Asevelvollisuuden pitää muuttua

Koulutus oli hieman eritasolla, kuin Suomessa. Osittain kovempaa ja osittain epäasiallisempaa tai sellaista mitä oli Suomessa vielä 90-luvun alussa.
Varsinkin "tykistöjääkäreiden" eli tiedustelutulenjohdon koulutus tuntui aika rajulta. Kivikasan siirtämisineen jne. Ehkä sittenkin tarkoituksena on erottaa jyvät akanoista.
 
Viimeksi muokattu:
Runtua sai kyllä tiedustelutulenjohto, norjan maasto ja se määrä romua mitä joutuvat kantamaan antaa jo oman runtunsa itsessään. Hölmöt kivikasat olisin jollain mielekkäämmällä tavalla hoitanut. Hatunnosto mitä vuodessa ehtivät tekemään.
 
Täytyy kysyä ammatti-ihmisiltä...! Kyseisessä dokumentissa pidettiin palautekeskusteluja varusmies vs. kouluttaja. Palautetta sai myös kantahenkilökuntaan kuuluva esimies. Onko PV:ssä myös käytössä, että varusmies voi antaa henk.koht. palautetta esim. kantahenkilöstöön kuuluvalle?

Vai mennäänkö varumiesten kanssa edelleen tyyliin "Management by Perkele"?
 
Olen katsonut kaikki naissotilaiden jaksot, kun oli sellaista harmitonta ja hieman mielenkiintoista ajanvietettä kesämökillä taustalle pyörimään. Ei jäänyt mieleeni mitään sellaista, että ohjelmassa kuvatut naiset olisivat olleet erityisemmin valittajia tai itkupillejä.

Työelämässä on näkynyt, että nykyisillä sukupolvilla on enenevissä määrin halua saada päätöksille perustelut myös. Kyseenalaistetaan enemmän kuin ennen, eikä riitä se, että määrätään jotain, vaan sitten pitää osata myös perustella. Ei se tarkoita sitä, etteikö tositilanteessa kuitenkin osattaisi hoitaa oma homma niin kuin pitää. Mutta oman itsen oikeudenmukaisesta kohtelusta ollaan ehkä tarkempia kuin ennen.

Se yksi naisoletettu toimi periaatteella "näytä tunteesi, lyö portsaria", kun ei päässytkään koiraohjaajaksi. Eli vittuili ulospäin kuin täysi kusipää. (Otan osaa sille ihmisparalle, joka joskus sortuu tuohon naiseen parisuhdetasolla. Tai sitten vakka löytää kantensa ja kaikki on hyvin, kun vittuilu toimii yhtä hyvin molempiin suuntiin.)

Sitten ratkaistiin tilanne niin että se pääsikin koiraohjaajaksi. Näinhän se armeija varmaan toimiikin hyvin, kun laajalla mitalla otetaan tämä toimintatapa käyttöön.

Jotenkin tuntui että tämän yksilön kohdalla olisi voinut kokeilla sitä kunnon vanhanaikaista vaikean yksilön rankaisemista perinteisesti hyväksi koetuin keinoin, kovasti mutta asiallisesti. Niin että ymmärtää että kakkoseksi jää, kun esimiehillä on koneisto takanaan. Ei pärjää Suomen puolustusvoimille tai yhteiskunnallekaan noin niin kuin laajemmin. Luu kurkkuun ja toiminta jatkuu.

Täällä on keskusteltu tuosta tunnetason käsittelystä traumaattisten kokemusten jälkeen. Tämähän on hallittu jo aikaa sitten suomalaiskansallisella metodilla paineen lauettua seuraavalla tavalla:


Koskenkorva_viina_70cl_rbcpzs.jpg
Ja kuten etiketissä lukee, Vastuullisesti. Jo vuodesta 1953 lähtien.

Tarvittaessa ydinperhe sitten jatkoi terapiaa kuten sotien jälkeen meidän ukinkin osalla tapahtui. Lapset kuuntelivat isänsä humalaista itkua ymmärtäen, että se ei ole kivaa kun naapurikomppaniassa jätettiin peräytyessä haavoittunut ulvomaan linjojen väliin vaikka ukin oma porukka sai jopa kaatuneensakin mukaan tässä tilanteessa... ja olihan se aika yllätys kun Mannerheim-ristin ritari Olli Remes piti ukin porukalle puhetta että varokaapa pojat näitä tarkka-ampujia mutta sitten ihan tahtomatta ja pyytämättä lähtikin päälaki lentoon ritarin muusta ruumiista ja töpsähti siihen maatasoon jne. jne. Ja 1990-luvulle tultaessa ukkikin pystyi keskustelemaan näistä jo itkemättä, vaikka kännissä olikin nuoren reserviupseeri-lapsenlapsensa kanssa.

