Asevelvollisuuden pitää muuttua

[Vonka]

Miten niin? Jos valtion toiminnot, kuten verotus, sääntely ja elinkeinotuet järjestettäisiin taloustieteilijöiden suositusten mukaan, niin kansalaisten (ja erityisesti köyhien) hyvinvointi nousisi huimasti. Syy miksei näin tehdä, on se että jotkut rikkaat ja vaikutusvaltaiset hyötyvät epäoptimaalisista järjestelyistä, ja kansalaisten enemmistö ei ymmärrä että heitä riistetään.

Asevelvollisuuskysymyksessä ongelma on käänteinen, eli enemmistö polkee demokratian avulla nuorten ja köyhien varusmiesten oikeuksia, ja säästyy näin veronkorotuksilta joilla vapaaehtoisten varusmiesten palkat maksettaisiin.

Tuijotat varusmiesten riistoon, mutta monilla muilla on enemmän kiinnostusta siihen, että meillä on riittävän laaja otanta, josta perustaa tarvittaessa joukkoja.

Aja nyt ensin vaikka Helsingistä Kilpisjärvelle ja tule sitten vaikka itärajaa takaisin niin alat hahmottaa suhteita.

Joskus on pakko laittaa hätävaraksi velvollisuuksia vaikka kaltaisesi pitävätkin enemmän oikeuksista ja miettivät, mitä maa voi hyväksenne tehdä. Vähemmän sitä, mitä itse voisit tehdä maallesi.

 

[taktinen taistelumajava]

"Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikeilla."

 

[Nojatuolistrategi]

Miten niin? Jos valtion toiminnot, kuten verotus, sääntely ja elinkeinotuet järjestettäisiin taloustieteilijöiden suositusten mukaan, niin kansalaisten (ja erityisesti köyhien) hyvinvointi nousisi huimasti. Syy miksei näin tehdä, on se että jotkut rikkaat ja vaikutusvaltaiset hyötyvät epäoptimaalisista järjestelyistä, ja kansalaisten enemmistö ei ymmärrä että heitä riistetään.

Asevelvollisuuskysymyksessä ongelma on käänteinen, eli enemmistö polkee demokratian avulla nuorten ja köyhien varusmiesten oikeuksia, ja säästyy näin veronkorotuksilta joilla vapaaehtoisten varusmiesten palkat maksettaisiin.

Itse olen lukenut enemmän Paretskoita kuin Paretoa, mutta Wiki muisti miehen ja kertoi, miksi Pareto-tehokas yhteiskunta voi olla karu paikka:

Esimerkiksi yhteiskunta, jossa diktaattori omistaa kaiken omaisuuden on Pareto-tehokas, koska kenenkään asemaa ei voida parantaa huonontamatta diktaattorin asemaa.

Valtion keskeisimpiin tehtäviin kuuluu maan ja kansan turvallisuudesta huolehtiminen ulkoisia uhkia vastaan. Kansanedustajat eduskunnassa viime kädessä päättävät, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia Suomen kansalaisille lakiin kirjataan, jotta tuo tehtävä tulee hoidetuksi. Jos asia ei miellytä, ratkaisu on yksinkertainen: muuta tai muuta lakia.

 

[s91]

Itse olen lukenut enemmän Paretskoita kuin Paretoa, mutta Wiki muisti miehen ja kertoi, miksi Pareto-tehokas yhteiskunta voi olla karu paikka:

Esimerkiksi yhteiskunta, jossa diktaattori omistaa kaiken omaisuuden on Pareto-tehokas, koska kenenkään asemaa ei voida parantaa huonontamatta diktaattorin asemaa.

Valtion keskeisimpiin tehtäviin kuuluu maan ja kansan turvallisuudesta huolehtiminen ulkoisia uhkia vastaan. Kansanedustajat eduskunnassa viime kädessä päättävät, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia Suomen kansalaisille lakiin kirjataan, jotta tuo tehtävä tulee hoidetuksi. Jos asia ei miellytä, ratkaisu on yksinkertainen: muuta tai muuta lakia.

