Asevelvollisuuden pitää muuttua

[Oantteri]

@Jallu Pidän itsekkin ideaa Maanpuolustusverosta ihan hyvänä, mutta luulen että se ei silti innostaisi nuoria urheilemaan, intin voi kuitenkin lusia läpi vaikka soppatykkimiehenä tms. Ja jos nuorille olisi joku kuntotaso, niin pitäisikö reserviläisillekkin olla? Jos et juose 2500m cooperissa, niin joudut maksamaan veroa?

Muutenkin tässä tarvitaan selvästi jotain porkkanaa, kun "pakko" ei selvästi toimi. Toki osittain tässä voi olla myös se, että nykynuorison maku liikuntaan on muuttunut ja kaupungit ja kunnat eivät vain pysy perässä.

@Takatasku Tässäkin langassa on useampaan kertaan mainittu miten koululiikunta on suunnilleen numero yksi tappamaan liikunnan ilo. Idea oli saada porukka liikkeelle, eikä tappaa sitä viimeistäkin kipinää liikuntaan. Lisää "pakkoliikuntaa" kyllä korjaa ongelman! Beatings will continue until the morale improves!

Mitä tässä nopeasti googlailin, niin ilmeisesti suurin osa lukiolaisista pitää koulua ja siihen kuluvaa aikaa suurimpana syynä vähäiselle liikkumiselle. Ja ymmärtäähän sen, kun nykyään valinnan ja suorittamisen paine on lukiossa ja ylppäreissä, eikä niiden jälkeisissä pääsykokeissa kuten ennen vanhaan. Yllätys yllätys sitä saadaan mitä mitataan...

 

[PEMM]

Muutenkin tässä tarvitaan selvästi jotain porkkanaa, kun "pakko" ei selvästi toimi. Toki osittain tässä voi olla myös se, että nykynuorison maku liikuntaan on muuttunut ja kaupungit ja kunnat eivät vain pysy perässä.

Kyllä se pakko toimi edellisillä sukupolvilla ja mikään muu ei oikeastaan olekaan kovin toiminut. Kansakunnan kunto lähti heti laskuun, kun ruumiillinen työ väheni ja alettiin puhumaan kuntoilusta.

Tarvitaan kokonaisvaltaisia muutoksia yhteiskunnassa. Lisätään arkiliikuntaa pikkuhiljaa. Esimerkiksi hissejä voitaisiin markkinoida tarkoitetun vain liikuntarajoitteisille, taloyhtiön lumityöt asukkaiden vastuulle ym. Lisätään päivään ruumiillisia aktiviteetteja, jotka ei ole kuntoilua.

Ja tuo koululiikunta, kyllähän se syö motivaatiota kun sitä on vain kerran viikossa. Siinä ei kunto kohoa.

 

[Takatasku]

@Jallu Pidän itsekkin ideaa Maanpuolustusverosta ihan hyvänä, mutta luulen että se ei silti innostaisi nuoria urheilemaan, intin voi kuitenkin lusia läpi vaikka soppatykkimiehenä tms. Ja jos nuorille olisi joku kuntotaso, niin pitäisikö reserviläisillekkin olla? Jos et juose 2500m cooperissa, niin joudut maksamaan veroa?

Muutenkin tässä tarvitaan selvästi jotain porkkanaa, kun "pakko" ei selvästi toimi. Toki osittain tässä voi olla myös se, että nykynuorison maku liikuntaan on muuttunut ja kaupungit ja kunnat eivät vain pysy perässä.

@Takatasku Tässäkin langassa on useampaan kertaan mainittu miten koululiikunta on suunnilleen numero yksi tappamaan liikunnan ilo. Idea oli saada porukka liikkeelle, eikä tappaa sitä viimeistäkin kipinää liikuntaan. Lisää "pakkoliikuntaa" kyllä korjaa ongelman! Beatings will continue until the morale improves!