Vaan vakavasti onhan näitä toimintatapoja oikeasti kehitetty ja siviilissä olen muutaman defusing-tilanteen vetänytkin vuosikymmeniä sitten SPR:n toimijana esim. pikkulapsen hukuttua tai tulipalon jälkeen. Saattoi niistä olla jollein hyötyäkin, tai sitten ei.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö koko prikaatista ole päästy eroon?

Edit SavPr näkyy lakanneen 31.12.2006.

Minun kokemukset milleniumilta eli kesä 99 - kesä 00.
En ole vieläkään sinut sen kanssa että palvelukseenastumisjoukko-osastoni on lakkautettu. HämJP.


R.b0fde557f948e72813b95a77703e1216


Käsittääkseni siellä on palvellut muitakin foorumilaisia, ml. reserviläisveli @Vonka .

Itse olin Parolassa kesäkuusta -93 vissiin lokakuulle, jolloin oli menolippu Haminaan. Sieltä Kaartiin, mutta olen kyllä käynyt Parolassa myöhemminkin, paras sotilaskoti eteläisessä Suomessa, moottorirata tietty, panssarimuseo ja vaikka mitä, H-linnasta nyt puhumattakaan.

Se sotilaskoti oli kyllä koria, hurraa... ja kunnon kirjasto lukumiehille (eipä ollut kauniimpaa sukupuolta vielä silloin rivissä taikka ruodussa).
 
Yle Puheella tänään 30.10. Brysselin koneessa dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta haukkuu Puolustusvoimien tarjoaman sotilaskoulutuksen maan rakoon; 15 vuoden takaisen oman kokemuksensa perusteella: koulutus, autoritäärinen johtaminen, paska ruokahuolto, ideologia, simputtaminen, seksuaalivähemmistöjen kohtelu - kaikki päin persettä.

Kumma juttu: en tunnistanut näistä mitään omasta varusmiespalveluksestani 1990-luvulta.

Kumma juttu 2: ulkomailla sotineet suomalaiset ovat nostaneet PV:n tarjoaman koulutuksen aivan omaan luokkaansa. Tätä ei Ilmari tietenkään noteerannyt.
 
Kuuntelemisen arvoinen ohjelma. Käihköä on haukuttu täällä Pietarin trolliksikin, koska hänellä on realistinen näkemys Ukrainan voiton mahdollisuuksista. Niin paljon, kun me kaikki sitä toivommekin. Käsittelee hyvin kansakuntien kykyä käydä sotaa.

Jäsen @Heinrich on oikeassa, mitä tulee Käihkön suomalaisen koulutuksen arvostelemiseen. Asiat on muuttuneet sen 15 v aikana, mitä on kulunut hänen omasta palveluksestaan. Kävi myös oman inttinsä valmiina maisterina, joka tietysti vaikuttaa näkemyksiin. Motivaation romahtaminen alokkaana 2 vk palveluksen jälkeen tapahtui myös itelle; elämä sotilaana ei vaa ollutkaan yhtä siistiä ku korkkareisa tai koulupojan sotahistoriakirjoissa.

Paljon meillä olisi koulutuksessa parantamista; vertailu vanhoihin mitattuihin koulutustuloksiin antaisi murheellisen näkymän nykyosaamisen. Toisissa asioissa ollaan nykyisin taas paljon edellä. 5,5 kk palveluajan kun saisi pois, niin paljon paranisi. Ei sitä alunperin kukaan ajatellu kun keittiö ja saunanlämmitys apuporukalle.

Suomalaiset on pärjänneet kansainvälisissä sotilaiden kilpailuissa. Koulutuksemme ei siten ole huonoa ainakaan valioyksiläiden osalta. Vertailu Ukrainaan on kuitenkin turhaa, koska siellä taistelevat kouluttamattomat armeijat kummallakin puolella.
 
Yle Puheella tänään 30.10. Brysselin koneessa dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta haukkuu Puolustusvoimien tarjoaman sotilaskoulutuksen maan rakoon; 15 vuoden takaisen oman kokemuksensa perusteella: koulutus, autoritäärinen johtaminen, paska ruokahuolto, ideologia, simputtaminen, seksuaalivähemmistöjen kohtelu - kaikki päin persettä.

Kumma juttu: en tunnistanut näistä mitään omasta varusmiespalveluksestani 1990-luvulta.

Kumma juttu 2: ulkomailla sotineet suomalaiset ovat nostaneet PV:n tarjoaman koulutuksen aivan omaan luokkaansa. Tätä ei Ilmari tietenkään noteerannyt.
En muuten tunnista muuten minäkään, kävin kuitenkin varusmieskoulutuksen 80-luvun alkuvuosina, olis mielenkiintoista tietää mihin tuo mielipide perustuu.
 
Paljon meillä olisi koulutuksessa parantamista; vertailu vanhoihin mitattuihin koulutustuloksiin antaisi murheellisen näkymän nykyosaamisen. Toisissa asioissa ollaan nykyisin taas paljon edellä. 5,5 kk palveluajan kun saisi pois, niin paljon paranisi. Ei sitä alunperin kukaan ajatellu kun keittiö ja saunanlämmitys apuporukalle.
Tuota 5,5kk palvelusaikaa oon kanssa ihmetellyt, mitä siinä ajassa kerkiä kouluttaa? Alokasajan ja aselajikoulutus ehkä, mutta mites sitten se joukko-osastona toimiminen kun pitäs eri aselajien ja joukkojen toiminta hioa yhteen. Kerkiikö kuntokaan kasva niin että pystyy pitempiaikaiset ja raskaamat harjoitukset viemään läpi.
 
Täydet 362vrk aikoinaan vetäneenä on pakko todeta omaa aikaani peilaten että ajankäytössä oli "ilmaa" jonkin verran.

Kiinnioloviikonloppuja oli palveluksen loppupuolta kohden runsaalti. Nämä viikonloput eivät kuitenkaan sisältäneet mitään koulutuksellisesti tärkeää, vaan suurimpia loukkauksia taisi olla pitää meidät kiinni esimerkiksi polttopallon pelaamista ja muuta sellaista oheistoimintaa varten. Me emme siis harjoitelleet tällöin mitään joukon sa-tehtävänkään kannalta oleellista, vaan ilmeisesti tuohon aikaan prikaatissa oli jonkinlainen eri yksiköille kiertävä nakitus kiinnioloista ja se sitten osui meille palveluksen loppua kohden.

Paljon fiksumpaa olisi aikoinaan ollut sitten vaikka pakottaa tekemään niitä oman koulutushaaran sotajuttuja ne viikonloputkin tai päästää koko remmi normaalisti vapaille tuollaisen naurettavan täyteohjelman sijaan. Sikäli siis olen ymmärtäväinen tätä nykyajan järjestelmää kohtaan jossa palvelusajoista on hieman leikattu vaikka en enää mitään nykyajan varusmiespalveluksen sisällöstä ajankäytöllisesti tiedäkään. Tuohon aikaan vain uskallan kuitenkin väittää ettei koko palvelusaikaa käytetty tehokkaasti etenkään loppua kohden, vaan tosiaan täyteohjelma palveluksessa "ginesten" muodossa näytti olevan jonkinlainen kiertävä vahinko joka lankesi joka yksikölle vuoroin.
 
Kuuntelemisen arvoinen ohjelma. Käihköä on haukuttu täällä Pietarin trolliksikin, koska hänellä on realistinen näkemys Ukrainan voiton mahdollisuuksista. Niin paljon, kun me kaikki sitä toivommekin. Käsittelee hyvin kansakuntien kykyä käydä sotaa.

Jäsen @Heinrich on oikeassa, mitä tulee Käihkön suomalaisen koulutuksen arvostelemiseen. Asiat on muuttuneet sen 15 v aikana, mitä on kulunut hänen omasta palveluksestaan. Kävi myös oman inttinsä valmiina maisterina, joka tietysti vaikuttaa näkemyksiin. Motivaation romahtaminen alokkaana 2 vk palveluksen jälkeen tapahtui myös itelle; elämä sotilaana ei vaa ollutkaan yhtä siistiä ku korkkareisa tai koulupojan sotahistoriakirjoissa.

Paljon meillä olisi koulutuksessa parantamista; vertailu vanhoihin mitattuihin koulutustuloksiin antaisi murheellisen näkymän nykyosaamisen. Toisissa asioissa ollaan nykyisin taas paljon edellä. 5,5 kk palveluajan kun saisi pois, niin paljon paranisi. Ei sitä alunperin kukaan ajatellu kun keittiö ja saunanlämmitys apuporukalle.

Suomalaiset on pärjänneet kansainvälisissä sotilaiden kilpailuissa. Koulutuksemme ei siten ole huonoa ainakaan valioyksiläiden osalta. Vertailu Ukrainaan on kuitenkin turhaa, koska siellä taistelevat kouluttamattomat armeijat kummallakin puolella.
Miten 5,5 kuukaudessa koulutettaisiin toimimaan ja pärjäämään yksilönä ja joukkona sekä talvi- että kesäoloissa?
 
Täydet 362vrk aikoinaan vetäneenä on pakko todeta omaa aikaani peilaten että ajankäytössä oli "ilmaa" jonkin verran.

Kiinnioloviikonloppuja oli palveluksen loppupuolta kohden runsaalti. Nämä viikonloput eivät kuitenkaan sisältäneet mitään koulutuksellisesti tärkeää, vaan suurimpia loukkauksia taisi olla pitää meidät kiinni esimerkiksi polttopallon pelaamista ja muuta sellaista oheistoimintaa varten. Me emme siis harjoitelleet tällöin mitään joukon sa-tehtävänkään kannalta oleellista, vaan ilmeisesti tuohon aikaan prikaatissa oli jonkinlainen eri yksiköille kiertävä nakitus kiinnioloista ja se sitten osui meille palveluksen loppua kohden.

Ettei nyt sattunut olemaan "hälyvuoro". Sehän kierti yksiköstä toiseen ja kesti sen viikonlopun. PU:sta sitten oli kiinni halusiko testata valmiutta. Eihän silloin oikeen voitu harjoitellakaan kun piti olla nopeassa valmiudessa jotakin varten minkä takia pitäisi saada yksiköllinen varusjamppoja liikkeelle. Alokkaatkaan ei oikein käyneet vaan piti olla valmis poppoo.

Ainakin näin oli ysärillä... Muuten ei viikonloppuja kassulla vietetty.
 
Yle Puheella tänään 30.10. Brysselin koneessa dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta haukkuu Puolustusvoimien tarjoaman sotilaskoulutuksen maan rakoon; 15 vuoden takaisen oman kokemuksensa perusteella: koulutus, autoritäärinen johtaminen, paska ruokahuolto, ideologia, simputtaminen, seksuaalivähemmistöjen kohtelu - kaikki päin

Siis vuonna 2008? Itse olin vuonna 2009 ja koulutus oli kyllä ihan laadukasta ja kouluttajat asiallisia. Koulutuksen aikana olin Säkylän 1JK:ssa, KRH:ssa (AUK) ja saimme koulutusta myös sodankylässä paikallisilta kouluttajilta. Eikös Käihkö palvellut samassa paikassa?

Ruoka vaihteli, mutta oli yleensä kyllä hyvää (ja sitä oli riittävästi).

Tuskin se vuodessa päälleen kääntyi.

Edit: Ehkä tätä koulutuksen tasoa kannattaisi kysyä sellaiselta, jolla on vertailukohtaa jonnekkin muualle myös.

EDIT2: Pitää tämä itse kuunnella myös: https://areena.yle.fi/podcastit/1-66610783

Ja sehän oli valmiusjoukoissa tuohon aikaan pitkälti vertaisjohtamista, ensimmäisen puolen vuoden jälkeen, kun oli vain yksi saapumiserä.
 
Viimeksi muokattu:
Ettei nyt sattunut olemaan "hälyvuoro". Sehän kierti yksiköstä toiseen ja kesti sen viikonlopun. PU:sta sitten oli kiinni halusiko testata valmiutta. Eihän silloin oikeen voitu harjoitellakaan kun piti olla nopeassa valmiudessa jotakin varten minkä takia pitäisi saada yksiköllinen varusjamppoja liikkeelle. Alokkaatkaan ei oikein käyneet vaan piti olla valmis poppoo.

Ainakin näin oli ysärillä... Muuten ei viikonloppuja kassulla vietetty.
Minunniin aikana Kajaanissa, oltiin kiinni viikonloppuja tuon "hälytys vuoron takia" kunhan alokasajan alusta selvittiin.
 
Back
Top