Kannattaisi tosiaan lukea enemmän siitä Pareto-optimista. Kuten esimerkkisi osoittaa Pareto-optimi ei tosiaankaan takaa, että oltaisiin globaalissa optimissa. Pareto-optimi kertoo vain sen, että siihen kannattaa siirtyä tilanteesta, joka ei ole Pareto-optimi, kunhan se siirtyminen tehdään Pareto-tehokkaasti.

 

[s91]

Joskus on pakko laittaa hätävaraksi velvollisuuksia vaikka kaltaisesi pitävätkin enemmän oikeuksista ja miettivät, mitä maa voi hyväksenne tehdä. Vähemmän sitä, mitä itse voisit tehdä maallesi.

Kuten jo kirjoitin, jos välttämättä halutaan, voidaan vapaaehtoisessa systeemissä toteuttaa jopa nykyisen kaltainen asevelvollisuus, joka kouluttaisi sen 27 000 varusmiestä vuosittain. Se maksaisi toki hyvin paljon pakolla verotettavaa rahaa, mutta sinullahan ei ollut mitään ongelmaa siinä, että pannaan ihmisille "velvollisuuksia, vaikka kaltaisesi pitävätkin enemmän oikeuksia".

Kukaan tässä ketjussa ei ole ajanut maanpuolustuksen heikentämistä. Se, mitä on ajettu, on maanpuolustustaakan jakamista tasaisemmin koko yhteiskunnan kesken. Ja vapaaehtoisessakin systeemissä tuo viimeisen lauseesi nationalistinen hurmoksellisuus toimisi propagandakeinona ihan niin kuin nytkin. Tai siis oikeastaan paremmin, koska sinne inttiin mentäisiin oikeasti siksi, että halutaan sinne mennä, ei siksi, että muuten se rakastamasi maa heittää sinut vankilaan.

Sinällään on hellyyttävää lukea näitä (oletettavasti) itseään kovastikin maanpuolustushenkisinä pitävien ihmisten kirjoituksia, joissa paistaa se ajatus, että muiden ihmisten pakottaminen vankilalla uhkaamalla maanpuolustukseen on jotenkin maanpuolustushenkistä, mutta se, että näille tärkeää maanpuolustustyötä tekeville korvattaisiin se avoimella kädellä niiden toimesta, jotka siitä maanpuolustuksesta saavat nauttia, on sitten ehdottomasti vastustettava ajatus.

 

[s91]

Vapaaehtoinen varusmiespalvelus on vapaaehtoisuuteen pohjaava armeija eli ammattiarmeija.

Olemme tästä aiheesta eri mieltä, ja se on OK. Itsekin kannatin joskus ammattiarmeijaa. Tuskin tämä asia näillä keskusteluilla selviää kuitenkaan.

Miksei? Keskusteluhan se on paras tapa selvittää ihmisten väliset erimielisyydet tai väärinkäsitykset.

Ensinnäkin sanoisin, että tuossa yllä on nyt vain sanan määritelmästä. Minulle on oikeastaan ihan sama, millä vapaaehtoiseen varusmiespalveluun ja reserviläisyyteen perustuvaa armeijaa kutsuttaisiin. Minusta ammattiarmeija olisi siinä mielessä harhaanjohtava, että se sama sana tarkoittaa sellaista armeijaa, jossa ei ole varusmiespalvelua, vaan miehistö on pysyvästi palveluksessa. Mutta jos välttämättä haluat tuota sanaa käyttää, niin sen kun, kunhan siis pidät koko ajan mielessä sen, mistä täsmälleen puhutaan, etkä ryhdy käyttämään retorisia keinoja, jotka perustuvat juuri tuollaisen pysyvän ammattiarmeijan kritisointiin. Käykö?