Mitä tässä nopeasti googlailin, niin ilmeisesti suurin osa lukiolaisista pitää koulua ja siihen kuluvaa aikaa suurimpana syynä vähäiselle liikkumiselle. Ja ymmärtäähän sen, kun nykyään valinnan ja suorittamisen paine on lukiossa ja ylppäreissä, eikä niiden jälkeisissä pääsykokeissa kuten ennen vanhaan. Yllätys yllätys sitä saadaan mitä mitataan...

Sori, en lukenut koko ketjua. Kunhan omia ajatuksiani esitin. Mutta jos se koululiikunta on se liikunnan ilon tappaja niin kai sitäkin voisi kehittää siihen suuntaan, ettei se olisi?

 

[Oantteri]

Kyllä se pakko toimi edellisillä sukupolvilla ja mikään muu ei oikeastaan olekaan kovin toiminut. Kansakunnan kunto lähti heti laskuun, kun ruumiillinen työ väheni ja alettiin puhumaan kuntoilusta.

Tarvitaan kokonaisvaltaisia muutoksia yhteiskunnassa. Lisätään arkiliikuntaa pikkuhiljaa. Esimerkiksi hissejä voitaisiin markkinoida tarkoitetun vain liikuntarajoitteisille, taloyhtiön lumityöt asukkaiden vastuulle ym. Lisätään päivään ruumiillisia aktiviteetteja, jotka ei ole kuntoilua.

Ja tuo koululiikunta, kyllähän se syö motivaatiota kun sitä on vain kerran viikossa. Siinä ei kunto kohoa.

Pakkoruotsi, pakkoliikunta, pakko...? Mikäs näistä on toiminut? Ihmiset eivät puhu ruotsia, ja nuoret eivät liiku. Minusta pitäisi ehkä vaihteeksi yrittää jotain muuta.
Olen insinööri, en poliitikko, eli yritän löytää ratkaisuja. Tämänhetkinen tilanne on minustakin kestämätön ja jotain pitäisi tehdä.

Ennen vanhaan nuoret liikkuivat enemmän, koska oli tosiaan pakko. Ei ollut juuri muita tapoja viettää aikaa, poislukien nyt lähinnä lukeminen, joka oli hikareiden ja lukutoukkien hommaa.
Samoin ryhtiliikkeen elämään ja opiskeluun saattoi tehdä oikeastaan milloin vain, nyt ne hyvät arvosanat pitää hommata jo lukiossa. Poliitikoille tämä kehitys oli totaalinen yllätys...

@Takatasku Koululiikunta tuntuu olevan ylisukupolvinen trauma, samalla tavalla kuin musiikintunnitkin. Itse näen koululiikunnan ongelmana sen, että siitä nauttivat lähinnä ne, jotka ovat jo muutenkin urheilullisempia tai liikkuvat enemmän. Erityisesti nykyään, kun liikunnan määrä jakautuu todella epätasaisesti. Sille pitäisi ensimmäisenä tehdä jotain.

Asuin pitkään koulun vieressä ja siitä ilmeisesti liikuntatunnin aikana ohi kävellessäni ne muutamat samat hemmot istuivat aina vaihtopenkillä. Olipa laji sitten mikä vain. Varmaasti todella motivoivaa touhua, kun ainoa mitä pääsee tekemään on lämmittämään vaihtopenkkiä.

Jos tuo ulosjääminen motivoisi, niin jokainen meistä varmaan puhuisi täydellistä riikinruotsia.

 

[PEMM]

o
Pakkoruotsi, pakkoliikunta, pakko...? Mikäs näistä on toiminut? Ihmiset eivät puhu ruotsia, ja nuoret eivät liiku.

Miksi valita juuri nämä? On siellä ne muutkin pakollisia aineita, ja niiden opetus on tähän saakka toiminut. Kun on siirrytty pakosta vapaaehtoisuuteen opiskelussa (luokalta pääsee vaikka ei osaa), oppimistulokset ovat laskeneet. Jos päivässä on tunti liikuntaa ja on pakko liikkua, kunto kohoaa halusi tai ei. Samoin jos kiellettäisiin kouluun vieminen autolla, kun oppilas tulee tietyn etäisyyden (vaikka alle 6km) päästä.

