Asevelvollisuuden pitää muuttua

Yhteiskunnassa on siis tapahtunut radikaali muutos siinä, miten paljon yhteiskunnan resursseja ollaan valmiita satsaamaan siihen, etteivät ihmiset kuole ennenaikaisesti. Tämän muutoksen pitää näkyä myös suhtautumisessa sotimiseen.

Samaa mieltä. Mutta tietysti sodan todennäköisyys on x prosenttia siinä missä keskosia tulee 100% varmuudella. Pakko on olla jokin järkevä painotus tässä. Olisin itsekin valmis leikkaamaan "pintakiiltoa" ja yltäkylläisyyden yliampuvia muotoja messevämmän sota-aseistuksen eteen (elelen itse aika nuukasti kun perheemme huoltosuhde 1:7 ja olen ihan hyvinvoiva), mutta toisaalta johonkin se rajakin on vedettävä, vaikka sitä paikattaisiin tositilanteessa verellä. Aseisiin kun teoriassa saa laitettua rahaa täysin ilman ylärajaa.
 
Kyllä Suomella rahaa riittää. Suomen BKT on n. kymmenkertainen verratuna siihen, mitä se oli 1945.

Jep, mutta pitää toisaalta muistaa vertailla reaalista BKT:tä, noussutta väkimäärää ja siten muistaa että emme silti kykene tarjoamaan 10-kertaista elintasoa. Rahaa on enemmän, mutta on rahareikiäkin, joista iso osa on ehdoton pakko jos aiomme jatkossakin kasvattaa sitä reaalista bkt:tä.
 
Jep, mutta pitää toisaalta muistaa vertailla reaalista BKT:tä, noussutta väkimäärää ja siten muistaa että emme silti kykene tarjoamaan 10-kertaista elintasoa. Rahaa on enemmän, mutta on rahareikiäkin, joista iso osa on ehdoton pakko jos aiomme jatkossakin kasvattaa sitä reaalista bkt:tä.
Eh, BKT lasketaan aina reaalisena, eli inflaatio lasketaan siitä pois. Ok, väkimäärä on noussut, joten BKT/henki ei ole noussut ihan tuota 10-kertaista määrää, mutta sanotaan, että vähintään 5-kertaiseksi sekin noussut. En ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, ettemme kykene tarjoamaan noin paljon noussutta elintasoa. Kyllä kykenemme. BKT:n nousu kuvaa juuri sitä, miten paljon elintaso on noussut. Toki siitä puuttuu vielä tuotteiden laadun parantuminen, koska inflaatiolaskelmat eivät sitä ota huomioon. Tietenkin me olemme panneet palamaan sen parantuneen elintason sitä mukaa, kun sitä on tullut.
 
Eh, BKT lasketaan aina reaalisena, eli inflaatio lasketaan siitä pois.

HAH, ei todellakaan lasketa aina. Nimellinen ja reaalinen BKT:n muutos ovat molemmat usein esillä.

http://www.investopedia.com/terms/n/nominalgdp.asp

Edit: Nimellisen ja reaalisen BKT:n muutoksen lisäksi kannattaa googlettaa ostovoimakorjattu BKT. BKT on hyvä indikaattori muttei sentään mikään yleispätevä asia.

Edit: 10-kertaistuminen on muuten nimenomaan NIMELLISEN BKT:n puolella. Riittävän pitkiä tilastoja on vaikea löytää, mutta näin oletan useista lähteistä tsekkailun jälkeen ellet esitä omaa lähdettäsi jossa sanotaan että kyseessä reaalinen BKT. Nimellinen BKT per capita Suomessa oli 1950 jonkun lähteen mukaan n. 4000 USD ja nykypäivänä jotain 36000 USD. 1950 väkiluku oli jotain 4 miljoonaa ja BKT:ssä taas oletettavasti kasvua 1945 verrattuna joten 10-kertainen kuulostaisi tällöin oikealta. Ja nimenomaan nimellisarvoisena ilman ostovoimakorjausta.
 
