Aku on kyllä taivaan lahja PV:n (epäviralliselle)viestinnälle. Jotenkin pystyy tuomaan sen Vääpeli Körmy-kulman hienosti esille Puolustusvoimista niin että se ainakin itsellä lisää maanpuolustustahtoa ja kaipausta harmaisiin.
Asevelvollisuuden pitää muuttua
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- asevelvollisuus
Pihkakoski
Kenraali
Asevelvollisuuden suorittamiseen riittävällä tasolla, olennaisesti fyysinen kunto vaikuttaa.
Alla Hesarin juttu Liikunta&Tiede lehdestä jossa esitetään väite siitä, että varusmiesten kestävyyskunto on vuodesta 1993 pysynyt melko muuttumattomana.
Laskeneita Cooper-tuloksia, tässä selitetään keskimääräisen painon nousun myötä heikentyneellä, painoon suhteutetulla hapenottokyvyllä. Ilmeisesti summauksena --> "juoksutestin tulos ja kestävyyskunto ovat kaksi eri asiaa".
Niin vahvasti toisessa ajatuksessa olen ollut, että aivan purematta en tätä niele. Aiheeseen ei tosin perehtymistä ole. Tässä ei palvelukseen kelpaamattomien- tai keskeyttäjien määriä lainkaan analysoida.
Maavoimien sotaharjoitukset marraskuussa 2022. Kuvituskuva. KUVA: PAULA KASKIMAA / IS
Annika Hytönen
7:00
SUOMALAISTEN varusmiesten kunto ei ole niin huono kuin yleisesti kuvitellaan, väitetään Liikunta & Tiede -lehdessä hiljattain julkaistussa artikkelissa.
Varusmiesten kuntoa testataan perinteisesti Cooperin 12 minuutin juoksutestillä. Ajatus varusmiesten huonontuneesta kunnosta on lähtenyt siitä, että varusmiesten Cooperin testitulokset ovat huonontuneet 1980-luvulta lähtien.
Cooperin testi ei kuitenkaan itsessään kerro kunnosta. Sen sijaan testituloksesta voidaan artikkelin mukaan laskea melko tarkasti arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä.
Maksimaalinen hapenottokyky on tärkein kestävyyskunnon mittari. Absoluuttinen hapenottokyky voi pysyä samana, vaikka juoksutestin tulos heikkenisikin, sillä siinä ei oteta huomioon kehonpainoa.
Liikunta & Tiede -lehden artikkelissa laskettiin varusmiesten Cooperin testitulosten ja kehonpainon avulla heidän keskimääräinen hapenottokykynsä.
Alla olevasta kuviosta näkyy, että itse asiassa varusmiesten kestävyyskunto on pysynyt vuodesta 1993 lähtien melko muuttumattomana. Sen sijaan varusmiesten kehonpaino on noussut, minkä takia painoon suhteutettu hapenottokyky on heikentynyt.
PUOLUSTUSVOIMIEN tilaston mukaan varusmiesten Cooperin testitulos oli paras vuonna 1979, jolloin tulosten keskiarvo oli 2 760 metriä. Vuonna 2022 keskiarvo oli vain 2 376 metriä.
Varusmiesten kehonpainosta löytyy tilastot vuodesta 1993 eteenpäin. Tilaston mukaan varusmiesten keskipaino on muuttunut 70,8 kilosta 78,7 kiloon vuodesta 1993 vuoteen 2022.
Liikunta & Tiede -lehden artikkelin mukaan on siis syytä pitää mielessä, että juoksutestin tulos ja kestävyyskunto ovat kaksi eri asiaa.
Hapenottokyky kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön tilasta, eli siitä, kuinka tehokkaasti elimistö pystyy kuljettamaan happea ja kuinka tehokkaasti lihakset kykenevät käyttämään sitä energiantuotantoon.
Cooperin testi kertoo ainoastaan siitä, kuinka pitkälle jaksaa juosta 12 minuutissa.
ARTIKKELIN mukaan kestävyyskunnon muuttamisen sijaan pitäisi keskittyä ruokavalion parantamiseen.
”Painoon vaikuttaa liikuntaa enemmän ruokavalio. Täten normaalipainoa edistävään ruokavalioon keskittymisestä voisi olla huomattavaa hyötyä, kun yritetään ratkaista ”rapakuntoisten” nuorten miesten ongelmaa”, artikkelissa tiivistetään.
Ja hep. Löytyi tuo alkuperäinen artikkeli.
Kuva: Pauli Vine / Puolustusovoimat
Suomalaisten varusmiesten heikentyneestä kunnosta on puhuttu vähintään 20 vuotta. Cooperin juoksutestin keskitulos on laskenut vuosi vuodelta. Kunto on toki heikentynyt, mutta painonnousun merkitys jää keskustelussa yleensä katveeseen.
"Varusmiesten rapakunto herätti huolen" on otsikko, joka vähän väliä ylittää uutiskynnyksen (Myllykoski 2020). Aiheesta tehty analyysi (Santtila ym. 2018) paljastaa, että laskevaa kuntoa selittävät niin laskenut fyysinen aktiivisuus kuin nouseva paino.
Kaikki eivät kuitenkaan aktiivisesti seuraa alan tutkimuskirjallisuutta. Suurella osalle mieleen on jäänyt ainoastaan toinen puoli: fyysisen aktiivisuuden vaipuminen. Tässä tekstissä haluamme havainnollistaa painon merkitystä kansakunnan nuorten miesten kuntoa läpileikkaavassa juoksutestissä.
Absoluuttisesti tarkasteltuna nuorten miesten kunto ei nimittäin ole laskennallisesti paljoakaan muuttunut vuodesta 1993, josta lähtien varusmiestilastot (Puolustusvoimat 2021) ovat täysimittaisimpia.