Mainitsen vain nyt sen, että vaikka maanpuolustusvelvoitteen konkreettisimman rasitteen lankeaminen 18-20-vuotiaille voi hyvin luultavasti vaikuttaa vaalikarjan suurimman osan mielipiteisiin, niin en usko sen olevan ainoa tai välttämättä edes kovin merkittävä tekijä. Mieskohtaisesti olen nähnyt useissa tapauksissa, ydinvoimakysymys luultavasti konkreettisimpana, miten asiaan perehtyminen henkilökohtaisesti kasvattaa merkittävästi asian ymmärrystä ja hyväksyntää. Uskon asevelvollisuuden toimivan samoin; onhan tunnettua, että nimenomaan asevelvollisuuden suorittaneet ovat vahvimmin esimerkiksi sitä mieltä, että Suomea kannattaisi puolustaa aseelliseti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos olisi epävarma. Muistaakseni tämä asenne on itse asiassa vahvin juuri asevelvollisuuden suorittaneiden parissa, vaikka nämä henkilöt joutuisivat konkreettisesti ensimmäisiksi tuleen.

Ensinnäkin kuten sanottua, intin jo suorittaneet miehet ovat nykysysteemin säilyessä voittajia verrattuna siihen, että siirryttäisiin systeemiin, jossa varusmiehet olisivat vapaaehtoisia, mutta heille maksettaisiin siitä kunnon korvaus. Lisäksi tässä on tietenkin mukana se Baikalin esiintuoma ajatus, eli pannaan vahinko kiertämään. Juuri asevelvollisuuden suorittaneesta voisi tuntua väärältä, että hän joutui sen suorittamaan korvauksetta, mutta seuraavat inttiin menijät saisivat sen ilmaiseksi. En jaksa tähän toistaa sitä, miksi tämä perustelu on minusta huono. Lue siitä, mitä Baikalille kirjoitin.

Toiseksi, tämä keskustelu kaikkine olkiukkoineen (ja vaikkapa sinun "ammattiarmeija"-nimityksineen) on minulle ainakin osoittanut, etteivät asevelvollisuuden käyneet ole sen vaihtoehtoihin juurikaan perehtyneet.

Muistettava on sekin, että aika merkittävä osa noista vanhemmista ihmisistä on isiä ja äitejä, joilla on tai tulee olemaan 18-20-vuotiaita poikia. Kyllä tämä kysymys on näille henkilöille ihan konkreettinen, ja sen redusoiminen pelkäksi itsekkyydeksi ("minun ei tarvitse enää mennä joten voin olla tätä mieltä") on raa'asti yksinkertaistavaa, jopa halventavaa.

Ensinnäkin tuossa porukassa on varmaan paljonkin sellaisia, jotka oikeasti uskovat, että "intti on vain niille pojille hyväksi". Jokuhan tässäkin ketjussa esitti tuollaisen älynväläyksen. Toiseksi, on aika lailla eri asia, että oma aikuinen poika joutuu käymään varusmiespalvelun kuin että joutuisi itse tekemään jotain.

Asevelvollisuus ei takuulla ole Pareto-optimi järjestely, ainakaan ahtailla tuottavuuden kriteereillä. Moni muukaan yhteiskunnallinen ratkaisu ei sellainen ole. Mutta sen verran olen taloustieteitä lukenut, että uskallan suhtautua teoreettiseen hyvään myös kriittisesti: Pareto-optimin hakeminen ei mitenkään välttämättä tuota kokonaisuuden kannalta parasta tulosta. Eihän me poliitikkoja tarvittaisikaan, jos kaikki voitaisiin ratkaista sillä, mikä olisi Pareto-optimi ratkaisu.

Ei tietenkään. Se vaikeus tulee tietenkin siinä, kun pitää valita niiden usean Pareto-optimaalisen vaihtoehdon väliltä. Sen kuitenkin pitäisi olla selvää, ettei ole mitään järkeä valita ratkaisua, joka ei olisi edes Pareto-optimaalinen, eli olisi mahdollista parantaa ratkaisun vaikutuksia joillekin huonontamatta sitä kenellekään.

 

[s91]

Maailma olisi melko karu mesta, jos homma pantaisiin laidasta laitaan pareto-optimilla menemään.

Mikä siitä karun tekisi? Sano minulle jokin esimerkki tilanteesta, jossa ei olisi järkevä siirtyä ei-pareto-optimaalisesta ratkaisusta pareto-mielessä kohti pareto-optimaalia? Maailman karuus tulee kyllä ennemminkin vastaan siinä, kun valitaan ne karuimmat niiden pareto-optimaalisten ratkaisujen väliltä.

