Tämä tietenkin sodittaessa lähinnä huomattavasti paljon pienempiä ja heikompia maita vastaan. Palkka-armeijan rajat tulisivat nopeasti vastaan osaavampaa ja paremmin aseistautunutta vihollista vastaan taisteltaessa. Kylmän sodan jälkeen käydyissä sodissa länsimaiden vihollisilla on ollut varusteena Vietnamin sodan aikainen kalusto ja olematon tukialue. Esimerkiksi Afganistanin sota olisi ollut kovin toisenlainen, jos Venäjä ja Kiina olisivat toimineet talebanien tukialueena ja aseistajana. Muutaman ensimmäisen vuoden jälkeen länsimaiden olisi ollut pakko ottaa asevelvollisuus käyttöön tai luovuttaa.
Asevelvollisuuden pitää muuttua
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- asevelvollisuus
Tämä tietenkin sodittaessa lähinnä huomattavasti paljon pienempiä ja heikompia maita vastaan. Palkka-armeijan rajat tulisivat nopeasti vastaan osaavampaa ja paremmin aseistautunutta vihollista vastaan taisteltaessa. Kylmän sodan jälkeen käydyissä sodissa länsimaiden vihollisilla on ollut varusteena Vietnamin sodan aikainen kalusto ja olematon tukialue. Esimerkiksi Afganistanin sota olisi ollut kovin toisenlainen, jos Venäjä ja Kiina olisivat toimineet talebanien tukialueena ja aseistajana. Muutaman ensimmäisen vuoden jälkeen länsimaiden olisi ollut pakko ottaa asevelvollisuus käyttöön tai luovuttaa.
Niin, juuri tällainen kehitys on sitä, mitä kirjoitukseni alkuosa käsitteli. Teollistumisen myötä oli halvempaa varustaa kiväärimies kuin aiemmin oli varaa varustaa täysin haarniskoitu ritari siitä huolimatta, että kiväärimies on sotimisteholtaan parempi kuin ritari. Tämä kehitys ajoi siis massa-armeijoihin. Siinä oleellisin komponentti oli se, että ei ollut olemassa mitään "kivääritaria", joka olisi ollut samalla tavoin kiväärimiestä tehokkaampi kuin ritari oli keihäällä varustettua haarniskatonta jalkamiestä. Mutta minun pointtini oli se, että tämä kehitys on minusta kääntynyt toiseen suuntaan. Halvasti varustetut sotilaat ovat tulleet selvästi taisteluteholtaan kalliisti varustettuja huonommiksi. Ainoa, missä he enää pärjäävät, on miehittäjää vastaan käytävä sissisota, koska siellä se kalliimmin aseistetun toiminta on ulkoisista syistä rankasti rajoitettu. Kalliit ilmavoimat, tykistö ja panssarivaunut, jotka tekevät symmetrisessä sodankäynnissä jauhelihaa siitä osapuolesta, jolla on paljon miehiä, mutta ei raskaita aseita, ovat käytettävyydeltään paljon rajoitetumpia, kun soditaan epäsymmetristä sissisotaa usein siviiliväestön keskuudessa.
Suomen armeija kuitenkin valmistautuu ennen kaikkea symmetrisen sodankäynnin keinoin torjumaan vihollisen. Meille siviiliuhrien tuleminen on oikeastaan jo osoitus siitä, että puolustus on epäonnistunut, koska armeijan ensisijainen tehtävä on suojella kansaa vihollisen väkivallalta.
