Asevelvollisuuden pitää muuttua

No höpö höpö- alkaa taas noi jutut olemaan sellaisia, ettei mitään tolkkua! Varamiespalvelusta sitten miehiä raivaamaan VMP!

Esimerkin vuoksi vaikka Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen taksoja.


PELASTUSLAITOKSEN LASKUTUSTAKSAT
HENKILÖSTÖN TUNTIVELOITUS
-päällystö 72,00 € / h
-alipäällystö 46,00 € / h
-miehistö 39,00 € / h
-sopimuspalokuntalainen 28,00 € / h



-hälytysraha voimassa olevan sopimuksen mukaisesti
Tuntiveloitus sisältää henkilön varsinaisen palkan, erilliskorvaukset, sosiaali-
ja eläkevakuutusmaksut sekä toimintavalmiuden ylläpitämisestä, koulutuksesta, henkilökohtaisten suojavarusteiden hankkimisesta ja hallintomenoista aiheutuvat kulut. Mahdolliset ylityöstä aiheutuvat kulut lisätään tuntiveloitu
kseen.Laskutus suoritetaan aina todellisilta tunneilta, pyöristäen tunnit puolen tunninvälein ylöspäin. Laskutus alkaa ja päättyy paloasemalla tai muulla asemapaikalla. Vähin laskutustaksa on yksi tunti.
Korvausta ei peritä silloin, kun henkilöstöä käytetään pelastustoimeen kuulu-
vien lakisääteisten tehtävien suorittamiseen tai muuhun pelastuspalvelutehtä-
vään.


2.1.5
Raivaustehtävä, ei lakisääteiset tehtävät

(sisältää kaikki kulut )
-normaali tehtävä (esim. puun kaato) 160,00 € / kerta
-hankalien olosuhteiden lisä 55,00 € / kerta
-kilometrikorvaus yli 1,60 € / km
20 km:n osuudesta


https://www.ekpelastuslaitos.fi/loader.aspx?id=55d855c8-0ec7-41f8-b903-da1492ae3009

Kuten sanoin, en väitä olevani oikeassa.
Meinaatko, ettei jossain landella ole ammattitaitoisia ihmisiä raivaamaan puita?
Ei tämä ole mikään Jakomäen ongelma, vaan maaseudun ongelma. Siellä asuu metsureita ja ihmisiä jotka ovat osaavat käyttää moottorisahaa.

Pelastuslaitoksella lienee muutakin raivattavaa, ainakin kolleegat väittivät niin, eli vuokraus ei taida onnistua ihan jokaisena hetkenä, mutta maakuntakomppania voisi kerätä varoja tällä tavalla. Sen miehet eivät ole kiinni tehtävissä syysmyrskyn takia. Mutta voimayhtiön miehet miksi eivät ole sitten sähköyhtiöstä' soittaneet laitokselle?
 
Eli et nyt selvästikkään halua ajatella asiaa laajammalta kantilta ja oman siilon ulkopuolelta.

"Ken härjillä ajaa, se härjistä puhuu."

Kaiken viranomaistoiminnan luonnollisesti pitää perustua lakiin, mutta lakia kun ei voi perustalla sillä, että se on laki.

Tulee mieleen vuosien takainen juttu, jotta tsetseeni perhe haki turvapaikkaa Suomesta. Itä-suomalainen komisario sitten keksi, että ei tässä mitään tulkkeja tarvita, vaan kuulusteluihin otettiin avuksi venäläinen miliisin eversti joka oli vierailemassa paikkakunnalla. Oikeusasiamies sitten totesi, että vaikka lakia ei oltu rikottu, mutta jonkinlainen järjenkäyttö olisi suotavaa myös viranomaiselle.


