Asevelvollisuuden pitää muuttua

Herman30

Greatest Leader
Lahjoittaja
Lisäksi asevelvollisuus on mielestäni erittäin tärkeä järjestelmä maanpuolustustahdon kasvattamisen kannalta,
Sehän se juttu onkin että puolustustahto on romahtamassa enkä usko että se kasvaa pakottamalla inttiin. Mutta kyllä tämä meidän systeemi on käytösä lähinnä kustannussyistä kun ei ole varaa ammattiarmeijaan ja lisäksi semmoinen olisi liian pieni. Riittäisi ehkä vain suur-Helsingin puolustukseen.
 

Herman30

Greatest Leader
Lahjoittaja
Pienelläkin ammattiarmeijalla puolustus todennäköisesti onnistuisi.
Miten puolustat koko maata? Ammattiarmeija olisi luokkaa ehkä 10 000 jos oikein hyvin menee.
 

miikkaj

Eversti
Miten puolustat koko maata? Ammattiarmeija olisi luokkaa ehkä 10 000 jos oikein hyvin menee.
Tuossa todnäk kiteytyy tämän hetkinen dilemma että kyse on oikeasti valtionpuolustuksesta eikä maanpuolustuksesta. Riittää, että eliittiä ja kansan kontrollointijärjestelmää voidaan puolustaa, mutta vähät väliä mitä Ilomantsin Kalevilla ja Kyllikille käy. Periaatteessa pitäisi määritellä melkein perustuslain tasolla mitä tässä oikeen puolustetaan (samalla voisi tarkentaa ja määritellä että miten kukin voidaan luokitella suomalaiseksi).
 

tulikomento

Greatest Leader
Tässäpä mainio vastine Arno Kotrolle, joka jaksaa valittaa US:n blogissaan tuon tuosta mitenkä paha asia on asevelvollisuusarmeija.

 

Oantteri

Korpraali
Mietin sitäkin, että jos tässä kauhistellaan -nykynuorten- vähenevää halukkuutta ko. aktioon, niin katse on ehkä luotava myös sinne kasvatusosastolle. Jos kodit ja vanhemmat, koulut ym. eivät pidä asiaa niinkään tarpeellisena, niin ihmekös tuo sitten, että halukkuus vähenee aseelliseen puolustamiseen.
Uskallan itse väittää, että (tämäkin) asia johtuu enemmän yhteiskunnasta ja yhteiskunnan tekemistä valinnoista, kuin kasvatuksesta. Kyllähän meillä on "Intti tutuksi X":lle, "Lukion turvakursseja" yms. melko matalan kynnyksen tapoja tutustua ja saada kokemuksia intistä. Isät, veljet ja kaverit ovat käyneet intin ja kokemuksia voi lukea netistä, katsella televisiosta ja somesta . Varmasti asiaan vaikuttaa myös se, että suurin osa nuorista ei ole koskaan tavannut veteraaneja, saati nähnyt että millaisia uhrauksia nämä ovat tehneet vaikuttaa osaltaan asiaan.

Yhteiskunta ja nuorten paikka siinä on muuttunut, kilpailu on kovaa ja se ei ainakaan ole helpottumassa näkyvässä tulevaisuudessa. Nuorten pitää yhtä nuorempina tietää, että mitä he haluavat tehdä ja samalla ammatit menevät yhä abstraktimpaan suuntaan. Kun tällaiseen kilpailutilanteeseen heitetään mukaan käytännössä täysin turha vuosi "intissä", jonne on vielä "pakko" mennä, niin motivaatio sinne menemiseen ei luultavasti ole kovin korkealla.

Samoin kun katsotaan millaista politiikkaa tässä maassa tällä hetkellä tehdään, niin ei tarvitse hirveästi ihmetellä, että maanpuolustustahto varsinkin nuorilla on tippumassa:
Nuorilta leikataa armotta. Esim. koulutuksesta leikkaaminen on suoraan pois nuorilta. Ammattikoulutus on lähes tuhottu, peruskoulutuksesta karsittu, koulutuksen jatkuva murros...
Nuorten (varsinkin miesten) opiskelu mahdollisuuksia (ja näinollen aika suoraan mahdollisuuksia menestyä elämässä) vaikeutetaan entisestään. Enää ei voi skarpata vaikka intin jälkeen ja hakea opiskelemaan mitä haluaa, vaan päätökset pitää tehdä jo ennen lukiota.
Jne. Jne.

Ei ne nuoret tyhmiä ole, ja tieto kaikesta kulkee nykyään huomattavasti nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan ennen. Jos nuorista tuntuu siltä, että heitä kairataan sinne minne aurinko ei paista koko yhteiskunnan taholta, niin miksipä sitä yhteiskuntaa pitäisi sitten puolustaa?

Tällaiset 5 eurosenttiä tänään.

Parhain terveisin,
Entinen Nuori.
 
Minusta tuo maanpuolustustahtoa mittaava kysymys ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” -on hieman yksioikoinen joka ei kauheasti laita nuorta vastaajaa miettimään asioita ja vaihtoehtoja.
Olisi mielenkiintoista jatkaa tuota kysymystä vaikkapa, että: Jos Suomen ei mielestäsi pidä puolustautua aseellisesti, niin mikä olisi mielestäsi Suomen oikea tapa toimia ja kuinka itse toimisit jos Suomea ja sen kansalaisia uhkaa aseellinen uhka ja itsemääräämisoikeuden sekä alueiden menetys.
Tuo saattaisi laittaa nuoren joka ei ole aikaisemmin asioita eri näkökulmista kauheasti miettinyt, laittamaan sittenkin ruksin ruutuun, että pitäisi puolustaa.
Ja mielenkiintoista olisi saada tietää niitä vastauksia / perusteluja, että kuinka Suomen pitäisi vastaajan mielestä toimia ja kuinka hän itse toimisi kun aseellinen kriisi uhkaa.
Kysymystä voisi myös jatkaa, tuoko mielestäsi tarvittavan suuri, vahva ja uskottava armeija turvallisuuden tunnetta Suomalaisiin ja itseesi?
Ja koska kaikki ihmiset eivät ole asioita ihan loppuun asti miettineet, vaan keskittyvät elämään omaa rauhaisaa elämäänsä, on syytä, että näin pienen kansan laissa määrätään yleisestä asevelvollisuudesta.
Koska siinä vaiheessa kun uhka alkaa oikeasti olemaan todellinen, ihmiset heräävät ja hakevat turvaa Suomen puolustuksesta.
On totta, että tällä hetkellä median uhkakuvissa on aivan muut asiat kuin sotilaallinen uhka Suomea vastaan ja sen takia maanpuolustus tuntuu nykyajan nuorista oudolta ja kaukaiselta asialta.
Ja jo tämänkin takia täytyy lain avulla pitää Suomen vakuutus kunnossa.
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
Näkisin, että yleinen asevelvollisuus on aivan keskeinen ja kriittinen osa elämäntapaamme, sikäli mikäli tahdomme sen säilyttää ja puolustusratkaisuna olemassaolevista vaihtoehdoista kaikkein paras.

Olen pitkään kummaksunut sitä, ettei varusmiespalveluksen hieman abstraktimpia vaikutuksia ole jostain syystä tarkasteltu julkisuudessa. Abstrakteilla tarkoitan mm. palveluksen aikaansaamaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, koheesiota, yleisten elämänvaikeuksien ja kriisien sietokykyä ja henkistä kestävyyttä, verrattuna palvelusta suorittamattomaan kansanosaan.
En missään nimessä tarkoita väheksyä palvelusta suorittamattomia kansalaisia, vaan nimenomaan kiinnittää huomiota varusmiespalveluksen positiivisiin vaikutuksiin.

Ymmärtääkseni varusmiespalvelus muokkaa tai vahvistaa sen läpikäyneiden maanpuolustustahtoa ja uskoa puolustusjärjestelmäämme ja mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää saada dataa ja vertailla kyselytuloksia ennen ja jälkeen varusmiespalveluksen suorittamisen.

Käsittääkseni tilanne on nykyisellään se, että entistä useampi ja ymmärtääkseni yleensäkin valtaosa varusmiespalvelusta suorittaviata ja sen suorittaneista suhtautuu palvelukseensa positiivisesti ja lähtee rullista reserviin pääosin positiivisin mielin. Perustan näkemykseni vuosien varrella julkaistuihin tietoihin varusmieskyselyjen tuloksista.
 

miikkaj

Eversti
Abstrakteilla tarkoitan mm. palveluksen aikaansaamaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, koheesiota, yleisten elämänvaikeuksien ja kriisien sietokykyä ja henkistä kestävyyttä, verrattuna palvelusta suorittamattomaan kansanosaan.
Ihan ensimmäisenä ennen kuin näihin asioihin ottaa kantaa erillisinä attribuutteina niin asioiden määrittelyyn pitää ottaa kantaa. MP-toiminnan tiimellyksessä saattaa unohtua, että "koti, uskonto, isänmää"-pyhä kolminaisuus saattaa olla vähän eri asia joillekin ihmisille: jotkut pitävät sitä ensiarvoisen tärkeänä aktiviteettina ja toiset, vähän paremmat ihmiset, suhtautuvat siihen samalla tavalla miten italiaano mafiaperheiden capot myyvät heidän "perhepisnestä" italiaanonuorisolle, jotka kaipaavat vähän extrasäpinää, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yms. elämäänsä.

Sen jälkeen kun huomattavasti parempi käsitys mitä täällä oikein pitäisi puolustaa niin kaikki varusmiespalvelukseen liittyvät saavat parempaa perspektiiviä ja täten minimoituvat melkoisesti.

Reserviin siirrytään varmaan yleisesti ottaen positiivisin mielin, koska tässä vaiheessa ei ole vielä päässyt oikeasti työelämään käsiksi ja päässyt kokemaan minkälaista yhteiskuntajärjestystä "pääsee" puolustamaan. Onhan se elämä yhtä ruusuilla tanssimista verrattuna siihen että aloittaa koulunkäynnin ja ajoittain joutuu tekemään töitä edetäkseen lihamyllyssä.

Periaatteessa nämä ovat melko helppoja kymysyksiä ratkaistavaksi, mutta tässä pitää hiukan kaivertaa perspektiiviä laajemmaksi ja ihmetellä että mitä täällä oikeasti tapahtuu, mikä on se syy-seuraus suhteiden ketju mistä seuraa esim. ailahteleva suhtautuminen mp-toimintaan.
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
Ihan ensimmäisenä ennen kuin näihin asioihin ottaa kantaa erillisinä attribuutteina niin asioiden määrittelyyn pitää ottaa kantaa. MP-toiminnan tiimellyksessä saattaa unohtua, että "koti, uskonto, isänmää"-pyhä kolminaisuus saattaa olla vähän eri asia joillekin ihmisille: jotkut pitävät sitä ensiarvoisen tärkeänä aktiviteettina ja toiset, vähän paremmat ihmiset, suhtautuvat siihen samalla tavalla miten italiaano mafiaperheiden capot myyvät heidän "perhepisnestä" italiaanonuorisolle, jotka kaipaavat vähän extrasäpinää, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yms. elämäänsä.

Sen jälkeen kun huomattavasti parempi käsitys mitä täällä oikein pitäisi puolustaa niin kaikki varusmiespalvelukseen liittyvät saavat parempaa perspektiiviä ja täten minimoituvat melkoisesti.

Reserviin siirrytään varmaan yleisesti ottaen positiivisin mielin, koska tässä vaiheessa ei ole vielä päässyt oikeasti työelämään käsiksi ja päässyt kokemaan minkälaista yhteiskuntajärjestystä "pääsee" puolustamaan. Onhan se elämä yhtä ruusuilla tanssimista verrattuna siihen että aloittaa koulunkäynnin ja ajoittain joutuu tekemään töitä edetäkseen lihamyllyssä.

Periaatteessa nämä ovat melko helppoja kymysyksiä ratkaistavaksi, mutta tässä pitää hiukan kaivertaa perspektiiviä laajemmaksi ja ihmetellä että mitä täällä oikeasti tapahtuu, mikä on se syy-seuraus suhteiden ketju mistä seuraa esim. ailahteleva suhtautuminen mp-toimintaan.
Asia kunnossa. Olen ollut huomaavinani kirjoituksistasi jonkintasoista katkeruutta ja pettymistä yhteiskuntaamme. Kehoitan hakemaan perspektiiviä rajojen ulkopuolelta kokemalla muiden maapallon yhteiskuntien menoa. On mahdollista, että nämä kokemukset tulevat vaikuttamaan näkemykseen.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Humanistina näen että yksilön suurin teko yhteisölleeen on valmentautua puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
 

miikkaj

Eversti
Asia kunnossa. Olen ollut huomaavinani kirjoituksistasi jonkintasoista katkeruutta ja pettymistä yhteiskuntaamme. Kehoitan hakemaan perspektiiviä rajojen ulkopuolelta kokemalla muiden maapallon yhteiskuntien menoa. On mahdollista, että nämä kokemukset tulevat vaikuttamaan näkemykseen.
Voihan sitä aina verrata omaa toimintaa muihin nähden, mutta tämä olisi sama kuin iloitsisi että oma tavara on paras kehnojen tuotteiden korissa, mutta itseisarvoisesti ole kovin vakuuttavaa tavaraa.

Käytännössä tuollainen suhtautuminen olisi sama kuin menisi äskeisten Postin lakkolaisten sekaan väittämään, että palkanalennuksista huolimatta heidän pitäisi olla kiitollisia että pääsevät tekemään näinkin edistyksellisessä maassa töitä vaikka olisivatkin täystyöllistettyä köyhällistöä, jotka pääsevät hakemaan täydennystä Hurstin jonosta.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Maanpuolustustahdon lasku korreloi vahvasti Puolustusvoimien läsnäoloon kansalaisten arjessa. Vielä 90-luvulla asevelvollisuuden suorittivat kaikki joilta löydettiin kikkeli ja pulssi. B-miesten arvo taistelussa saattoi olla kyseenalainen, mutta koska kaikki suorittivat asevelvollisuuden niin sitä ei pahemmin kyseenalaistettu. Palveluksesta vapautettu oli suorastaan kyseenalainen valinta työntekijäksi tai petikaveriksi.

Varuskunta löytyi joko omasta kaupungista tai ainakin naapuripitäjästä ja reserviläinen sai kutsun kertaamaan aikanaan. Nykyåäivänä PV joutuu pitämään PR kampanjan muistuttaakseen kansalaisia että se on olemassa eikä asevelvollisuuden suorittaminen ole enää ennakkoehto kansalaisluottamukselle.

Raaka totuus on se, että sillä on väkisinkin vaikutuksia yksilöiden ja sitä kautta kansan maanpuolustustahtoon. Hevosmiehet tiesi kertoa että PV:n salainen haave on raakata entistä enemmän kutsunnoissa palvelukseen valittavia- Katsokaahan pojjaat mitä tapahtuu sitten kun arviolta 50% ikäluokasta määrätään palvelukseen.
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
Abstrakteilla tarkoitan mm. palveluksen aikaansaamaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, koheesiota,
Eipä taida nämä seikat olla enää NE, taitaa yhteiskunnassa jyllätä nimenomaan koheesion rikkominen ja yhteenkuuluvuuden pilkkominen, keskinäisen solidaarisuuden hajottaminen ja kansalaistunteen totaalinen hautaaminen.

Olen samaa mieltä kanssasi, mutta en kyllä pysty näkemään, että juhlapuheita lukuunottamatta nämä Arvot olisivat olleet enää piiitkääään aikaan mitään muuta kuin puhetta.
 

Kapiainen

Respected Leader
Sehän se juttu onkin että puolustustahto on romahtamassa enkä usko että se kasvaa pakottamalla inttiin. Mutta kyllä tämä meidän systeemi on käytösä lähinnä kustannussyistä kun ei ole varaa ammattiarmeijaan ja lisäksi semmoinen olisi liian pieni. Riittäisi ehkä vain suur-Helsingin puolustukseen.
Tässäpä se ongelmakehä juuri on!
- nuorten kansalaisten maanpuolustustahto laskee, he ovat tulevaisuuden päättäjiä
- kotiutuvien maanpuolustustahto on korkea, jotain siis tehdään oikein heidän kohdallaan ketkä koulutetaan reserviin
- jos kuitenkin enemmistö kansasta ei ole valmis taistelemaan asein maahantunkeutujaa vastaan, ei sotilaiden taistelutahto välttämättä kanna pitkälle. Poliitikot tekevät päätökset ja jos enemmistö kansasta ei ole valmis taistelemaan..
- nykymaailman uhkiin ei ammattiarmeija riitä, ei meillä eikä oikeastaan millään muullakaan eurooppalaisella valtiolla = asevelvollisuusjärjestelmä on välttämätön.

Tätä voisi jatkaa pidempäänkin, mutta trendi on selvä: se, että kansan maanpuolustustahto laskee, kumoaa lopulta kuitenkin jokaisen positiivisen asian.

Pakottamalla haluttomia ja motivoitumattomia nuoria asepalvelukseen tämä solmu ei aukea.
Minusta tähän on Puolustusvoimien kohdalla vain yksi ratkaisu: asepalvelus osana asevelvollisuutta on tehtävä nuorille niin mielekkääksi että he haluavat sen suorittaa.

2020-uudistuksella varmaankin pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Väitän, että tähän tavoitteeseen nähden pieleen menee.
Sedät ja tädit isoissa ruusukkeissa ja leijonissa eivät kyllä nyt tajua pätkän vertaa siitä millaisia ovat nuorten mielenliikkeet ja kun sitä ei hahmoteta, ei palvelustakaan saada uudistumaan siten että se koettaisiin houkuttelevaksi.
Lähestytäänpä asiaa näin: Jos tarkastellaan armeijan toimintatapojen ja -mallien perusrakennetta, niin mihin se perustuu? Se perustuu käytännössä yli 100 vuoden takaisiin toimintamalleihin ja perusrakenteisiin.
Saattaa olla että 2020-luvun nuori on "vähän" erilainen kuin oli 1900-luvun alun nuori. Armeija on perustoimintamalleiltaan ja -rakenteiltaan yhä sama kuin tuolloin - nuoret eivät ole.
Kysynpä vaan, miten tämä yhtälö voisi edes teoriassa toimia???
2020 on pelkkää pienenpienten yksityiskohtien hiomista - ei mitään merkitystä kun tosiasiassa pitäisi purkaa kaikki vanhat rakenteet ja tehdä kokonaan uusi. Armeija pitää tuoda 2020-luvulle myös toimintamallien ja -tapojen osalta.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Maanpuolustustahdon lasku korreloi vahvasti Puolustusvoimien läsnäoloon kansalaisten arjessa. Vielä 90-luvulla asevelvollisuuden suorittivat kaikki joilta löydettiin kikkeli ja pulssi. B-miesten arvo taistelussa saattoi olla kyseenalainen, mutta koska kaikki suorittivat asevelvollisuuden niin sitä ei pahemmin kyseenalaistettu. Palveluksesta vapautettu oli suorastaan kyseenalainen valinta työntekijäksi tai petikaveriksi.

Varuskunta löytyi joko omasta kaupungista tai ainakin naapuripitäjästä ja reserviläinen sai kutsun kertaamaan aikanaan. Nykyåäivänä PV joutuu pitämään PR kampanjan muistuttaakseen kansalaisia että se on olemassa eikä asevelvollisuuden suorittaminen ole enää ennakkoehto kansalaisluottamukselle.

Raaka totuus on se, että sillä on väkisinkin vaikutuksia yksilöiden ja sitä kautta kansan maanpuolustustahtoon. Hevosmiehet tiesi kertoa että PV:n salainen haave on raakata entistä enemmän kutsunnoissa palvelukseen valittavia- Katsokaahan pojjaat mitä tapahtuu sitten kun arviolta 50% ikäluokasta määrätään palvelukseen.
Se ilmiö joka näkyy jo isommissa keskuksissa. Kun ollaan jo toisen polven sivareita/vapautettuja ja näiden emännätkin elää siinä maailmassa ettei tätä fasistista maata tarvitse puollustaa. Ja kun tollasia on kohta 1/3 ikäluokista
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Tässäpä se ongelmakehä juuri on!
- nuorten kansalaisten maanpuolustustahto laskee, he ovat tulevaisuuden päättäjiä
- kotiutuvien maanpuolustustahto on korkea, jotain siis tehdään oikein heidän kohdallaan ketkä koulutetaan reserviin
- jos kuitenkin enemmistö kansasta ei ole valmis taistelemaan asein maahantunkeutujaa vastaan, ei sotilaiden taistelutahto välttämättä kanna pitkälle. Poliitikot tekevät päätökset ja jos enemmistö kansasta ei ole valmis taistelemaan..
- nykymaailman uhkiin ei ammattiarmeija riitä, ei meillä eikä oikeastaan millään muullakaan eurooppalaisella valtiolla = asevelvollisuusjärjestelmä on välttämätön.

Tätä voisi jatkaa pidempäänkin, mutta trendi on selvä: se, että kansan maanpuolustustahto laskee, kumoaa lopulta kuitenkin jokaisen positiivisen asian.

Pakottamalla haluttomia ja motivoitumattomia nuoria asepalvelukseen tämä solmu ei aukea.
Minusta tähän on Puolustusvoimien kohdalla vain yksi ratkaisu: asepalvelus osana asevelvollisuutta on tehtävä nuorille niin mielekkääksi että he haluavat sen suorittaa.

2020-uudistuksella varmaankin pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Väitän, että tähän tavoitteeseen nähden pieleen menee.
Sedät ja tädit isoissa ruusukkeissa ja leijonissa eivät kyllä nyt tajua pätkän vertaa siitä millaisia ovat nuorten mielenliikkeet ja kun sitä ei hahmoteta, ei palvelustakaan saada uudistumaan siten että se koettaisiin houkuttelevaksi.
Lähestytäänpä asiaa näin: Jos tarkastellaan armeijan toimintatapojen ja -mallien perusrakennetta, niin mihin se perustuu? Se perustuu käytännössä yli 100 vuoden takaisiin toimintamalleihin ja perusrakenteisiin.
Saattaa olla että 2020-luvun nuori on "vähän" erilainen kuin oli 1900-luvun alun nuori. Armeija on perustoimintamalleiltaan ja -rakenteiltaan yhä sama kuin tuolloin - nuoret eivät ole.
Kysynpä vaan, miten tämä yhtälö voisi edes teoriassa toimia???
2020 on pelkkää pienenpienten yksityiskohtien hiomista - ei mitään merkitystä kun tosiasiassa pitäisi purkaa kaikki vanhat rakenteet ja tehdä kokonaan uusi. Armeija pitää tuoda 2020-luvulle myös toimintamallien ja -tapojen osalta.
Sukupuolineutraali asepalvelus

Siviilipalveluksessa oikeasti tetsataan siviilikriisien hoidon kanssa

Huomataan että koti, uskonto ja isänmaa ei ole enää samassa merkityksessä kuin joskus ennen

PV puhuu monipuolisesta ongelmien ratkasusta eri viranomaisten kanssa. Missä on 15 000 naisen järjestämä suurevakointi harjoitus. Syynä esim kaasuvuoto Kotkan satamassa.
 
Luulisi tätä nuorison motivaatio-ongelmaa olevan myös itärajan toisella puolella.
Tuskin me tämän kanssa yksin kamppaillaan.
Nythän Venäjä on aloittanut isänmaalliset ja armeija myönteiset kampanjoinnit kouluissa ihan uudella tarmolla.
Pitäisikös meidänkin sisällyttää ylä-asteen opintoihin muutamia tunteja turvallisuusasioita ja samalla kertoa PV:n toiminnasta niin, että paikka tulisi nuorille jollakin tavalla tutuksi ja ei pysyisi niin etäisenä paikkana.
 

Kapiainen

Respected Leader
Sukupuolineutraali asepalvelus

Siviilipalveluksessa oikeasti tetsataan siviilikriisien hoidon kanssa

Huomataan että koti, uskonto ja isänmaa ei ole enää samassa merkityksessä kuin joskus ennen

PV puhuu monipuolisesta ongelmien ratkasusta eri viranomaisten kanssa. Missä on 15 000 naisen järjestämä suurevakointi harjoitus. Syynä esim kaasuvuoto Kotkan satamassa.
Niin, kyllä tuossakin ajatusta on.
En muista nyt tarkasti lukuja ulkoa, mutta merkittävä osa myös nuorista on ainakin joissakin kyselyissä ollut valmis osallistumaan maanpuolustukseen/ yhteiskunnan turvallisuutta ja kykyä reagoida poikkeusoloihin parantavaan toimintaan.

En sitten tiedä onko kysymyksenasettelukaan ihan paras mahdollinen kun se on jotenkin siten että "onko puolustauduttava aseellisesti vaikka lopputulos olisi epävarma".
Jos tätä kysymystä alkaa itse kukin vähän pintaa syvemmältä miettimään, niin ei se vastaus ihan niin yksiselitteinen "KYLLÄ" ole välttämättä kovin monella ylipäätään.
 

Kapiainen

Respected Leader
Pitäisikös meidänkin sisällyttää ylä-asteen opintoihin muutamia tunteja turvallisuusasioita ja samalla kertoa PV:n toiminnasta niin, että paikka tulisi nuorille jollakin tavalla tutuksi ja ei pysyisi niin etäisenä paikkana.
Ainakin PV:n toiminnan osalta kyllä!
Sen lisäksi että PV:n toimintojen perusrakenteet ovat reilun 100 vuoden takaa, niin myös hyvin monen ihmisen mielikuvatkin tuntuvat jämähtäneen 80-luvulle.
Sen lisäksi että toimintamallien tuomista 2020-luvulle pitäisi harkita vakavasti, pitäisi myös nykytila tehdä nuorisolle tutuksi.
Minusta emme ole onnistuneet siinä kovin hyvin. Huutaminen ei ole sotilasjohtamista, eikä PV:ssa johdeta huutamalla - vain yhtenä esimerkkinä mainiten näistä vääristyneistä uskomuksista.
 
Top