Niin, ja minun pointtini tässä on ollut se, että nykyaikaisten aseiden kohdalla tuo ensikäyttäjän etu on merkittävämpi kuin mitä se oli silloin, kun massa-armeijat otettiin käyttöön. Tästä syystä on järkevää uhrata määrää, jotta saadaan laatua. Esimerkkinä vaikka tuo pimeänäkö. Persianlahden sota oli panssaritaisteluiden suhteen täysin yksipuolinen, koska USA:lla oli paremmat tankit käytössä kuin Irakilla. Vaikka Irakilla olisi ollut kaksinkertainen määrä tankkeja, ne eivät olisi pärjänneet juurikaan paremmin. Sen sijaan, jos sillä olisi ollut vaikkapa kolmasosa siitä tankkimäärästä, joka sillä oli, mutta ne olisivat olleet M1:n tasoisia, taistelu olisi voinut olla selvästi tasaisempi. Ainakin USA:n M1-tappiot olisivat olleet selvästi korkeammat. Ja kun puhutaan siitä, että Suomi on puolustaja, joka lähtökohtaisesti joutuu reagoimaan hyökkääjän toimintaan, on valitettavasti niin, että hyökkääjä voi toiminnassaan maksimoida tuollaiset hyödyt. Esimerkkinä vaikka se, mitä RPG83 kirjoitti, eli he ryhtyvät taisteluun vain pimeän aikaan, jolloin ovat täysin ylivoimaisia suomalaisiin paikallisjoukkoihin verrattuna, koska heillä ei ole pimeännäkökykyä.
Jos on pimeä ja vastassa on pimeänäkökyvyllä varustettuja tankkeja, niin kumpi sinusta pärjää sitä vastaan paremmin: tankit, joissa on pimeännäkölaitteet vai vaikkapa kaksinkertainen määrä tankkeja, joissa niitä ei ole? Mainitsin jo Kosovon sodan. Sen aikana NATO vain lenteli serbien ammus- ja olkapääohjusilmatorjunnan yläpuolella, eikä kärsinyt mitään tappioita (ok, yksi kone tuli alas). Kun taas Serbialta meni koko maa paskaksi. Näin siitä huolimatta, että serbeillä oli valtavat määrät juuri sillä Suomen paikallispataljoonatasolla varustettuja joukkoja. Sama pätee tällä hetkellä Irakissa. Siellä ISIS ei voi käytännössä tehdä yhtään mitään pommittaville amerikkalaisille.
Laamanator
Eversti
Unohdin vielä mainita, että kannattaa lisäksi huomioida, että ammattiarmeijoiden rekrytointiongelmat koskevat lähinnä vain miehistöä ja aliupseeristoa, joihin on haasteellista saada laadullisesti ja määrällisesti riittävästi halukkaita. Suuri väestöpohja ja eriarvoinen yhteiskunta huolehtivat siitä, että aina osa tipahtaa rattailta ja on siten olosuhteiden pakosta kovapalkkaisen työn sijaan joutunut tyytymään matalapalkkaisiin hanttihommiin, kuten vaikka siivoojan tai sotamiehen työhön - usein toivoen sen olevan vain väliaikainen pakko.
Suomessa on olematon väestöpohja ja tasa-arvoinen yhteiskunta, joka tarjoaa jokaiselle samat mahdollisuudet. Näiden muiden mahdollisuuksien kanssa olisi armeijan miehistötehtävätarjonnan ja palkkauksen pystyttävä kilpailemaan. Ei tarvitse olla mikään HR-superammattilainen ymmärtääkseen sen tosiasian, että tällainen asetelma olisi nyky-yhteiskunnassa armeijan kannalta toivoton ja jopa kohtuuttoman epäreilu. Perus kiväärimiehen tehtävä pystyisi tässä maassa tuskin kilpailemaan edes nuorisotakuun tai paikkakunnan rahatoimiston kanssa.
Sen sijaan upseeritason tehtäviin on jokaisessa maassa lähestulkoon aina riittävästi halukkaita, myös Suomessa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että samat ihmiset olisivat yhtä valmiita palvelemaan myös miehistö- tai aliupseeritehtävissä. Ei suinkaan, vaan upseerivaihtoehdon puuttuessa nämä ihmiset suuntautuisivat jonnekin muualle samantasoisiin tehtäviin.
Se oli kärjistetty skenaario. Taistelu omalla maaperällä vierasta maahantunkeutujia vastaan riittää, vaikka hävinneille automaattisesti tarkoittaisikaan menolippua ausvitsiin tai suolakaivokseen. Oleellista on sodan tuleminen lähelle kansaa ja yhteiskuntaa, mikä pakottaa nämä siihen osallisiksi. Se on täysin eri asia kuin marginaalisten intressiryhmien hiekkalaatikkoleikki toisella puolella maapalloa.
Kuten sanoin, tuo oli konservatiivinen arvio. Nyt sinä väität sitä yläkanttiin meneväksi, kun fulcrum toisaalla sanoi sen olevan alakantissa.
Siis tuo olisi varusmiespalvelusta maksettava palkka. Sen varaan ei kukaan voisi työuraansa rakentaa. Se olisi vain palkka siitä, että suostuu suorittamaan varusmiespalvelun ja on sen jälkeen käytettävissä reservissä. Se on tarkoituksella niin korkea, että varusmiehiä saadaan houkuteltua tarpeeksi. Jos alemmalla hinnalla saadaan tarpeeksi, niin sitten tuota tietenkin lasketaan.
Et voi verrata suoraan noita koulutus- ja osaamisvaatimuksia, koska kukaan ei voi ryhtyä lopun ikäänsä varusmieheksi. Se ihmisjoukko, josta varusmiehiä voisi pestata, ei tietenkään ole lähellekään yhtä suuri kuin se, josta siivoojia voisi pestata 3000 e/kk palkalla.
Niin, minusta tähän syynä on se, että ne armeijat ovat tulleet siihen tulokseen, että raha tulee paremmin käytettyä siten, että ostetaan nykyaikaisia aseita kuin siten, että koitetaan sillä houkutella lisää sotilaita palvelukseen.
Tässä ketjussa ei ole ehdotettu pysyvään ammattiarmeijaan siirtymistä, joten olkiukko.
Eli olet valmis tinkimään yhdestä tasa-arvosta, mutta et toisesta (joka siis voitaisiin täysin kompensoida sille köyhän torpan pojalle)? Sinusta on ok, jos köyhän torpan ja Westendin pojat pannaan tetsaamaan naurettavan pienellä korvauksella, mutta köyhän torpan ja Westendin tytöt päästetään siitä ilman mitään uhrausta yhteiskunnan hyväksi, mutta se ei ole oikein, että Westendin poika maksaisi köyhän torpan pojalle, että tämä hoitaisi maanpuolustuksen hänen puolestaan?
No, ei rinnastu, koska koulunkäynnin ja ammattiharjoittelun hyöty menee lähes pelkästään oppijalle itselleen, kun taas asevelvollisuuden suorittamisesta hyöty menee kokonaan muulle yhteiskunnalle.
Yksi Neuvostoliiton lopullisen hajoamisen syynä oli Cargo 200:na Afganistanista takaisin tulevat asevelvolliset. Samoin USA lopetti asevelvollisuuden käytön pääosin Vietnamin sodan seurauksena. Tämä kertoo siitä, että ainakaan asevelvollisuus ei ole se keino, jolla sissisotaa voitetaan.
Mutta minusta tässä menee nyt pari asiaa sekaisin. Minusta täysmittainen sissisota ei ole se, mitä Suomi missään tapauksessa varautuu käymään eikä myöskään se, mitä vastaan Suomen armeijan ajatellaan taistelevan. Sinun täytyisi ottaa esimerkit ennemminkin niistä symmetrisistä sodista, joita länsimaat ovat käyneet. Suunnilleen aina heikommin aseistettu vastapuoli on hävinnyt totaalisesti.
Olen samaa mieltä, ettei sissisota ole meille mielekäs tapa sotia, kuin korkeintaan kansanmurhan uhatessa. Mitä Vietnamiin tulee, oli se ensisijaisesti normaalia symmetristä sodankäyntiä. Sissitoiminta oli sivujuonne.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Pertjärvi 1.2.1942:
Sadat neuvostoliittolaiset hyökkäsivät ylös rinnettä jo aivan lähietäisyydellä. Pylkäs ampui konepistoolin ensimmäisen 40 patruunan lippaan tyhjäksi. Hyökkääjät kuitenkin kävivät raivoisasti eteenpäin.
Pylkäs ampui konepistoolillaan lippaan toisensa perään. Pylkkään takana olevat sotilaat alkoivat tuoda ryömien lisää konepistoolin lippaita Kärkkäiselle, joka puolestaan antoi niitä Pylkkäälle. Sitten Pylkäs sai osuman neuvostoliittolaisen luodista, joka raapaisi pitkän haavan hänen päälakeensa, ja verta vuoti runsaasti. Tästä haavasta jäi hänelle arpi loppuelämäksi. Kärkkäinen aikoi lähteä nyt peräytymään, mutta Pylkäs kehotti häntä vain jatkamaan lippaiden täyttämistä. Konepistooliin tuli myös toimintahäiriö, mutta tällöin neuvostoliittolaiset olivat jo vetäytymässä. Konepistoolin piippu oli kuumentunut liikaa ja aiheutti häiriön, mutta se vaihdettiin ja Pylkäs jatkoi ampumista.
Kaikkiaan Viljam Pylkäs ampui Suomi-konepistoolillaan 17 lippaallista, 680 patruunaa. Taistelun aikana hän ampui 83 vihollista, lukumäärä varmistui kun etumaasto päästiin tutkimaan taistelun jälkeen. (Wikipedia)
Asevelvollisuuden suorittamisesta (ja ampumataidosta) taisi olla tuolloin suurestikin hyötyä Viljamille. Koulunkäynnistä ja ammattiharjoittelusta vähemmän.
Mitä tuon esimerkin oikein piti osoittaa? Jos ei olisi ollut asevelvollisuutta, ei Viljami olisi edes ollut siellä, missä oli, eikä olisi saanut luotia päähänsä. Tai jos olisi ollut, niin sitten hän olisi sitä ennen käynyt vapaaehtoisen varusmiespalvelun, jossa olisi oppinut ampumaan ihan niin kuin pakollisessakin.
Oleellista tässä on kuitenkin se, että hyöty hänen tulituksestaan meni ennen kaikkea hänen yksikkönsä tai jopa koko Suomen hyväksi. Hänelle jäi se haava päähän (tai kaipa hänelle joku pränikkä tuosta lyötiin myöhemmin rintaan). Tämä eroaa siitä koulutuksesta siten, että se koulut käynyt on se, joka koulutuksen tuoman hyödyn saa pääosin itselleen (ok, osa menee veroina valtiolle).
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Hän olisi ollut Siperiassa - kuten iso osa virolaisista. Tai saanut luodin niskaansa - kuten Puolan eliitti Katynin metsässä.
Mitä hyötyyn tulee, Viljamin henki säilyi, vaikka hilkulla olikin. Se varmaankin oli päällimmäisenä mielessä ja motivaattorina, jos asiaa ehti pohtia. Tuskinpa hän omaa yksikköään puolusti (se kun oli toisaalla). Ja koko Suomea ajatellen jokin mäennyppylä Syvärin yläjuoksulla oli jokseenkin yhdentekevä.
Deeiii
Eversti
Ehdotukset johtaisivat melko nopealla aikataululla täyteen ammattiarmeijaan. Oma mielipide, toki, mutta ei sen enempää vääräksi osoitettavissa kuin vastakkainenkaan.
Minusta asevelvollisuuden sukupuolettuneisuus ei ole ok, mutta se on kokonaisuutena vähemmän ei-ok kuin se, että rikkaat voisivat ostaa itsensä siitä irti. Mitä esitykset de facto tarkoittaisivat.
Reaalimaailmassa pitää ikävä kyllä miettiä paitsi parhaita, myös joiltain osin huonoja ratkaisuja.
Laamanator
Eversti
Ymmärrän tämän ajatusmallin tarkoituksen ja keskeiset pääkohdat. Siinä on monta hyvää, joskin vähän turhan idealistista pointtia. Koska viimeistään kansantaloudelliset sekä työmarkkinoiden realiteetit lyövät kasvoille sen verran kovaa, että se tekee mallista käytännössä täysin toteutuskelvottoman. Koulutetun ammatti-ihmisen keskimääräisen ansiotason suuruinen korvaus varusmiespalveluksesta keskimääräiselle (0-koulutus ja -osaaminen) varusmiesikäiselle henkilölle ei ole realismia. Sellaista Kreikan tietä ei yhteiskunnalla ole varaa, järkeä eikä poliittista tahtoa maksaa, vaan pikemminkin päinvastoin. Suunta on uusliberalismin viitoittamaa tietä kohti palkka-alea, kahden kerroksen työmarkkinoita ja saavutettujen etujen karsimista.
Lisäksi se eriarvostaisi liikaa palkkatyössä käyviä koulutettuja ihmisiä, joista moni tienaa jo nyt vähemmän. Eriarvoisuuden vertailukohtia ei edes tarvitse lähteä hakemaan puolustusvoimien ulkopuolelta. Miksi varusmiehen pitäisi tienata saman verran tai jopa enemmän kuin keskimääräisen virassa olevan koulutetun ammattisotilaan ja millä perusteella se olisi edes oikeudenmukaista tai kohtuullista? Pitäisikö valtion palkkausjärjestelmää muuttaa ja korjata taulukoita rutkasti ylöspäin, että ammattimiehet saisivat työpanoksestaan säädyllisen korvauksen? Tähän(kään) ratkaisuun ei taida veronmaksajien selkänahka venyä.
Tietysti olisi yksilön kannalta edullista ja oikeudenmukaista, että varusmiespalveluksessa olevien sosiaaliset edut olisivat oikeasti nykymaailman standardien tasolla. Tupakka-askin hintakehityksen mukaisesti mitoitettu päiväraha ei missään tapauksessa ole tätä päivää. Jopa opiskelijoiden kuukausiansiot ovat opintotuen muodossa enemmän. Jos varusmies rinnastetaan opiskelijaan/harjoittelijaan, on tälle aiheellista maksaa vähintään saman suuruinen korvaus kuin opiskelijalle. Käytännössä se tarkoittaisi 400 - 500 EUR/kk.
Millä perusteella johtaisivat? Siksikö, että PV tulisi äkkiä siihen tulokseen, että vapaaehtoinen varusmiespalvelus+reserviläisyys ei olekaan enää nykyaikana kovinkaan fiksu tapa tuottaa taistelukykyistä armeijaa siihen uppoaviin resursseihin nähden? Jos noin, niin miksei sama päde yhdistelmään pakollinen varusmiespalvelus+reserviläisyys?
Vai onko ajatuksesi se, että nämä niiiiiin maanpuolustushenkiset suomalaiset ovat maanpuolustushenkisiä vain niin kauan, kun sen maanpuolustuksen taakan voi sälyttää muiden (=nuoret miehet) niskaan, mutta jos itse joutuisi uhrautumaan (=maksamaan korkeampia veroja), niin se maanpuolustushenki ropisi äkkiä pois. Jos on, niin ok, mutta puhutaan nyt rehellisyyden nimissä asioista sitten niiden oikeilla nimillä.
Minä olen päinvastaista mieltä. Itsensä irti ostaminen tarkoittaa sitä, että joutuu antamaan muulle yhteiskunnalle jotain (=rahaa) siitä hyvästä, että pääsee olemaan osallistumatta maanpuolustukseen. Sukupuolen perusteella vapautuminen taas menee puhtaan sukupuolien epätasa-arvon piikkiin. Jos olisin varusmies, niin enemmän vituttaisi se, että saisin mitätöntä päivärahaa ja naiset olisivat automaattisesti vapautettu touhusta kuin se, että saisin kunnon palkkaa ja ne, joita kyseinen palkka ei kiinnosta, eivät menisi inttiin.
Minun mielestäni vapaaehtoinen varusmiespalvelus on pareto-optimaalinen pakolliseen verrattuna. Se, onko se paras tapa hoitaa Suomen maanpuolustus (vai olisiko jopa tuo mainitsemasi täysin ammattimainen armeija vielä parempi), jää auki.
ööö. Maanpuolustusvelvollisuuden taakka muiden niskaan? Huomaa, että esim. minä olen myös tätä taakkaa vuorollani kantanut kuin kameli, kirjaimellisesti, satulareppu niin täyteen pakattuna, että ei uskoisi. Oletan, että tässä jatkumossa vuorollaan muutkin hoitavat saman osuuden. Eikös vain.
Se on totta, että 3000 e kuukaudessa jos pannaan soturin kuukausiansioksi ja valjastetaan päälle kv-haku, niin alokkaita on jo Jouluun mennessä ainakin miljoona. Kieliongelmia tosin voisi esiintyä ja kenties muitakin harmeja, mutta tekijöitä riittäisi. Ehkä se ajatus onkin tässä SE juttu? Tosin tonnillakin kehittyisi ruuhkaa varuskuntien porteilla....kenties 500:llakin, mutta tietty edellytys on kv-haku.
Se on totta, että 3000 e kuukaudessa jos pannaan soturin kuukausiansioksi ja valjastetaan päälle kv-haku, niin alokkaita on jo Jouluun mennessä ainakin miljoona. Kieliongelmia tosin voisi esiintyä ja kenties muitakin harmeja, mutta tekijöitä riittäisi. Ehkä se ajatus onkin tässä SE juttu? Tosin tonnillakin kehittyisi ruuhkaa varuskuntien porteilla....kenties 500:llakin, mutta tietty edellytys on kv-haku.
Ensinnäkin jos nyt tilanne on se, että niin korkea palkka tarvittaisiin, että tarpeeksi varusmiehiä saataisiin houkuteltua riviin, niin tämä kertoo implisiittisesti sen, että tuo kyseinen summa revitään tällä hetkellä pakolla palvelevien varusmiesten selkänahasta. Nykytilannehan on matemaattisesti sama kuin tuo ehdotettu vain sillä erotuksella, että se maksetaan sillä, että varusmiespalvelusta suorittavilta kerätään 95%:n (palkka miinus päiväraha) tulovero.
Toiseksi, kuten laskelmat täällä ovat osoittaneet, tämä ei johtaisi mihinkään Kreikan tiehen. Tässä puhutaan n. promillesta kansantuotetta nettomenona. Tällainen menolisä ei mitenkään voi suistaa Suomea velkakurimukseen. Eikä tässä ole edes huomioitu kerrannaisvaikutuksia eli etenkään sitä, että kun varusmiespalvelukseen ei mennä, voidaan mennä joko töihin tai sitten valmistutaan yliopistosta aiemmin. Ja se varusmiehille maksettava palkka ei olisi siis edes poissa kansantulosta yhtään sen enempää kuin mikä muu tahansa tulonsiirto. Kun verotuksella ja tulonsiirroilla siirretään kansakunnan sisällä yhdestä taskusta toiseen, tämä ei suoranaisesti aiheuta mitään ongelmia valtiontaloudelle.
Sinulta menee edelleen ohi se, että kyse ei ole mistään pysyvästä työpaikasta. Ammattisotilas olisi omana varusmiesaikanaan päässyt nauttimaan siitä ihan samasta korkeasta varusmiespalkasta. Oleellista on se, että siihen rahaan on jokaisella terveellä henkilöllä mahdollisuus halutessaan päästä käsiksi, jos vain haluaa. Mutta vain kerran ja vain sen varusmiespalvelun ajan. Voit ajatella sen niin, että jokaiselle nuorelle ihmiselle valtio antaa pesämunan. Ne, jotka eivät osallistu maanpuolustukseen, tämä pesämuna otetaan pois. Mikä tässä sinusta olisi väärin?
Ei pitäisi. Kysymyksen voisi kääntää myös toisin päin. Pitäisikö nykytilanteessa armeijan palveluksessa olevien palkkoja romauttaa alaspäin, koska ne ovat niin paljon varusmiesten päivärahoja suurempia?
Varusmies ei rinnastu opiskelijaan. Opiskelija kituuttaa opintorahalla siksi, että olettaa opintojensa johtavan hyvään työpaikkaan. Varusmies sen sijaan ei oleta palveluksestaan seuraavan hänelle jälkikäteen mitään hyödyllistä (ja ainakin itseni kohdalla tämä pätee). Siksi siihen ei suostuttaisi lähellekään yhtä vapaaehtoisesti. Toki nationalistinen propaganda jossain määrin puree, eli sen ansiosta varusmieheksi maata puolustamaan on saatavissa ihmisiä lähtemään vapaaehtoisesti helpommin kuin vaikkapa lunta lapioimaan. Ainakin itse ennen inttiä tunsin ylpeyttä siitä, että olin menossa maata puolustamaan.
Onko tässä siis tarkoitus keksiä ehdoin tahdoin jotain ihan muuta kuin se, mitä ehdotus oikeasti koski, jottei sitä vaan missään tapauksessa joutuisi käsittelemään siinä muodossa kuin mitä se oikeasti on? Kukaan ei ollut maininnut mistään kv-hausta missään vaiheessa.
Mitä tuohon taakan kantamiseen tulee, niin jos tuo otetaan lähtökohdaksi, niin sitten asevelvollisuus on loistava systeemi, koska sitä ei voi koskaan purkaa, koska aina on olemassa vanhempia miesikäluokkia, jotka ovat joutuneet intin käymään ja tuntevat olevansa väliinputoajia, jos eivät saa panna vahinkoa kiertämään, kuten heitä vanhemmat sukupolvet tekivät heille. Minäkin olen inttini käynyt, mutta toisin kuin sinä, en olisi erityisen katkera siitä, jos tulevia sukupolvia ei pakotettaisi sinne sillä perusteella, että minut pakotettiin.
Deeiii
Eversti
Vapaaehtoinen varusmiespalvelus on vapaaehtoisuuteen pohjaava armeija eli ammattiarmeija.
Olemme tästä aiheesta eri mieltä, ja se on OK. Itsekin kannatin joskus ammattiarmeijaa. Tuskin tämä asia näillä keskusteluilla selviää kuitenkaan.
Mainitsen vain nyt sen, että vaikka maanpuolustusvelvoitteen konkreettisimman rasitteen lankeaminen 18-20-vuotiaille voi hyvin luultavasti vaikuttaa vaalikarjan suurimman osan mielipiteisiin, niin en usko sen olevan ainoa tai välttämättä edes kovin merkittävä tekijä. Mieskohtaisesti olen nähnyt useissa tapauksissa, ydinvoimakysymys luultavasti konkreettisimpana, miten asiaan perehtyminen henkilökohtaisesti kasvattaa merkittävästi asian ymmärrystä ja hyväksyntää. Uskon asevelvollisuuden toimivan samoin; onhan tunnettua, että nimenomaan asevelvollisuuden suorittaneet ovat vahvimmin esimerkiksi sitä mieltä, että Suomea kannattaisi puolustaa aseelliseti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos olisi epävarma. Muistaakseni tämä asenne on itse asiassa vahvin juuri asevelvollisuuden suorittaneiden parissa, vaikka nämä henkilöt joutuisivat konkreettisesti ensimmäisiksi tuleen.
Muistettava on sekin, että aika merkittävä osa noista vanhemmista ihmisistä on isiä ja äitejä, joilla on tai tulee olemaan 18-20-vuotiaita poikia. Kyllä tämä kysymys on näille henkilöille ihan konkreettinen, ja sen redusoiminen pelkäksi itsekkyydeksi ("minun ei tarvitse enää mennä joten voin olla tätä mieltä") on raa'asti yksinkertaistavaa, jopa halventavaa.
Asevelvollisuus ei takuulla ole Pareto-optimi järjestely, ainakaan ahtailla tuottavuuden kriteereillä. Moni muukaan yhteiskunnallinen ratkaisu ei sellainen ole. Mutta sen verran olen taloustieteitä lukenut, että uskallan suhtautua teoreettiseen hyvään myös kriittisesti: Pareto-optimin hakeminen ei mitenkään välttämättä tuota kokonaisuuden kannalta parasta tulosta. Eihän me poliitikkoja tarvittaisikaan, jos kaikki voitaisiin ratkaista sillä, mikä olisi Pareto-optimi ratkaisu.
Miten niin? Jos valtion toiminnot, kuten verotus, sääntely ja elinkeinotuet järjestettäisiin taloustieteilijöiden suositusten mukaan, niin kansalaisten (ja erityisesti köyhien) hyvinvointi nousisi huimasti. Syy miksei näin tehdä, on se että jotkut rikkaat ja vaikutusvaltaiset hyötyvät epäoptimaalisista järjestelyistä, ja kansalaisten enemmistö ei ymmärrä että heitä riistetään.
Asevelvollisuuskysymyksessä ongelma on käänteinen, eli enemmistö polkee demokratian avulla nuorten ja köyhien varusmiesten oikeuksia, ja säästyy näin veronkorotuksilta joilla vapaaehtoisten varusmiesten palkat maksettaisiin.