Maanpuolustukselle epäedullinen väestörakenne ja varusmiespalveluksen laskenut suosio saattavat johtaa tilanteeseen, jossa sodan ajan joukkojen vahvuuden täyttäminen vaikeutuu Suomessa.
www.iltalehti.fi
IL paljastaa: Armeijan suorittavien miesten määrä on romahtanut - asepalvelusta ei enää voi kutsua koko ikäluokan asiaksi
Maanpuolustukselle epäedullinen väestörakenne ja varusmiespalveluksen laskenut suosio saattavat johtaa tilanteeseen, jossa sodan ajan joukkojen vahvuuden täyttäminen vaikeutuu Suomessa.
Armeijan käyvien miesten osuus on voimakkaassa laskussa.
Puolustusvoimat laskee varusmiespalveluksen suorittamisprosentin, kun ikäluokka on täyttänyt 30 vuotta.
Vuonna 1988 syntyneistä miehistä enää 67,2 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen.
Kolmannes kolmikymppisistä suomalaismiehistä ei ole saanut sotilaskoulutusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että armeijan käymisestä ei ole perusteltua puhua ikäluokkaa yhdistävänä asiana.
Iltalehti pyysi pääesikunnan operatiiviselta osastolta tiedot siitä, miten varusmiespalveluksen suorittavien miesten osuus ikäluokasta on kehittynyt 1960-luvulta lähtien.
Vuonna 1959 lähes 90 prosenttia kolmikymppisistä miehistä oli käynyt armeijan.
Varusmiespalveluksen suorittavien miesten määrä on romahtanut 1980-luvulla syntyneiden suomalaisten keskuudessa.
Kun 1980 syntyneet miehet täyttivät 30 vuotta vuonna 2010, heistä 77,4 prosenttia oli suorittanut varusmiespalveluksen.
Kahdeksan vuotta nuoremmilla suomalaismiehillä osuus on 10 prosenttiyksikköä pienempi eli edellä mainitut 67 prosenttia
"Vielä hyvä taso"
Sotilassosiologian professori
Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että kaksi kolmannesta on edelleen suuri osuus miesten ikäluokasta.
– Kolmannes, joka ei armeijaa käy, on ehkä tietyn tyyppinen. Siihen kuuluu miehiä, jotka karsiutuvat terveydellisistä syistä.
Yksi ryhmä ovat siviilipalveluksen suorittavat miehet. Totaalikieltäytyjät ovat vielä pienempi ryhmänsä, Tallberg haarukoi.
Siviilipalveluksen valitsevista miehistä on Tallbergin mukaan löydettävissä kaksi melko suurta ryhmää, joiden yhteiskunnalliset lähtökohdat eroavat toisistaan.
– Siviilipalvelusmiehet elävät omanlaisessa kuplassaan ja edustavat korkeakoulutettua porukkaa, jolla poliittinen suuntaus voi olla aika yhtenäistä. Toinen sivariryhmä ovat vähän koulutetut miehet, jotka eivät
halua sotilaselämää tai eivät sopeudu siihen. En halua puhua syrjäytyneistä miehistä, koska jos käy sivarin, osallistuu yhteiskunnan toimintaan suorittamalla velvollisuutensa, Tallberg sanoo.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on Tallbergin mielestä olennaista, missä määrin asevelvollisuus on tapa, jonka ”miehet ja naiset kokevat oikeaksi tavaksi reagoida turvallisuusuhkiin”.
– Tiettyä käymistilaa on havaittavissa, mutta yleisen asevelvollisuuden kannatus on vielä hyvällä tasolla. Nuoret ovat aina suhtautuneet maanpuolustukseen kriittisemmin kuin vanhemmat ikäluokat.
Näin on ollut 1970-luvulta lähtien, Tallberg arvioi.
Suosio ei nousussa
Kolmikymppisten kasarmipäivistä on vierähtänyt vuosikymmen.
Suuri enemmistö miesten ikäluokasta käy armeijan lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen, siis noin 19-20-vuotiaina.
Puolustusvoimat ei julkaise tilastoja, jotka kertoisivat, mikä on varusmiespalveluksen todellinen suosio tällä hetkellä.
Vuosina 2016-2018 asepalvelukseen astui vuosittain noin 24 000 miestä, joista hieman alle neljätuhatta keskeytti palveluksen. Toisin sanoen armeijan on käynyt vuosittain noin 20 000 miestä.
Metsissä ovat ryömineet vuosina 1996-1999 syntyneet ikäluokat. Syntyvyys oli silloin hienoisessa laskussa, mutta poikia syntyi ajanjaksolla vuosittain 29 000-31 000.
Kun 1990-luvun lopulla syntyneiden poikien määrää suhteutetaan viime vuosina varusmiespalveluksen suorittaneiden miesten määrään, vaikuttaa siltä, että noin 64-67 prosenttia miehistä käy armeijan.
Asepalveluksen suosio ei siis ole ainakaan nousussa.
Poikia syntyy liian vähän
Vuonna 2017 hallitus päätti nostaa sodan ajan joukkojen vahvuuden 230 000 sotilaasta 280 000:een.
Vahvuuden täyttäminen vaikeutuu tulevaisuudessa, sillä syntyvyys on Suomessa voimakkaassa laskussa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 syntyi vain 47 300 lasta, joka on 3 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2017.
Vuodessa syntyy enää noin 24 000 poikaa, eikä syntyvyyden kääntymisestä nousuun ole havaittavissa merkkejä.
Jos 24 000 pojasta esimerkiksi noin 65 prosenttia suorittaa aikanaan asepalveluksen, armeijan käy vuosittain vain 15 000-16 000 miestä.
Tällöin puolustusvoimat pystyisi täyttämään alle 30-vuotiailla miehillä vain noin 60 prosenttia sodan ajan vahvuudestaan.
Kylmät luvut osoittavat sen, että maanpuolustukselle epäedullinen väestörakenne ja varusmiespalveluksen laskenut suosio saattavat johtaa tilanteeseen, jossa sodan ajan joukkojen vahvuuden täyttäminen vaikeutuu Suomessa.
? Ei sinänsä. Ei sellaisella vastustuksella mitään saavuttaisi muuta kuin itselle päänsäryn ja kroonisen vitutuksen.