 

[Oantteri]

Väitän että pakkoruotsi ei ole koskaan oikein toiminut. Eikäs se pakkollinen musiikkikaan oikein toiminut, en ikinä oppinut soittamaan nokkahuilua.
Se että porukkaa ei jätetä luokalle on pitkälti poliittinen päätös, kun halutaan nuoret nopeammin sinne työelämään, niin jonkun on pakko joustaa. Nyt ollaan joustettu oppimisvaatimuksista ja aikaistettu nuorten pakollita päätöksentekoa, tuomalla se valinta ensin amis/lukio valintaan ja sen jälkeen lukion kirjoituksiin. Tämä tästä tangentista.

En ollenkaan vastusta ideaa siitä, että olisi tunti liikuntaa päivässä, luultavasti saattaisi vaikuttaa positiivisesti möys muiden aineiden oppimistuloksiin.
Toki ne jotka sitä kaikkein eniten tarvitsisivat, eli ne huonokuntoisimmat ja liikunnallisesti vähiten lahjakkaat, eivät luultavasti saisi siitä tunnin päivittäisestä pakkoliikunnasta sen enempää irti kuin siitä yhdestä/kahdesta viikkotunnistakaan. Eivät he pääse nytkään pelaamaan, joten miksi heidät päästettäisiin pelaamaan kerran päivässä? Ei sitä ruotsiakaan tunnuta oppivan, vaikka sen opiskelun määrää taas nostettiin.

 

[pelikutteri]

Miksi valita juuri nämä? On siellä ne muutkin pakollisia aineita, ja niiden opetus on tähän saakka toiminut.

Oletko aivan varma?

Omalla kohdalla koululiikunta on ollut aina pakkopullaa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Vapaa-ajalla liikkuminen on taasen ollut sivutuote, eli harrastuksen yhteydessä on saanut liikuntaa (ei urheilua). Yläasteen koululiikunnasta on jäänyt myös mieleen kasvukivut, jotka tekivät pakollisesta juoksemisesta erittäin vastenmielistä touhua. Kävelyn kanssa ongelmaa ei ollut.

 

[PEMM]

Eivät he pääse nytkään pelaamaan, joten miksi heidät päästettäisiin pelaamaan kerran päivässä? Ei sitä ruotsiakaan tunnuta oppivan, vaikka sen opiskelun määrää taas nostettiin.

Tuossa kyllä heittäisin palloa liikunnanopetukseen. Vaihdot voi hyvin järjestää niin, että kaikki pelaavat saman määrän. Muistaakseni se näin meillä olikin...

Kielenopetus on siitä poikkeavaa, että se vaatii reilusti enemmän tunteja kielen kanssa, kuin koulu voi koskaan tarjota. Suurin työ kielen kanssa tehdään vapaa-ajalla; lukemalla, katsomalla elokuvia ja musiikkia kuuntelemalla ym.

 

[skärdis]

Kielenopetus on siitä poikkeavaa, että se vaatii reilusti enemmän tunteja kielen kanssa, kuin koulu voi koskaan tarjota. Suurin työ kielen kanssa tehdään vapaa-ajalla; lukemalla, katsomalla elokuvia ja musiikkia kuuntelemalla ym.

Noinhan se on liikunnankin kanssa mitä suuremmassa määrin.

 

[Juhnis]

Kirjoitanpa vielä kokemuksesta, sillä olin aikoinaan kohderyhmää eli huonokuntoinen nuori.

