Asevelvollisuuden pitää muuttua

Naisväestö ja varusmiespalvelusta suorittamattomat ovat kenties ne, joiden mielipiteistä pitää olla huolissaan ja kohdentaa valistusta heihin entistä enemmän. Vaikka PV tuottaa erittäin laadukasta materiaalia, se menee suurelta yleisöltä valitettavasti osittain täysin ohi, koska se ei näy niissä medioissa, joita tämä nihkeästi suhtautuva kansanosa kuluttaa.
.

Samaa mieltä aivan täydelleen. Jos äiti on maanpuolustusmyönteinen, poika on myös. Vuoden 2014 tutkimuksessa (Väestöliitto) yksinhuoltajaäitejä oli 103 115 eli 18 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaisien osuus oli vain 2,9 prosenttia. Tähän ei ole laskettu eronneiden etävanhemmuutta, joka useimmiten jää isälle.
 
Viimeksi muokattu:
Kielletään yh-äidit?

Eipä niitä kieltää voi. Muuten olen sitä mieltä, että tavallisen perheen katoaminen yhteiskunnallisena yksikkönä on ehkä eniten vaikuttanut nuoriin asevelvollisiin jo kauan. Siihen aikaan, kun yksikön päälliköt vielä ehtivät haastatella henkilökohtaisesti jokaisen palveluksen keskeyttävän, laitettiin merkille, että monia oli ongelmia ja yleensä taustalta löytyi vain nainen ja jos jotain isän malleja, joskus moniakin, siinä pyöri jaloissa, heistä ei suurempaa hyötyä kehitykselle ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka paljon siviiliammatit vie pv ltä sodanajan sijoitettuja? Mietin tuossa pitäisikö saada suosiolla vapautus asevelvollisuudesta ammateissa joissa siviilipuoli ottaa itselleen sodanaikana. Toisaalta ongelmana on että osaan näihin koulutuksiin haetaan vasta kutsuntojen jälkeen , esim amk / yliopisto.
 
Nykyinen systeemi toimii oikein hyvin mielestäni.

Työnantaja hakee henkilölle VAPpia ja se pitää perustella. Työpaikat ja tehtävät muuttuu ihmisen elämän aikana nykyisin lähes säännönmukaisesti montakin kertaa, eikä ole mitään mieltä yleisen asevelvollisuuden vallitessa mielestäni alkaa sekoittamaan pakkaa tällaisella järjestelyllä.
 
Kuinka paljon siviiliammatit vie pv ltä sodanajan sijoitettuja? Mietin tuossa pitäisikö saada suosiolla vapautus asevelvollisuudesta ammateissa joissa siviilipuoli ottaa itselleen sodanaikana. Toisaalta ongelmana on että osaan näihin koulutuksiin haetaan vasta kutsuntojen jälkeen , esim amk / yliopisto.

Ongelma on juurikin tuo mainitsemasi. Sitä paitsi jo pelkkä "kriittisten" ammattialojen määrittely on vaikeaa, sillä sijoittuminen työelämässä ratkaisee paljon; raksalla johtoa vetävä sähkäri on sota-aikana melko tarpeeton, mutta suurjänniteasentaja taas tuiki tarpeellinen. Lisäksi varusmiespalvelus antaa myös monessa tapauksessa näkemystä kriisiajan tehtävään, oli kyse sitten viranomaisyhteistyöstä tai suoraan puolustusvoimille tehtävästä työstä.
 
Lisäksi varusmiespalvelus antaa myös monessa tapauksessa näkemystä kriisiajan tehtävään, oli kyse sitten viranomaisyhteistyöstä tai suoraan puolustusvoimille tehtävästä työstä.

Aivan. Kenties tästä johtuva ongelma olisi huomattavampi jos varusmiehiä koulutettaisiin reilusti vähemmän kuin nykyisesti. (esim Norjan malli ) Sodanajan sijoitus keskimäärin kestää 10v jolloin korkeakoulutetut on lähellä puoltaväliä kun valmistuvat. Monella alalla ammattitaito alkaa olemaan sitä luokkaa vasta että on ns oikeasti hyödyksi vasta sijoituksen loppuvaiheessa.
Mikäli sukupuolineutraali asevelvollisuus sattuu tulemaan(Esim Norjan malli) , mikä mahtaa olla näiden osuus "kriittisissä "ammateissa? Äkkiseltään tulee mieleen -> Naisvaltaisia-aloja, : sosiaali ,terveys ja keittiöt. Miesvaltaisia : pelastus turvallisuusala ja tekninen puoli.