Viimeksi muokattu:
Aivan uskomatonta, kuinka jaksatte vääntää asiasta. Suomessa on erittäin hyvä järjestelmä, yleinen asevelvoillisuus, jota maat, jotka ovat siitä luopuneet, katuvat katkerasti. Noh, päivärahaa vois nostaa, siinä se.
Honcho:lle vähintään jokin mitali, tuosta väsymättömästä taistelusta.
 
Aivan uskomatonta, kuinka jaksatte vääntää asiasta. Suomessa on erittäin hyvä järjestelmä, yleinen asevelvoillisuus, jota maat, jotka ovat siitä luopuneet, katuvat katkerasti. Noh, päivärahaa vois nostaa, siinä se.
Honcho:lle vähintään jokin mitali, tuosta väsymättömästä taistelusta.

bowing.jpg
 
Niin, kysynnällä ja tarjonnalla itsekin olen tätä oikeaa tasoa olen hakenut. Ja kyllä asevoimat tuottavat taloudellista lisäarvoa. Se lisäarvo on turvallisuuden takaaminen ulkoisia (ja miksei sisäisiäkin) uhkia vastaan. Jos varusmiespalvelus olisi vapaaehtoinen, se palkkataso tosiaan määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon yhteiskunta arvostaa tuota turvallisuutta, ja sen, miten paljon nuorille pitää maksaa siitä, että he suostuvat varusmiespalveluun menemään. Mihin perustat, ettei sitä kannata kovin suuria maksaa? Eikö turva ulkoisia uhkia vastaan ole sen arvoista vai onko puolustusta tehokkaampi parantaa ostamalla rautaa varusmiesten kouluttamisen sijaan?



Niin, siivojalle maksetaan sen mukaan, miten paljon puhtautta arvostetaan suhteessa siivoojien tarjontaan.



Olet ihan oikeassa, että jo varusmiespalvelun suorittaneet suomalaismiehet tässä suurimpia nurisijoita ovatkin. Siksi minua on ihmetyttänyt, että "itsekäs laiska paskiainen" -leimaa on koitettu lyödä niiden suomalaisten jo varusmiespalvelun suorittaneiden miesten selkään, jotka ovat tätä heille itselleen epäedullista systeemiä puolustaneet ja taas kaikki nykysysteemin puolustajat ovatkin sitten pyyteettömiä yhteiskunnan hyväksi raatajia. Minusta nimittäin asia on juuri päinvastoin ja hyvä, että sinä toit sen esiin.

Sinällään en tosin usko, että tämä loppujen lopuksi olisi niin iso juttu. Minä olin ensimmäisiä sukupolvia, joiden oli mahdollista rahoittaa yliopisto-opiskelunsa puhtaasti vastikkeettomalla opintorahalla. Kaikki edelliset sukupolvet olivat joutuneet opiskelemaan velaksi. Tämä oli ehdottomasta sukupolvien välistä eriarvoistamista, mutta eipä sitä juurikaan sillä perusteella ole vastustettu. Maailma menee eteenpäin ja yleensä ihmiset pitävät sitä vain hyvänä asiana, että tulevien sukupolvien elämä on aina vähän parempi kuin heitä edeltäneiden. Kuinka moni täällä ei esim. toivo omille lapsilleen parempaa elämää kuin mistä on itse päässyt nauttimaan?

Montako euroa suomalainen asepalvelus tuottaa verottajalle ja yhteiskunnalle? Se ei tuota taloudellista lisäarvoa, vaan lähinnä kuluttaa verorahoja sekä korkeintaan kierrättää rahaa taskusta toiseen. Vuosittaisen budjettinsa (vrt. kotivakuutus) lisäksi asepalvelus ja puolustusvoimat tuottavat välillisiä kustannuksia sekä ansiomenetyksiä viivästyttämällä nuorten ihmisten opiskelua ja työllistymistä, mikä johtaa siihen surullisenkuuluisaan työurien lyhentymiseen alkupäästä.