Kuvassa 1(A) näkyy varusmiesten kehon painoon suhteutetun hapenottokyvyn laskeva (keskimäärin 1,5 ml/kg/min kymmenessä vuodessa) ja painon nouseva (keskimäärin 2,9 kg kymmenessä vuodessa) trendi vuodesta 1993 vuoteen 2020.
Hapenottokyky voidaan ilmaista myös absoluuttisena lukuna (ml/min) kertomalla suhteellinen arvo kehon painolla. Tämä luku kertoo riippumattomasti kehon kestävyyskapasiteetista: kuinka tehokkaasti happea kyetään käyttämään elimistössä suorituksen aikana. Kuvasta 1(B) nähdään, että tarkastelemalla suhteellisen hapenottokyvyn sijaan absoluuttista arvoa selkeä laskeva trendi katoaa.
Tässä mallinnuksessa muunnetaan juoksumetrejä hapenottokyvyksi ja käytetään keskiarvoja, eli virhemahdollisuutta on paljon. Kuitenkin tällaisen tulkinnan perusteella ydinkunto olisi pysynyt yllättävänkin muuttumattomana, mutta nuorille on vain kertynyt enemmän liikuteltavaa massaa.
Kuva 1. (A) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten arvioitu keskimääräinen kehon painoon suhteutettu hapenottokyky (VO2max ml/kg/min), paino sekä näiden lineaariset regressiot. Hapenottokyky on laskettu arvio Cooperin testin tuloksesta. (B) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten arvioitu absoluuttinen hapenottokyky (ml/min) sekä sen lineaarinen regressio. Arvio on saatu kertomalla kuvan 1(A) painoon suhteutettu hapenottokyky kyseisen vuoden keskimääräisellä painolla. Data hyödynnetty lähteestä (Puolustusvoimat 2021).
Taulukko 1. Laskennallinen 8 kilon painonnousun (70 → 78 kg) vaikutus vertikaalihyppy- ja hapenottotulokseen, kun absoluuttinen suorituskyky pysyy muuttumattomana. Vertikaalihypyn ja tehon suhde on saatu regressiokaavasta (Sayers ym. 1999) ja nuoren miehen kuntoluokitukset suuremman populaation testeistä (Shvartz & Reibold 1990, Viljanen ym. 1991).
PEKKA MATOMÄKI, FT
Jyväskylän yliopisto
pejamato(at)jyu.fi
LEENA PIRKOLA, LITM
Jyväskylän yliopisto
leena.s.pirkola(at)jyu.fi
Alla Hesarin juttu Liikunta&Tiede lehdestä jossa esitetään väite siitä, että varusmiesten kestävyyskunto on vuodesta 1993 pysynyt melko muuttumattomana.
Laskeneita Cooper-tuloksia, tässä selitetään keskimääräisen painon nousun myötä heikentyneellä, painoon suhteutetulla hapenottokyvyllä. Ilmeisesti summauksena --> "juoksutestin tulos ja kestävyyskunto ovat kaksi eri asiaa".
Niin vahvasti toisessa ajatuksessa olen ollut, että aivan purematta en tätä niele. Aiheeseen ei tosin perehtymistä ole. Tässä ei palvelukseen kelpaamattomien- tai keskeyttäjien määriä lainkaan analysoida.
Lehti: Suomalaisten varusmiesten kunnosta yllättävä väite
Liikunta & Tiede -lehden mukaan varusmiehistä liikkuu virheellinen uskomus.
Maavoimien sotaharjoitukset marraskuussa 2022. Kuvituskuva. KUVA: PAULA KASKIMAA / IS
Annika Hytönen
7:00
SUOMALAISTEN varusmiesten kunto ei ole niin huono kuin yleisesti kuvitellaan, väitetään Liikunta & Tiede -lehdessä hiljattain julkaistussa artikkelissa.
Varusmiesten kuntoa testataan perinteisesti Cooperin 12 minuutin juoksutestillä. Ajatus varusmiesten huonontuneesta kunnosta on lähtenyt siitä, että varusmiesten Cooperin testitulokset ovat huonontuneet 1980-luvulta lähtien.
Cooperin testi ei kuitenkaan itsessään kerro kunnosta. Sen sijaan testituloksesta voidaan artikkelin mukaan laskea melko tarkasti arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä.
Maksimaalinen hapenottokyky on tärkein kestävyyskunnon mittari. Absoluuttinen hapenottokyky voi pysyä samana, vaikka juoksutestin tulos heikkenisikin, sillä siinä ei oteta huomioon kehonpainoa.
Liikunta & Tiede -lehden artikkelissa laskettiin varusmiesten Cooperin testitulosten ja kehonpainon avulla heidän keskimääräinen hapenottokykynsä.
Alla olevasta kuviosta näkyy, että itse asiassa varusmiesten kestävyyskunto on pysynyt vuodesta 1993 lähtien melko muuttumattomana. Sen sijaan varusmiesten kehonpaino on noussut, minkä takia painoon suhteutettu hapenottokyky on heikentynyt.
PUOLUSTUSVOIMIEN tilaston mukaan varusmiesten Cooperin testitulos oli paras vuonna 1979, jolloin tulosten keskiarvo oli 2 760 metriä. Vuonna 2022 keskiarvo oli vain 2 376 metriä.
Varusmiesten kehonpainosta löytyy tilastot vuodesta 1993 eteenpäin. Tilaston mukaan varusmiesten keskipaino on muuttunut 70,8 kilosta 78,7 kiloon vuodesta 1993 vuoteen 2022.
Liikunta & Tiede -lehden artikkelin mukaan on siis syytä pitää mielessä, että juoksutestin tulos ja kestävyyskunto ovat kaksi eri asiaa.