Ylipainoinen, kiusattu ja yksinäinen, nämä kuvaa aika pitkälle yläasteen loppuajoille asti. Koululiikunnasta oli vähemmän hyviä kokemuksia, joissakin lajeissa pärjäisin mutta esimerkiksi cooperissa piti kävellä välillä enkä saanut yhtään leukaa vedettyä. Tykkäsin kyllä esimerkiksi hiihtää, mutta lähtemisen kynnys oli korkea jos piti lähteä yksin. Ehdottomasti lannistavia kommentteja oli myös turhan usein kuullut "kylläpä vaan muut.." tai "se vaan pitää mennä.." ja ovat sitä tänäkin päivänä. Ysiluokalla alkoi sitten kasvupyrähdys, jolloin se vajaan 70 kilon paino pysyi ennallaan mutta 170 sentin mitassa se ei enää ollut ihan yhtä paha. Samoihin aikoihin löytyi pari henkilöä, joiden kanssa liikkua. Hyvä porukka veti mukaan ja sitä kautta löytyi intoa lähteä yksinkin liikkeelle.

Ratkaisevaa oli sitten muuttaminen ja lukion aloittaminen uusien ihmisten kanssa. Kun kuului paremmin porukkaan, koulun sählykerhoon uskalsi mennä ja jopa kysytään "lähetkö pelaamaan jalkapalloa illalla". Taas korostan sitä porukan merkitystä. Siksipä palaan takaisin mitä esitin aiemmin, voisiko paikallinen reserviläisyhdistys ottaa osaa liikuntaharrastuksen suhteen, nimenomaan huonokuntoisia ajatellen.

On totta, että pohjat tehdään ihan muualla kuin koulussa tai vuosi ennen varusmiespalveluksen alkua. Siinä on niitä viimeisiä aikoja kun koko ikäluokka on kasassa. Tavoitteena kuitenkin on suoriutua palveluksesta hyvin, tuossa on vielä mahdollisuus saada positiivista aikaan.

 

[PEMM]

Noinhan se on liikunnankin kanssa mitä suuremmassa määrin.

Totta, jos haetaan korkeaa tasoa. Mutta kyllä tunnilla pötkittäisiin ika pitkälle.

Koululiikunta on siitä hyvä, että siihen voidaan suhteellisen helposti vaikuttaa. Vanhempien toimintaan ei niinkään, kotoahan se pitäisi lähteä.

 

[Solidsnake]

Onko kukaan ajatellut etteivät kaikki halua pelata fudista tai koripalloa tai lätkää koulussa, ja näitä tuputetaan alvariinsa. Ja nämä jotka eivät kyseisistä tykkää istuvat siellä vaihtopenkillä. Ymmärrän kyllä että joukkueurheilu on yhdessä tekemistä missä kaikkien pitäisi saada osallistua, mutta kun maailmassa on yksilölajejakin. Voin aivan hyvin kuvitella ettei kaikkia individualisteja koulu urheilu nappaa, loistavat sitten jossain muussa lajissa, ja yleensä kun koulut on käyty. Tietysti nämä eivät ole liikunnallisesti se ongelma, jos haetaan hyväkuntoista nuorta vaikkapa intti mielessä, mutta koululiikunta ei välttämättä tarjoa tällaisille mitään

 

[Kaupunkijääkäri]

Onko kukaan ajatellut etteivät kaikki halua pelata fudista tai koripalloa tai lätkää koulussa, ja näitä tuputetaan alvariinsa. Ja nämä jotka eivät kyseisistä tykkää istuvat siellä vaihtopenkillä. Ymmärrän kyllä että joukkueurheilu on yhdessä tekemistä missä kaikkien pitäisi saada osallistua, mutta kun maailmassa on yksilölajejakin. Voin aivan hyvin kuvitella ettei kaikkia individualisteja koulu urheilu nappaa, loistavat sitten jossain muussa lajissa, ja yleensä kun koulut on käyty. Tietysti nämä eivät ole liikunnallisesti se ongelma, jos haetaan hyväkuntoista nuorta vaikkapa intti mielessä, mutta koululiikunta ei välttämättä tarjoa tällaisille mitään

Toi on kyllä ihan totta. Omalla kohdallani futis oli ainut joukkuepeli joka kiinnosti edes vähäsen, mutta vielä enemmän kiinnosti skeittaus. Meillä oli ylä-asteella skeittipuisto, fudis-, koris- ja sählykenttä samassa mestassa ja liikunnan opettaja fiksu mies. Me skeittaamisesta innostuneet saatiin mennä skedeemään kun muut palloilivat.