Työuran lyheneminen tarkoittaa käytännössä yksilölle ansiotulomenetyksiä, elinkeinoelämälle kulutuksen vähentymistä ja verottajalle menetettyjä verotuloja. Esimerkiksi korkeakoulutetulle ihmiselle pakollisen asepalveluksen ansiotulomenetykset voivat olla bruttona helposti vuositulojen eli 40 000 - 50 000 EUR verran. Se on yksilötasolla aika kova hintalappu maksettavaksi vain siitä syystä, että yhteiskunta on lobbarikuoron kuiskutellessa päättänyt niin. Tämä on asia, josta on syytäkin käydä pitkä ja perusteellinen julkinen kansalaiskeskustelu erityisesti talouden näkökulmasta, ja ilman dogmaattisia tabuja sekä "apuaryssätulee"- tai tasa-arvo-vouhotusta. Asevelvollisuus ei muutenkaan koske naisia, mikä usein julkisessa keskustelussa aina ikään kuin vahingossa unohdetaan.

Maanpuolustuksen ainoa taloudellista lisäarvoa mahdollisesti tuottava seikka on valtion suvereniteetti ja yhteiskunnan vakauttaminen, mikä huomioidaan kansainvälisesti Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien riskiarvioinneissa. Vahva maanpuolustus Suomen geopoliittisessa asemassa tuottaa investointien riskiarvioissa pienempää riskikerrointa, mikä osaltaan puoltaa Suomen asemaa turvallisena ja poliittisesti vakaana investointikohteena, mikä hyvässä tapauksessa voi olla jopa houkutteleva.

Pakolliseen asepalvelukseen ja suureen reserviin perustuvan puolustusjärjestelmän tehokkuuden arvioinnin perusteita voimme tietysti vain arvailla. Samoin myös sitä, miten asepalveluksen muuttaminen vapaaehtoiseksi vaikuttaisi maanpuolustuksen kokonaistehokkuuden arviointiin ulkomaisten pääomasijoittajien näkökulmasta, vai vaikuttaisiko mitenkään. Se on tuhannen taalan kysymys - kirjaimellisesti. Varmaa on kuitenkin se, ettei kukaan järkevä halua sijoittaa syrjäiseen puolustuskyvyttömään korkeiden työvoimakustannusten ja poliittisesti epävakaaseen maahan, joka voi milloin tahansa joutua vieraan invaasion uhriksi.
 
Pääsinpä tuossa eräänä päivänä näkemään paikan jossa muuan maamme keskiosissa sijaitseva suurehko kaupunki oli aiemmin majoittanut siviilipalvelusmiehiä. Tilat oli mitoitettu kuudelle hengelle. Jokaisella tietysti oma huone ja lisäksi yhteistilat. Ei siinä mitään mutta sitten näin käytävällä asukasohjeen.

"Siivooja käy tiistaisin ja perjantaisin. Muistakaa jättää ovitaskuun viesti, jos haluatte, että vuoteenne sijataan tai lakanat vaihdetaan."

Vielä on varusmiesten olosuhteissa kehittämisen varaa. :p
 
Pääsinpä tuossa eräänä päivänä näkemään paikan jossa muuan maamme keskiosissa sijaitseva suurehko kaupunki oli aiemmin majoittanut siviilipalvelusmiehiä. Tilat oli mitoitettu kuudelle hengelle. Jokaisella tietysti oma huone ja lisäksi yhteistilat. Ei siinä mitään mutta sitten näin käytävällä asukasohjeen.

"Siivooja käy tiistaisin ja perjantaisin. Muistakaa jättää ovitaskuun viesti, jos haluatte, että vuoteenne sijataan tai lakanat vaihdetaan."

Vielä on varusmiesten olosuhteissa kehittämisen varaa. :p

Kuva olisi ollu kiva.
 
Montako euroa suomalainen asepalvelus tuottaa verottajalle ja yhteiskunnalle? Se ei tuota taloudellista lisäarvoa, vaan lähinnä kuluttaa verorahoja sekä korkeintaan kierrättää rahaa taskusta toiseen. Vuosittaisen budjettinsa (vrt. kotivakuutus) lisäksi asepalvelus ja puolustusvoimat tuottavat välillisiä kustannuksia sekä ansiomenetyksiä viivästyttämällä nuorten ihmisten opiskelua ja työllistymistä, mikä johtaa siihen surullisenkuuluisaan työurien lyhentymiseen alkupäästä.