 

[Vonka]

Kuten jo kirjoitin, jos välttämättä halutaan, voidaan vapaaehtoisessa systeemissä toteuttaa jopa nykyisen kaltainen asevelvollisuus, joka kouluttaisi sen 27 000 varusmiestä vuosittain. Se maksaisi toki hyvin paljon pakolla verotettavaa rahaa, mutta sinullahan ei ollut mitään ongelmaa siinä, että pannaan ihmisille "velvollisuuksia, vaikka kaltaisesi pitävätkin enemmän oikeuksia".

Kukaan tässä ketjussa ei ole ajanut maanpuolustuksen heikentämistä. Se, mitä on ajettu, on maanpuolustustaakan jakamista tasaisemmin koko yhteiskunnan kesken. Ja vapaaehtoisessakin systeemissä tuo viimeisen lauseesi nationalistinen hurmoksellisuus toimisi propagandakeinona ihan niin kuin nytkin. Tai siis oikeastaan paremmin, koska sinne inttiin mentäisiin oikeasti siksi, että halutaan sinne mennä, ei siksi, että muuten se rakastamasi maa heittää sinut vankilaan.

Sinällään on hellyyttävää lukea näitä (oletettavasti) itseään kovastikin maanpuolustushenkisinä pitävien ihmisten kirjoituksia, joissa paistaa se ajatus, että muiden ihmisten pakottaminen vankilalla uhkaamalla maanpuolustukseen on jotenkin maanpuolustushenkistä, mutta se, että näille tärkeää maanpuolustustyötä tekeville korvattaisiin se avoimella kädellä niiden toimesta, jotka siitä maanpuolustuksesta saavat nauttia, on sitten ehdottomasti vastustettava ajatus.

Taisi kuitenkin puraista vähän...

Sisäsyntyistä motivaatiota viimenen lause pyrki kysymään. Tulkinta nationalistiseksi hurmokseksi ja vankilaan heittämiseksi motivaatiokeinona on propagandatulkinta. Olet kuin Itsenäisyyspuolueen komerofilosofi: tunget jankuttamaan etkä malta odottaa, että sinun kanssasi keskustellaan. Näet hirveästi vaivaa perataksesi yksittäisiä lauseita ja antaaksesi niille mieleisiäsi merkityksiä sen mukaan kuin haluaisit maailman olevan.

Sirola-opistossa opetettiin juuri tällaista argumentointimetodia, mutta oletan sinun löytäneen sen luontojasi.

Omaa kantaani rahoitukseen en ole kertonut. Minun puolestani varusmiehille voisi jakaa rahat, jotka vuodessa menevät esimerkiksi "porotalouden tutkimiseen". Se olisi jo kymppi lisää päivässä jaka naamalle. Ja jakaa monta muutakin vähemmän tärkeisiin juttuihin menevää euroläjää. Jaetaan vaikka koko kehitysapuun menevä yli miljardi. Veroja ei tarvitse nostaa yhtään: riittää että jotain sementoitua puretaan muilta hallinnonaloilta... tulisivatko Trafin yli viisisataa työntekijää toimeen ilman 5100 euron keskikuukausipalkkaa? Ja niin edelleen.

Mutta sekään, että rahaa saisi kaavittua hommaan, ei saisi olla ensisijainen suorittamisperuste. En ole vapaaehtoisuuden kannalla.

 

[yrjö]

^Trafi nyt vaan sattuu nykyään hoitamaan kaiken: meriliikenteen, ilmailun ja maantieliikenteen. Esim. n. 500 sisältää jokusen tyypin kapeiden erityisalojen asiantuntijaa joka mielestäni ei ole paljon. Paljolla luulet et virkamiehiä saadaan liikennelentäjistä, merikapteeneista ja ylikonemestareista joita palkataan tonne ihan siviililafkoista joissa maksetaan siviilipalkkaa? Siellä pitäisi sit siitä jotain omasta alasta ihan oikeasti jotakin tietääkin ja kyetä samalla asumaan Helsingissä...