 

[kimmo.j]

Miksi valita juuri nämä? On siellä ne muutkin pakollisia aineita, ja niiden opetus on tähän saakka toiminut. Kun on siirrytty pakosta vapaaehtoisuuteen opiskelussa (luokalta pääsee vaikka ei osaa), oppimistulokset ovat laskeneet. Jos päivässä on tunti liikuntaa ja on pakko liikkua, kunto kohoaa halusi tai ei. Samoin jos kiellettäisiin kouluun vieminen autolla, kun oppilas tulee tietyn etäisyyden (vaikka alle 6km) päästä.

Miten ajattelit pakottaa nuoret liikkumaan?
Pakolla saadaan pelkkää kiertelyä. Nuoret keksivät selitykset joilla ei tarvitse urheilla/liikkua. Riittää kun sanoo, että joku paikka on kipeä. Ei se liikunanopettaja uskalla ottaa riskiä käskeä ja vaikka käskisi, mitä se tekee jos nuori ei liiku? 80-luvulla jos laiskotti, riitti kun liikunanopettaja mulkaisi itseä päin, niin lenkki maistui, ehkä vähän hitaammin kuin normisti, mutta kuitenkin.

 

[kimmo.j]

Onko kukaan ajatellut etteivät kaikki halua pelata fudista tai koripalloa tai lätkää koulussa, ja näitä tuputetaan alvariinsa. Ja nämä jotka eivät kyseisistä tykkää istuvat siellä vaihtopenkillä. Ymmärrän kyllä että joukkueurheilu on yhdessä tekemistä missä kaikkien pitäisi saada osallistua, mutta kun maailmassa on yksilölajejakin. Voin aivan hyvin kuvitella ettei kaikkia individualisteja koulu urheilu nappaa, loistavat sitten jossain muussa lajissa, ja yleensä kun koulut on käyty. Tietysti nämä eivät ole liikunnallisesti se ongelma, jos haetaan hyväkuntoista nuorta vaikkapa intti mielessä, mutta koululiikunta ei välttämättä tarjoa tällaisille mitään

Itselläni oli loistava ja vaativa liikunanopettaja. Hän kuitenkin pyriki opettamaan monipuolista liikuntaa ja esitteli meille eri lajeja. Jälkikäteen ole ajatellut miehen olleen erittäin edistyksellinen ja fiksu. Lajillahan ei ole merkitystä, vaan sillä että nuori löytäsi itseään kiinnostavan liikuntamuodon.

 

[PEMM]

Miten ajattelit pakottaa nuoret liikkumaan?
Pakolla saadaan pelkkää kiertelyä. Nuoret keksivät selitykset joilla ei tarvitse urheilla/liikkua. Riittää kun sanoo, että joku paikka on kipeä. Ei se liikunanopettaja uskalla ottaa riskiä käskeä ja vaikka käskisi, mitä se tekee jos nuori ei liiku? 80-luvulla jos laiskotti, riitti kun liikunanopettaja mulkaisi itseä päin, niin lenkki maistui, ehkä vähän hitaammin kuin normisti, mutta kuitenkin.

Kaivetaan kasarin opettajat naftaliinista?

Ei millään metodilla 100% osallistumiseen päästä, joten pääasia on tehdä osallistumisesta mahdollisimman helppoa ja kieltäytymisestä hankalampaa. Kouluissa on hyvät fasiliteetit, joten niitä kannattaa hyödyntää. Osallistuin aikanaan ilmaisiin kerhoihin (seurakunnan sählykerho, koulun liikuntakerho), mutta niitä oli kahtena päivänä viikossa. Tykkäsin höntsästä, mutta en vakavasta urheilusta.