Mielestäni selitin tämän jo rautalangasta. Ei näköjään mennyt perille, joten jatketaan ratakiskolla. Kyllä, nuo kaikki mainitsemasi ovat puolustusvoimien ylläpidosta koituvia kustannuksia yhteiskunnalle. Se, mitä PV tuottaa yhteiskunnalle on uskottava puolustus. Onko tällä arvoa? On tietenkin. Sillä on ihan suoraa rahallista arvoa sitä kautta, ettei Suomi tule vallatuksi ja kansalaiset menetä siinä isoja omaisuuksiaan. Sen lisäksi sillä on epäsuoremmin rahassa mitattavia arvoja, kuten kansalaisten turvallisuus ja vaikka suomen kielen ja kulttuurin säilyttäminen (Recon4Life voi kirjoittaa sinulle lisää tästä jälkimmäisestä, jos et usko sen arvoon). Vain AKL ja jotkut anarkistipiirit ovat sitä mieltä, että nuo asiat voidaan taata ihan hyvin ilman puolustusvoimiakin. Itse uskon siihen siinä vaiheessa, kun maailmalla on oma yksi väkivaltamonopoli, joka suojaa kaikkien maailmankansalaisten yksilönvapaudet (vähän niin kuin Kuopiolla ei tarvitse olla omaa armeijaa suojatakseen kuopiolaisten oikeudet, vaan se voi laskea sen varaan, että Suomen armeija hoitaa tämän homman).

Työuran lyheneminen tarkoittaa käytännössä yksilölle ansiotulomenetyksiä, elinkeinoelämälle kulutuksen vähentymistä ja verottajalle menetettyjä verotuloja. Esimerkiksi korkeakoulutetulle ihmiselle pakollisen asepalveluksen ansiotulomenetykset voivat olla bruttona helposti vuositulojen eli 40 000 - 50 000 EUR verran. Se on yksilötasolla aika kova hintalappu maksettavaksi vain siitä syystä, että yhteiskunta on lobbarikuoron kuiskutellessa päättänyt niin. Tämä on asia, josta on syytäkin käydä pitkä ja perusteellinen julkinen kansalaiskeskustelu erityisesti talouden näkökulmasta, ja ilman dogmaattisia tabuja sekä "apuaryssätulee"- tai tasa-arvo-vouhotusta. Asevelvollisuus ei muutenkaan koske naisia, mikä usein julkisessa keskustelussa aina ikään kuin vahingossa unohdetaan.

Niin, erittäin hyviä argumentteja vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolesta, mutta eivät oikeastaan vastaa siihen, tarvitaanko puolustusta ylipäätään. Minuakin ihmetyttää, että tuo asia lakaistaan maton alle sillä kommentilla, että "miesten nyt vaan täytyy hoitaa maanpuolustus ilmaiseksi. Piste".

Maanpuolustuksen ainoa taloudellista lisäarvoa mahdollisesti tuottava seikka on valtion suvereniteetti ja yhteiskunnan vakauttaminen, mikä huomioidaan kansainvälisesti Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien riskiarvioinneissa. Vahva maanpuolustus Suomen geopoliittisessa asemassa tuottaa investointien riskiarvioissa pienempää riskikerrointa, mikä osaltaan puoltaa Suomen asemaa turvallisena ja poliittisesti vakaana investointikohteena, mikä hyvässä tapauksessa voi olla jopa houkutteleva.

Juuri näin. Juuri tätä hain sillä, että ostajalle (=Suomen yhteiskunta) ei se kiväärimiehen arvo ole todellakaan mitenkään välttämättä alhainen.

Pakolliseen asepalvelukseen ja suureen reserviin perustuvan puolustusjärjestelmän tehokkuuden arvioinnin perusteita voimme tietysti vain arvailla. Samoin myös sitä, miten asepalveluksen muuttaminen vapaaehtoiseksi vaikuttaisi maanpuolustuksen kokonaistehokkuuden arviointiin ulkomaisten pääomasijoittajien näkökulmasta, vai vaikuttaisiko mitenkään. Se on tuhannen taalan kysymys - kirjaimellisesti. Varmaa on kuitenkin se, ettei kukaan järkevä halua sijoittaa syrjäiseen puolustuskyvyttömään korkeiden työvoimakustannusten ja poliittisesti epävakaaseen maahan, joka voi milloin tahansa joutua vieraan invaasion uhriksi.

Niin, kukaan ei ole tässä keskustelussa ajanut puolustuksen alasajoa. Tämä on asevelvollisuutta puolustavien olkiukko. Kuten jo sanottua, jos maanpuolustus on Suomelle taloudellisesti niin tärkeä asia, niin voisiko joku perustella, mikseivät suomalaiset olisi valmiita maksamaan sen julkisen palvelun heille tuottaville varusmiehille kunnon korvausta työstään? Ovathan suomalaiset valmiita maksamaan lääkäreille ja opettajillekin korkeita palkkoja, vaikkeivät hekään suoranaisesti tuota puhtaasti euroissa mitattuna hyvinvointia.
 
Nuoret miehet ovat jo teinistä alkaen oppineet välttelemään monenlaista tekemistä ja aina on jokin syy esittää miksi ei nyt vaan sovi. Veltot osaa vältellä.
 
Nuoret miehet ovat jo teinistä alkaen oppineet välttelemään monenlaista tekemistä ja aina on jokin syy esittää miksi ei nyt vaan sovi. Veltot osaa vältellä.

Keskimäärin samanlaista ainesta kuin varusmiehet? Ei sielläkään puolella ole mitenkään vierasta velvoitteiden väisteleminen erilaisilla tekosyillä.
 
Yli puolet hakeutuu siviilipalvelukseen muista kuin hakemukseen merkitsemistään syistä. Vakaumukseen vedotaan mutta todellisuudessa haetaan "käytännöllisistä syistä". TEMmin tuore julkaisu aiheesta.
Niin, yhteiskunnan kannalta sivari on täysin hyödytön instituutio. Sen ainoa funktio on patistaa inttiin kaikki, joilla ei ole vakaumusta, joka estää vm-palvelun. Jos olisi keino varmuudella testata tämä vakaumus, niin olisi järkevämpää suoraan vapauttaa kaikki vakaumukselliset niin kuin Jehovatkin vapautetaan. Jos tuo tieto pitää paikkaansa, niin sivari ei näytä edes enää toimivan siinä ainoassa tehtävässään. Jälleen yksi osoitus siitä, että nykysysteemi vaatii perusteellisen muutoksen.
 
Pääsinpä tuossa eräänä päivänä näkemään paikan jossa muuan maamme keskiosissa sijaitseva suurehko kaupunki oli aiemmin majoittanut siviilipalvelusmiehiä. Tilat oli mitoitettu kuudelle hengelle. Jokaisella tietysti oma huone ja lisäksi yhteistilat. Ei siinä mitään mutta sitten näin käytävällä asukasohjeen.

"Siivooja käy tiistaisin ja perjantaisin. Muistakaa jättää ovitaskuun viesti, jos haluatte, että vuoteenne sijataan tai lakanat vaihdetaan."

Vielä on varusmiesten olosuhteissa kehittämisen varaa. :p
Niin, olisi kiinnostavaa tietää, miten homma sujuisi varusmiehiltä, jos joku ei olisi touhua valvomassa (kuten on sivarien kohdalla asianlaita). Itse muistan, että aika rötviksi muututtiin RUKissa siivoamisen ja punkkien tekemisen suhteen, kun valvova silmä puuttui. Ja siellä olivat siis kuitenkin valittuina se aines, jota intti itse piti kyvykkäimpänä.

Jos tavalliset varusmiehet asuisivat tuvissaan ilman valvontaa ja ulkopuolista siivousta, niin veikkaisinpa, että aikamoisia sikolättejä nekin olisivat varsin nopeasti. Tai sitten homma toimisi niin, että vähiten sotkua kestävä tyyppi olisi se, joka aina siivoaisi, ja muut vain vetäisivät lonkkaa.
 
