Asevelvollisuuden pitää muuttua

[Sarek1]

Jotta saisimme sotavaltion tarpeisiin pienenevistä ikäluokista riittävän paljon fyysisesti ja psyykkisesti kuranttia materiaalia, on yhteiskunnan ”nykymenossa” muutaman asian muututtava. Tämä materiaaliasia koskee niin asevelvollisia kuin palkattua väkeä. Olen tuumaillut tätä jo useasti aiemmin ja loihen lausumaan sen jälleen kerran.

Yhteiskunnassamme on vaikuttanut viime vuosikymmenien aikana tuulia ja suuntauksia, jotka ovat vieneet kiinnostusta ja halukkuutta kantaa korsi kekoon ja osallistua noin ylipäätään yhteiskunnan rakentamiseen. Kyseessä on sama pirstoutuminen ja kuplautuminen, joka on löydettävissä usean tänne kirjoitetun tekstin riveiltä ja niiden välistä. Ilmiö koskee yhteiskuntaa ja sen jäseniä laajemmin kuin pelkästään sotilaallisessa mielessä suorituskykyikäisiä. Emme kipuloi toki yksin näiden asioiden kanssa, vaan samantapaista kehitystä on nähtävillä myös muualla. Kuinka syvälle kyykkäys päästetään, on se juttu.

Olen kirjoittanut foorumille eri paikkoihin hahmottelemastani kansanterveyttä ja hyvinvointia edistävästä ”koulukommando” -pöytälaatikkoputkiunelmasta, jonka tarkoituksena olisi osaltaan (lue: koulutusjärjestelmän osalta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle) tuottaa ikäluokista nykyistä suurempi määrä fyysisesti ja psyykksisesti terveitä ja suorituskykyisiä yksilöitä yhteiskunnan kaikkinaisiin tarpeisiin. Yhteiskunnan näkökulmasta työmarkkinoiden ja sotavaltion tarpeet ”materiaalille” käyvät varsin hyvin yksiin.

Muutamassa foorumikirjoituksessa haikailtu jalkapallojoukkue -ajattelu on osa sitä, mistä tässä ”koulukommandossa” on kyse. Pöytälaatikkokehitelmän nimeen ei kannata takertua liikaa ja katsoa sitä kapeasti, sillä kyseessä on vain kieroutuneen sisäisen huumorin ilmentymä. Itse tuote on hyvä ja toimiva, mutta edellyttää yhteiskunnallisia asenteiden ja toimintatapojen korjauksia.

Niin, liikuntakasvatuksen lisäämisestä yläkoulussa ja toisella asteella voin todeta suoraan sen, että silloin on jo aivan liian myöhäistä. Jospa aloitettaisiin varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta.

Sarek1damuksen hahmossa ennustan yhteiskunnalle ja sotavaltiolle nykyisen menon jatkuessa entistäkin suurempia haasteita ja ihmeellisiä hetkiä varttuvien ikäluokkien parissa, siihen kun on ammatillista kosketuspintaa useiden vuosikymmenten ajalta. Ette poijjaat vielä aavista, mitä on tulossa…

 

[Creidiki]

Puolustusvoimat ei tule muuttumaan omaehtoisesti. Jos PV:ltä kysytään mitä tarvitaan niin vastauksena tulee taatusti:
1. Lisää fyrkkaa
2. Ks kohta 1.
Pitäisi hävitä sota ennenkuin upseerikunta ryhtyisi itsetutkiskeluun, mutta se on pirun vaarallinen tapa uudistaa maanpuolustusta. Jos minulta kysytään niin stenaisin Reserviupseerikoulun ja perustaisin ROTC tyylisen ohjelman maan yliopistoihin ja korkeakouluihin. Luutnantin virkavaatimuksina alempi korkeakoulututkinto, upseerin sivuaine ja suoritettu varusmiespalvelus.

MPKK kannattaisi arvioida myös uudestaan. Tiedekorkeakoulujen kentässä laitos on lähinnä huono vitsi, mutta omien arvioidensa mukaan se on paras sotilaskorkeskoulu Suomessa.

 

[Raivaaja]

ROTC tyyppinen homma voisi olla hyvä RUK tilalle, mutta yhteensovittaminen sitten sotajoukon kanssa vaatii miettimistä. Nykysyteemi etu on että koksu pääsee joukkonsa kanssa treenaamaan.

Mutta tosiaan, 2035 vuonna saattaa suomalainen 20v asevelvollisuus-aine enemmän huollon ja tukitehtäviin sopivaa, ok kuntoiset imuroidaan samantien 12kk valmiusyksikkö tehtäviin vaikka mitä vänkyröisi.

Ehkä tämä muuttaa isossa kuvassa että pienempi joukko pyrkii tekemään jatkossa isomman joukon asioita, sanotaan vaikka 9 hengen ryhmä jolla on hyvä tuki, liikkuvuus, suoja ja aseistus pistää kampoihin ainakin hetkellisesti jollekkin isommalle joukolle.

Sanoisin että henkilöstöä tarvitaan lisää, ei niinkään rahaa. (Vaikka sillä rahalla palkat maksetaan joo..)

 

[Creidiki]

Se porukka joka kävisi ROTC ohjelman ennen asepalveluksen suorittamista on käyttökelpoinen varusmiesjohtajana esim koksuna ja ehtisi siten myös treenata joukkonsa kanssa.

 

[J0h1F]

Se porukka joka kävisi ROTC ohjelman ennen asepalveluksen suorittamista on käyttökelpoinen varusmiesjohtajana esim koksuna ja ehtisi siten myös treenata joukkonsa kanssa.

Ongelmana tuossa on auktoriteetti. Jos johtaja ei osaa joukkonsa aselaji- ja koulutushaaraoppia, on hänen uskottavuutensa ja auktoriteettinsa johtajana huomattavasti alempi, eikä häntä voida käyttää joukon kouluttamisessa ennen kuin hänet on itsensä koulutettu siihen aselaji- ja koulutushaaraopin kannalta. Se vaatisi lisää resursseja kantahenkilökunnalta. Myös oman koulutushaaran erityispiirteet taktiikassa on otettava huomioon, eli koulutushaara pitäisi valita jo ROTC:ssa.

Vertaisjohdetuista joukoista (kuten VYKS) myös, niissä alaiset ovat huomattavasti hanakampia kyseenalaistamaan ja purnaamaan kuin vallinneella 12 kk johtajakoulutus - 6 kk miehistökoulutus -mallilla tuotetuissa joukoissa. Sekä hyvässä että pahassa; lisäksi ne vaikuttavat johtajaksi valikoitumiseen siten, että vertaisjohdetussa joukossa johtaja valikoituu "huutoäänestyksellä" eli siihen suosituimpana pidetään clausewitziläisistä persoonallisuustyypeistä "luontaisia johtajia" jotka eivät ehkä ylemmillä tasoilla ole enää päteviä; von Clausewitzin mielestähän pätevimmät upseerit olivat heitä, jotka oppivat johtajiksi ja ovat strategisesti älykkäitä, eivätkä niinkään "luontaisia johtajia".
Oma-aloitteisuus on vertaisjohdetuissa joukoissa kyllä ihan eri tasolla, toisaalta @inscout kuvaamalla johtamistavalla saadaan suorituksia nopeammin käskystä tapahtumaan, oma-aloitteinen joukko taas toimii hyvin siksi, että oikeita asioita tapahtuu ilman erillistä käskyä.

Paras joukko olisi sekä oma-aloitteinen että kovalla tavalla koulutettu ja tehokas toimimaan käskystä, mutta siihen on vaikea päästä. Erikoisjoukoissa olen tällaista huomannut tapahtuvan, niissähän kova koulutus on vielä in.

 

[Kustaanmiekka]

Alokasajan alussa juostaan cooper-testi. Mites tämä tammikuun saapumiserä eri varuskunnissa? Juostaanko cooper ulkona vai viedäänkö porukka sisähalliin juoksemaan? Toimitaanko kaikissa varuskunnissa samalla tavalla? Ajattelin vaan, että jos jossain varuskunnassa juostaan tammikuussa ulkona ja jossain sisähallissa, niin tulokset eivät ole ihan vertailukelpoisia keskenään kun olosuhteet saattavat poiketa paljonkin toisistaan.

 

[Oantteri]

Riippuu varmasti varuskunnasta, mutta minä ja oma 1/11 saapumiseräni Upinniemessä juostiin (liukasteltiin) se ulkona.
Olosuhteet vaihtelivat aika huvittavassa määrin, ihan saman saapumiserän kesken.
Viikkoa aikaisemmin juosseet komppaniat juoksivat ihan ok olosuhteissa. Sen jälkeiset sitten juoksivat luistinradalla lumipyryssä. Liukastuminen ja kaatuileminen oli enemmän sääntö, kuin poikkeus.


..Yllätys yllätys joka ukko taisi juosta paremman kotiutumiskuupperin.

 

[ip]

Se porukka joka kävisi ROTC ohjelman ennen asepalveluksen suorittamista on käyttökelpoinen varusmiesjohtajana esim koksuna ja ehtisi siten myös treenata joukkonsa kanssa.

Ongelma olisi, että rotc aines ei olisi samoin seulottua kun ruk valitut. Liian suuri osa olisi päässyt ohjelmaan liian nuorena ja seulomatta, esim. koulumenestyksen myötä. Rotc myötä ko porukkaan olisi laitettu rahaa ja efforttia ja tulppaisivat paremman potentiaalin omaavia kurssin käymättömiä.

Ruk on kuitenkin toimiva systeemi. Jos hieman haluaisi terästää, niin esim. 5% kurssista maitojunaan, ettei tarvitse vetää laahaavia mukana. Ja esim 5% koksuista voisi ylentää luutnanteiksi niin tulisi hajontaa siihenkin päähän.

Kadiksen oheen voisi luoda urapolkuja upseerin virkaan. Esim joku kandi/maisteri + ruk + 2-6kk kurssi/harjoittelu pätevöittäisi virkaan ja esim 20% tulisi tuota kautta. Ja ohessa vielä britti tyyliin au tai muu relevantti työkokemus pätevöittäisi virkaan vanhemmalla iällä mutta lyhyemmällä uralla (ltn-maj).

PV voisi hyötyä kohtuudella laajennetusta osaamispohjan hyödyntämisestä. Samoin kadettiupseerit saisivat tehdä enemmän välivuosia yritysmaailmassa. Nykyisellään systeemi suvaitsee kevyttä opiskelua genren ulkopuolella, mutta kaikki enempi haittaa tulevaa uraa.

Poliisillakin pääsee (liian) suuri osa päällystöön kulkematta poliisikoulun kautta. Miksei PV näe ulkopuolisen osaamisen ja suuremman rekrypohjan tuovan lisäarvoa?

 

[Solidsnake]

Riippuu varmasti varuskunnasta, mutta minä ja oma 1/11 saapumiseräni Upinniemessä juostiin (liukasteltiin) se ulkona.
Olosuhteet vaihtelivat aika huvittavassa määrin, ihan saman saapumiserän kesken.
Viikkoa aikaisemmin juosseet komppaniat juoksivat ihan ok olosuhteissa. Sen jälkeiset sitten juoksivat luistinradalla lumipyryssä. Liukastuminen ja kaatuileminen oli enemmän sääntö, kuin poikkeus.


..Yllätys yllätys joka ukko taisi juosta paremman kotiutumiskuupperin.

Me juostiin tammikuussa optimaalisen kuivissa olosuhteissa, miinus 20 lämpötilassa

 

[Oantteri]

Mutta se ei toimi sodassa. Siellä vaikuttavat erilaiset psykologiset säännöt. Jotka ovat aivan yhtä pakottavia.

Minut koulutettiin aikanaa "väärin". Siis nykyisten näkemysten mukaan. Me saimme possua possun päälle. Kuri oli päivän sana ja sitä todellakin iskostettiin meihin. Yleensä fyysisesti. Pidimmekäö siitä? Emme. Ja minä näin toisenkinlaista toimintaa. Toisessa prikaatissa jossa olin hetken aikaa muutaman kaverin kanssa. Siellä oli enemmänkin nykyinen opetustapa. Oikein miellyttävää.

Mutta...

Harjoituksissa me tuhosimme heidät ja muut porukat. Me marssimme nopeammin, me menimme asemiin nopeammin, me ammuimme nopeammin ja tarkemmin. Me vedimme kelaa nopeammin. Me lähdimme asemista nopeammin. Me tuhosimme heidät. Ei siksi, että me olimme parempia miehiä. Eikä siksi. että me tiesimme enemmän. Vaan siksi, että meidät oli koulutettu kovemmin. Kun he kysyivät ampumalinjasta, me kaadoimme metsää. Kun he miettivät parasta heitimen alustan paikkaa, me hakkasimme kalliota. Kun he pohtivat parasta tapaa ajaa Proto asemiin hakemaan heitintä, me olimme jo kiskoneet heittimen ojien yli. Jne.

Mitä yritän sanoa hyvin lyhyesti on se, että esimerkiksi syväjohtamisen teoria on kaunis teoria. Se vain ei toimi sodassa. Eikä siihen oikeastaan uskota siviilissäkään muutoin kuin juhlapuheissa. Tähän on suuri joukko tieteellisiä syitä, mutta ei siitä nyt enempää.

On totta, että yhteiskunta on "muuttunut". Näin on käynyt ennenkin. Ja samoin armeijat ovat ennenkin muuttuneet "pehmeämmiksi". Ja sitten jossain vaiheessa vastaan tulee se kovien miesten armeija joka on käynyt läpi kovan koulun. Siteeraan erästä lausetta WWII:n ajalta:

"If you were a good officer, you learned about killing. If you were not hard enough on yourself or your men, you learned about dying".
(kirjoittaja taisteli mm. Stalingradissa, Ukrainassa ja lopuksi Königsbergissä joukkueenjohtajana ja sodan lopussa pataljoonankomentajana)

@Kapiainen on oikeassa siinä (ja olen tämän sanonut ennenkin) että PV:n on seurattava aikaansa ja sopeuduttava. Näin on. Mutta sitä ei pidä sekottaa siihen, että nykyinen tapa olisi paras todellisessa taistelussa. Koska se ei sitä ole.

Nyt menee ehkä vähän liiaksi oman empiiristen kokemusten vuodattamiseksi, mutta antaa olla, heitetään nämä eurosentit tähän kaivoon.

Olen itseasiassa täysin samaa mieltä monesta asiasta. Koulutuksen "kovuus" korreloi vahvasti suorituksen kanssa, mutta se että varusmiehiä voi kouluttaa tuolla tapaa vaatii varusmiehiltä motivaatiota.
Jos varusmiehillä ei ole motivaatiota tuollaiseen koulutukseen (ei oteta nyt kantaa siihen, että mistä motivaatio syntyy) ja sitä yritetään niin (nykyään?) lopputuloksena on lauma "vemppoja".

Rehellisesti sanoen, suurin osa PV:n johtajakoulutuksesta oli* ihan hirveää tuubaa; "Hyvä johtaja on luotettava, tasapuolinen, X, Y ja Z.", jos nämä olivat "johtajakokelaille" oikeasti uutta tietoa, niin jossain on menty todella pahasti pieleen. Tuollaista höttöä odotan kuulevani lähinnä joiltain "johtamisen" konsulteilta, en sotilaisjohtamisen opettajilta.
Minusta k.o koulutuksen tärkeintä antia oli juuri "motivaation luominen" ja "stressin" käsittely, jotka ikävä kyllä olivat vahvasti sivujuonteena muun hölynpölyn seassa.

Itse päädyin johtamaan ja kouluttamaan saman saapumiserän miehistöä, osittain jopa oman p-kauden joukkueeni ja tupani väkeä. Poistuvat johtajat totesivat mm. "Onpas paskaa sakkia, eihän näistä saa edes joukkuetta leirille." ja "Varautukaa siihen että vemppamuodossa on enemmän taistelijoita, kuin ruodussa!" yms kommentteja. Eli porukka ei ollut hirveän motivoitunutta, ja kun olivat vielä samaa saapumiserää niin edes aamujen määrä ei antanut yhtään auktoriteettia. Kaverit vielä selvästi tiesivät, että mitään "ikävää" ei tarvitse tehdä, kun voi hakea erilaisia vapautuksia ja kevennyksiä.

Koska tämän ei ole tarkoitus olla mikään sankaritarina, niin en voi sanoa että tilanne olisi ratkaistu, jollain erityisillä sankariteoilla tai puheilla, vaan käytännössä homma hoidettiin kotiin pienillä mikro ja makro tason päätöksillä ja teoilla sekä syväjohtamisen keinoilla luodulla motivaatiolla. Toki osaa porukasta ei vain kiinnostanut pätkääkään, eikä motivaatiota voinut oikein luoda tyhjästä, mutta kyllä harjoituksiin lähtijöitä löytyi aina se joukkueellinen ja kaikissa komppanian sisäisissä vertailuissa vertauduimme oikein hyvin, joskus jopa erinomaisesti..

Voisin lähteä tältä istumalta kyseisen joukon kanssa sotaan, hoitamaan meille annettua tehtävää. Ja tämä miehistö oli siis juuri sellaista, joka intissä siellä koska oli "pakko". Ja joilla oli motivaatiota tasan 0.

Itse puolestani pidin eniten AUK1:sestä. Koulutus oli kovaa ja runtua tuli. Kaikki muu ennen ja jälkeen AUK1:sen oli oikeastaan enemmän tai vähemmän sellaista turhaa läpsyttelyä.


*Tämä perustuu tasan yhteen, empiirisesti hankittuun kokemukseen. En epäile sekunttiakaan, etteikö joku jossain kouluttaisi tätäkin oikein hyvin.

@Solidsnake Joo, ekat pari komppaniaa juoksi vähän plussan puolella, mutta märällä kentällä. Sitten tuli -15 pakkasta ja märkä muuttuikin liukkaaksi.

 

[Creidiki]

Ongelma olisi, että rotc aines ei olisi samoin seulottua kun ruk valitut. Liian suuri osa olisi päässyt ohjelmaan liian nuorena ja seulomatta, esim. koulumenestyksen myötä. Rotc myötä ko porukkaan olisi laitettu rahaa ja efforttia ja tulppaisivat paremman potentiaalin omaavia kurssin käymättömiä.

Ruk on kuitenkin toimiva systeemi

RUK on jäänne ajalta jolloin varusmiespalvelukseen tuleva ei välttämättä osannut lukea enempää kuin rippikouluun vaadittava määrä, niinpä ylioppilaat lähetettiin upseerikoulutukseen. Länsimaissa tuota on kokeiltu lähinnä sotien aikana (esim US Army 90 day wonder).


West Point, Naval Academy, Saint-Cyr ja Ecole Polytechnique antavat tutkintoja lakititeteessä, STEM aineissä, kirjallisuudessa jne. Ja sellainen myös vaaditaan sotatieteiden opintojen lisäksi upseerin virkaan. Lisäksi on mahdollisuus käydä ROTC tai National Guard upseerikoulutus jotka nekin vaativat vähintäänn alemman korkeakoulututkinnon. Mitäs meidän kotoinen MPKK vertautuu?

 

[Aarne1]

Hello hello, onko aikaa keskustella RUK:n uudistamisesta? Tästähän mulla oli pari ajatusta....

 

[baikal]

Rukkien raukkien ja perkkien uudistaminen ei vaan kyllä piisaa. Ne asiat ovat pikkuaskartelua ja kenties jopa mukauudistamista. Kiitos ja anteeksi.

Miten joukon puuttuva motivaatio muuttuu sillä, että eteen astelee uudistettu kokelas? Mikä taikaoppi koksulta löytyy, jotta tämä asia olisi toisin? Aivan.

Missä määrin rukit ja raukit noudattelevat siviiliyhteiskunnan tarpeita? Jaa, a. Joskus kerettiläisesti mietin, että liikaa. Missä määrin rukki ja raukki oikeasti antavat sotilaalle aselajiosaamista? Aivan. Olkaa rehellisiä, kun pohditte näitä. Jos rukista tai raukista ponnistaa Johtaja, jonka aselajiosaaminen ylittää koulutettavien osaamisen vain himppasen, niin riittääkö se? Vai neuvovatko yksikössä palvelleet jääkärit ja tykkimiehet edelleen johtamiskouluista tulleita yksiköissä? Kiitos ja anteeksi.

Nämä asiat eivät hivelymuutoksilla poistu mihinkään. Verratkaa vaikka läntisten kumppanien menetelmiä ja tapoja ja sitä, miten esim. jo ryhmätasoa johdetaan ja millaisella henkilöllä? Anikka jo joukkue- vastaava taso? Aivan.

 

[Creidiki]

Olen ketjun jälkeen tullut siihen johtopäätökseen ettei asevelvollisuudessa ole mitään muutosta töitä, mutta kansa täytyy vaihtaa.

 

[ip]

RUK on jäänne ajalta jolloin varusmiespalvelukseen tuleva ei välttämättä osannut lukea enempää kuin rippikouluun vaadittava määrä, niinpä ylioppilaat lähetettiin upseerikoulutukseen. Länsimaissa tuota on kokeiltu lähinnä sotien aikana (esim US Army 90 day wonder).


West Point, Naval Academy, Saint-Cyr ja Ecole Polytechnique antavat tutkintoja lakititeteessä, STEM aineissä, kirjallisuudessa jne. Ja sellainen myös vaaditaan sotatieteiden opintojen lisäksi upseerin virkaan. Lisäksi on mahdollisuus käydä ROTC tai National Guard upseerikoulutus jotka nekin vaativat vähintäänn alemman korkeakoulututkinnon. Mitäs meidän kotoinen MPKK vertautuu?

Noo kai Suomessa on itsenäisyyden ajan lukutaito ollut ihan kohtuullinen ja kansan sivistys kokoajan kasvussa.

En vertaisi 2ms ajan jenkkikoulutuksen suurimpia oikomisia rukkiin. Mieluummin voisi katsoa heidän varusmieskoulutuksen viimeisiä vuosia. Erittäin usein otc upseerit olivat pätevämpiä joukkueenjohtajia, kuin rotc upseerit ja usein myös westpointista valmistuneet jäivät kakkosiksi. Mielestäni tuokin antaa luottoa, että johtajat on parempio valita sotilasnäyttöjen, kuin siviilinäyttöjen kautta ja peruskoulutus koko ikäluokan kanssa antaa viisautta johtaa erilaisia ihmisiä. Ikäluokasta on myös mistä valita.

En kaipaa nuoremmille upseereille enempää akateemista koulutusta tai mpkk:lle korkeampaa akateemista statusta. Fokus sotilaskoulutuksessa ja halukkaille oheen pv:n tarpeita tukevaa muuta koulutusta. Ei kannata ylenmäärin panostaa siviilitieteiden koulutukseen sotilasopetuslaitoksissa. Mieluummin laitan kadetit maastoon joukkojen kanssa, kuin yliopiston penkille lukemaan botaniikkaa. Halukkaat toki voivat itseään sivistää, mutta helpompi on palkata erikoisupseereja remmiin, jos tarvii muuta akateemista osaamista.

Ei kv puolellakaan pääse kovin häikäistymään ulkolaisten upseereiden akateemisesta sivistyksestä. Toki joku jenkki upseeri kirjallisuus ba taustalla kirjoittaa hyviä dokumentteja. Mutta britti snco ilman mitään akateemista taustaa saa todennäköisesti enemmän asioita aikaiseksi ja omaa lisäksi laajemman verbaalisen sanavaraston...

 

[J0h1F]

Toimisiko 1,5 vuoden reserviupseerikoulutus? Tällä saataisiin @baikal peräänkuuluttamaa kovaa aselaji- ja koulutuhaaraosaamista – esimerkiksi AUK 1+2 au-oppilaiden tapaan, sitten 6 kk RUK ja kokelaaksi uudemman erän aliupseereiden ja 2 erää uudempien alokkaiden kanssa (VYKS tietenkin seuraavan erän; parantaisi myös VYKS:ien kokelaiden auktoriteettia)? Tässä saataisiin huomattavasti lisättyä aselajioppia ja myös esimerkiksi monen täällä peräänkuuluttamia laajempia sisältöjä, kuten esimerkiksi pohjustusta vaikkapa sotahistoriasta (jolla, siis vaikkapa sotahistorian kurssilla voisi perustella esim. lisäopintopisteiden antamista yliopistoihin nykyisten johtajakoulutuksen opintopisteiden ohelle). Reserviupseerikurssit pyörisivät silloin koko ajan ja tämä myös loisi RUK:sta kokonaisuudessaan korkeamman valmiuden osaston, koska vähintään 6 kk palvelleita olisi koko kurssin verran koulutuksessa. Tämä myös palauttaisi jälki-RUK:n mahdollisuuden.

Toki tämä loisi oman ongelmansa mahdollisesti RUK-halukkaiden määrän vähenemisessä, ellei sitten päivärahoja merkittävästi parannettaisi viimeisen, ylimääräisen 6 kk osalta.

 

[Aarne1]

Joukkueen johtamisen voisi jättää aliupseereille. Operatiivisen terävän kärjen ja korkean valmiuden jojon homman hoitaa aliupseerin virassa olevat. Ylipäätään varusmiesaikaisen reservinupseeriuden ja joukkueenjohtamisen voisi erottaa toisistaan. Aukki 1 = ryhmänjohtaja ja aukki 2 = joukkueenjohtaja. Komppaniatason päälliköitä ja paikallisjoukkojen esikuntaa voi kouluttaa reservissä, eli reservinupseerit tehdään reservissä, ei varusmiespalveluksessa.

 

[Creidiki]

Yleisesti hyväksytyn standardin mukaisesti vänrikki (aliluutnantti) osaa johtaa joukkuetta ja luutnantti toimia komppanian varapäällikkönä. Jos tämä ei onnistu niin silloin on koulutuksen sisällössä jotain perustavaa laatua olevaa vikaa. Sijoitusten perusteella RUK:n käynyt voi toimia Vara JoJo:na hyvän sään vallitessa. Jotainhan tässä täytyy keksiä jos Jenkeissä virkaan kelpaa tälläisella koulutuksella. Mites tuommoinen osuisi Suomalaiseen nelivuotiseen kandin/ammattikorkeakoulutukintoon? 17 OPS:ia ja 67 päivää peruskoulutusta.

 

[ip]

Kaikki vaihtoehdot, joissa jj koulutus pidentäisi palvelusaikaa kaventaa valintapohjaa radikaalisti. Kelpoisille olisi toki hyvä tarjota määräaikaista pestiä palvelun jatkoksi.

Se onko jj au vai ups on se ja sama. Kunhan koulutus on eri. Nyt rj harjaantuu paremmin aselajin käytännön suoritukseen ja johtamiseen. Jj puolestaan nivoo joukkueen tai aselajijoukon toiminnan taistelukentän kokonaisuuteen ja ehtii kevyesti harjaantua joukon johtamiseen alijohtajien avulla. Jos jj ei tule koulutetuksi samassa syklissä muiden kanssa, hänellä ei ole harjaantumiskautta kokonaisuuden johtamisessa.

 

[ip]

Yleisesti hyväksytyn standardin mukaisesti vänrikki (aliluutnantti) osaa johtaa joukkuetta ja luutnantti toimia komppanian varapäällikkönä. Jos tämä ei onnistu niin silloin on koulutuksen sisällössä jotain perustavaa laatua olevaa vikaa. Sijoitusten perusteella RUK:n käynyt voi toimia Vara JoJo:na hyvän sään vallitessa. Jotainhan tässä täytyy keksiä jos Jenkeissä virkaan kelpaa tälläisella koulutuksella. Mites tuommoinen osuisi Suomalaiseen nelivuotiseen kandin/ammattikorkeakoulutukintoon? 17 OPS:ia ja 67 päivää peruskoulutusta.

Minun mielestäni keskimääräinen suomalainen jj osaa johtaa joukkuetta riittävästi ja koulutusmäärään nähden suorastaan hyvin. Moni vielä kasvaa ihmisenä ja johtajana iän ja työkokemuksen karttuessa, vaikka kertauksia ei niin tulisikaan. Toki hajontaa on, mutta sitten pitää ottaa listalta seuraava henkilö käyttöön.

Kun me tarvimme >1,5k jj/vast. vuodessa niin realistista pidempää vaihtoehtoa ei oikein helpolla ole. Toki koulutusta pitää hellittämättä kehittää, mutta mitää autuaaksi tekevää loikkaa parempaan ei ole tehtävissä.

Ammattiarmeijoihin verrattuna meillä on etuna sentään parempi henkilöstöaines.