön tähän väliin, etten vaadi "Karjalan prikaati" -kalustoa kaikille maavoimien joukoille. Minun puolestani riittäisi se, että huonoimmatkin joukot olisivat nykyistä alueellisten taisteluosastojen (PSAJON) tasoa terästetyllä panssarintorjunta-, ilmatorjunta- ja pimeänäkökyvyllä. Eivät maksaisi ihmeitä.

On helpompi, halvempi ja nopeampi tarpeen vaatiessa hankkia niitä pst-ohjuksia reservijoukoille, kuin hankkia niille rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuja.

Sen on aina pitänyt olla. Minä uskon sitten kun näen uutiskuvat lentokentällä rahtikoneesta purettavista kymmenistä tuhansista pimeänäkölaitteista, tuhansista NLAW-lähipanssarintorjuntaohjuksista ja sadoista Stingereistä.

 

[s91]

En tiedä, mutta sinä näköjään tiedät, joten kerropa meille?

Päätellen siitä, kuinka paljon maasta on porukkaa lähtenyt pois (verrattuna vaikkapa Tshekkoslovakiaan, josta sieltäkin lähti jonkun verran porukkaa pois), niin väittäisin, että aika paskamaista on se elämä siellä. Ja tietenkin voidaan katsoa ihan objektiivisesti mitattavia asioita, kuten taloudellista tilaa tai elinajanodotetta, joiden voi yleensä katsoa aika hyvin kuvaavan sitä, miltä ihmisistä tuntuu.

Lisäksi, moraalisesti ja poliittisesti, esim. Lappi ei ole loukkaamattomuuden kannalta yhtään sen vähäarvoisempi kuin Helsinki. Jos me alamme tekemään julkisia periaatepäätöksiä siitä että "tuota-ja-tuota ei viitsitä puolustaa" niin se vain kutsuu kriisiaikana jonkun muun sitä puolustamaan. Mahdollisesti meiltä kysymättä.

Poliittisesti Lappi on loukkaamattomuuden kannalta selvästi vähäarvoisempi kuin Helsinki. Jos Helsinki vallataan, niin se oli se sota sitten siinä. Jos Lappi vallataan, niin taistelua voidaan vielä ihan hyvin jatkaa, koska kansan kannalta oleelliset alueet ovat edelleen omien hallussa.

Minä taas en ole koskaan kuullut että "Etelä-Suomen" määritelmä alkaisi itärajalta. Yleensä itärajalta mielletään alkavaksi Itä-Suomi.

No, kyllä joku Hamina ja Kotka kuuluvat ihan yhtä hyvin Etelä-Suomeen kuin Itä-Suomeenkin. Oleellisinta tässä ei ole tuo nimitys, vaan se, mitä se koski, eli helppokulkuisuutta ja runsasta tiestöä. Haminan seutu ei todellakaan rinnastu johonkin Raatteen tiehen.

Varmaan sitä että ao. herra toteutti (tai yritti) kaikki ne toimenpiteet jotka sinä leimasit "kauhuskenaarioiden maalailuksi": lehdistön sensurointi, maan venäläistäminen, oman kielen kieltäminen.

Edelleenkin mikä on pointtisi? Jos historiaan halusit vedota, niin mikset ottanut esimerkkiä paljon lähempää, eli Stalista?

...varmaankin siksi hän äänestääkin valtaan päättäjiä jotka kannattavat asevelvollisuuden jatkamista?

Olen tätä jo kommentoinut. Se porukka, jolla asepalvelun suorittaminen on vielä edessä (18-19-vuotiaat miehet), on vaaleissa niin pieni, ettei sen vuoksi tuo perustelu toimi. Kaikille muille nykyinen asevelvollisuussysteemi on henkilökohtaisesti edullisempi kuin se, että korotettaisiin veroja ja palkattaisiin sillä riittävä määrä varusmiehiä. Edustuksellinen (tai mikään muukaan) demokratia ei toimi silloin, kun puhutaan johonkin vähemmistöön kohdistuvasta sorrosta. Juuri tästä syystä meillä muuten on perustuslakiin kirjattu yksilöitä ja vähemmistöjä suojaavia asioita, joita ei voi pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä muuttaa.

Onko tällä hetkellä muuten eduskunnassa yhtään kansanedustajaa, jolla olisi asepalvelun suorittaminen vielä edessä?

Ihmisten mielipiteet muuttuvat kun tilanne muuttuu.

Et vastannut kysymykseeni. Vai implikoitko tuolla sitä, että jos intti olisi ollut vapaaehtoinen, niin et sitä olisi käynyt, koska kv-tilanne ei ollut silloin erityisen uhkaava?

Kai huomasit aikaisemman mainintani siitä että Ruotsissa onkin asevelvollisuuden kannatus noussut taas voitolle?

Tämä on eri asia kuin se, että ihmiset itse menisivät inttiin. Muita on aina helppo pakottaa palvelemaan. Juuri tämä tässä onkin ollut pointtinani.

Eli ensin pitäisit tuon mainitsemasi "huutokaupan" varusmiesten palkoista, sitten kun se on pidetty niin valtio antaa PV:lle vastaavan summan rahaa?
Koko ajatus on täydellisen absurdi. Huutokaupan "hinta" nousisi niin korkealle ettei kukaan poliitikko suostuisi sellaiseen puolustusmäärärahojen korotukseen.

Huutokauppa oli vain idealisoitu tapa demonstroida ajatustani. Jo ensimmäisessä viestissäni selitin, miten käytännössä homma hoidettaisiin. Se, että vetoat siihen huutokauppaan, näyttää jälleen kerran, että tartut viimeisinä oljenkorsinasi olkiukon mäiskintään. Mutta ajatellaan nyt sitten sitä huutokauppaa. Tarkoitus oli tietenkin, ettei homma olisi ylipäänsä poliitikkojen vaan sen huutokauppaprosessin käsissä. Oli huutokaupan tulos sitten ihan mikä tahansa, kukaan ihminen ei voisi siinä valittaa, että hinta on joko liian korkea tai liian matala, koska sai itse määrittää sen rajahinnan, jota alemmalla tasolla halusi olla maksajan puolella ja jota ylemmällä taas menisi asepalvelukseen. Kukaan ei joutuisi asepalveluun alemmalla hinnalla kuin mitä oli sanonut rajahinnakseen eikä kukaan joutuisi maksajaksi ylemmällä hinnalla kuin minkä oli sanonut oman rajansa olevan. Jos rajahinnaksi muodostuisi hyvin korkea, niin tämä kertoisi vain siitä, että iso osa ihmisistä ei todellakaan halua asepalveluun mennä ja on sen vuoksi valmis maksamaan siitä korkean hinnan.

Mutta siirrytään nyt siihen hieman realistisempaan skenaarioon, eli kiinteään maksuun, jota rustattaisiin vuosittain ylös- tai alaspäin sen mukaan, miten paljon saataisiin varusmiehiä houkuteltua. Tässä oletus on, ettei varusmiespalvelukseen lähdön halukkuus (eli paljonko siitä pitää maksaa, jotta sinne suostutaan lähtemään) kovin paljoa muuttuisi vuodesta toiseen. Minä ja RPG83 olemme esittäneet karkeita arvioita siitä, mitä touhu tulisi maksamaan ja vielä suht konservatiivisilla arvioilla, eli tarvittava palkka on ennemminkin arvioitu ylös- kuin alaspäin. Minun mielestäni hinta ei missään tapauksessa ole kohtuuton.

Ja jos tarvittava hinta todellakin nousisi niin korkeaksi, ettei siihen löytyisi poliittista tahtoa, niin tämä kuvastaisi juuri sitä, että suomalaisten maanpuolustustahto on sitä, että he ovat valmiita pakottamaan kanssaihmisiään hoitamaan yhteiskunnallisesti tärkeän maanpuolustuksen ilman kunnon korvausta, mutta eivät ole itse valmiita tekemään mitään uhrauksia sen hyväksi, että niille maanpuolustuspalvelun tuottajille maksettaisiin siitä reilu korvaus. Ansaitseeko sinusta tällainen porukka tulla puolustetuksi?

Suurin syy on Senaatti-kupru, jonka ansiosta vielä käyttökelpoista materiaalia piti heittää pois, koska Senaatti alkoi periä varastoista kiskurivuokraa.
Ts. puolustusmäärärahoja leikattiin: sitä ei vain kutsuttu sillä nimellä, siksi se meni useimmilta kansalaisilta ohi. Syynä siis ei ollut mikään "change of heart", että kenraalit olisivat keksineet että "oho, ei me näitä miehiä enää tarvitakaan".

Seli seli. Jos kenraalien mielestä niiden nyt rivistä poistettujen paikallispataljoonien käyttöarvo olisi ollut niin korkea kuin sinä olet selittänyt, niin he olisivat kaivaneet ne rahat muista asioista, esim. niiden teknoarmeijan vaativien aseiden hankinnasta. Ja eihän asia kansalaisille muutenkaan kuulu, vaan on eduskunnan ja PV:n välinen juttu. Sinähän täällä olet sitä korostanut, ettei kadun mies näistä asioista mitään ymmärrä.

Nykyinen armeija kuvaa sitä armeijaa joka on mahdollista panna liikkeelle sillä rahoitustilanteella joka nyt on. Ei tietenkään ole satavarmaa mikä on rahoitustilanne tulevaisuudessa, mutta jos se paranee, niin SA-kokoonpanoa on mahdollista laajentaa.

Ovatko kentsut sanoneet näin? Jos heille annetaan lisää rahaa, niin sen sijaan, että se menisi sen jäljellä olevan kenttäarmeijan "teknoistamiseen", se käytettäisiin siihen, että kenttäarmeijan miesvahvuus saadaan nostettua takaisin sinne korkeammalle tasolle? Näkisin tästä jotain viitteitä mielellään.

Kertausharjoittamattomia varten on sitten YH. Sivarit luonnollisesti pikakurssitettaisiin: tietysti se ei ole optimitilanne. Osittain sitä korjattaisiin hajasijoittamalla heidät paremmin koulutettujen joukkojen keskelle, jolloin valmiiksi koulutetut näyttävät esimerkkiä ja antavat neuvoja/käskyjä toimintaan. Samalla periaatteella toimii mm. tappiontäydennys sodan aikana. Kokemattomista ei kannata kerätä kokonaista yksikköä koska sen toimintakyky on hyvin huono, vaan sijoittaa heidät kokeneiden miesten sekaan.

Ja miksei tätä voisi siis tehdä laajemminkin? Sanotaan, että meillä olisi se RPG83:n hahmottelema 150 000:n sotilaan vapaaehtoiseen asepalveluun perustuva kenttäarmeija, jonne olisi sitten tarkoitus sijoittaa sodan uhatessa (ja vapaaehtoisten oikein tunkiessa armeijaan) vaikkapa 100 000 pikakoulutettua miestä täydennykseksi?

Se on todella paljon parempi strategia kuin se että Suomi vallataan heti sen vuoksi ettei täällä ollut kelvollista armeijaa ollenkaan.

Menikö sinulta siis kokonaan ohi se, että kirjoittamaani sisältyi se, että häviäisimme ensin yhden sodan, jonka jälkeen sitten rakentaisimme sen toimivan armeijan? Itse rakentaisin ennemmin heti alkuunsa sen armeijan, jolla olisi mahdollisuuksia pärjätä nykyaikaisessa sodankäynnissä, enkä hukkaisi resursseja sen myöhemmin ehkä joskus varustettavan paperitiikerin ylläpitoon. Minua kiinnostaa se ensimmäisen sodan lopputulos. Jos se hävitään, niin sitä toista ei edes välttämättä tule.

 

[baikal]

Luuletteko aivan oikeasti, että VAPAAEHTOISUUDEN POHJALLE voidaan rakentaa Suomessa 150 tuhatpäinen armeija?????? Kehotan arvioimaan vakavasti uudelleen. Nimittäin ei tapahtu, ei tapahu.

Länsimaisten kokemusten perusteella reserveineen päivineen voisi muodostua maksimi 35 tuhatta ja siinä on jo ammattiväki mukana. Tekisikö Suomi poikkeuksen pitkällä aikavälillä, tokko.

Miksi ehdoin tahdoin muuttaa järjestelmää, joka tuottaa eittämättä meikäläiseen olosuhdeviidakkoon tarpeeksi? väkeä? Kannattaa huomata sekin, että Ruotsissa ollaan vetämässä takaisin kuin myllymatissa tässä vapaaehtoisuusasiassa. Herättiin kylmään maailmaan, josta hyökkäyksen uhka ei ollutkaan poistunut. Vain Ruotsin isänmaallisin ja vankin osa, kokoomus, ei ole asiasta innostunut. Ei tietenkään, koska tämä nykymalli on heikäläisen ideologian kukkanen, jota ryydittää sotateollisen kompleksin loputon inku myydä toinen toistaan kalliimpia ja seksikkäämpiä vehkeitä sotaväelle. Persettä ovat käteen saaneet ruotsalaiset. Rekrytointi on osoittautunut niin kyiseksi kaskeksi kyntää, että eipä ole auttanut edes kolmikruunuinen vaskinen aurakaan siihen. Surkein hätähuuto oli varmaan se, että rekrytointia alettaisiin hoitaa työllisyystöinä. Eli kortistot tyhjiksi ja jätkät rulliin. Just.

Eipä sillä, onhan Malmön ja muutaman muunkin ison pitäjän lähiöissä jo muhimassa tekijöitä, jotka pitää vaan valjastaa oikeaan suuntaan, antaa pyssyt ja neuvoa oikea ilmansuunta.....

 

[s91]

Luuletteko aivan oikeasti, että VAPAAEHTOISUUDEN POHJALLE voidaan rakentaa Suomessa 150 tuhatpäinen armeija?????? Kehotan arvioimaan vakavasti uudelleen. Nimittäin ei tapahtu, ei tapahu.

Länsimaisten kokemusten perusteella reserveineen päivineen voisi muodostua maksimi 35 tuhatta ja siinä on jo ammattiväki mukana. Tekisikö Suomi poikkeuksen pitkällä aikavälillä, tokko.

Jos maksaisi sotilaille yhtä surkeita palkkoja kuin muut maat ja koittaisi pyörittää pysyvästi värvättyä ammattiarmeijaa reserviläisyyteen perustuvan systeemin sijaan, niin ei varmaan tekisi. Jos osoittaisi oikeasti maanpuolustushalua ja korvaisi tätä erittäin tärkeää tehtävää tekeville varusmiehille kunnolla, niin miksipäs ei. Toistaiseksi sieltä leireistä ei tunnu tulevan mitään kunnon rationaalisia argumentteja ehdotettua vastaan, vaan vain kovaa määintää, että ei ei ei.

Tässä ketjussa on ehdotettu ihan konkreettisia ehdotuksia. Voisiko joku nyt vihdoin kertoa, mikä niissä mättää? Eikö vaikkapa 3000 e/kk palkka vetäisi 19-vuotiaita innolla varusmiespalvelukseen? Vai onko siitä koituva hinta, joka nettona on jotain promille kansantuotteesta sellainen, ettemme sitä kykenisi maksamaan? Ja siis "maksu" tässä tarkoittaa vain yhdestä taskusta (koko kansa) toiseen (varusmiehet) siirtämistä, ei sinällään minkään ulkoisen kulutuksen tai työnteon lisäämistä, koska ne varusmiehet panisivat rahansa ihan samalla tavoin kulutukseen tai säästöön kuin muukin kansa. Vai mistä oikein jäkittää? Kertokaa nyt ihan konkreettisesti tuon ein huutamisen sijaan.

 

[Deeiii]

Itse näen suurimman ongelman olevan luultavasti siinä, että veronmaksaja ei ole rationaalinen olento. Rationaaliselle olennolle olisi yhdentekevää, maksetaanko pv:n miehistökustannus työpalveluksen muodossa, vai ekvivalenttina veronkorotuksena.

Mutta, kuten sanottua, veronmaksaja ei tälläinen ole. Lyön kaikki hattuni vetoa, että puolustusmäärärahoihin ei saataisi käytännössä sellaista korotusta mitä sinänsä asiallinen asiaankuuluva korvaus menetetystä ajasta vaatisi, ei vaikka millaisen argumenttiarmeijan asian puolesta marssittaisi.

Tämä on kieltämättä teoreetikoille hammastenkiristystä aiheuttava asiaintila. Lohduttautua voi sillä, että meillä ja kaikissa muissakin maissa on PALJON samanlaisia, talousteoreettisesti hyvin epäoptimaalisia mutta käytännössä vaihtoehtoja vähemmän huonosti toimivia virityksiä.

 

[RPG83]

Itse näen suurimman ongelman olevan luultavasti siinä, että veronmaksaja ei ole rationaalinen olento. Rationaaliselle olennolle olisi yhdentekevää, maksetaanko pv:n miehistökustannus työpalveluksen muodossa, vai ekvivalenttina veronkorotuksena.

Mutta, kuten sanottua, veronmaksaja ei tälläinen ole. Lyön kaikki hattuni vetoa, että puolustusmäärärahoihin ei saataisi käytännössä sellaista korotusta mitä sinänsä asiallinen asiaankuuluva korvaus menetetystä ajasta vaatisi, ei vaikka millaisen argumenttiarmeijan asian puolesta marssittaisi.

Tämä on kieltämättä teoreetikoille hammastenkiristystä aiheuttava asiaintila. Lohduttautua voi sillä, että meillä ja kaikissa muissakin maissa on PALJON samanlaisia, talousteoreettisesti hyvin epäoptimaalisia mutta käytännössä vaihtoehtoja vähemmän huonosti toimivia virityksiä.

Toteat tosiasiat. Tuo tahtokysymyshän on kaikessa Asiaan liittyvässä se ongelma. Kukaan ei halua johdattaa meitä Liittoon, siirtää muutamaa sataa miljoonaa toiselta momentilta toiselle eikä edes todeta uhkakuvia, vaikka se ei maksaisi senttiäkään.

Ketjun aihe on kuitenkin "Asevelvollisuuden pitää muuttua". Tätä taustaa vasten on mielestäni kuitenkin perusteltua keskustella Asian järjestämisestä, näki kansan ja päättäjien enemmistö sen sitten filosofien haaveiluna tai ei. Varmaa on vain se, ettei mikään muutu, jos joku ei pistä liikkeelle ajatusta "eihän tämän näin kuulu mennä".

 

[Deeiii]

Asevelvollisuuden kehittäminen olisi tosiaan tärkeää. Mutta ken puhuu sen lopettamisesta, voisi heti kärkeen ja hyllyköstä Haave-Toive löytyvien kaavailujen lukemistarpeen vähentämiseksi, esittää, miten käytännössä siirretään puolustusbudjettiin tarvittava lisäraha. Jos asevelvollisuuden piilokustannus on pyöreästi miljardi vuoteen, niin olisikohan, tehokkuusparannukset jne huomioiden, tarvittava summa rouheesti puoli miljardia per vuosi? Mistä tuo otetaan, ja kuka sen nuijii Arkadianmäellä läpi?

Asevelvollisuus on ilman muuta piilovero, mutta se on hyvin suosittu sellainen. Melkein väitän, että mitään miljardiluokassa "rahaa" keräävää veroa ei kannateta yhtä laajalti. Vaikea, perin vaikea on nähdä, että sen lopettamisella saataisiin mainittavasti lisää rahaa, todellista tai imäginääristä, maanpuolustustyöhön. Varsinkin, kun muutamien suht'harvalukuisten Asian ajajien rinnalla kaikkein innokkaimpia liittolaisia asevelvollisuuden alasajamisessa ovat ne tahot, joiden mielestä sotaväki saa jo nykyään liikaa rahaa, kun Suomea ei uhkaa mikään. Paitsi ydinvoimaloiden rakentaminen.

 

[Tetra]

Ydinvoimaa Suomeen lisää vaan. Moni ei edes tajua tätä "piilokustannusta", vaan luulee ettei siitä sellaista kustannusta tule. Anyways, asevelvollisille voisi maksaa suurempaa päivärahaa. Se olisi vain tulonsiirto velvollisuuden täyttäville niiltä jotka eivät sitä täytä. Moraalisesti asevelvolllisuus olisi tälläisen vapausaatteen sankarin helpompi hyväksyä mikäli näin olisi.

 

[RPG83]

Asevelvollisuuden kehittäminen olisi tosiaan tärkeää. Mutta ken puhuu sen lopettamisesta, voisi heti kärkeen ja hyllyköstä Haave-Toive löytyvien kaavailujen lukemistarpeen vähentämiseksi, esittää, miten käytännössä siirretään puolustusbudjettiin tarvittava lisäraha. Jos asevelvollisuuden piilokustannus on pyöreästi miljardi vuoteen, niin olisikohan, tehokkuusparannukset jne huomioiden, tarvittava summa rouheesti puoli miljardia per vuosi? Mistä tuo otetaan, ja kuka sen nuijii Arkadianmäellä läpi?

Se tulee sillä tällä kertaa käänteisesti tehtävällä menettelyllä, jolla puolustusbudjetista on lähtenyt puoli miljardia säästöinä. Ihan yhtä tyhjän kanssa on haaveilla jostain hankintamäärärahojen lisäyksistä ja kuuden miljardin hävittäjäkauppa-lisäbudjetista, kun eivät nekään tule toteutumaan. Samaten harmaan vaiheen hankinnat ovat täysin mahdottomia. Suomen ilmavoimien taistelukonevahvuus on 12-20 hävittäjää vuonna 2035, jos Suomella siis on enää puolustusvoimia siinä vaiheessa.

 

[fulcrum]

Olet oikeassa, että tietyt teknologiset edistysaskeleet tekivät juuri massa-armeijasta (ero armeijan "parhaan" ja "huonoimman" sotilaan varustuksessa ja koulutuksessa pieni) järkevän verrattuna teknoarmeijaan (ero armeijan parhaan ja huonoimman sotilaan varustuksessa ja koulutuksessa suuri). Näitä olivat etenkin sellaiset asiat, jotka sallivat tehokkaiden aseiden massavalmistuksen. Tämä sitten johtikin armeijoiden koon kasvuun suhteessa väestön kokoon. Huippu saavutettiin varmaan jossain 2. maailmansodan tienoilla.

Sen jälkeen kehitys on taas mennyt toiseen suuntaan. Kalliit aseet, joita on varaa jakaa vain harvoille, ovat tulleet suhteessa tehokkaammiksi halpoihin kaikille jaettaviin aseisiin verrattuna. Kyse on siitä, että se parempi ase on niin paljon parempi kuin vähän huonompi, että sillä vähän huonommin aseistetulla ei ole mitään saumaa vahingoittaa sitä paremmin aseistettua. Tällöin on fiksua juuri luopua niistä vähän huonommista aseista ja panna kaikki paukut kalliimpiin, mutta parempiin aseisiin, joita on varaa jakaa vain pienelle osalle siitä joukosta, mikä aiemmin pystyttiin varustamaan niillä halvemmilla aseilla. Esimerkkinä vaikkapa se mainittu telatykki. Jos vedettävää tykistöä käyttävä saa niskaansa välittömästi vastaiskun tulen avattuaan, se pystyy ampumaan tasan yhden kerran ennen tuhoutumistaan. Jos siirtymällä telatykin käyttöön tämä kohtalo voidaan välttää, voi telatykki olla fiksu investointi, vaikka sen vuoksi joutuisi luopumaan kourallisesta vedettäviä tykkejä. Ilmasodassa tämä parempi laatu vs. määrä on tullut vielä selvemmin esiin. 2. maailmansodan P-51 maksaisi nykyrahaksi muutettuna jotain $600 000, kun F-22 maksaa yli satakertaisesti tuon.

Noista mainitsemistasi järjestelmistä on todettava, että jotain NLAW-järjestelmää on hankittu lukumääräisesti vähemmän kuin mitä sen korvaamia järjestelmiä on/oli käytössä. Sama juttu Spike-ohjusten kanssa. Kummankin kohdalla ajatus on se, että laatu korvaa määrän.

Simplistinen näkemys. Uusi teknologia ei ole aina kalliimpaa kuin vanha. Nykyinen tietokoneeni on varmaan 500 kertaa nopeampi kuin ensimmäinen tietokoneeni. Onko se myös 500 kertaa kalliimpi? Ei, se on halvempi. No tämähän pätee vain tietokoneisiin, sanot. Ei välttämättä. Esimerkiksi 1930-luvulla olisi ollut aivan mahdoton ajatus että Suomi pystyisi hankkimaan ja ylläpitämään n. 120 panssarivaunua ja useita satoja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja. 30-luvulla Suomi pystyi ostamaan 32 halpaa kevyttä vaunua, niihinkään ei ollut varaa ostaa aseita. Mistään miehistönkuljetusvaunuista ei ollut puhettakaan. Ei sellaisiin ollut varaa kuin muutamalla armeijalla, niilläkin vain pienelle osalle armeijasta. Harva saksalainen sotilas esimerkiksi ajoi ympäriinsä puolitelavaunulla, tai edes kuormurilla. Suurin osa kulki jalan, tai hevosin. 80-luvulla Suomen armeijalla oli kolme kertaa enemmän kenttätykkejä ja varmaan ainakin 20 kertaa enemmän panssaroituja ajoneuvoja kuin ennen talvisotaa, vaikka suhteelliset varustelumenot olivat murto-osa 1930-luvusta. Muilla armeijoilla kehitys oli samantapaista. Neuvostoarmeijalla oli yli 50 000 panssarivaunua - yli kaksi kertaa enemmän kuin 1941, vaikka vaunut olivat monta kertaa isompia, raskaampia ja edistyneempiä.

Miksi sitten paljon puhutaan aseteknologian kallistumisesta? Pääasiassa siksi, että nykyään aseisiin käytetään vähemmän rahaa. Kun aseita ostetaan vähemmän, niiden keskimääräinen kappalehinta nousee, koska kehityskustannukset eivät kuitenkaan laske. Yhdysvaltojen puolustusmenot esimerkiksi nykyään ovat alle puolet siitä mitä 60-luvun loppupuolella. Useimmissa muissa maissa pudotus on ollut vielä kovempi.

Tyypillisesti, teknoarmeijat usein luottavat sellaiseen asiaan kuin ensikäyttäjän etu. Tämä tarkoittaa sitä että ne kehittävät (yleensä siihen tarvitaan suurvalta) jonkun teknologian jota ei siinä muodossa ole vielä muualla käytössä, ja ottavat sen laajamittaiseen käyttöön ja saavat näin erinäisiä taktisia etuja. Tämä on kallista koska joudutaan kehittämään jotain täysin uutta eikä etumatka pysy ikuisesti, sillä nopeasti tekniikka kopioidaan, valmistusmenetelmät leviävät ja jonkun ajan kuluttua muut valtiot rupeavat myös saamaan samaa teknologiaa käyttöönsä. Siinä vaiheessa suurvalta on kuitenkin usein kehittänyt jo jotain muuta. Tästä löytyy esimerkkejä vaikka kuinka mutta otan yhden koska samaa asiaa on nyt keskustelussa sivuttu: 1980-luvulla Yhdysvallat otti käyttöön M1 Abrams-tankin, jossa oli mullistavinta lämpökameran käyttö yötaisteluun. Tämä oli erittäin kallis ratkaisu, sillä lämpökamerat olivat tuolloin hyvin hienoa teknologiaa, mutta sillä saatiin teknologinen etumatka kaikkiin muihin maailman panssarivaunuihin. Samoihin aikoihin lähin kilpailija Leopard 2 käytti huonompia valonvahvistimia, parhaissa neukkutankeissa oli aktiivi-IR ja valonvahvistimet vasta heillä tulossa ja hyvin monissa tuon ajan tankeissa sekä idässä että lännessä ei ollut muuta kuin ihan perus valonheittimet.

Suomessahan ei tuolloin panssarivaunuissa ollut tietenkään mitään lämpökameraa vastaavaa. Olennaista on havaita ettei Suomella olisi ikinä ollut tuolloin mahdollisuuksia tai edes varaa varustaa panssarivaunut tällaisella teknologialla. Mikään cost-benefit -analyysi massan ja sotilasteknologian välillä ei olisi voinut mahdollistaa noin uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa, tai korkeintaan tällaisia vaunuja olisi voinut olla niin pieniä määriä ettei niillä olisi ollut juuri merkitystä.

 

[fulcrum]

Päätellen siitä, kuinka paljon maasta on porukkaa lähtenyt pois (verrattuna vaikkapa Tshekkoslovakiaan, josta sieltäkin lähti jonkun verran porukkaa pois), niin väittäisin, että aika paskamaista on se elämä siellä. Ja tietenkin voidaan katsoa ihan objektiivisesti mitattavia asioita, kuten taloudellista tilaa tai elinajanodotetta, joiden voi yleensä katsoa aika hyvin kuvaavan sitä, miltä ihmisistä tuntuu.

...eli asiat olisivat siellä nyt siis mielestäsi paremmin jos eivät olisi sotineet neuvostomiehitystä vastaan?
Sikäli kun Afganistanin historiaa tiedän, niin neuvostojoukot vetäytyivät 1989 ja sen jälkeen afgaanit ovat sotineet pääasiassa keskenään. Itse asiassa koko NL:n hyökkäyshän johtui juuri siitä että afgaanit rupesivat sotimaan keskenään joten tämä ajatus siitä että sodan tuhot johtuivat vain siitä etteivät afgaanit lammasmaisesti luovuttaneet miehittäjää vastaan on aika hassu.
Koska Afganistanissa ei koskaan ollut ketään Suurta Johtajaa joka olisi käskenyt afgaaninuoria marssimaan joukoittain kuolemaansa NL:n sotavoimaa vastaan täysin turhan takia, niin pakostakin tulee vedettyä johtopäätös että suuri osa kansasta ei oikeasti halunnut NL:ää sinne ja oli valmis maksamaan tämän hinnan päästäkseen heistä eroon.

Poliittisesti Lappi on loukkaamattomuuden kannalta selvästi vähäarvoisempi kuin Helsinki. Jos Helsinki vallataan, niin se oli se sota sitten siinä. Jos Lappi vallataan, niin taistelua voidaan vielä ihan hyvin jatkaa, koska kansan kannalta oleelliset alueet ovat edelleen omien hallussa.

Poliittisesti ei ole MITÄÄN eroa sillä käykö joku vieras sotilas pikkuisen käväisemässä Tenojoen väärällä puolella, tai tulee steppailemaan Senaatintorille. Ei voi olla - muuten koko alueelliselta suvereniteetiltä putoaa pohja.
Reaalitaloudellisesti maan eri osat eivät toki ole keskenään samanarvoisia: henk.koht. minua ei tosin liikuta pätkääkään jos joku nukettaa Helsingin, voisin vaikka myöntää tekijälle mitalin, mutta tiedostan ettei tämä edusta kansan suurimman osan mielipidettä. Haluan tosin huomauttaa että Suomen hallitus on käynyt ja voittanut sodan jossa vihollinen otti haltuunsa Etelä-Suomen.

Lapin valtauksen jälkeen taistelua maan muista osista voi toki jatkaa, epäilen tosin että siinä vaiheessa se ei enää kyllä onnistu. Maayhteys läheisimpään naapurimme katkeaa ja elintärkeisiin satamiin ja maan keskusosiin avautuu liian monta hyökkäysreittiä.

No, kyllä joku Hamina ja Kotka kuuluvat ihan yhtä hyvin Etelä-Suomeen kuin Itä-Suomeenkin. Oleellisinta tässä ei ole tuo nimitys, vaan se, mitä se koski, eli helppokulkuisuutta ja runsasta tiestöä. Haminan seutu ei todellakaan rinnastu johonkin Raatteen tiehen.

Ehkä ei, toisaalta eipä se kyllä mitään Kuwaitin aavikkoakaan ole. Haminan seutu voi olla meidän silmäämme hyvinkin urbaania ja tasaista aluetta, kansainvälisesti mitattuna sekin on pääasiassa melkoista korpea.

Edelleenkin mikä on pointtisi? Jos historiaan halusit vedota, niin mikset ottanut esimerkkiä paljon lähempää, eli Stalista?

Se olisi ollut huono esimerkki koska tiesimme jo silloin (ja nykyään vielä paljon paremmin) mitä Stalinin valta tarkoittaisi. Bobrikov on parempi esimerkki, sillä venäläisvalta Suomessahan oli pitkän aikaa melko hyväntahtoista ja edistyksellistäkin.

Olen tätä jo kommentoinut. Se porukka, jolla asepalvelun suorittaminen on vielä edessä (18-19-vuotiaat miehet), on vaaleissa niin pieni, ettei sen vuoksi tuo perustelu toimi. Kaikille muille nykyinen asevelvollisuussysteemi on henkilökohtaisesti edullisempi kuin se, että korotettaisiin veroja ja palkattaisiin sillä riittävä määrä varusmiehiä. Edustuksellinen (tai mikään muukaan) demokratia ei toimi silloin, kun puhutaan johonkin vähemmistöön kohdistuvasta sorrosta. Juuri tästä syystä meillä muuten on perustuslakiin kirjattu yksilöitä ja vähemmistöjä suojaavia asioita, joita ei voi pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä muuttaa.

Perustuslaki on itse asiassa sanamuodoltaan varsin väljä, eli syrjimistä ei pidä hyväksyä "ilman hyväksyttävää syytä". Se mikä on "hyväksyttävä syy" jää kunkin äänestäjäsukupolven päätettäväksi. Anyhoo, asevelvollisikäiset ei ole kuitenkaan samalla tavoin vähemmistö kuin vaikka romanit, homoseksuaalit tai ruotsinkieliset, koska he edustavat läpileikkausta koko kansasta, eikä jotain maantieteellisesti tai kulttuurillisesti eriävä ryhmä. Teoreettisesti vaikka sellainen laki joka sorsii esim. saamelaisia olisi äänestäjälle siis helpompi hyväksyä, koska suurin osa äänestäjistä ei ole saamelaisia eikä enemmistö todennäköisesti henk.koht edes tunne yhtään saamelaista, joten mitä se heitä liikuttaisi? Sen sijaan jokainen varmasti tuntee asevelvollisuusikäisiä ja monilla sellainen on myös esimerkiksi poika, lapsenlapsi tai veli. Jos asevelvollisuus miellettäisiin niin hirvittäväksi orjuudeksi niin sellaiset mielipiteet tyyliin "meidän Jari-Petteriä ei kyllä sinne lähetetä rääkättäväksi ja ammuttavaksi..." varmaan olisivat aika yleisiä ja heijastuisivat myös äänestyskäyttäytymiseen.

Et vastannut kysymykseeni. Vai implikoitko tuolla sitä, että jos intti olisi ollut vapaaehtoinen, niin et sitä olisi käynyt, koska kv-tilanne ei ollut silloin erityisen uhkaava?

Paha sanoa kun ei muista niin tarkasti enää... Olin jo tuolloin aika maanpuolustushenkinen, toisaalta kyllähän se välistä pelotti etukäteen (olin fyysisesti aika huonossa kunnossa ennen armeijaa ja pelkäsin etten kestäisi) joten kuka tietää olisiko sitä jänistänyt ennen h-hetkeä jos ei olisi ollut pakko mennä? No ei onneksi tarvinnut mennä jalkaväkeen niin pärjäsin sitten kuitenkin.
Opiskelu- ja työelämässä on kyllä huomannut miten pakko motivoi usein paremmin tekemään jotain tarpeellista kuin vapaaehtoisuus. Kurssi jonka harjoituksissa on läsnäolopakko meni läpi paljon todennäköisemmin kuin sellainen missä sai vapaasti tulla ja mennä.

Huutokauppa oli vain idealisoitu tapa demonstroida ajatustani. Jo ensimmäisessä viestissäni selitin, miten käytännössä homma hoidettaisiin. Se, että vetoat siihen huutokauppaan, näyttää jälleen kerran, että tartut viimeisinä oljenkorsinasi olkiukon mäiskintään. Mutta ajatellaan nyt sitten sitä huutokauppaa. Tarkoitus oli tietenkin, ettei homma olisi ylipäänsä poliitikkojen vaan sen huutokauppaprosessin käsissä. Oli huutokaupan tulos sitten ihan mikä tahansa, kukaan ihminen ei voisi siinä valittaa, että hinta on joko liian korkea tai liian matala, koska sai itse määrittää sen rajahinnan, jota alemmalla tasolla halusi olla maksajan puolella ja jota ylemmällä taas menisi asepalvelukseen. Kukaan ei joutuisi asepalveluun alemmalla hinnalla kuin mitä oli sanonut rajahinnakseen eikä kukaan joutuisi maksajaksi ylemmällä hinnalla kuin minkä oli sanonut oman rajansa olevan. Jos rajahinnaksi muodostuisi hyvin korkea, niin tämä kertoisi vain siitä, että iso osa ihmisistä ei todellakaan halua asepalveluun mennä ja on sen vuoksi valmis maksamaan siitä korkean hinnan.

Miksi sitten kellään olisi intressejä mennä palvelukseen kovin halvalla, jos kerran kuitenkin jotkut ihmiset tulevat maksamaan viulut riippumatta siitä paljonko lysti maksaa? Mites sitten ne jotka haluaisivat mennä mutteivat pysty - maksumiehiksi vaan? Mitä jos he eivät halua maksaa?

Mutta siirrytään nyt siihen hieman realistisempaan skenaarioon, eli kiinteään maksuun, jota rustattaisiin vuosittain ylös- tai alaspäin sen mukaan, miten paljon saataisiin varusmiehiä houkuteltua. Tässä oletus on, ettei varusmiespalvelukseen lähdön halukkuus (eli paljonko siitä pitää maksaa, jotta sinne suostutaan lähtemään) kovin paljoa muuttuisi vuodesta toiseen. Minä ja RPG83 olemme esittäneet karkeita arvioita siitä, mitä touhu tulisi maksamaan ja vielä suht konservatiivisilla arvioilla, eli tarvittava palkka on ennemminkin arvioitu ylös- kuin alaspäin. Minun mielestäni hinta ei missään tapauksessa ole kohtuuton.

Itse olen esittänyt melkolailla korkeampia arvioita. Tämä, toisin kuin teidän esimerkkinne, on perustunut siihen mitä oikeat vapaaehtoisarmeijat tosimaailmassa ovat saaneet riviin väkeä ja millä kokonaiskustannuksilla.

Seli seli. Jos kenraalien mielestä niiden nyt rivistä poistettujen paikallispataljoonien käyttöarvo olisi ollut niin korkea kuin sinä olet selittänyt, niin he olisivat kaivaneet ne rahat muista asioista, esim. niiden teknoarmeijan vaativien aseiden hankinnasta.

Kuka sanoo etteivät ole? Katsopa vain miten kävi esimerkiksi telakanuunahankinnalle. Tai tst-kopterihankinnalle. Tai tykistöohjushankinnalle.

Ja miksei tätä voisi siis tehdä laajemminkin? Sanotaan, että meillä olisi se RPG83:n hahmottelema 150 000:n sotilaan vapaaehtoiseen asepalveluun perustuva kenttäarmeija, jonne olisi sitten tarkoitus sijoittaa sodan uhatessa (ja vapaaehtoisten oikein tunkiessa armeijaan) vaikkapa 100 000 pikakoulutettua miestä täydennykseksi?

Se että 2/5 armeijasta olisi aluksi kokonaan kouluttamatta ei ole kovin lupaava lähtökohta: anyhoo, 150 000 vapaaehtoissotilaan kenttäarmeija lienee utopiaa.

Menikö sinulta siis kokonaan ohi se, että kirjoittamaani sisältyi se, että häviäisimme ensin yhden sodan, jonka jälkeen sitten rakentaisimme sen toimivan armeijan?

Niin parempi ratkaisu olisi ollut hävitä kaksi sotaa peräkkäin?

Itse rakentaisin ennemmin heti alkuunsa sen armeijan, jolla olisi mahdollisuuksia pärjätä nykyaikaisessa sodankäynnissä.

Valitettavasti et ole osoittanut itse mitään realistista linjausta sellaiselle armeijalle: päinvastoin, ehdotelmasi häviäisivät sodan vielä varmemmin.

 

[Laamanator]

Tässä ketjussa on ehdotettu ihan konkreettisia ehdotuksia. Voisiko joku nyt vihdoin kertoa, mikä niissä mättää? Eikö vaikkapa 3000 e/kk palkka vetäisi 19-vuotiaita innolla varusmiespalvelukseen? Vai onko siitä koituva hinta, joka nettona on jotain promille kansantuotteesta sellainen, ettemme sitä kykenisi maksamaan? Ja siis "maksu" tässä tarkoittaa vain yhdestä taskusta (koko kansa) toiseen (varusmiehet) siirtämistä, ei sinällään minkään ulkoisen kulutuksen tai työnteon lisäämistä, koska ne varusmiehet panisivat rahansa ihan samalla tavoin kulutukseen tai säästöön kuin muukin kansa. Vai mistä oikein jäkittää? Kertokaa nyt ihan konkreettisesti tuon ein huutamisen sijaan.

Jos varusmiespalveluksesta tai ammattiarmeijan miehistötehtävistä maksettaisiin 3000 EUR/kk, niin aivan varmasti se houkuttelisi sankoin joukoin väkeä palvelukseen ja paikoista käytäisiin lisäksi vielä katkera kilpailu. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa halukkaita alkaisi varmasti löytymään jo 1500 EUR/kk alkaen.

Tällaisella palkkatasolla vm-palvelus/miehistötehtävät heilahtaisivat kerralla palkkatasoltaan hyvin monen ammatin palkkauksen ohi. Parasta tässä olisi, että se tapahtuisi veronmaksajien selkänahalla. Vanha sanonta "kaikki on ostettavissa, kysymys on vain hinnasta" pätee tässäkin.

Sen sijaan asia kannattaa suhteuttaa ja tarkastella tällaisen palkkatason maksamisen järkevyyttä. Jos tuottavuus sekä koulutus- ja osaamisvaatimukset huomioiden sotaväen miehistötehtävät hieman aselajista riippuen rinnastuvat työmarkkinoilla hieman kärjistäen lähinnä siivoojaan tai sekatyömieheen, niin mitä järkeä olisi maksaa sotamiehelle 3000 EUR/kk?

Missä esimerkiksi siivoojalle maksetaan 3000 EUR/kk? Ei missään, koska työn tuottavuus sekä koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät ole missään suhteessa tällaiseen palkkatasoon. Lisäksi työhön riittää tekijöitä paljon pienemmälläkin palkalla, joten senkään osalta ei palkkatasoon kohdistu korotuspaineita.

Yleislänsimaisesti tarkasteltuna myöskään ammattiarmeijoiden miehistötehtävien palkkaukseen ei ole viime aikoina kohdistunut merkittäviä korotuspaineita. Riittävän suuressa väestöpohjassa ja eriarvoisessa yhteiskunnassa riittää aina lähtijöitä.

 

[Nojatuolistrategi]

Jos varusmiespalveluksesta tai ammattiarmeijan miehistötehtävistä maksettaisiin 3000 EUR/kk, niin aivan varmasti se houkuttelisi sankoin joukoin väkeä palvelukseen ja paikoista käytäisiin lisäksi vielä katkera kilpailu. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa halukkaita alkaisi varmasti löytymään jo 1500 EUR/kk alkaen.

Tällaisella palkkatasolla vm-palvelus/miehistötehtävät heilahtaisivat kerralla palkkatasoltaan hyvin monen ammatin palkkauksen ohi. Parasta tässä olisi, että se tapahtuisi veronmaksajien selkänahalla. Vanha sanonta "kaikki on ostettavissa, kysymys on vain hinnasta" pätee tässäkin.

Sen sijaan asia kannattaa suhteuttaa ja tarkastella tällaisen palkkatason maksamisen järkevyyttä. Jos tuottavuus sekä koulutus- ja osaamisvaatimukset huomioiden sotaväen miehistötehtävät hieman aselajista riippuen rinnastuvat työmarkkinoilla hieman kärjistäen lähinnä siivoojaan tai sekatyömieheen, niin mitä järkeä olisi maksaa sotamiehelle 3000 EUR/kk?

Missä esimerkiksi siivoojalle maksetaan 3000 EUR/kk? Ei missään, koska työn tuottavuus sekä koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät ole missään suhteessa tällaiseen palkkatasoon. Lisäksi työhön riittää tekijöitä paljon pienemmälläkin palkalla, joten senkään osalta ei palkkatasoon kohdistu korotuspaineita.

Yleislänsimaisesti tarkasteltuna myöskään ammattiarmeijoiden miehistötehtävien palkkaukseen ei ole viime aikoina kohdistunut merkittäviä korotuspaineita. Riittävän suuressa väestöpohjassa ja eriarvoisessa yhteiskunnassa riittää aina lähtijöitä.

Niin. Asevelvollisuus rinnastuu lähinnä oppivelvollisuuteen tai ammattiharjoitteluun. Pienet on palkat niissäkin.

Kehittämisen ja parantamisen varaa tietenkin on. Armeija-ajan jälkeinen aika tulee ensin mieleen: reservin "koulutus, huolto ja kierrätys".

Palkka, päivärahat ja veroetuudet taas tulevat tarpeeseen, kun kantaväkeä rekrytoidaan, sopimussotilaita palkataan ja reserviä aktivoidaan.

 

[Deeiii]

Riittävän suuressa väestöpohjassa ja eriarvoisessa yhteiskunnassa riittää aina lähtijöitä.

Tässähän se on pähkinänkuoressa koko ongelma: olemme alueeltamme suurvalta vielä suuremman suurvallan naapurissa, mutta väestöpohja on olematon. Huono yhtälö ammattiarmeijalle, päätellen länsimaiden kokemuksista.

Minulle on vielä lisäksi arvo sinänsä, että maanpuolustusvelvollisuus kuuluu konkreettisesti paitsi köyhän torpan pojalle, myös Westendin kasvateille. (Toki nykyinen järjestelmä on sukupuolen suhteen epätasa-arvoinen, mutta silti pidän tätä parempana kuin vaihtoehtoa.)

 

[s91]

Itse näen suurimman ongelman olevan luultavasti siinä, että veronmaksaja ei ole rationaalinen olento. Rationaaliselle olennolle olisi yhdentekevää, maksetaanko pv:n miehistökustannus työpalveluksen muodossa, vai ekvivalenttina veronkorotuksena.

No, ei ole, sehän tässä on pointtina ja sitä olen koittanut korottaa. Rationaaliselle omaa etuaan maksimoivalle veronmaksajalle on 18-19-vuotiaiden miesten pakottaminen hoitamaan varusmiespalvelus orjapalkalla paljon parempi vaihtoehto kuin veronkorotus, koska ylivoimainen valtaosa veronmaksajista ei kuulu tuohon porukkaan. He ovat joko naisia, joille veronkorotukseen siirtyminen tarkoittaisi tulonsiirtoa naisilta miehille nykytilanteeseen verrattuna, tai sitten miehiä, jotka ovat jo varusmiespalveluksen suorittaneet, jotka näkisivät itsensä väliinputoajina, koska olisivat suorittaneet sekä varusmiespalvelun orjapalkalla että joutuisivat maksamaan tulevien sukupolvien kunnon palkat veronkorotuksina. Se, mitä tässä tarvitaan, on äänestäjiä, jotka pystyvät nousemaan oman henkilökohtaisen tilanteensa maksimoinnin yläpuolelle ja huomioimaan myös sen, mitä eri ratkaisut tarkoittavat vähemmistön kannalta.

Mutta, kuten sanottua, veronmaksaja ei tälläinen ole. Lyön kaikki hattuni vetoa, että puolustusmäärärahoihin ei saataisi käytännössä sellaista korotusta mitä sinänsä asiallinen asiaankuuluva korvaus menetetystä ajasta vaatisi, ei vaikka millaisen argumenttiarmeijan asian puolesta marssittaisi.

Niin, kuten sanoin, koko touhu perustuu siis sille valheelle, että suomalaiset ovat maanpuolustustahtoisia. Suomalaisten maanpuolustustahto tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat valmiita pakottamaan pienen vähemmistön hoitamaan tärkeän maanpuolustustyön, eivätkä he ole siitä edes valmiita maksamaan. Jos tämä siis todellakin on kansan mielipide, niin hyvä, olkoon sitten, mutta lopetetaan nyt ainakin sitten rehellisyyden nimissä kaikki vapausretoriikka ja retoriikka suomalaisten korkeasta maanpuolustustahdosta ja sanotaan rehellisesti asiat niin kuin ne ovat: Suomalaiset haluavat hankkia itselleen maanpuolustuksen pakottamalla pienen vähemmistön kansasta hoitamaan sen heidän puolestaan mahdollisimman pienellä palkkiolla ja vielä kaiken lisäksi surkeilla aseilla.

Tämä on kieltämättä teoreetikoille hammastenkiristystä aiheuttava asiaintila. Lohduttautua voi sillä, että meillä ja kaikissa muissakin maissa on PALJON samanlaisia, talousteoreettisesti hyvin epäoptimaalisia mutta käytännössä vaihtoehtoja vähemmän huonosti toimivia virityksiä.

Minulle itse tuo äänestäjien käyttäytyminen ei sinällään aiheuta hammastenkiristystä. Se on, mikä on. Se, mikä aiheuttaa hammastenkiristystä, on se, että valehtelemme sen olevan jotain muuta. Valehtelemme suomalaisten olevan maanpuolustustahtoisia, vaikka käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että suomalaiset olisivat valmiita tekemään omassa elämässään uhrauksia maanpuolustuksen hyväksi, vaan ainoastaan toisten. Kysyn uudestaan sen, mitä kysyin jo aiemmin: Ansaitseeko tällainen porukka tulla puolustetuksi?

 

[s91]

...eli asiat olisivat siellä nyt siis mielestäsi paremmin jos eivät olisi sotineet neuvostomiehitystä vastaan?
Sikäli kun Afganistanin historiaa tiedän, niin neuvostojoukot vetäytyivät 1989 ja sen jälkeen afgaanit ovat sotineet pääasiassa keskenään. Itse asiassa koko NL:n hyökkäyshän johtui juuri siitä että afgaanit rupesivat sotimaan keskenään joten tämä ajatus siitä että sodan tuhot johtuivat vain siitä etteivät afgaanit lammasmaisesti luovuttaneet miehittäjää vastaan on aika hassu.

On aika lailla selvää, että mitään talebanit valtaan nostanutta sisällissotaa ei olisi syntynyt, jos maassa ei ensin olisi sodittu kymmentä vuotta.

Poliittisesti ei ole MITÄÄN eroa sillä käykö joku vieras sotilas pikkuisen käväisemässä Tenojoen väärällä puolella, tai tulee steppailemaan Senaatintorille. Ei voi olla - muuten koko alueelliselta suvereniteetiltä putoaa pohja.

Kyllä sillä on aika hemmetisti väliä. Edellinen ei uhkaa Suomen kykyä hallita itseään, jälkimmäin uhkaa.

Reaalitaloudellisesti maan eri osat eivät toki ole keskenään samanarvoisia: henk.koht. minua ei tosin liikuta pätkääkään jos joku nukettaa Helsingin, voisin vaikka myöntää tekijälle mitalin, mutta tiedostan ettei tämä edusta kansan suurimman osan mielipidettä. Haluan tosin huomauttaa että Suomen hallitus on käynyt ja voittanut sodan jossa vihollinen otti haltuunsa Etelä-Suomen.

Ensinnäkin sisällissota on tietenkin aivan eri asia, koska siinä on selvää, että "vihollisella" on vain ja ainoastaan se Etelä-Suomi. Ulkomaisen valloittajan kohdalla tilanne on toinen. Sillä riittää tietenkin voimavaroja paljon muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Toiseksi Etelä-Suomi 1918 oli aika lailla eri asia kuin Etelä-Suomi 2014. Noista ajoista on ihmisten painopiste siirtynyt entistä enemmän etelään ja etenkin kapunkeihin.

Lapin valtauksen jälkeen taistelua maan muista osista voi toki jatkaa, epäilen tosin että siinä vaiheessa se ei enää kyllä onnistu. Maayhteys läheisimpään naapurimme katkeaa ja elintärkeisiin satamiin ja maan keskusosiin avautuu liian monta hyökkäysreittiä.

Perustuslaki on itse asiassa sanamuodoltaan varsin väljä, eli syrjimistä ei pidä hyväksyä "ilman hyväksyttävää syytä". Se mikä on "hyväksyttävä syy" jää kunkin äänestäjäsukupolven päätettäväksi. Anyhoo, asevelvollisikäiset ei ole kuitenkaan samalla tavoin vähemmistö kuin vaikka romanit, homoseksuaalit tai ruotsinkieliset, koska he edustavat läpileikkausta koko kansasta, eikä jotain maantieteellisesti tai kulttuurillisesti eriävä ryhmä.

Ensinnäkin millä tavoin asepalvelun vielä käymättömät nuoret miehet eroavat tuon läpileikkaavuden suhteen vaikkapa noista mainitsemistasi homoseksuaaleista? Toiseksi, eikö siis ole mahdollista olla sukupuoleen perustuvaa syrjintääkään, koska kyllähän nyt kaikki naiset tai kaikki miehet ovat vielä poikkileikkaavampi otos väestöstä kuin pieni siivu miesväestöä? Tai miten olisi ikäsyrjintä? Jos vaikkapa eläkeläisiin kohdistettaisiin syrjintää, niin eikö sekään sinusta olisi vähemmistöön kohdistuvaa syrjintää, koska eläkeläisetkin leikkaavat kansan paljon paremmin kuin tuo pieni siivu nuoria miehiä?

Miksi sitten kellään olisi intressejä mennä palvelukseen kovin halvalla, jos kerran kuitenkin jotkut ihmiset tulevat maksamaan viulut riippumatta siitä paljonko lysti maksaa? Mites sitten ne jotka haluaisivat mennä mutteivat pysty - maksumiehiksi vaan? Mitä jos he eivät halua maksaa?

Huoh. Jospa lukisit sen huutokauppaehdotuksen oikeasti läpi, niin ei tarvitsisi näitä uudestaan jauhaa. Jos panisit oman huutokauppatarjouksesi korkealle, niin sitten voisit joutua maksajien ryhmään ja siis sinä olisit yksi niistä, joka maksaisi viulut. Jokaisella olisi intressinä panna siihen huutokauppatarjoukseensa juuri se summa, jolla itse on valmis vaihtamaan maksupuolelta saamapuolelle.

Palvelukseen kykenemättömistäkin taisin jo jotain kirjoittaa. Heidät voisi ottaa systeemin ulkopuolelle, ja he osallistuisivat maksamiseen, mutta saisivat siitä jotain alennusta, etteivät itse pystyneet valitsemaan saajan puolta. Mitä tuohon viimeiseen tulee, niin mitä yleensäkään tehdään ihmisille, jotka eivät suostu veroja maksamaan. Ei tässä ole mitään sen kummallisempaa kuin siinä, kun sinä maksat vaikkapa hum. maahanmuuton kustannuksia.

Itse olen esittänyt melkolailla korkeampia arvioita. Tämä, toisin kuin teidän esimerkkinne, on perustunut siihen mitä oikeat vapaaehtoisarmeijat tosimaailmassa ovat saaneet riviin väkeä ja millä kokonaiskustannuksilla.

Oletko? Minä muistelen, että sinä nostit hirveän äläkän siitä, että rivimiehille olisi maksettu paljon korkeampaa korvausta kuin ammattiupseereille, mutta on mahdollista, että sotken sinut johonkin toiseen kirjoittajaan.

Mutta voitko kirjoittaa tähän (tai antaa linkin aiempaan kirjoitukseesi, jos et halua toistaa) sen, kuinka paljon sinusta pitäisi varusmiehille maksaa palkkaa, jotta saataisiin vaikkapa se RPG:n 150 000 sotilaaan reserviläisarmeija kasaan? Tällä hetkellä intin käy 27 000 miestä (ja kourallinen naisia). Sanotaan, että palveluaika olisi sama kuin nykyisin ja tuosta puolet suorittaisi sen, niin paljonko sinusta heille pitäisi maksaa, jotta suostuisivat palveluun? Miesten puolella tietenkin moni nyt touhuun pakotettu jäisi sieltä pois, mutta naisten puolella taas hyvä palkka voisi houkutella sinne lisää lähtijöitä.

Kuka sanoo etteivät ole? Katsopa vain miten kävi esimerkiksi telakanuunahankinnalle. Tai tst-kopterihankinnalle. Tai tykistöohjushankinnalle.

No se sanoo, että kenttäarmeijan kokoa ollaan pienentämässä 100 000 miehellä. Jos ne 100 000 olisivat elintärkeitä puolustukselle, niin ei tehtäisi.

Se että 2/5 armeijasta olisi aluksi kokonaan kouluttamatta ei ole kovin lupaava lähtökohta: anyhoo, 150 000 vapaaehtoissotilaan kenttäarmeija lienee utopiaa.

Häh? Aluksihan armeija olisi ylisuuri, kun niitä asevelvollisina koulutettuja reserviläisiä olisi ihan ylenmäärin tuon kokoisen armeijan tarpeisiin. Sitten ajan myötä ja pienempien varusmiespalvelun suorittavien ikäluokkien mukana se koko laskisi tuolle tasolle.

Niin parempi ratkaisu olisi ollut hävitä kaksi sotaa peräkkäin?

Parempi olisi minusta olla häviämättä sitä ensimmäistä. Sinustako ei? Siltä se nimittäin vaikutti, kun pidit jatkosodan paremmin varustettua armeijaa jonkinlaisena todisteena siitä, että esittämäsi malli (ei varusteita varastoissa, rukoillaan kädet kyynerpäitä myöten ristissä, että niitä saadaan hankittua ennen todellista tarvetta).