Niin, olisi kiinnostavaa tietää, miten homma sujuisi varusmiehiltä, jos joku ei olisi touhua valvomassa (kuten on sivarien kohdalla asianlaita). Itse muistan, että aika rötviksi muututtiin RUKissa siivoamisen ja punkkien tekemisen suhteen, kun valvova silmä puuttui. Ja siellä olivat siis kuitenkin valittuina se aines, jota intti itse piti kyvykkäimpänä.

Jos tavalliset varusmiehet asuisivat tuvissaan ilman valvontaa ja ulkopuolista siivousta, niin veikkaisinpa, että aikamoisia sikolättejä nekin olisivat varsin nopeasti. Tai sitten homma toimisi niin, että vähiten sotkua kestävä tyyppi olisi se, joka aina siivoaisi, ja muut vain vetäisivät lonkkaa.

Mikä tässä oli pointti?
Toisessa laitoksessa käy siivooja ja toisessa on voimassa yleinen palvelusohjesääntö joka perustuu lakiin.
Ohjesääntöä varmasti rikotaan mutta siitä voi tulla seurauksia ja kaikki tiedostavat tämän koko ajan.
 
Mikä tässä oli pointti?
Toisessa laitoksessa käy siivooja ja toisessa on voimassa yleinen palvelusohjesääntö joka perustuu lakiin.
Ohjesääntöä varmasti rikotaan mutta siitä voi tulla seurauksia ja kaikki tiedostavat tämän koko ajan.
Pointti oli se, että koska siellä sivariasutuksessa ei ole YlPalvOa, siellä ei kukaan siivoaisi. Intissä on ja sen noudattamista valvotaan, minkä vuoksi tuvat pysyvät siisteinä ilman ulkopuolisia siivoajiakin.
 
Niin, yhteiskunnan kannalta sivari on täysin hyödytön instituutio. Sen ainoa funktio on patistaa inttiin kaikki, joilla ei ole vakaumusta, joka estää vm-palvelun. Jos olisi keino varmuudella testata tämä vakaumus, niin olisi järkevämpää suoraan vapauttaa kaikki vakaumukselliset niin kuin Jehovatkin vapautetaan. Jos tuo tieto pitää paikkaansa, niin sivari ei näytä edes enää toimivan siinä ainoassa tehtävässään. Jälleen yksi osoitus siitä, että nykysysteemi vaatii perusteellisen muutoksen.


Kyllä sivari voi hyödyttää yhteiskuntaa tietyissä tapauksissa.

Kuvittele esim. Pasifisti lääkäri tai hoitaja yms.

Tuollainen ei voi vakaumuksensa puolesta mennä armeijaan mutta sivarissa kuitenkin hän tekisi erittäin halvalla "orjatyötä" jos hänet siis työllistetään kunnalliseen terveydenhoitoon vaikkakin vain määräajaksi(sivarin kesto)
 
Kyllä sivari voi hyödyttää yhteiskuntaa tietyissä tapauksissa.

Kuvittele esim. Pasifisti lääkäri tai hoitaja yms.

Tuollainen ei voi vakaumuksensa puolesta mennä armeijaan mutta sivarissa kuitenkin hän tekisi erittäin halvalla "orjatyötä" jos hänet siis työllistetään kunnalliseen terveydenhoitoon vaikkakin vain määräajaksi(sivarin kesto)
Ok, silloin jos sivari tekee duunia, johon hänet on koulutettu, niin sen voi katsoa olevan fiksua. Suurin osa sivareista ei kuitenkaan tee.

Lisäksi oma käsitykseni on se, että sivaripaikaksi ei edes kovin helpolla hyväksytä sellaista, joka auttaa kyseistä henkilöä urakehityksellä. Tämä juuri siksi, että homma koitetaan pitää sen verran vastenmielisenä kaikille, että mahdollisimman moni valitsisi intin.
 
Back
Top