Ensinnäkin sanoisin, että tuossa yllä on nyt vain sanan määritelmästä. Minulle on oikeastaan ihan sama, millä vapaaehtoiseen varusmiespalveluun ja reserviläisyyteen perustuvaa armeijaa kutsuttaisiin. Minusta ammattiarmeija olisi siinä mielessä harhaanjohtava, että se sama sana tarkoittaa sellaista armeijaa, jossa ei ole varusmiespalvelua, vaan miehistö on pysyvästi palveluksessa. Mutta jos välttämättä haluat tuota sanaa käyttää, niin sen kun, kunhan siis pidät koko ajan mielessä sen, mistä täsmälleen puhutaan, etkä ryhdy käyttämään retorisia keinoja, jotka perustuvat juuri tuollaisen pysyvän ammattiarmeijan kritisointiin. Käykö?

Tää ei ollu mulle, mut eikö juuri kuvaamasi systeemiä, oli nimi mikä hyvänsä, yritetty käynnistää Ruotsissa? Miten voit vastata kritiikkiin uskottavasti, koska vertailukohteena on juuri sopivin maa Suomelle ja silti kokeilu epäonnistui noin selvästi ja yksiselitteisesti? Mielestäni ei ole uskottava ratkaisu vaan sanoa, että nostetaan palkkioita niin korkealle, että rivit saadaan täytettyä. Miksi Ruotsi ei tee noin, vaikka Ruotsin talous on Suomen taloutta paremmassa jamassa?

 

[Wnaheck]

Olen henkilökohtaisesti varusmiespalvelukseen pakottamisen (eli nykyisen kaltaisen järjestelmän) kannalla. Parikymppinen suomalaisnuori toimii ajoittain hetken huumassa ja saattaa olla osallistumatta hyvin pienestäkin syystä, jos ei ole pakko. Vapaaehtoistoiminnan vaarana on se, että menetetään lahjakkaita yksilöitä. Määrällisesti alivoimaisena meidän on panostettava kaikin voimin laatuun.
Lisäksi jos sotiminen on vain pienen piirin puuhastelua, valta keskittyy sille pienelle piirille. Antamalla sotilaskoulutus mahdollisimman suurelle osalle kansasta taataan se, ettei laajamittaisiin väkivaltatoimiin voi ryhtyä ilman kansan hyväksyntää.

Varusmiespalveluksesta saatavaa korvausta voitaisiin kuitenkin mielestäni nostaa, jopa reilustikin. Palvelusajan pituuteen perustuva nousu voisi pysyä edelleenkin. Korvauksen alentaminen kurinpidollisena toimenpiteenä tai nostaminen hyvistä suorituksista vaatii vielä miettimistä. Toisaalta saataisiin lisää pelimerkkejä palkitsemiseen ja rankomiseen, mutta toisaalta järjestelmä voisi tulla riippuvaiseksi henkilösuhteista.

Tämän lisäksi pitäisi nostaa varusmieskoulutuksen laatua. Ei siihen suuntaan, että kenellekään ei tule paha mieli, vaan antamalla tehokasta, asiaankuuluvaa, mahdollisimman todentuntuista ja ajoittain raskasta koulutusta. Koulutuksesta pitää jäädä mielikuva, että sillä oli jokin tarkoitus. Tässä asiassa on edelleen liikaa heikkoja suorituksia. Joissakin paikoissa syy on kouluttajien pienissä määrissä, toisissa halun ja/tai osaamisen puutteessa.

 

[roopeluhtala]

Tää ei ollu mulle, mut eikö juuri kuvaamasi systeemiä, oli nimi mikä hyvänsä, yritetty käynnistää Ruotsissa? Miten voit vastata kritiikkiin uskottavasti, koska vertailukohteena on juuri sopivin maa Suomelle ja silti kokeilu epäonnistui noin selvästi ja yksiselitteisesti? Mielestäni ei ole uskottava ratkaisu vaan sanoa, että nostetaan palkkioita niin korkealle, että rivit saadaan täytettyä. Miksi Ruotsi ei tee noin, vaikka Ruotsin talous on Suomen taloutta paremmassa jamassa?

Suomi on itsenäinen maa ja tekee omat poliittiset ratkaisunsa. Jos Ruotsissa ei haluta värvätä nykyistä enempää varusmiehiä korottamalla heidän palkkojaan, niin Suomen ei ole mikään pakko toimia samoin.

Argumentti on verrannollinen päättelyketjuun, jossa naapuri osti uuden auton ja pian sen jälkeen heille tuli avioero, joten ei kannata ostaa autoa.

 

[s91]

Tää ei ollu mulle, mut eikö juuri kuvaamasi systeemiä, oli nimi mikä hyvänsä, yritetty käynnistää Ruotsissa?

Olen koittanut etsiä sitä, millainen systeemi Ruotsissa oikein on ollut täyteen vapaaehtoisuuteen 2010 siirtymisen jälkeen. Wikipedian mukaan asevelvollisuuden viimeisinä vuosina Ruotsissa asepalvelun suoritti 12% ikäluokasta. Wikipedian mukaan Rutosin armeijan sodan ajan vahvuus on 50 000 miestä, joten se ei ainakaan ole sellainen, mitä täällä on ehdotetultu.

Miten voit vastata kritiikkiin uskottavasti, koska vertailukohteena on juuri sopivin maa Suomelle ja silti kokeilu epäonnistui noin selvästi ja yksiselitteisesti?

Siis miten se on epäonnistunut? Käsittääkseni Ruotsin puolustuskykyä ei ole testattu viimeiseen 200:an vuoteen, joten minkään puolustusratkaisun onnistumisesta tai epäonnistumisesta on aika vaikea sanoa yhtään mitään.

Mielestäni ei ole uskottava ratkaisu vaan sanoa, että nostetaan palkkioita niin korkealle, että rivit saadaan täytettyä. Miksi Ruotsi ei tee noin, vaikka Ruotsin talous on Suomen taloutta paremmassa jamassa?

Sitä pitää kysyä Ruotsilta. Wikipediassa puhutaan Ruotsin kohdalla "ammattiarmeijasta", mikä minusta viittaa juuri siihen, ettei siellä ole käytössä vapaaehtoiseen varusmiespalveluun ja reserviläisyyteen perustuva systeemi. Ruotsin systeemin toimivuudesta ja miesten riittävyydestä wikipediassa sanotaan näin:
"Suunniteltu puolustusvoimien sodanaikainen vahvuus on nykyisin 50 000 sotilasta. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göransonin mukaan määrä on pieni, jos koko maa halutaan peittää joukoilla. Ruotsissa uskotaankin sotatilanteessa puolustusyhteistyöhön muiden maiden kanssa, jolloin oman reservin laatu ratkaisee enemmän kuin määrä."

 

[Nojatuolistrategi]

Kannattaisi tosiaan lukea enemmän siitä Pareto-optimista. Kuten esimerkkisi osoittaa Pareto-optimi ei tosiaankaan takaa, että oltaisiin globaalissa optimissa. Pareto-optimi kertoo vain sen, että siihen kannattaa siirtyä tilanteesta, joka ei ole Pareto-optimi, kunhan se siirtyminen tehdään Pareto-tehokkaasti.

Kannattaa myös opetella ajattelemaan itse, että ymmärtää lukemaansa eikä tarvitse papukaijana toistella Parrotin optimismia.

Maailma - ja ihmiset siinä sivussa - tottelevat neljää perusvuorovaikutusta, mutta yhteiskunnissa vuorovaikutuksia on paljon enemmän kuin neljä. Normatiivisena ohjeena Pareton periaate hukkuu muiden alle. Yhteiskunnissa ja pienemmissä hierarkioissa ei toimita Pareton periaatteen mukaisesti. Peliteorioissa ja teoreettisilla markkinoilla periaate voi toimia tiettyjen rajoitusten vallitessa.

Ideologian sokaisema keskustelu tahtoo taantua paikallaan polkevaksi juupas-eipästelyksi. Jos keskustelun perustana ei ole yhteisesti hyväksyttyä tavoitetta, johon pyritään, tai ongelmaa, joka koetetaan ratkaista, tuloksena on vain loputonta jahkaamista.

Ohi on -kampanja esitti oman mallinsa kansalaisaloitteen muodossa. Kannatus jäi vähäiseksi. Parempia ideoita kaivataan.

 

[Vonka]

Varusmiesten etujen parantaminen saa hyvinkin olla tavoite. Syvätasolla ainekseen ja palvelumotivaatioon vaikuttavat muutkin seikat kuin tekninen asepalvelumalli tai sen ajan korvaaminen kansalaisille. Yksi on perheen hajoaminen yhteiskunnallisena yksikkönä, nuorten miesten perusturvallisuuden puute. Vanhemmuus on kateissa ja jos jo välipolvessa on vallalla ajatus, että "mitä mä siitä saan", tuo välipolvi ei omille lapsilleen pysty perustelemaan uskottavasti edes yhteisiä kotitöitä saamatta näköistään vastausta: "Mitä mä siitä saan?"

 

[Samovarius]

Yksi on perheen hajoaminen yhteiskunnallisena yksikkönä, nuorten miesten perusturvallisuuden puute. Vanhemmuus on kateissa ja jos jo välipolvessa on vallalla ajatus, että "mitä mä siitä saan", tuo välipolvi ei omille lapsilleen pysty perustelemaan uskottavasti edes yhteisiä kotitöitä saamatta näköistään vastausta: "Mitä mä siitä saan?"

Tähän tuskin myöskään asepalvelusmalleilla pystytään vaikuttamaan. Ehkä nämä perhearvot voisi jättää asevelvollisuuskeskustelusta suosiolla pois.

 

[baikal]

Jos Ruotsissa ei ole "ymmärretty" maksaa varusmiehille - tarpeeksi hyvää - palkkaa, miten sen tekisi selvästi hennommassa taloudellisessa lovessa huokuva Suomi?

Lasketaans. Maksetaan Alokas Reindolf Kuuskajaskarille 3000 e kk. Sivukuluineen kansan karttuisa käsi maksaa ilosta noin 5000 e per kk. Alokkaan kouluttaminen, pukeminen ja majoittaminen yms. maksaa noin 25 tuhatta per vuosi. Tästä siis kehittyy 85 tuhatta per vuosi per sotilas. 1000 sotilasta kust. 85 miljoonaa. 10000 kust. 850 miljoonaa.

 

[skärdis]

Jos Ruotsissa ei ole "ymmärretty" maksaa varusmiehille - tarpeeksi hyvää - palkkaa, miten sen tekisi selvästi hennommassa taloudellisessa lovessa huokuva Suomi?

Lasketaans. Maksetaan Alokas Reindolf Kuuskajaskarille 3000 e kk. Sivukuluineen kansan karttuisa käsi maksaa ilosta noin 5000 e per kk. Alokkaan kouluttaminen, pukeminen ja majoittaminen yms. maksaa noin 25 tuhatta per vuosi. Tästä siis kehittyy 85 tuhatta per vuosi per sotilas. 1000 sotilasta kust. 85 miljoonaa. 10000 kust. 850 miljoonaa.

Paitsi, että valtion palkkakuluissa täytyy laskea myös toiseen suuntaan eli valtion vero ja osa sosiaalimaksuista tulee takaisin valtion kassaan. Ei se tietysti asiaa sinällään muuksi muuta, mutta puhuttaisiin ehkä tuon 850 miljoonan sijasta jostakin 600 nettokustannuksesta.

Toisaalta on myös niin, että kansantaloustieteilijät tietävät, että kasarmilla lusittu vuosi ei todellakaan ole kansantaloudelle ilmainen, vaikka palkkaa ei maksettaisikaan. Työuria yritetään pidentään ja samaan aikaan nuoret parhaassa työiässä olevat miehet viikkaavat päiväpeittojaan.

 

[baikal]

Paitsi, että valtion palkkakuluissa täytyy laskea myös toiseen suuntaan eli valtion vero ja osa sosiaalimaksuista tulee takaisin valtion kassaan. Ei se tietysti asiaa sinällään muuksi muuta, mutta puhuttaisiin ehkä tuon 850 miljoonan sijasta jostakin 600 nettokustannuksesta.

Toisaalta on myös niin, että kansantaloustieteilijät tietävät, että kasarmilla lusittu vuosi ei todellakaan ole kansantaloudelle ilmainen, vaikka palkkaa ei maksettaisikaan. Työuria yritetään pidentään ja samaan aikaan nuoret parhaassa työiässä olevat miehet viikkaavat päiväpeittojaan.

Aivan. Mutta ei tuosta viikkaamisesta päästä eroon tuossa nyt mainostetussakaan mallissa. Jos siis aikeena on edelleen tuottaa edes rypypaikan verran joukkoja iha ite. Toinen asia on sitten se, että haaveillaanko siitä, miten musta poika Mississippistä tulee ja puolllustaa...tai jotain.

Aika paljon pitää tapahtua ja muuttua, että minut saa vakuuttuneeksi siitä, että erilaiset muut mallit tuottavat edes siteeksi tarpeen mukaan joukkoja.

Asevelvollisuuden remonttiryhmäläisiä on kiitettävä asiallisesta keskustelusta. Tästä aiheesta saisi vähillä puilla lämpiävän kiukaankin, jossa haukuttaisiin toisiamme oikein urakalla.

 

[Tetra]

Nykyinen järjestelmä lienee käytännöllisesti ajatellen ihan hyvä. Joihinkin asioihin kuitenkin liittyy vahvasti arvot. Voi olla, että esimerkiksi 10 tai 20 vuoden päästä Suomen kansalla on yhä hyväksyntä tälläiselle kollektivistiselle järjestelmälle. Voi tosin olla myös niinkin, että ihmisten arvot ovat individualistisempia ja kaivataan markkinataloudellisempi ratkaisu pakottamisen sijaan. Silloin nykyjärjestelmän käytännöllisyys ei kelpaa perusteluksi, jos on sitä mieltä että yksilöä ei tälläiseen tule pakottaa. Ehkä useampi pitää myös tätä tasa-arvon vastaisena ratkaisuna. Toivottavasti HS pitää aihetta esillä. Itseäni ei tuo tasa-arvo niin kauheasti haittaisi, ellei kaikenlaista huuhaata ajettaisi tasa-arvon nimissä. On melko outoa että "tasa-arvoihmiset" eivät tästä asiasta juurikaan puhu, mutta sen sijaan ajavat kaikenlaisia muita "tasa-arvoisia" päämääriä, esimerkiksi naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallitukseen. Ikään kuin naisten vähäisempi määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa johtuisi automaattisesti siitä, että (valkoiset heteroseksuaaliset) miehet sortavat naisia.. Varusmiesten päivärahoja voisi ihan hyvin nostaa. En näe huonona asiana sitä, että he jotka eivät palvelusta suorita, maksavat heille jotka sen suorittavat. Nykyään lusmuilemalla asepalveluksesta ei välttämättä edes tule mitään haitallisia vaikutuksia vaikkapa työuraan liittyen. Kieltämättä tälläisenä yksilönvapauden ja vapausaatteen kannattajana asia on hieman ongelmallinen. Yksilönvapauden ja kansantaloudellisten vaikutusten pohjalta asia olisi helppo todeta, mutta sotilaallisen suorituskyvyn puolesta en ole niin varma. Suurin epäily on lähinnä se, saataisiinko tarpeeksi tulijoita. Toisaalta voihan sitä ajatella, että jos Suomen kansalaiset ei vapaaehtoisena halua huolehtia maanpuolustuksesta, niin se on heidän ongelmansa sitten. Vaikka toisaalta asepalvelus hetkellisesti vie paljon aikaa, niin ei se toisaalta koko elämän ajan vaikuta kuten jotkut muut lainsäädännölliset asiat. Nostan kuitenkin hattua miten s91 ja roopeluhtala jaksaa asiallisesti argumentoida asiansa puolesta, täällä kun valtaosa on eri mieltä. Tai siis

 

[RPG83]

Aivan. Mutta ei tuosta viikkaamisesta päästä eroon tuossa nyt mainostetussakaan mallissa. Jos siis aikeena on edelleen tuottaa edes rypypaikan verran joukkoja iha ite. Toinen asia on sitten se, että haaveillaanko siitä, miten musta poika Mississippistä tulee ja puolllustaa...tai jotain.

Mitä ihmettä? Viimeksi se tuli Tennesseestä!