Muuten, lapsillahan loppuu välituntileikit yläasteelle siirryttäessä, miksi siihen ei kannusteta? Siinähän tulisi päivässä yli tunti liikkumista, kun nakkelisivat vaikka välitunnit korista tms.

 

[Solidsnake]

Itselläni oli loistava ja vaativa liikunanopettaja. Hän kuitenkin pyriki opettamaan monipuolista liikuntaa ja esitteli meille eri lajeja. Jälkikäteen ole ajatellut miehen olleen erittäin edistyksellinen ja fiksu. Lajillahan ei ole merkitystä, vaan sillä että nuori löytäsi itseään kiinnostavan liikuntamuodon.

Tottakai lajill on merkitystä

 

[kimmo.j]

Kaivetaan kasarin opettajat naftaliinista?

Ei millään metodilla 100% osallistumiseen päästä, joten pääasia on tehdä osallistumisesta mahdollisimman helppoa ja kieltäytymisestä hankalampaa. Kouluissa on hyvät fasiliteetit, joten niitä kannattaa hyödyntää. Osallistuin aikanaan ilmaisiin kerhoihin (seurakunnan sählykerho, koulun liikuntakerho), mutta niitä oli kahtena päivänä viikossa. Tykkäsin höntsästä, mutta en vakavasta urheilusta.

Muuten, lapsillahan loppuu välituntileikit yläasteelle siirryttäessä, miksi siihen ei kannusteta? Siinähän tulisi päivässä yli tunti liikkumista, kun nakkelisivat vaikka välitunnit korista tms.

Ne ei taida liikkua kuin rollalla.
Se ongelma on, että se osa nuorista joka ei liiku, ei ole kiinnostunut liikunnasta. Olisiko kiinnostamattomuuden lähde vanhemmissa, jos ja kun on, neuvotaan sieltä keinot millä liikunta kierretään.
Omien lasten kertoma koululiikunnasta oli kaikkea muuta kuin houkuttelevaa aktiivisesti urheilevalle nuorelle.

 

[J0h1F]

Kaivetaan kasarin opettajat naftaliinista?

Ei millään metodilla 100% osallistumiseen päästä, joten pääasia on tehdä osallistumisesta mahdollisimman helppoa ja kieltäytymisestä hankalampaa. Kouluissa on hyvät fasiliteetit, joten niitä kannattaa hyödyntää. Osallistuin aikanaan ilmaisiin kerhoihin (seurakunnan sählykerho, koulun liikuntakerho), mutta niitä oli kahtena päivänä viikossa. Tykkäsin höntsästä, mutta en vakavasta urheilusta.

Muuten, lapsillahan loppuu välituntileikit yläasteelle siirryttäessä, miksi siihen ei kannusteta? Siinähän tulisi päivässä yli tunti liikkumista, kun nakkelisivat vaikka välitunnit korista tms.

Oma ehdotukseni olisi lähestyä tätä liikuntakysymystä (näennäisen) vapaaehtoisuuden tai pikemminkin valinnaisuuden näkökulmasta: esim. liikunnanopettajien (+ ehkä jonkun muun jotain lajia osaavan opettajan) vetämät liikuntaryhmät muutamaan eri lajiin, joita sitten saisi vapaasti valita, mutta joku olisi pakko valita (ja yksi vaihtoehto olisi esim. vain kuntoharjoittelu joukkuelajien sijaan). Näitä sitten nykyisen kahden viikkotunnin nykymuotoisen koululiikunnan oheen kaksi tai neljä viikkotuntia, ja resurssipulan välttämiseksi voisi olla vaikka ryhmitelty siten, että 1.-2. lk, 3.-4. lk ja 5.-6. lk olisivat isoissa kouluissa samoissa ryhmissä, toki pienissä kouluissa valinnanvaraa ei samalla tavalla olisi, mutta niissä järjestelyn voisi toteuttaa siten, että vuorollaan olisi vaikka kunkin oppilaan toivomuksen mukainen laji (mahdollisuuksien rajoissa).