Sähköyhtiö toki vastaavat normaalista sähkölinjojen huollosta, mutta kenen resurssit riittävät yksin myrskytuhon saati sitten sodan aiheuttamien tuhojen hoitamiseen. En myöskään halua, että nykypäivän yhteiskunnassa linnoittaudutaan sen taakse, että joku toinen taho on viranomainen ja toinen taho on yhtiö. Yhteistyöllä ne asiat ovat ennenkin sujuneet, vai pitäisikö sitten vaikka sotalaivaa korjaavien telakkatyöläisten noudattaa työaikalakia sotilaallisen kriisin aikana?

Jokseenkin ironista, että olet huolissasi ko. turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. :ROFLMAO:

Ei mulla muuta. Jatkakaa.
 
Vai mikä olisi ratkaisu?
Lisärahoitus.
Ei pidä ajatella, että tällä pärjätään - jos rahaa ei kärtetä lisää, niin ei sitä kukaan annakaan. Pitää lyödä rätingit pöytään, että puolustusjärjestelmä ei kestä nykyistä rahoitustasoa varusmiesten koulutukseen tarkoitettujen rahojen osalta. NATO:lla uhkailu toimii ainakin vielä nyt demareihin, joten sitä voisi ainakin vielä käyttää, ja vielä silloinkin, jos demarit ovat pääministeripuolue vaalien jälkeen.

Ja kyllä siinä vaiheessa kun sotilaat alkavat julkisesti valittaa poliitikkojen haluavan tuhota maanpuolustuksen, alkaa myös poliitikkojen perseessä pistellä.

Toisaalta nykyiset suoritusprosentit eivät ole vielä lainkaan katastrofaaliset - olihan tilanne suoritusprosenttien osalta huonompi 1920-1930-luvuilla.
 
Toisaalta nykyiset suoritusprosentit eivät ole vielä lainkaan katastrofaaliset - olihan tilanne suoritusprosenttien osalta huonompi 1920-1930-luvuilla.

1920-1930 -luvulla juurikin noin 2/3 miespuolisesta ikäluokasta suoritti asevelvollisuuden. Paljon suurempi prosentti kuin muissa eurooppalaisissa maissa. Jatkosotaan menikin sitten kaikki ruuununraakit ja tulokset näkyivät---
 
1920-1930 -luvulla juurikin noin 2/3 miespuolisesta ikäluokasta suoritti asevelvollisuuden. Paljon suurempi prosentti kuin muissa eurooppalaisissa maissa. Jatkosotaan menikin sitten kaikki ruuununraakit ja tulokset näkyivät---

Silloin 1939 myös 20…40 -vuotiaiden ikäluokissa riitti miehiä. Nyt ei ne nuoret…

1537251897399.png

Väestönkasvun myötä syntyneiden määrät ovat kasvaneet muutamaa poikkeuksellista (sota ja taudit) vuotta lukuun ottamatta vuodesta 1750 aina vuoteen 1909 saakka, jolloin syntyi 95 000 lasta. Tämän jälkeen syntyneiden määrä laski kunnes toisen maailmansodan jälkeen syntyivät Suomen suurimmat ikäluokat.

Eniten lapsia (108 168) syntyi vuonna 1947. Vuoden 1948 syntyneiden määrä ei jää paljon jälkeen ennätysvuodesta. Silloin syntyi 409 lasta vähemmän! Näiden vuosien jälkeen alkoikin jyrkkä pudotus ja vuonna 1973 syntyi enää 56 800 lasta. Sen jälkeen syntyneiden määrä oli vuosittain yli 60 000 alkaen 1990-luvun puolen välin jälkeen jälleen laskea.

https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=esim&course_id=tkoulu_vaesto&lesson_id=12&subject_id=2&example_id=1
 
Silloin 1939 myös 20…40 -vuotiaiden ikäluokissa riitti miehiä. Nyt ei ne nuoret…

Eipä tuo talvisodan armeija olisi ollu yhtään isompi vaikka 100% ikäluokasta olisi kutsuttu palvelukseen. Olisi ollut vain huonommin koulutettu tai varustettu, sillä rahoja ei olisi tullut mistään lisää. Sama pätee nykyaikana.
 
Eipä tuo talvisodan armeija olisi ollu yhtään isompi vaikka 100% ikäluokasta olisi kutsuttu palvelukseen. Olisi ollut vain huonommin koulutettu tai varustettu, sillä rahoja ei olisi tullut mistään lisää. Sama pätee nykyaikana.

Jos sota tai sodan uhka realisoituu, rahaa painetaan painokoneet punaisina tms. Eri asia on sitten se, mitä ja mistä materiaalia saa ja saako edes rahalla. (Siksi Nato-jäsenyys tai EU:n kalusto ja varastot kelpaisivat.)

Sotatalouden rahoittaminen Suomessa toisen maailmansodan aikana
perustui valtion lainanottoon ja erilaisten verojen korottamiseen. Merkittävimpinä lainanoton muotoina olivat valtion ottamat lainat Suomen pankilta kassavajeen täyttämiseksi (eli ns. setelirahoitus), lainat ulkomailta ja lainat kotimaisilta rahoituslaitoksilta sekä kansalaisilta, joista osa toteutettiin mm. myymällä valtion oblikaatioita tai jopa ns. pakkolainoina. Valtion keskuspankiltaan ottamien lainojen seurauksena kuluttajahintojen nousu (eli inflaatio) kiihtyi sotavuosina merkittävästi. Lähes kaikkia jo olemassa olevia veroja kiristettiin ja uusia verotusmuotoja otettiin käyttöön. Merkittävimpänä uutena verotusmuotona jatkosodan aikana otettiin käyttöön liikevaihtovero, joka jäikin sitten pysyväksi.

Sotien aikaisista valtiontalouden menoista on laadittu jälkikäteen melko tarkkojakin laskelmia, joiden mukaan Suomen valtion menot lähes kolminkertaistuivat talvisodan, välirauhan sekä jatko- ja Lapinsodan ajaksi vuoden 1938 menoihin verrattuna. Vuonna 1938 Suomen valtion menot olivat noin 5,1 miljardia markkaa (vuoden 2010 euroina noin 1,7 miljardia). Vuoden 1939 menot kasvoivat jo 7,5 miljardiin markkaan ja tämän jälkeen valtion menot olivat vuoden 1938 markoiksi muunnettuina tasoltaan 13–14 miljardia markkaa (4,3 miljardia – 4,7 miljardia vuoden 2010 euroa) vuoteen 1944 asti, jonka jälkeen niissä tapahtui pientä laskua vuonna 1945. [3]

Valtiontalouden menot nousivat pahimmillaan jopa 45 %:iin bruttokansantuotteesta, joista puolustusministeriön osuus ylitti lähes vuosittain 60 %:n rajan. Suomen kokonaistuotannosta ohjautui siis suoraan maanpuolustuksen tarpeisiin välittömästi noin neljännes, vaikka erilaisten sodasta johtuneiden menetysten/vaurioiden korvaamiseen ei sotien aikana käytetty juurikaan valtion varoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotatalouden_rahoittaminen_Suomessa_toisen_maailmansodan_aikana

Miesten riittävyys ja täydennysreservin toimintakelpoisuus saattaa sodan pitkittyessä muodostua ongelmaksi, etenkin jos ikäluokat pienenevät pienenemistään. Mutta onhan naiset.
 
Eipä tuo talvisodan armeija olisi ollu yhtään isompi vaikka 100% ikäluokasta olisi kutsuttu palvelukseen. Olisi ollut vain huonommin koulutettu tai varustettu, sillä rahoja ei olisi tullut mistään lisää. Sama pätee nykyaikana.

Miehet loppui vuonna 1940 ja ne 30-luvun kruununraakit koulutettiin välirauhan aikana.

Vuonna 1944 miesten loppuminen oli lähellä. Ensimmäiset naiset aloittivat myös aseellisen palveluksen puolustusvoimissa 1944.

Vuoden 1944 jälkeen kaikki palveluskelpoisiksi katsotut, myös B1 ja B2 palvelusluokan miehet suorittavat asepalveluksen. Vasta kylmän sodan loputtua, alettiin miehiä vapauttaa, vaikka vielä 80-luvulla olisivatkin joutuneet palvelukseen. Aluksi vapautuksia kirjoitettiin erilaisille pikkurikollisille ja diagnoosiksi kirjattiin esimerkiksi "käytöshäiriö". Myöhemmin vapautuksia on sitten ryhdytty yhä herkemmin myöntämään erilaisista fyysisistä pikkuvioista ja mm. ylipainosta.
 
Miesten riittävyys ja täydennysreservin toimintakelpoisuus saattaa sodan pitkittyessä muodostua ongelmaksi, etenkin jos ikäluokat pienenevät pienenemistään. Mutta onhan naiset.

...mutta jos koulutus- ja varustustasoa on heikennetty liikaa määrän kustannuksella ei tule sitä pitkää sotaakaan. Näinhän olisi käynyt talvisodassa jos olisi kutsuttu koko ikäluokka riviin 1980-luvun mallliin. Neuvostojoukot olisivat menneet rytisemällä läpi heikosti koulutetuista ja vielä heikommin varustetuista joukoista - ehkä.

Armeijan varustamisessa on aina kyse määrän ja laadun tasapainosta. Oikeita vastauksia on varmasti paljon, vääriä vielä enemmän ja ennen konfliktia ei oikeastaan tiedä oikeita ja vääriä vastauksia. Olisiko Suomi pärjännyt talvisodassa pienemmällä mutta paremmin varustetulla ja koulutetulla armeijalla? Vai olisiko mennyt paremmin jos laatua ja varustusta olisi heikennetty hiukan ja NL:n alkuiskut olisivat törmänneet määrällisesti vahvempiin joukkoihin? Suurhyökkäyksen alkaessa porukkaa olisi ollut rivissä enemmän - ammuksia vähemmän.

Miehet loppui vuonna 1940 ja ne 30-luvun kruununraakit koulutettiin välirauhan aikana..

Kyllä, jatkosotaan mentiinkin niin isolla miesvahvuudella ettei sillä ollut oikein edes järkevää käyttöä.
 
Armeijan varustamisessa on aina kyse määrän ja laadun tasapainosta. Oikeita vastauksia on varmasti paljon, vääriä vielä enemmän ja ennen konfliktia ei oikeastaan tiedä oikeita ja vääriä vastauksia.

Niin. Mutta laatu ja määrä eivät ole toistensa vastakohtia. Usein määrästä nousee laatu.

Aseen käyttäjiin kuului myös talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhä, joka suosi avotähtäimiä tuolloin jo tarkka-ampujakäytössä yleisten kiikaritähtäinten sijasta. M/28 tai ”Pystykorva” on Suojeluskuntajärjestön pulttilukkoinen kiväärimalli, joka valmistettiin kokoamalla vanhoista Mosin Nagant M/1891 -kiväärin osista (joita hankittiin myös ulkomailta) sekä uusimalla piippu sekä etutähtäin. Kiväärin pituus on 119 cm, piipun pituus 68,5 cm ja paino 4,88 kg. Takatähtäin on alkuperäinen Mosin Nagant 1891 -kiväärin ”rotanloukku”, mutta sen oikeaan kylkeen on lisätty etäisyydet metreinä venäläisten arsinoiden lisäksi. Etutähtäin on suomalainen ja sen jyvä on suojattu korvakkeilla, tästä tulee aseen lempinimi ”Pystykorva”. Kivääri suunniteltiin vuonna 1927 ja Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja "valmisti" sitä noin 30 000 kappaletta vuosien 1928–1933 välillä.

Kansakunnan kyky, halu ja valmius pitää puolensa olemassaolon kamppailussa vaihtelee ulkoisten uhkien ja käytettävissä olevien resurssien ristipaineessa. Siinä mielessä asevelvollisuuden(kin) pitää muuttua ajan yli ja tilanteen mukaan.
 
Niin. Mutta laatu ja määrä eivät ole toistensa vastakohtia. Usein määrästä nousee laatu.

Aseen käyttäjiin kuului myös talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhä, joka suosi avotähtäimiä tuolloin jo tarkka-ampujakäytössä yleisten kiikaritähtäinten sijasta. M/28 tai ”Pystykorva” on Suojeluskuntajärjestön pulttilukkoinen kiväärimalli, joka valmistettiin kokoamalla vanhoista Mosin Nagant M/1891 -kiväärin osista (joita hankittiin myös ulkomailta) sekä uusimalla piippu sekä etutähtäin. Kiväärin pituus on 119 cm, piipun pituus 68,5 cm ja paino 4,88 kg. Takatähtäin on alkuperäinen Mosin Nagant 1891 -kiväärin ”rotanloukku”, mutta sen oikeaan kylkeen on lisätty etäisyydet metreinä venäläisten arsinoiden lisäksi. Etutähtäin on suomalainen ja sen jyvä on suojattu korvakkeilla, tästä tulee aseen lempinimi ”Pystykorva”. Kivääri suunniteltiin vuonna 1927 ja Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja "valmisti" sitä noin 30 000 kappaletta vuosien 1928–1933 välillä.

Kansakunnan kyky, halu ja valmius pitää puolensa olemassaolon kamppailussa vaihtelee ulkoisten uhkien ja käytettävissä olevien resurssien ristipaineessa. Siinä mielessä asevelvollisuuden(kin) pitää muuttua ajan yli ja tilanteen mukaan.

Häyhä on esimerkki juurikin laadusta. Aktiivisuojeluskuntalainen, 15kk asepalvelusta, reservin kertausharjoituksia, alle 35v ym. Lähes Häyhöjä oli talvisodan armeijassa vaikka kuinka paljon. Nykyjärjestelmä ei kykene heitä samoissa määrin synnyttämään.
 
Häyhä on esimerkki juurikin laadusta. Aktiivisuojeluskuntalainen, 15kk asepalvelusta, reservin kertausharjoituksia, alle 35v ym. Lähes Häyhöjä oli talvisodan armeijassa vaikka kuinka paljon. Nykyjärjestelmä ei kykene heitä samoissa määrin synnyttämään.
Tämä pitää paikkansa! On vain hiukan unohdettukin asia mm. suomalaisen propagandankin toimesta. Kun oli tarve luoda mielikuva koko kansan yhtenäisyydestä ja yhteisestä taistelusta, jäi Talvisodan armeijan todellinen rakenne unohduksiin.
Talvisodan armeijassa tosiaan oli suuri määrä 'Häyhöjä". Heillä oli Suojeluskuntatausta, joka toi koulutuksen myötä laatua, sekä myös poliittisen luotettavuuden. Tämähän ei ollut kovin sopiva asia korostaa sisäisessä propagandassa - siksi todellinen kuva Talvisodan armeijasta onkin saattanut jäädä "Talvisodan hengen" varjoon.
 
Tämä pitää paikkansa! On vain hiukan unohdettukin asia mm. suomalaisen propagandankin toimesta. Kun oli tarve luoda mielikuva koko kansan yhtenäisyydestä ja yhteisestä taistelusta, jäi Talvisodan armeijan todellinen rakenne unohduksiin.
Talvisodan armeijassa tosiaan oli suuri määrä 'Häyhöjä". Heillä oli Suojeluskuntatausta, joka toi koulutuksen myötä laatua, sekä myös poliittisen luotettavuuden. Tämähän ei ollut kovin sopiva asia korostaa sisäisessä propagandassa - siksi todellinen kuva Talvisodan armeijasta onkin saattanut jäädä "Talvisodan hengen" varjoon.

Perusteoksina voi suositella Sarkatakkien maa ja Sarkatakkien armeija.

Kumpaakin teosta suosittelen erityisesti foorumimme maanpuolustuspassiiveille, jotka haikailee jotain lauantain neljän tunnin light koulutuksia. Suojeluskunta ei ollut mikään kahvi- ja saunakerho, jossa välillä ammuttiin vähän pressun päältä, jos keli oli nätti. Tärkeintä oli nousujohtoinen sotilaskoulutus ja sotaan valmistautuminen. Pelkkä ryssästä huutelu sopi korkeintaan yli 55 vuotiaille ikämiehille ja silloinkin siitä yritettiin tehdä vain sivutoimi.
 
Se sähköfirmakin voi soittaa sinne vara-miespalveluun. Voimayhtiö ei poikkea S-marketista, jos se on kylän ainoa kauppa.
Palokunnalla ei muuten taida olla mahdollisuutta lähettää laskua voimayhtiölle. Ei nykyisen lain mukaan(varaan oikeuden olla väärässä) ne syyt mistä voidaan laskuttaa on rajattu tarkoin, syitä ovat öljyvahinko ja huolimattomuudesta johtuva virheellinen automaattihälyytys.

Sähkön jakelun kohdalla helpompaa olisi laittaa sähköyhtiöille vastaava sakkomaksu järjestelmä kuin ruotsissa. Sielä sähköyhtiöllä on X-aika korjata vahingot, jonka jälkeen korvaus sähköttömälle asiakkaalle alkaa juosta. Järjestelmä on laittanut sähköyhtiöt huolehtimaan verkon kunnosta ja viansidosta.

Hmm, olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin? Viime talven sähkökatkojen jälkeen täälläpäin ainakin maksettiin korvauksia just tuollaisen järjestelmän mukaan. Siis Suomessa.

Pelastuslaitokset kyllä jeesaavat sen minkä kerkiävät ja periaatteellisella tasolla "ei kuulu meille" ei pitäisi kovin herkästi kuulua palo- ja pelastustoimen sanavarastoon, mutta tässä painottaisin jäsen @kimmo.j näkökantaa käytännössä oikeana. Maksamme sähkönkulutuksen päälle parikertaisesti siirtomaksua juuri siksi, että sähköverkoista pidettäisiin huolta ja vahinkojen mahdollisuus pyrittäisiin minimoimaan etukäteen ja jotta viat ja tuhot saataisiin korjattua mahdollisimman pian. Pelastuslaitoksen ydintehtäviin kuuluu jeesaus, mutta näkisin, että metsurien ja sähkömiesten homma on laittaa linjat kuntoon ja pelastuslaitoksen rajallisilla resursseillaan keskittyä tilanteesta johtuvien oheisvahinkojen ja ongelmien ratkomiseen, muun päivittäisen toimintansa pyörittämisen lisäksi
Sitäpaitsi, pelastuslaitoksethan juuri puuhaavat haja-asutusalueille paikallisia pelastusryhmiä, joiden tehtäviin kuuluu myös juuri kaikenlainen raivaus yms.

Kuka myi sähkönjakeluinfran ihan karkkirahoilla ulkomaille sietäisi saada syytteen, asia pitäisi vähintäänkin selvittää valtiovallan taholta ja tarvittaessa tutkia. Mutta tämähän ei ole läheskään ainoa vastaavanlainen hölmöntölväys, kyllähän näitä riittää.

Kummasti on tänä kesänä-syksynä koneet käyneet ja metsää kaatunut parikymmentä metriä voimalinjan kummaltakin puolelta. Olisko se raha ja julkinen häpeä sittenkin hyvä motivaattori voittoa tavoittelevalle yritykselle?

Sen mitä olen sattunut kuulemaan väestönsuojelusuunnittelusta, niin en vetäisi ihan sitä linjaa, etteikö Kadis pätevöittäisi tietynlaiseen toimintaan, vaikka toki alalle hakeutuu myös tietynsorttista sakkia, jolla on tekemiseen oikeanlainen ote joka tapauksessa.
Se, että on jonkun alan ammattilaispöydällälentäjä, ei minun nähdäkseni, valitettavasti, todistettavissa tapauksissa, kyllä ole aina pätevöittänyt henkilöitä suunnittelemaan tai toteuttamaan isojen ihmisjoukkojen liikuttelua, huoltoa ja organisointia. Sotaväen minuutintarkat ja säntilliset toimintatavat ovat monin paikoin vieneet suunnittelua huomattavasti parempaan ja syvällisempään suuntaan. Olen näissä tapauksissa kyllä suorastaan hengähtänyt helpotuksesta, kun olen saanut vasta jälkikäteen, korjauksien jälkeen tietää kuinka paskalla tolalla asiat ovat olleet aikaisemmin...

Myös käytännön toimintaa rajoittavien häiriötilanteiden olosuhteiden hahmottaminen on paikoin siviiliviranomaisille osoittautunut vaikeaksi. Kun kaikki toiminta nojaa sähköön päivittäistoiminnassa (kommunikaatio, polttoainejakelu yms.), niin yllättävän moni ei osaa toimia, kun virve- ja kännykkäverkko on kaatunut, ellei sitten ole asiasta kokemusta muutoin. Radiokalustoa ei ole, eikä sotaväen päivittäin harjoittelemat yhteydenpito-, johtamis ja suunnittelukuviot ennalta sovittuine tapaamisineen, suunnitelmallisuuksineen yms olekaan yhtään itsestäänselvyyksiä. En sano tätä millään tavalla lällättäen, vähätellen tai naureskellen, vaan itsellekin hiljattain valjenneena tosiasiana ja oivalluksena.
 
Viimeksi muokattu:
Kummasti on tänä kesänä-syksynä koneet käyneet ja metsää kaatunut parikymmentä metriä voimalinjan kummaltakin puolelta. Olisko se raha ja julkinen häpeä sittenkin hyvä motivaattori voittoa tavoittelevalle yritykselle?

Kyllä. Tässä oli vuosien kausi, kun tämä -unohdettiin- ja unohtelulle tuli hintalappu. Kyllä täällä potentiaalisen lumialueen metsissä kulkiessa saattoi jo vuosia sitten povata ongelmia, kun näki, mitä oli päässyt kasvamaan linjojen viereen ja jopa niiden lomiin. Ei siinä kummaista tietäjää tarvita. Sitten tuli pari lumitalvea ja nauskis. Viime talvena tietty metrimäärä merenpinnasta katsoen ja puuta kaatui luokonaan lumen alla. Ei se mikään uusilmiö ollut, niin on käynyt tasaisesti määrävälein.

Hyvä kirjoitus, mielestäni Stagideukselta. Ihan samoja olen huomannut, miettinyt ja nähnyt.
 
Hmm, olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin? Viime talven sähkökatkojen jälkeen täälläpäin ainakin maksettiin korvauksia just tuollaisen järjestelmän mukaan. Siis Suomessa.

Pelastuslaitokset kyllä jeesaavat sen minkä kerkiävät ja periaatteellisella tasolla "ei kuulu meille" ei pitäisi kovin herkästi kuulua palo- ja pelastustoimen sanavarastoon, mutta tässä painottaisin jäsen @kimmo.j näkökantaa käytännössä oikeana. Maksamme sähkönkulutuksen päälle parikertaisesti siirtomaksua juuri siksi, että sähköverkoista pidettäisiin huolta ja vahinkojen mahdollisuus pyrittäisiin minimoimaan etukäteen ja jotta viat ja tuhot saataisiin korjattua mahdollisimman pian. Pelastuslaitoksen ydintehtäviin kuuluu jeesaus, mutta näkisin, että metsurien ja sähkömiesten homma on laittaa linjat kuntoon ja pelastuslaitoksen rajallisilla resursseillaan keskittyä tilanteesta johtuvien oheisvahinkojen ja ongelmien ratkomiseen, muun päivittäisen toimintansa pyörittämisen lisäksi
Sitäpaitsi, pelastuslaitoksethan juuri puuhaavat haja-asutusalueille paikallisia pelastusryhmiä, joiden tehtäviin kuuluu myös juuri kaikenlainen raivaus yms.

Kuka myi sähkönjakeluinfran ihan karkkirahoilla ulkomaille sietäisi saada syytteen, asia pitäisi vähintäänkin selvittää valtiovallan taholta ja tarvittaessa tutkia. Mutta tämähän ei ole läheskään ainoa vastaavanlainen hölmöntölväys, kyllähän näitä riittää.

Kummasti on tänä kesänä-syksynä koneet käyneet ja metsää kaatunut parikymmentä metriä voimalinjan kummaltakin puolelta. Olisko se raha ja julkinen häpeä sittenkin hyvä motivaattori voittoa tavoittelevalle yritykselle?

Sen mitä olen sattunut kuulemaan väestönsuojelusuunnittelusta, niin en vetäisi ihan sitä linjaa, etteikö Kadis pätevöittäisi tietynlaiseen toimintaan, vaikka toki alalle hakeutuu myös tietynsorttista sakkia, jolla on tekemiseen oikeanlainen ote joka tapauksessa.
Se, että on jonkun alan ammattilaispöydällälentäjä, ei minun nähdäkseni, valitettavasti, todistettavissa tapauksissa, kyllä ole aina pätevöittänyt henkilöitä suunnittelemaan tai toteuttamaan isojen ihmisjoukkojen liikuttelua, huoltoa ja organisointia. Sotaväen minuutintarkat ja säntilliset toimintatavat ovat monin paikoin vieneet suunnittelua huomattavasti parempaan ja syvällisempään suuntaan. Olen näissä tapauksissa kyllä suorastaan hengähtänyt helpotuksesta, kun olen saanut vasta jälkikäteen, korjauksien jälkeen tietää kuinka paskalla tolalla asiat ovat olleet aikaisemmin...

Myös käytännön toimintaa rajoittavien häiriötilanteiden olosuhteiden hahmottaminen on paikoin siviiliviranomaisille osoittautunut vaikeaksi. Kun kaikki toiminta nojaa sähköön päivittäistoiminnassa (kommunikaatio, polttoainejakelu yms.), niin yllättävän moni ei osaa toimia, kun virve- ja kännykkäverkko on kaatunut, ellei sitten ole asiasta kokemusta muutoin. Radiokalustoa ei ole, eikä sotaväen päivittäin harjoittelemat yhteydenpito-, johtamis ja suunnittelukuviot ennalta sovittuine tapaamisineen, suunnitelmallisuuksineen yms olekaan yhtään itsestäänselvyyksiä. En sano tätä millään tavalla lällättäen, vähätellen tai naureskellen, vaan itsellekin hiljattain valjenneena tosiasiana ja oivalluksena.
Hyvä kirjoitus.
Olen käsittänyt, että meidän ja Ruotsin välillä on merkittävä ero niissä korvauksissa sekä rahallisisesti, että siinä koska korvaus alkaa juoksemaan.
Mutta varmasti raha ja julkinen nöyryytys ovat auttaneet saamaan asiat kuntoon.

VSS on paljon muutakin kuin evakointeja ja siksi niiden painotaminen ei ole kovin merkittävää.
 
Häyhä on esimerkki juurikin laadusta. Aktiivisuojeluskuntalainen, 15kk asepalvelusta, reservin kertausharjoituksia, alle 35v ym. Lähes Häyhöjä oli talvisodan armeijassa vaikka kuinka paljon. Nykyjärjestelmä ei kykene heitä samoissa määrin synnyttämään.

Toisaalta vaikka entisajan palvelusajat olivat pitkät niin mukana oli paljon sellaista mitä nykyään kutsuttaisiin 'tyhjäkäynniksi'. Siivottiin kasarmia, seistiin vartiossa, pykättiin rakennuksia, kuorittiin perunoita jne. Varsinaista teknillis-taktillista koulutusta lie ollut suhteessa palvelusaikaan paljon vähemmän mitä, no, en viitsi sanoa enää 'nykyaikana' mutta mitä omana aikanani.

Suojeluskunnan ansiot 'talvisodan ihmeessä' ovat toki kiistämättömät.
 
Back
Top