Hapenottokyky kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön tilasta, eli siitä, kuinka tehokkaasti elimistö pystyy kuljettamaan happea ja kuinka tehokkaasti lihakset kykenevät käyttämään sitä energiantuotantoon.
Cooperin testi kertoo ainoastaan siitä, kuinka pitkälle jaksaa juosta 12 minuutissa.
ARTIKKELIN mukaan kestävyyskunnon muuttamisen sijaan pitäisi keskittyä ruokavalion parantamiseen.
”Painoon vaikuttaa liikuntaa enemmän ruokavalio. Täten normaalipainoa edistävään ruokavalioon keskittymisestä voisi olla huomattavaa hyötyä, kun yritetään ratkaista ”rapakuntoisten” nuorten miesten ongelmaa”, artikkelissa tiivistetään.
Ja hep. Löytyi tuo alkuperäinen artikkeli.
MITEN HUONO NUORTEN SUOMALAISMIESTEN KUNTO ON OIKEASTI?
Kuva: Pauli Vine / Puolustusovoimat
Suomalaisten varusmiesten heikentyneestä kunnosta on puhuttu vähintään 20 vuotta. Cooperin juoksutestin keskitulos on laskenut vuosi vuodelta. Kunto on toki heikentynyt, mutta painonnousun merkitys jää keskustelussa yleensä katveeseen.
"Varusmiesten rapakunto herätti huolen" on otsikko, joka vähän väliä ylittää uutiskynnyksen (Myllykoski 2020). Aiheesta tehty analyysi (Santtila ym. 2018) paljastaa, että laskevaa kuntoa selittävät niin laskenut fyysinen aktiivisuus kuin nouseva paino.
Kaikki eivät kuitenkaan aktiivisesti seuraa alan tutkimuskirjallisuutta. Suurella osalle mieleen on jäänyt ainoastaan toinen puoli: fyysisen aktiivisuuden vaipuminen. Tässä tekstissä haluamme havainnollistaa painon merkitystä kansakunnan nuorten miesten kuntoa läpileikkaavassa juoksutestissä.
Absoluuttisesti tarkasteltuna nuorten miesten kunto ei nimittäin ole laskennallisesti paljoakaan muuttunut vuodesta 1993, josta lähtien varusmiestilastot (Puolustusvoimat 2021) ovat täysimittaisimpia.
Suhteellinen kestävyyskunto on laskenut
Kestävyystestinä Cooperin 12 minuutin juoksutesti korreloi yleensä mainiosti (r = 0,87–0,93) maksimaalisen hapenottokyvyn kanssa (Cooper 1968, McNaughton ym. 1998), kun testattavan ryhmän kuntotason vaihtelu on suuri. Kenneth H. Cooper on esittänyt, että testitulos voidaan muuttaa hapenottokyvyksi kaavalla ”juostu matka metreinä – 504,9)/44,73” (Keskinen ym. 2004, 109). Heittoa (yleensä aliarvointia) todelliseen arvoon on raportoitu olevan 0–4 ml/kg/min (Jørgensen ym. 2009).Kuvassa 1(A) näkyy varusmiesten kehon painoon suhteutetun hapenottokyvyn laskeva (keskimäärin 1,5 ml/kg/min kymmenessä vuodessa) ja painon nouseva (keskimäärin 2,9 kg kymmenessä vuodessa) trendi vuodesta 1993 vuoteen 2020.
Hapenottokyky voidaan ilmaista myös absoluuttisena lukuna (ml/min) kertomalla suhteellinen arvo kehon painolla. Tämä luku kertoo riippumattomasti kehon kestävyyskapasiteetista: kuinka tehokkaasti happea kyetään käyttämään elimistössä suorituksen aikana. Kuvasta 1(B) nähdään, että tarkastelemalla suhteellisen hapenottokyvyn sijaan absoluuttista arvoa selkeä laskeva trendi katoaa.
Tässä mallinnuksessa muunnetaan juoksumetrejä hapenottokyvyksi ja käytetään keskiarvoja, eli virhemahdollisuutta on paljon. Kuitenkin tällaisen tulkinnan perusteella ydinkunto olisi pysynyt yllättävänkin muuttumattomana, mutta nuorille on vain kertynyt enemmän liikuteltavaa massaa.
Kuva 1. (A) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten arvioitu keskimääräinen kehon painoon suhteutettu hapenottokyky (VO2max ml/kg/min), paino sekä näiden lineaariset regressiot. Hapenottokyky on laskettu arvio Cooperin testin tuloksesta. (B) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten arvioitu absoluuttinen hapenottokyky (ml/min) sekä sen lineaarinen regressio. Arvio on saatu kertomalla kuvan 1(A) painoon suhteutettu hapenottokyky kyseisen vuoden keskimääräisellä painolla. Data hyödynnetty lähteestä (Puolustusvoimat 2021).
Taulukko 1. Laskennallinen 8 kilon painonnousun (70 → 78 kg) vaikutus vertikaalihyppy- ja hapenottotulokseen, kun absoluuttinen suorituskyky pysyy muuttumattomana. Vertikaalihypyn ja tehon suhde on saatu regressiokaavasta (Sayers ym. 1999) ja nuoren miehen kuntoluokitukset suuremman populaation testeistä (Shvartz & Reibold 1990, Viljanen ym. 1991).
Havainnollistus painon vaikutuksesta
Lihaskuntotesteinä Puolustusvoimat käyttää punnerrusta, vauhditonta pituushyppyä ja istumaannousua. Nämä kaikki ovat juoksutestin tapaan testejä, joihin kehon paino vaikuttaa oleellisesti. Tutkimuksista ei juuri löydy painon suoraa vaikutusta näihin testeihin, mutta vauhdittoman pituuden kumppanina käytettävään korkeussuuntaiseen hyppyyn on olemassa arviointikeinoja. Taulukossa 1 on esitetty esimerkki painon vaikutuksesta vertikaalihyppy- ja hapenottotulokseen, kun absoluuttinen voimantuotto ja hapenottokyky pysyvät vakiona.Varusmiesten paino noussut – kunto pysynyt samana
Painon merkitys on vahvasti tiedossa. Puolustusvoimien datasta korrelaatio painon ja Cooperin testin välillä on suuri, r = 0,85 (Santtila ym. 2018). Asia ei siis ole uusi. Mutta tämä tieto ei välttämättä ole saavuttanut muuta yleisöä kuin näihin nimenomaisiin tutkimuksiin perehtyneet. Painoon vaikuttaa liikuntaa enemmän ruokavalio (Verheggen ym. 2016). Täten normaalipainoa edistävään ruokavalioon keskittymisestä voisi olla huomattavaa hyötyä, kun yritetään ratkaista ”rapakuntoisten” nuorten miesten ongelmaa.PEKKA MATOMÄKI, FT
Jyväskylän yliopisto
pejamato(at)jyu.fi
LEENA PIRKOLA, LITM
Jyväskylän yliopisto
leena.s.pirkola(at)jyu.fi
AKE-ukki
Respected Leader
Nykyään koulumaailma kouluttaa vain ajatusmallina suurta ja mahtavaa EU:ta. Kansallivaltiot/oma maa/oma kansa ajatukset ovat pahasta. Siksi isänmaa on nykynuorille vieras käsite. Koulumaailmaan on pesiytynyt sosialistinen ajatusmalli.Isänmaa saattaa yllättäen olla nykyisille varusmiespalvelusta suorittaville ikäluokille täysin epäselvä käsite. Tuoreen vielä käynnissä olevan tutkimuksen mukaan asepalvelusta suorittavat nuoret eivät välttämättä osaa edes sanoa, mitä isänmaa heille tarkoittaa.
– Hyvin paljon tuli tämmöisiä ”mä en tiedä, mikä se on”-vastauksia, tutkimushankkeessa mukana oleva sosiologi ja Helsingin yliopiston dosentti Elina Paju kertoi lokakuussa Maanpuolustuskorkeakoululla (MPKK) Helsingissä pidetyillä Sotatieteiden päivillä.
Pajun mukaan varusmiesten puhe muuttui kuitenkin täysin, kun heiltä kysyttiin: ”Mitä puolustetaan, kun puolustetaan Suomea?” Tässä kohtaa vastaukset päätyivät lopulta lähes aina kahteen asiaan: Koti ja perhe.
– Mennään puolustamaan läheisiä, Paju tiivisti vastausten yleislinjan.
Mitä tarkoittaa isänmaa? Varusmiehet ymmällään
Varusmiehet ympäri Suomea haluavat puolustaa ennen kaikkea kotia ja perhettään, selviää tuoreesta tutkimuksesta.www.iltalehti.fi
Mallina voisi toimia länsinaapurimme Ruotsi. Siellä puolustusvoimat on panostanut huomattavasti arvopohjaansa. Panostus on näkynyt – ei vain sanoissa – vaan myös teoissa. Puolustusvoimien komentaja Micael Bydén on näkyvästi puuttunut organisaatiossaan ilmenneeseen ei-toivottuun käytökseen ja lausunut suoraan, ettei arvopohjaa rikkovilla ole paikkaa asevoimissa.
Oman sitoutumisensa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen Bydén osoitti vuonna 2018 laulamalla Tukholman EuroPride-paraatissa Elvis Presleyn Suspicious minds -kappaletta.
Arvopohjan korjaaminen on halpaa – se ei vaadi suuria resursseja, vaan tahtoa. Tahto osoitetaan teoilla.
Teot vuorostaan lähentävät asevoimia ja yhteiskuntaa tavalla, joka on pienelle valtiolle kirjaimellisesti elintärkeää.
yle.fi
Oman sitoutumisensa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen Bydén osoitti vuonna 2018 laulamalla Tukholman EuroPride-paraatissa Elvis Presleyn Suspicious minds -kappaletta.
Arvopohjan korjaaminen on halpaa – se ei vaadi suuria resursseja, vaan tahtoa. Tahto osoitetaan teoilla.
Teot vuorostaan lähentävät asevoimia ja yhteiskuntaa tavalla, joka on pienelle valtiolle kirjaimellisesti elintärkeää.
llmari Käihkön kolumni: Armeija âelämän koulunaâ ei opeta vain oikeita asioita
Jos asepalvelus oikeasti on myös âelämän kouluâ, sen soisi parantavan â ei pahentavan â yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia, Käihkö pohtii.
yle.fi
Jutun peruateella armeija on nykyään pahempi paikka kuin kasarin lopussa.Mallina voisi toimia länsinaapurimme Ruotsi. Siellä puolustusvoimat on panostanut huomattavasti arvopohjaansa. Panostus on näkynyt – ei vain sanoissa – vaan myös teoissa. Puolustusvoimien komentaja Micael Bydén on näkyvästi puuttunut organisaatiossaan ilmenneeseen ei-toivottuun käytökseen ja lausunut suoraan, ettei arvopohjaa rikkovilla ole paikkaa asevoimissa.
Oman sitoutumisensa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen Bydén osoitti vuonna 2018 laulamalla Tukholman EuroPride-paraatissa Elvis Presleyn Suspicious minds -kappaletta.
Arvopohjan korjaaminen on halpaa – se ei vaadi suuria resursseja, vaan tahtoa. Tahto osoitetaan teoilla.