Olen jo aiemmin kirjoittanut tuosta, että koululiikuntaan pitäisi myös saada lajien ohelle tavoitteellista yksilöllisempää kuntoharjoittelua, jossa yksilöllisten kehitystavoitteiden osittaisesta/täydellisestä saavuttamisesta saisi korotusta liikunnan arvosanaan, sen normaalin suorituskeskeisen arvosanan ohelle. Esim. näiden nuorten tulosmittausten ja mahdollisesti laajemmankin testipatteriston (meillä oli yläkoulussa joka vuosi tuota laajempi suoritusmittaus) suhteen testit koulun alussa elo-syyskuussa, sitten joulukuussa ja vielä toukokuussa, ja niissä kehittymisestä/korkean tason säilyttämisestä tulisi korotusta arvosanaan. Yläkoululaisilla, ainakin pojilla, voisi sisällyttää tuohon myös esim. leuanvedot ja penkkipunnerrukset ja joitain muita kuntosalilaitteilla tehtäviä suorituksia: kun mittauksessa on sekä vapaana liikkeenä toistokerrat että yksittäisen liikkeen maksimivoima laitteilla, niin siinä saadaan kyllä kaikki kehittyminen mitattua. Tällä tavalla huonokuntoisemmatkin saisivat selkeän kannusteen kehittää suorituskykyään, koska se nostaisi arvosanaa, vaikka ei saavuttaisikaan luokan liikunnallisimpien oppilaiden tasoa.

 

[Fencer]

Kutsuntojen kehittämistyöryhmä esittää: Maanpuolustuspäivä ja terveystarkastukset kaikille 17-vuotiaille – sukupuolesta riippumatta

Kutsuntojen kehittämistyöryhmä esittää, että kaikille 17-vuotiaille järjestettäisiin oppilaitoksissa yhteinen maanpuolustuspäivä.

www.mtvuutiset.fi

"Kutsuntojen kehittämistyöryhmä esittää: Maanpuolustuspäivä ja terveystarkastukset kaikille 17-vuotiaille – sukupuolesta riippumatta​

Kutsuntojen kehittämistyöryhmä esittää, että kaikille 17-vuotiaille järjestettäisiin oppilaitoksissa yhteinen maanpuolustuspäivä. Kutsuntojen kehittämistyöryhmän työn tuloksista tiedotettiin Helsingissä tänään.

Maanpuolustuspäivän aikana nuorille jaettaisiin tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Tavoitteena on lisätä nuorten miesten tietoisuutta kutsuntaikään liittyvistä velvoitteista ja nuorten naisten tietoisuutta mahdollisuudesta hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Terveystarkastukset tutussa ympäristössä

Työryhmä esittää myös, että ikäluokalle järjestettäisiin jatkossa yhteiset terveystarkastukset opiskelijaterveydenhuollossa sukupuolesta riippumatta. Uudistuksessa yhdistettäisiin Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus ja opiskelijaterveystarkastus. Tarkastuksessa huomioitaisiin samalla sekä nuoren opiskelukyky että palveluskelpoisuus.

–  Tarkastus olisi paremmin nuorten saavutettavissa. Tähän mennessä palvelukseen haluavien nuorten naisten on itse täytynyt hakeutua terveystarkastukseen, neuvotteleva virkamies Arja Ruponen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi tiedotustilaisuudessa.

Työryhmän mukaan tarkastusten laatu paranisi, kun ne toteutettaisiin ympäristössä, jossa nuori tunnetaan.

–  Oletettavissa on, että tarkastusten laatu paranee ja palveluksen keskeytysten määrä vähenee, Ruponen sanoi.
Kutsunnat ja valintatilaisuus yhdistettäisiin

Kutsunnat olisivat vuorossa maanpuolustuspäivän ja terveystarkastuksen jälkeen. Uutta olisi se, että kutsunnat ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuudet yhdistettäisiin yhteiseksi tilaisuudeksi.
Kutsuntauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kasvattaa vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrää."