Entäpä jos muotoilen asian jotenkin näin..
Meillähän armeijassa kovin moni asia perustuu yli 100-vuotta vanhoihin käytäntöihin ja perinteisiin. Silloin aika, yhteiskunta ja ihmiset olivat hyvin erilaisia kuin nyt. Siitä huolimatta mennään edelleen hyvin pitkälti noilla yli 100 vuotta vanhoilla tavoilla ja käytännöillä. Lisäksi minusta meillä unohtuu koko ajan myös se, että meillä on asevelvollisuusarmeija. Se eroaa hyvin monella tavalla ammattiarmeijasta. Henkilöstö (varusmiehet ja reserviläiset) ovat yksi merkittävä ero ammattiarmeijaan. Mielestäni sitä ei juurikaan ymmärretä ottaa toiminnassa huomioon.
Kaipaisin jo pikkuhiljaa myös avointa, vanhat ajatukset kyseenalaistavaa keskustelua siitä, mitä ylipäätään tarkoittaa termi "kuri" armeijassa/ sotilasjoukossa.
Mielestäni se, miten "kuri" usein mielletään, on jotakin aivan muuta kuin mitä sen ehkä kuitenkin pitäisi olla.
Sehän yhä edelleen mielletään joksikin jota ylläpidetään pelolla, tiukkoja (oikeasti aivan järjettömiä) sääntöjä ja käytäntöjä joita rangaistuksen pelossa pitää noudattaa jotta "kuri" säilyy.
Meillä varusmiehiä kohdellaan loppujen lopuksi kuin päiväkotilapsia. Aamulla heidät herätetään, sitten ohjataan vessaan ja hampaiden pesulle, sitten pakotetaan syömään aamupala..lounas..päivällinen..illalla heidät ohjataan iltapissalle ja hammaspesulle ja sitten heidät laitetaan ajoissa nukkumaan. Ja sitten kirotaan kun mitään oma-aloitteisuutta ei ole..
Reserviläiset sentään saavat jo vähän erilaista kohtelua, heitä kohdellaan kuin ala-asteen oppilaita.
Nyt puhutaan kuitenkin koko ajan aikuisista ihmisistä jotka ovat henkisesti ja fyysisesti toimintakelpoisia yhteiskunnan jäseniä..
On totta, mitä @Kapiainen sanoo käytännöistä ja perinteistä 100 vuotta sitten. Samoin on totta, mitä hän sanoo sen aikaisesta yhteiskunnasta. Tämä on kiistämätöntä.
Mutta kiistän ajatuksen siitä, että ihmiset olisivat erilaisia. Ja sitä kautta kiistän myös ajatuksen, että sota olisi erilainen.
On historiallinen tosiasia, että jokainen armeija, joka historiassa on menestynyt pitkässä juoksussa on perustunut kovaan kuriin. Toisin kuin monet sanovat, tämä ei liity mitenkään sodankäynnin tekniseen kehitykseen. Tekninen kehitys lähtökohtaisesti ei muuta eikä ole koskaan muuttanut sodan pohjimmaista luonnetta.
Yksinkertaisena todisteena mainittakoon se, että 5000 vuotta sitten soturit Egyptissä menivät taisteluun rivistössä nuolia vastaan. Vuonna 1914 miehet marssivat rivistössä päin konekivääreitä. Vuonna 1971 Vietnamilaiset menivät suoraan päin konekivääreitä, napalmia, rypälepommeja jne.. Vuonna 2019 Syyrialaiset menivät päin Turkin täsmäaseita/lennokkeja ja tappioista huolimatta nuijivat vastapuolen pakoon.
Aina on sanottu, että jokin teknologia muuttaa sodan kokonaan. Näin ei ole koskaan käynyt tähän päivään mennessä. Eikä nykyinen teknologiakaan ole estänyt päättäväistä hyökkääjää kuten Syyria osoitti, mutta unohdetaan se.
@Kapiainen haluaa keskustelua siitä, mikä on "kuri". Tämä on oikeasti mielestäni todella arvokas pyyntö, joskaan sitä ei voida laajemmin aikaansaada, koska kurista ei voi keskustella saati toteuttaa siinä mielessä mistä me puhumme. Mutta me voimme puhua siitä täällä.
Tosiasia on, että jokainen armeija, joka 5000 vuoden kirjoitetun historian aikana on toistuvasti voittanut vastustajansa on tehnyt sen siksi, että se on ollut järjestäytyneempi, kurinalaisempi tai kovempi kuin vastustajansa. Ja kuri on kovuutta, järjetyneisyyttä ja kurinalaisuutta.
Mitä tulee ammattiarmeijaan vs. asevelvollisuusarmeijaan. Ammattiarmeija voittaa yleensä taistelun johtuen juuri siitä, että he ovat kovemmin koulutettuja ja kurinalaisempia. Näin ammattiarmeijoita koulutetaan yleensä. Eri asia on se, että saadakseen nykyään rekryyttejä, ammattiarmeijat joutuvat antamaan myös suffelia. Mutta tätä pakkoa ei pidä sekoittaa siihen, että kyseessä olisi sotilaallinen taistelukentän tarve. Vaan kyseessä on yhteiskunnallinen tarve saada joku riviin. Ei ole mikään yllätys, että tämän politiikan seurauksena lähes 30% brittien "ammattilaisista" lähetettiin kotiin Afgoista mieleterveysongelmien takia konfliktin aikana.
Mitä yritän sanoa on se, että tekniikka ei muuta sodan perusluonnetta eikä yhteiskunnan pehmeneminen myöskään muuta sitä, mitä sota sotilailta vaatii. Se voi muuttaa sotilaita, mutta ei sotaa. Ja sodan tullessa, tällaiset haihattelut maksetaan verellä kuten aina ennenkin.
Disclaimer Älkää hyvät ihmiset kuvitelko, että Afganistan oli sotaa tai että sieltä saatuja "oppeja" voitaisiin soveltaa oikeaan sotaan todellista vihollista vastaan.
.