Siitä Pv lle tutkimus aihe mikäli ei ole vielä tiedossa.
 
Ulinan sijaan soisin edelleen keskityttävän yhteen PV:n lakisääteisistä tehtävistä tarpeellisen voimakkaasti, eli maanpuolustustahdon edistämiseen.
Toki olen myös sitä mieltä, että tämä uusin tutkimustulos ei täysin vastaa todellisuutta. Vaikka virhemarginaali kuinka arvioidaan pieneksi, niin 1000 ihmisen otannalla ei siltikään saada täysin realistista kuvaa siitä, mitä mieltä suomalaiset asiasta OIKEASTI ovat. Olemme silti, näilläkin tuloksilla, Euroopan kärjessä maanpuolustustahdossa.

Yksi tärkeä asia olisi selvittää syyt näille tuloksille. Näin pystyttäisiin kohdentamaan toimia oikeisiin asioihin.

Kun kaikki yhteiskunnassamme laillisesti elävät osallistuvat päätöksentekoon, on pakko ottaa kaikki kansanosat huomioon myös maanpuolustuksen ja sen tahdon osalta. Naisväestö ja varusmiespalvelusta suorittamattomat ovat kenties ne, joiden mielipiteistä pitää olla huolissaan ja kohdentaa valistusta heihin entistä enemmän. Vaikka PV tuottaa erittäin laadukasta materiaalia, se menee suurelta yleisöltä valitettavasti osittain täysin ohi, koska se ei näy niissä medioissa, joita tämä nihkeästi suhtautuva kansanosa kuluttaa. Iltalehtien otsikoissa vilahtelevat Venäjän superaseet ja moni niistä, jotka eivät paljon MP:n päälle ymmärrä ei ole kohdannut kasvokkain sitä, mitä se oikeasti tarkoittaa, että Suomi ja suomalainen yhteiskunta on melkein kaikilla mittareilla maailman kärkeä.

En ole tosiasiallisesta puolustuskyvystämme ja siitä, etteikö kovassa paikassa ukot ja akat olisi rivissä kuten kuuluukin, kovin huolissani. Nähdäkseni kompastuskivi on se, että rauhan aikana tehtäisiin virheellisiä päätöksiä, jotka rapauttaisivat SA-kyvyt. Ukraina on hyvä esimerkki: vuosikymmenet näivettynyt varusmiespalvelus laitettiin lopulta sodan kynnyksellä naftaliiniin ja parisataatuhatpäinen palkka-armeija oli pelkkä kulissi, todellista suorituskykyä ei ollut. Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä ja koko ajan mennään tosiasiassa parempaan suuntaan: Aseet ja varusteet ovat entistä asianmukaisempia ja koko polettia pyörittää joukko kovia ammattilaisia, joihin minulla on pääosin järkähtämätön luotto.

Itse myös mietin että monet ei maanpuolustukselliset asiat ovat rapauttaneet maanpuolustustahtoa.

Hallitusta ja Suomea sen mukana on moukaroineet tällä vaalikaudella niin oppositio-persut kuin puna-viherkupla.

Nämä ovat luoneet populistisen mielikuvan, että täällä kaikki on enemmän kuin pielessä. Kyllä sellainen mielikuva heikentää tahtoa puolustaa maata ja Suomea
 
Tämä pitää paikkansa! On vain hiukan unohdettukin asia mm. suomalaisen propagandankin toimesta. Kun oli tarve luoda mielikuva koko kansan yhtenäisyydestä ja yhteisestä taistelusta, jäi Talvisodan armeijan todellinen rakenne unohduksiin.
Talvisodan armeijassa tosiaan oli suuri määrä 'Häyhöjä". Heillä oli Suojeluskuntatausta, joka toi koulutuksen myötä laatua, sekä myös poliittisen luotettavuuden. Tämähän ei ollut kovin sopiva asia korostaa sisäisessä propagandassa - siksi todellinen kuva Talvisodan armeijasta onkin saattanut jäädä "Talvisodan hengen" varjoon.

Suomessa vaikuttaa monessa asiassa Paha Talvisodan Henki.

Se vääristää ihmisten mielikuvat itekseen pärjämisestä, tarpeesta varustaa joukot parhaalla materiaalilla, tarpeesta pitää ammuttavien varastoja kunnossa, luonut uskon että innokkaimpia auttajia pitäisi pidätellä Ruotsin laivoilla kiinni etteivät tule liian innolla avuksi..
 
Viimeksi muokattu:
Varusmiesten peruskoulutuskauden sisältöä viilataan kokeiluista saatavilla kokemuksilla. Tulevaisuuden alokasjakso saattaa rakentua muun muassa liikuntakoulutuksesta, simulaatioista ja mikroelokuvista

https://ruotuvaki.fi/-/alokkaat-ovat-uudistusten-kohteina

Jutussa mm.

Kokeiltavalla alokasjaksolla kevennetään palveluksen alkua tehden palveluksen rasituksesta nousujohteista. Uusia haasteita tulee eteen taitojen ja tiedon karttuessa. Tulostavoitteellisten marssien sijaan lisätään liikuntakoulutusta – sen avulla nostetaan varusmiesten fyysistä toimintakykyä. Liikuntakoulutuksen lisäämisellä kohotetaan huonokuntoisten varusmiesten jaksamista ja toisaalta tarjotaan haasteita hyväkuntoisille sotilaille.

Puuduttavia yksinpuheluita sateisen maastoharjoituksen keskellä vähennetään ja niitä korvataan uusilla tavoilla oppia, kuvailee Sonninen.
Oppimista halutaan tuoda kasarmille videomateriaalin muodossa. Mikroelokuvia tehdään esimerkiksi puolijoukkueteltan kokoamisesta, jolloin varusmiehet voivat opiskella tärkeän taidon kotikasarmin puitteissa. Videon sisältöä käydään yhdessä läpi kouluttajan oppimiskeskustelun myötä.

Oppiminen tehostuu simulaatioiden avulla, kun harjoitusmäärät kasvavat. Sisäampumasimulaattorin avulla varusmies voi ampua rynnäkkökiväärillä suurempia määriä kuin pelkän taisteluharjoituksen tai ampumaratapäivän yhteydessä.
– Simulaation jälkeen siirrytään maastoon harjoittelemaan opittuja taitoja, Sonninen tarkentaa.
Simulaatioharjoituksilla pienennetään harjoittelun ympäristövaikutuksia, sillä maastoharjoitukset ja niihin siirtyminen kuormittavat alueen luontoa ja ympäristöä. Vaikka uudistuksia tehdään, käytännön harjoittelusta ei olla silti luopumassa.



P kausi lyhenee 6viikkoon ja kuntoa aletaan kasvattamaan muullakin kuin marsseilla. Kuulostaa hyvältä.

Toinenkin ns artikkeli löyty:
http://varusmieslehti.fi/puolustusv...koulutusta-koulutus-2020-ohjelman-puitteissa/
 
Kun nyt tähän asiaan palattiin, niin kritisoisin tästä kyllä useampaa asiaa.
Varusmiesten peruskoulutuskauden sisältöä viilataan kokeiluista saatavilla kokemuksilla. Tulevaisuuden alokasjakso saattaa rakentua muun muassa liikuntakoulutuksesta, simulaatioista ja mikroelokuvista

https://ruotuvaki.fi/-/alokkaat-ovat-uudistusten-kohteina

Jutussa mm.

Kokeiltavalla alokasjaksolla kevennetään palveluksen alkua tehden palveluksen rasituksesta nousujohteista. Uusia haasteita tulee eteen taitojen ja tiedon karttuessa. Tulostavoitteellisten marssien sijaan lisätään liikuntakoulutusta – sen avulla nostetaan varusmiesten fyysistä toimintakykyä. Liikuntakoulutuksen lisäämisellä kohotetaan huonokuntoisten varusmiesten jaksamista ja toisaalta tarjotaan haasteita hyväkuntoisille sotilaille.

Puuduttavia yksinpuheluita sateisen maastoharjoituksen keskellä vähennetään ja niitä korvataan uusilla tavoilla oppia, kuvailee Sonninen.
Oppimista halutaan tuoda kasarmille videomateriaalin muodossa. Mikroelokuvia tehdään esimerkiksi puolijoukkueteltan kokoamisesta, jolloin varusmiehet voivat opiskella tärkeän taidon kotikasarmin puitteissa. Videon sisältöä käydään yhdessä läpi kouluttajan oppimiskeskustelun myötä.

Oppiminen tehostuu simulaatioiden avulla, kun harjoitusmäärät kasvavat. Sisäampumasimulaattorin avulla varusmies voi ampua rynnäkkökiväärillä suurempia määriä kuin pelkän taisteluharjoituksen tai ampumaratapäivän yhteydessä.
– Simulaation jälkeen siirrytään maastoon harjoittelemaan opittuja taitoja, Sonninen tarkentaa.
Simulaatioharjoituksilla pienennetään harjoittelun ympäristövaikutuksia, sillä maastoharjoitukset ja niihin siirtyminen kuormittavat alueen luontoa ja ympäristöä. Vaikka uudistuksia tehdään, käytännön harjoittelusta ei olla silti luopumassa.
Teltan kokoamista ei kyllä opi kuin harjoittelemalla, eikä ainakaan siinä opi nopeammaksi vain mielikuvaharjoittelulla. Lisäksi homma on jo itsessään niin helppo, että sen periaatteet kyllä oppii, kun alikersantit näyttävät kerran, miten asia tehdään (ja ainahan voi pyytää neuvoa). Ja jos ei siitä opi, ei kyllä opi videostakaan.

Ja tämä eko-aseella harjoittelu (me kyllä harjoittelimme sitä, mutta melkein kaikki saivat heti täysosumia...) ei ole yhtään tehokkaampaa kuin edes tyhjien laukausten ampuminen itse rynnäkkökiväärillä laittaen kolikon tasapainoilemaan piipun päällä, jotta oppii vakaan laukaisun (itse tein vaikutuksen alokkaisiini näyttämällä kaikista ampuma-asennoista, kuinka se pysyy kun osaa vakaan liipaisimenvedon). Jo rynnäkkökiväärin laukaisukoneiston naksahdus heilauttaa asetta enemmän kuin mitä eko-aseella ikinä päästään simuloimaan - saatika että miten se eroaa kovilla ampumisesta. Vaikka olisi kuinka hyvä ampumaan eko-aseella, niin ei välttämättä ammu edes 70 pistettä kovilla RK2:ssa. Ampumista ei opi kuin kovilla ampumalla, etenkään itselataavalla, koska rekyylinhallinta on niin keskeisessä osassa sitä.

Liikuntakoulutuksen lisääminen sen sijaan on hyvä asia. Toisaalta jo meidän kaltaisellamme P-kaudella hyvin monelle tuli penikkatauti, joten kovin paljon kuntoharjoittelua ei ainakaan edes marssikunnon osalta voida lisätä, se kehittyminen kun vie aina oman aikansa ja palautumista vaaditaan. Ehkä yläkropan lihasharjoittelua voisi lisätä.
 
Kun nyt tähän asiaan palattiin, niin kritisoisin tästä kyllä useampaa asiaa.

Teltan kokoamista ei kyllä opi kuin harjoittelemalla, eikä ainakaan siinä opi nopeammaksi vain mielikuvaharjoittelulla. Lisäksi homma on jo itsessään niin helppo, että sen periaatteet kyllä oppii, kun alikersantit näyttävät kerran, miten asia tehdään (ja ainahan voi pyytää neuvoa). Ja jos ei siitä opi, ei kyllä opi videostakaan.

Ja tämä eko-aseella harjoittelu (me kyllä harjoittelimme sitä, mutta melkein kaikki saivat heti täysosumia...) ei ole yhtään tehokkaampaa kuin edes tyhjien laukausten ampuminen itse rynnäkkökiväärillä laittaen kolikon tasapainoilemaan piipun päällä, jotta oppii vakaan laukaisun (itse tein vaikutuksen alokkaisiini näyttämällä kaikista ampuma-asennoista, kuinka se pysyy kun osaa vakaan liipaisimenvedon). Jo rynnäkkökiväärin laukaisukoneiston naksahdus heilauttaa asetta enemmän kuin mitä eko-aseella ikinä päästään simuloimaan - saatika että miten se eroaa kovilla ampumisesta. Vaikka olisi kuinka hyvä ampumaan eko-aseella, niin ei välttämättä ammu edes 70 pistettä kovilla RK2:ssa. Ampumista ei opi kuin kovilla ampumalla, etenkään itselataavalla, koska rekyylinhallinta on niin keskeisessä osassa sitä.

Liikuntakoulutuksen lisääminen sen sijaan on hyvä asia. Toisaalta jo meidän kaltaisellamme P-kaudella hyvin monelle tuli penikkatauti, joten kovin paljon kuntoharjoittelua ei ainakaan edes marssikunnon osalta voida lisätä, se kehittyminen kun vie aina oman aikansa ja palautumista vaaditaan. Ehkä yläkropan lihasharjoittelua voisi lisätä.

Näkisin ja ymmärtäisin, että mikroelokuvia ja verkkosisältöä käytettäisiin ennen kuin mennään suorittamaan esimerkiksi se MajoHajo, jotta jokaisella on jokinlainen mielikuva valmiiksi päässä ns. mallisuorituksesta, jolloin voisi kuvitella itse harjoitteen sujuvan sitten paremmin. Eli siis että ei mikroelokuva missään nimessä KORVAA tuota käytännön harjoitetta.

Mikroelokuvaprojekti itsessään on kyseessä kyllä erinomainen idea. Video on media, jonka päivittäminen on erittäin yksinkertaista ja halpaa kuin saippua ohjesääntöjen ja oppaiden päivittämistyöhön ja painattamiseen verrattuna, kun kyse on tällaisista yksinkertaisista asioista. Sähköisessä muodossa oleva materiaali on myös rauhan aikana 24/7 saatavilla lähes joka kolkassa valtakuntaa ja on mielestäni erittäin hyvä uusi työkalu pakkiin.

Odotan mielenkiinnolla ensimmäisiä raportteja ja kertomuksia tästä uudistetusta koulutuksenjaksottelusta ja toteutustavasta ensi vuonna. Kannattaa mielestäni syvemmin alkaa analysoimaan vasta itse Firman ja koulutettavien kertomaa, sen sijaan että alkaisi argumentoimaan jonkun iltalehden artikkelin perusteella. Pahimmassa tapauksessa artikkeli voi sisältää suorastaan harhaanjohtavaa tietoa ja totaalista bullshittiäkin!
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta uudesta tietokoneavusteisesta koulutuksesta raportti paikanpäältä.! Kuulemma muuten hyvä juttu, mutta päätteitä on liian vähän koulutettaviin nähden. Eli liian monta koulutettavaa/kone=koulutus kärsii. (Yksi näppäilee muut kolme tsiigaa). Kyllähän tuokin tilanne tietysti paranee ajan myötä.
 
Näkisin ja ymmärtäisin, että mikroelokuvia ja verkkosisältöä käytettäisiin ennen kuin mennään suorittamaan esimerkiksi se MajoHajo, jotta jokaisella on jokinlainen mielikuva valmiiksi päässä ns. mallisuorituksesta, jolloin voisi kuvitella itse harjoitteen sujuvan sitten paremmin. Eli siis että ei mikroelokuva missään nimessä KORVAA tuota käytännön harjoitetta.

Mikroelokuvaprojekti itsessään on kyseessä kyllä erinomainen idea. Video on media, jonka päivittäminen on erittäin yksinkertaista ja halpaa kuin saippua ohjesääntöjen ja oppaiden päivittämistyöhön ja painattamiseen verrattuna, kun kyse on tällaisista yksinkertaisista asioista. Sähköisessä muodossa oleva materiaali on myös rauhan aikana 24/7 saatavilla lähes joka kolkassa valtakuntaa ja on mielestäni erittäin hyvä uusi työkalu pakkiin.

Odotan mielenkiinnolla ensimmäisiä raportteja ja kertomuksia tästä uudistetusta koulutuksenjaksottelusta ja toteutustavasta ensi vuonna. Kannattaa mielestäni syvemmin alkaa analysoimaan vasta itse Firman ja koulutettavien kertomaa, sen sijaan että alkaisi argumentoimaan jonkun iltalehden artikkelin perusteella. Pahimmassa tapauksessa artikkeli voi sisältää suorastaan harhaanjohtavaa tietoa ja totaalista bullshittiäkin!

Ja kaikki kouluttajat eivät ole hyviä kaikessa. Jolloin tuollaiset minivideot antaa hyvän mallisuorituksen tasalaatuisesti kaikille.
 
Viimeksi muokattu:
Varusmiespalvelus näyttää todellakin muuttuneen.

Nyt jumalauta syyllisten etsintä pystyyn ja kivittämiskivet valmiiksi. Minä heitän ensimmäisen kiven. Onko tässä ollut jotain aivokuolleita ammattilais-SPOL:leja paikalla? Onko saatu vaikutteita isoveljien kulttuurista kun on harjoiteltu kv-tasolla? Tai globalisointisodissa maailmalla?

Onko koko ilmavoimien kulttuurissa jotain mätää kun tutkinnassa on lennoston ja koko voimien komentajakin yhtä aikaa? WTF???

Ei herranen aika näin.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dc39d800-3f1d-4e8b-afab-5a6f989d9c32

Ilmavoimien sotaharjoituksessa epäillään rajuja ylilyöntejä: Yli kymmenelle tulossa syytteet - varusmiehiä kuulusteltiin kovin ottein ja pahoinpideltiin


https://yle.fi/uutiset/3-10586467

Syyttäjä: Karjalan lennoston entistä komentajaa ja Ilmavoimien komentajaa epäillään sotilasrikoksista – Ilmavoimien komentaja saa jatkaa toistaiseksi tehtävässään
 
...
 
Viimeksi muokattu:
Lähde missä maininta reserviläisten osallistumisesta pahoinpitelyyn!?
 
Näkisin ja ymmärtäisin, että mikroelokuvia ja verkkosisältöä käytettäisiin ennen kuin mennään suorittamaan esimerkiksi se MajoHajo, jotta jokaisella on jokinlainen mielikuva valmiiksi päässä ns. mallisuorituksesta, jolloin voisi kuvitella itse harjoitteen sujuvan sitten paremmin. Eli siis että ei mikroelokuva missään nimessä KORVAA tuota käytännön harjoitetta.

Mikroelokuvaprojekti itsessään on kyseessä kyllä erinomainen idea. Video on media, jonka päivittäminen on erittäin yksinkertaista ja halpaa kuin saippua ohjesääntöjen ja oppaiden päivittämistyöhön ja painattamiseen verrattuna, kun kyse on tällaisista yksinkertaisista asioista. Sähköisessä muodossa oleva materiaali on myös rauhan aikana 24/7 saatavilla lähes joka kolkassa valtakuntaa ja on mielestäni erittäin hyvä uusi työkalu pakkiin.

Odotan mielenkiinnolla ensimmäisiä raportteja ja kertomuksia tästä uudistetusta koulutuksenjaksottelusta ja toteutustavasta ensi vuonna. Kannattaa mielestäni syvemmin alkaa analysoimaan vasta itse Firman ja koulutettavien kertomaa, sen sijaan että alkaisi argumentoimaan jonkun iltalehden artikkelin perusteella. Pahimmassa tapauksessa artikkeli voi sisältää suorastaan harhaanjohtavaa tietoa ja totaalista bullshittiäkin!

Jonkin verran verkkokoulutuksiin tutustuneena kyllä kyseenalaistan tämän touhun. Ok jos tarkoitus on luennoida jostain ohjesääntöjen pykälistä mitä kukaan ei kuitenkaan muista mutta mitään järkeä en näe käden taitojen opettelemista ruudun välityksellä kun samaa asiaa voidaan monesti treenata käytännössä siirtymällä 25-50 metriä luokkahuoneesta ulkoilman suuntaan ja pystyttämällä sitä telttaa. Oppimisessa interaktiivisuus ja oma kokeminen ovat vertaansa vailla.

Tuo homma valitettavasti haisee nykyään kovin yleiseltä "jos sitä ei ole digitalisoitu, se on vanhanaikaista"- ajattelulle. Menetelmästä on tullut itsetarkoitus.
 
Back
Top