Teot vuorostaan lähentävät asevoimia ja yhteiskuntaa tavalla, joka on pienelle valtiolle kirjaimellisesti elintärkeää.
llmari Käihkön kolumni: Armeija âelämän koulunaâ ei opeta vain oikeita asioita
Jos asepalvelus oikeasti on myös âelämän kouluâ, sen soisi parantavan â ei pahentavan â yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia, Käihkö pohtii.
Fremen
Greatest Leader
Whatta fuck.... este pinche putamierda..??
Mikfin70
Ylipäällikkö
Mielenkiintoinen esitys, mutta mistä rahat? Näköjään uutinen sisältää virheitä ja poliitikko unohtaa olleensa mukana muokkaamassa PV:a nykyisen mukaiseksi.
www.verkkouutiset.fi
www.iltalehti.fi
Alexander Stubb esittää IL:ssä 5000 sotilaan ammattireserviä | Verkkouutiset
Prikaati olisi taisteluvalmiudessa erittäin nopeasti.
www.verkkouutiset.fi
Stubb: Suomeen pitää perustaa 5 000 sotilaan ammattireservi
Presidenttiehdokas Alexander Stubb kertoo Iltalehden haastattelussa, miten hän ylipäällikkönä vahvistaisi ja uudistaisi Puolustusvoimia. Sotaharjoituksissa hän haluaisi osallistua marsseille. ”Näyttäisin esimerkkiä.”
www.iltalehti.fi
Viimeksi muokattu:
Jopuni
Majuri
Tuo Stubbin ajatus on saman suuntainen kuin omakin ajatus.Mielenkiintoinen esitys, mutta mistä rahat? Näköjään uutinen sisältää virheitä ja poliitikko unohtaa olleensa mukana muokkaamassa PV:a nykyisen mukaiseksi.
Alexander Stubb esittää IL:ssä 5000 sotilaan ammattireserviä | Verkkouutiset
Prikaati olisi taisteluvalmiudessa erittäin nopeasti.
Stubb: Suomeen pitää perustaa 5 000 sotilaan ammattireservi
Presidenttiehdokas Alexander Stubb kertoo Iltalehden haastattelussa, miten hän ylipäällikkönä vahvistaisi ja uudistaisi Puolustusvoimia. Sotaharjoituksissa hän haluaisi osallistua marsseille. ”Näyttäisin esimerkkiä.”
Mie suunnittelin niin että kustakin valmistuvasta varusmies/-nainen ikäluokasta värvätään heti kun kotiuduttuaan vapaaehtoisia joista muodostetaan yksi mekanisoitu taisteluosasto ja yksi moottoroitu taisteluosasto (kumipyörille) sekä maahanlasku vahvistettu komppania. Joukkojen johdossa suhteessa enemmän kantahenkilökuntaa kuin normaalissa reservijoukossa.
Kaikille maksetaan jonkinlainen valmiudessa olo korvaus, ehkä suuruus luokkaa perustyöttömyysyysturva korvaus. Joukot myös harjoittelevat alussa yhdessä jotta osataan toimia yhdessä, sekä säännöllisesti jatkossa.
Sitoudutaan myös NATO operaatioihin ulkomailla, voisi myös yhdistää nykyisiin YKn rauhanturva operaatioihin, jolloin joukojen suurutta pitäisi ehkä kasvattaa omilla YK komppanioila.
Olen pitänyt Kastehelmeä osaavana maanpuolustusharrastelijana.
Tähän asti.
Vaikka kyseessä onkin iltapäivälehden kommentti niin artikkelilla pystyy sulattamaan ns. uskottavuutensa.
Eli maanpuolustuksen kolmekipukohtaa.
www.iltalehti.fi
Tähän asti.
Vaikka kyseessä onkin iltapäivälehden kommentti niin artikkelilla pystyy sulattamaan ns. uskottavuutensa.
Eli maanpuolustuksen kolmekipukohtaa.
Kommentti: Nämä ovat Suomen maanpuolustuksen kolme keskeistä kipukohtaa
Suomen maanpuolustus on tulossa risteyskohtaan ikäluokkien pienentyessä. Matemaattisten tosiasioiden on ajettava perinteiden yli, kirjoittaa Iltalehden erikoistoimittaja Emil Kastehelmi.
www.iltalehti.fi
tulikomento
Supreme Leader
Vuosia varusmiespalvelusta vastustanut Kotro ihmettelee tässä mihin NATO:n ammattiarmeijoiden rahat ovat menneet. Kotrohan on muuten juuri pitänyt esikuvinaan pieniä ammattilaisista koostuvia armeijoita.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Kysymys Uuden Suomen viisaille | Uusi Suomi Puheenvuoro
Paljon on maailmassa asioita, joita en ymmärrä. Nyt etsin niistä yhteen vastausta tältä foorumilta; Uuden Suomen blogosfäärissähän pyörii monia turvallisuuspolitiikkaan ihailtavasti perehtyneitä.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
PEMM
Kapteeni
Vuosia varusmiespalvelusta vastustanut Kotro ihmettelee tässä mihin NATO:n ammattiarmeijoiden rahat ovat menneet. Kotrohan on muuten juuri pitänyt esikuvinaan pieniä ammattilaisista koostuvia armeijoita.
Kysymys Uuden Suomen viisaille | Uusi Suomi Puheenvuoro
Paljon on maailmassa asioita, joita en ymmärrä. Nyt etsin niistä yhteen vastausta tältä foorumilta; Uuden Suomen blogosfäärissähän pyörii monia turvallisuuspolitiikkaan ihailtavasti perehtyneitä.
Eikä vieläkään tajua.
Minulla ainakin enemmän uskottavuutta puolustukseen tuo se, että ympärillä on ryhmällinen miehiä aseistettuna, eikä pelkästään Martti Kiviapalajalta talikon kanssa (jolle on maksettu hyvää palkkaa). Eli olisiko se vähän merkittävämpi kivijalka kuin ihmisten tunteet ja "legitimiteetti".
Ehkäpä se säilyttäisi legitimiteettinsä nuorison silmissä, kun koulussakin puhuttaisiin edelleen vähän isänmaasta ja itsenäisyydestä ja selitetäisiin miksi on oltava oma armeija. Näin meillä tehtiin ja lisäksi isovanhemmat kertoivat omista kokemuksistaan sodassa. Muistan myös, että meillä kävi yksi varusmies puhumassa armeijasta ja sen tarpeesta, kun olin ala-asteella.
Legitimiteettiä ei ole, jos ajattelee itsenäisen Suomen olevan jokin itsestäänselvyys, joka on olemassa joka tapauksessa.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Vielä jokunen vuosi sitten Kotro oli myös vahvasti sitä mieltä, ettei nyt sentään Euroopassa voi syttyä perinteistä suuren mittaluokan maasotaa. Vituiksi meni sekin ennustus.
Fremen
Greatest Leader
NATO:n ammattiarmeijoiden rahat menee "sotilaiden" eläkkeisiin, ja niiden kerryttämisiin, suurelta osin.
Kenraalit ja everstit UK:ssa saa penskansa yksityiskouluihin, veronmaksajien piikiin. Auttaako maanpuolustusta?. No ei vittu todellakaan.
The payments of up to £21,000 a school year are supposed to allow serving soldiers, sailors and airmen to ensure that their children do not have their education disrupted by having to move around the world.
Employers should give jobs to state school pupils over Old Etonians with the same grades to boost social mobility (Photo: Getty)
By Robert Verkaik
April 16, 2018 1:19 pm(Updated July 17, 2020 5:27 pm)
Taxpayers spent £246 million in the last three years subsidising the private education of officers’ children attending elite schools such as Eton, Harrow and Gordonstoun.
In the last year alone just eight leading public schools received nearly £2 million under the Ministry of Defence scheme which helps servicemen and women pay school fees.
Tony Blair‘s old school Fettes was paid £441,027 and Eton, which has educated nineteen prime ministers including David Cameron, was given nearly £270,000.
While the overall annual figure of £80 million remains almost unchanged, Eton, Harrow (£183,000), Marlborough College (£346,000) and Shrewsbury School (£231,000) all enjoyed bumper years, seeing increased MoD payments.
He said: “The senior officers who benefit from the scheme come from very privileged backgrounds. I don’t see why a small group of people should get an elite education paid for by the state.”
He added: “Given the cuts to school funding in the next three to four years and the cuts suffered by the MoD since 2010, these payments are extremely difficult to objectively justify.”
The data, disclosed under the terms of the Freedom of Information Act, also show that 5,216 pupils benefited from the scheme last year, of whom roughly 60 per cent have parents who hold senior officer rank some on salaries over £100,000 a year.
But most of the payments under the MoD’s Continuity of Education Allowance (CEA) fund went to claimants who were stationed in the UK.
Because all claimants must pay at least 10 per cent of the fees most ordinary soldiers are unable to afford to use the scheme to send their children to the top public schools which charge up to £40,000 a year.
This means that almost exclusively it is the senior officer corps whose children go to Eton, Harrow and Prince Charles’s alma mater, Goudonstoun.
Almost exclusively it is the senior officer corps whose children go to Eton, Harrow and Prince Charles’s alma mater, Goudonstoun, pictured (Photo: Getty)
The programme for government funding of private schools used by the military has come under criticism in recent years.
In 2016 the MoD suspended Clifton College public school from both schemes after a German master was jailed for three years and nine months for taking and possessing indecent photos of 130 pupils.
But last night the MoD said that after a review the suspension had been lifted and the Bristol school, which receives hundreds of thousands of pounds in fees subsidised by the government, had been allowed to return to the military funding scheme.
In 2011 the Government came under pressure to scrap the scheme to save money from the MoD budget. But after lobbying by senior officers the Coalition government changed its mind.
There were reports that Old Etonian officers who had been to school with Cameron had warned him about the damage to military morale.
A spokesman for the Ministry of Defence said: “The aim of the programme is to make sure that the children of service personnel don’t suffer educational disadvantage by having to regularly uproot to follow their parent around the UK/world as they serve their country.
“CEA is available to all service personnel irrespective of rank, subject to them satisfying the eligibility criteria, the overarching principals of which are accompanied service and educational continuity. CEA claimants may select from a wide variety of schools across United Kingdom which are published in the MOD’s Accredited Schools Database. This includes schools in both the independent and state maintained sector.”
Kenraalit ja everstit UK:ssa saa penskansa yksityiskouluihin, veronmaksajien piikiin. Auttaako maanpuolustusta?. No ei vittu todellakaan.
The payments of up to £21,000 a school year are supposed to allow serving soldiers, sailors and airmen to ensure that their children do not have their education disrupted by having to move around the world.
Taxpayers spend £250m sending army officers’ children to elite public schools including Eton and Harrow
Employers should give jobs to state school pupils over Old Etonians with the same grades to boost social mobility (Photo: Getty)
By Robert Verkaik
April 16, 2018 1:19 pm(Updated July 17, 2020 5:27 pm)
Taxpayers spent £246 million in the last three years subsidising the private education of officers’ children attending elite schools such as Eton, Harrow and Gordonstoun.
In the last year alone just eight leading public schools received nearly £2 million under the Ministry of Defence scheme which helps servicemen and women pay school fees.
Tony Blair‘s old school Fettes was paid £441,027 and Eton, which has educated nineteen prime ministers including David Cameron, was given nearly £270,000.
While the overall annual figure of £80 million remains almost unchanged, Eton, Harrow (£183,000), Marlborough College (£346,000) and Shrewsbury School (£231,000) all enjoyed bumper years, seeing increased MoD payments.
Boosting life chances of ‘privileged group’
Labour MP Justin Madders, co-chair of the All-Party Group on Social Mobility, said the subsidies mostly boosted the life chances of a “narrow and privileged group” in society.He said: “The senior officers who benefit from the scheme come from very privileged backgrounds. I don’t see why a small group of people should get an elite education paid for by the state.”
He added: “Given the cuts to school funding in the next three to four years and the cuts suffered by the MoD since 2010, these payments are extremely difficult to objectively justify.”
The data, disclosed under the terms of the Freedom of Information Act, also show that 5,216 pupils benefited from the scheme last year, of whom roughly 60 per cent have parents who hold senior officer rank some on salaries over £100,000 a year.
Why can officers have their children’s education subsidised?
The payments of up to £21,000 a school year are supposed to allow serving soldiers, sailors and airmen to ensure that their children do not have their education disrupted by having to move around the world.But most of the payments under the MoD’s Continuity of Education Allowance (CEA) fund went to claimants who were stationed in the UK.
Because all claimants must pay at least 10 per cent of the fees most ordinary soldiers are unable to afford to use the scheme to send their children to the top public schools which charge up to £40,000 a year.
This means that almost exclusively it is the senior officer corps whose children go to Eton, Harrow and Prince Charles’s alma mater, Goudonstoun.
Civil servants’ children rack up £400,000 bill
According to the disclosure a further £400,000 was spent on the education of civil servants working for the MoD who are posted abroad.The programme for government funding of private schools used by the military has come under criticism in recent years.
In 2016 the MoD suspended Clifton College public school from both schemes after a German master was jailed for three years and nine months for taking and possessing indecent photos of 130 pupils.
But last night the MoD said that after a review the suspension had been lifted and the Bristol school, which receives hundreds of thousands of pounds in fees subsidised by the government, had been allowed to return to the military funding scheme.
In 2011 the Government came under pressure to scrap the scheme to save money from the MoD budget. But after lobbying by senior officers the Coalition government changed its mind.
There were reports that Old Etonian officers who had been to school with Cameron had warned him about the damage to military morale.
‘The aim to to make sure children don’t suffer’
Nick Harvey, the then Armed Forces Minister who conducted the review, said: “This review found that the CEA makes a key contribution to operational effectiveness. Therefore no changes have been made to the principles of the system. However, the review did identify room for further efficiencies to be made.”A spokesman for the Ministry of Defence said: “The aim of the programme is to make sure that the children of service personnel don’t suffer educational disadvantage by having to regularly uproot to follow their parent around the UK/world as they serve their country.
“CEA is available to all service personnel irrespective of rank, subject to them satisfying the eligibility criteria, the overarching principals of which are accompanied service and educational continuity. CEA claimants may select from a wide variety of schools across United Kingdom which are published in the MOD’s Accredited Schools Database. This includes schools in both the independent and state maintained sector.”
Tällaista epäasiallista käytöstä intin käyneet kertovat nähneensä: Upseerikokelaat alkoivat heti ”katsastaa ympäristöä”
Puolustusvoimat kannustaa varusmiehiä ilmoittamaan epäasiallisesta käytöksestä. IS:n haastattelemien nuorten mukaan siihen on kuitenkin suuri kynnys.
www.is.fi
" Eetun mukaan erityisesti kiusaamista esiintyi, eikä siitä uskallettu puhua. Eetun kokemus on, että kynnys ilmoittaa epäasiallisuuksista on korkea.
– Et viitsi mennä kertomaan siitä, koska sitten saat rotan maineen.
Sosiaalinen paine on suuri. Kukaan ei halua joutua silmätikuksi. Eetu kertoo, että on itsekin joutunut epäasiallisesti kohdelluksi, mutta ei ole kehdannut kertoa siitä.
– Kun ne [kiusaajat] jäävät nalkkiin ja saavat poistumiskieltoja, niin ketäs sitten vihataan? Eetu huomauttaa."
PEMM
Kapteeni
"Reilu 2000 juoksin"
"2170 juoksin... Yli 2000 juoksin ja olen tyytyväinen"
Niin, että mitä? Ihan normaalipainoisia tyyppejä molemmat.
Kyllä jokin testi pitäisi olla viimeistään kutsuntojen yhteydessä ja sen jälkeen kunto-ohjelma. Tuleehan tuo olemaan vaikeaa suoriutua palveluksesta tuolla kunnolla. Ja miten sitten selviävät, kun ikää tulee vaikka 20 vuotta lisää.
EDIT: Vai onko cooper aikaa lyhennetty?
Kannatan ajatusta että kutsuntoihin liittyen olisi kuntotestit. Helpoin tapa järjestää olisi yhteistyössä oppilaitosten kanssa, etenkin nyt kun oppivelvollisuus on 18-vuotiaaksi asti. Kunto-ohjelma etenkin huonokuntoisia ajatellen on erittäin kannatettava ajatus, mielestäni siihen tarvitaan myös muutakin kuin pelkkä ohjelma. Kokemuksesta tiedän että pelkkä käskeminen ei tuo kuin huonoa oloa.
Heitän ajatusta ilmaan: voisiko paikallinen reserviläisyhdistys ottaa osaa asiaan? Viikoittain liikuntatapahtuma kuntoa kohottaen, rajoitettu huonokuntoisia varten? Voisiko tällainen kannustaa myös omatoimiseen liikuntaan kun olisi tuttu vetäjänä ja tuttu porukka.
Mikäs se porkkana olisi, jolla nuo nuoret saadaan liikkumaan? Kun liikkumattomuudesta ei rangaista, ja liikkuminen ei selvästi kiinnosta, tarvitaan tähän jokin kannustin.
Se että setämiehet reservistä huutelevat "Juokse enemmän, juokse kovempaa!" tuskin motivoi ketään 18 kesäistä oikesati kuntoilemaan. Kuinkahan monella meistä irtoaisi tältä istumalta edes se 2000 metriä?
Selvästi edes Mars Mars sovellus ei sitä ole selvästi tehnyt, ja se on sentään yrittänyt iskeä sinne missä nuoret viettävät aikaa, eli kännyköihin ja muihin mobiililaitteiseen, yrittäen pelillistää liikkumisen.
Minä kuulisin mielelläni ideoita, ja niin varmaan myös PV ja valtiovaltakin.
Se että setämiehet reservistä huutelevat "Juokse enemmän, juokse kovempaa!" tuskin motivoi ketään 18 kesäistä oikesati kuntoilemaan. Kuinkahan monella meistä irtoaisi tältä istumalta edes se 2000 metriä?
Selvästi edes Mars Mars sovellus ei sitä ole selvästi tehnyt, ja se on sentään yrittänyt iskeä sinne missä nuoret viettävät aikaa, eli kännyköihin ja muihin mobiililaitteiseen, yrittäen pelillistää liikkumisen.
Minä kuulisin mielelläni ideoita, ja niin varmaan myös PV ja valtiovaltakin.
Viimeksi muokattu:
Jallu
Kersantti
Itse ottaisin käyttöön puolustusveron tai käänteisesti vastaavan vero alennuksen. Jos kyseessä olisi lisävero, vero lätkäistäisiin kaikille jotka eivät käy inttiä, tai poistuvat reservistä ennen aikojaan. Sama vero tulisi myös jos et pääse inttiin, liian huono kunto. Erikseen olisi määritetty sairaidet jotka vapauttavat verosta lähes kokonaan ja ne syyt jotka vapauttavat verosta osittain esim 50%. Veroa maksettaisiin yleiseen reservistä vapautumisikään asti. Ei vapautettaisi verosta ketään intistä poisjäävää kokonaan, sillä joku arvo on annettava siitä että käy intin ja on reservissä. Vero olisi luokkaa vaikka nyt sitten 1-2 %. Jos poistut reservistä ennenaikoja, olisi verko korkeampi esim 4-5%. Yhteiskuntamme on muutakin kuin kilvan huudettavia oikeuksia ja etuuksia, ennenkaikkea yhteisiä velvollisuuksia. Porkkanalla ja kepillä, porkkanaa kun tässä maassa on tarjolla jo joka suunnasta, niin voisi sitä joku keppikin olla.Mikäs se porkkana olisi, jolla nuo nuoret saadaan liikkumaan? Kun liikkumattomuudesta ei rangaista, ja liikkuminen ei selvästi kiinnosta, tarvitaan tähän jokin kannustin.
Se että setämiehet reservistä huutelevat "Juokse enemmän, juokse kovempaa!" tuskin motivoi ketään 18 kesäistä oikesati kuntoilemaan. Kuinkahan monella irtoaisi tältä istumalta edes se 2000 metriä?
Selvästi edes Mars Mars sovellus ei sitä ole selvästi tehnyt, ja se on sentään yrittänyt iskeä sinne missä nuoret viettävät aikaa, eli kännyköihin ja muihin mobiililaitteiseen, yrittäen pelillistää liikkumisen.
Minä kuulisin mielelläni ideoita, ja niin varmaan myös PV ja valtiovaltakin.
Pitää suunnata tähtäin lapsuuteen. Siellä kun se lapsi oppii liikunnallisen elämäntavan niin se voi kantaa pitkälle. Ensimmäinen askel olisi se, että kotona liikuttaisiin perheen kanssa. Nykytenavat taitaa olla vaan känny kädesssä ja maata sohvalla ja liekkö monet aikuisetkaan sen parempia. Auto talliin ja lataustöpseli piiloon, ei kuskata niitä tenavia mihinkään jos ei ole aivan pakko = sataa kaatamalla tai matka on liian pitkä. Toisekseen kouluihin lisää liikuntaa, vaikka edes se tunti päivässä. Joko lisätään tunteja tai sitten karsitaan turhista oppiaineista, kuten uskonnosta, pakkoruotsista, ympäristöopista ja höttövalinnaisista. Sitten on urheiluseurat, mutta harrastaminen niissä on usein kallista ja näin ollen kaikilla ei ole mahdollisuuksia niihin. Lisäksi toiminta on usein kilpailullista, jota ei kaikki kaipaa. Monille kelpaisi se, että saisi vaikka kerran viikkoon käydä harrastamassa lajia A, kerran viikkoon lajia B ja kerran viikossa lajia C. Ilman että niissä pitää kilpailla, kunhan se vaan on hauskaa ja tuntee liikunnnan iloa.Mikäs se porkkana olisi, jolla nuo nuoret saadaan liikkumaan? Kun liikkumattomuudesta ei rangaista, ja liikkuminen ei selvästi kiinnosta, tarvitaan tähän jokin kannustin.
Se että setämiehet reservistä huutelevat "Juokse enemmän, juokse kovempaa!" tuskin motivoi ketään 18 kesäistä oikesati kuntoilemaan. Kuinkahan monella meistä irtoaisi tältä istumalta edes se 2000 metriä?
Selvästi edes Mars Mars sovellus ei sitä ole selvästi tehnyt, ja se on sentään yrittänyt iskeä sinne missä nuoret viettävät aikaa, eli kännyköihin ja muihin mobiililaitteiseen, yrittäen pelillistää liikkumisen.
Minä kuulisin mielelläni ideoita, ja niin varmaan myös PV ja valtiovaltakin.