Ensinnäkin, olen samaa mieltä, että 100 vuotta eteenpäin ennustaminen on erittäin vaikeaa. Omasta mielestäni vain talouden ja politiikan trendit ovat sen suuntaisia, että jotain yleisajatuksia asiasta voi esittää. Minun on vaikea esim. nähdä, että se talouden trendi, joka pätenyt jo varsin pitkään, eli ihmistyön arvon kasvaminen suhteessa raaka-aineisiin saati puhtaaseen maahan, kääntyisi jossain vaiheessa toiseksi. Ja nyt puhutaan ennen kaikkea sellaisesta ihmistyöstä, joka vaatii avoimen yksilöiden oikeuksia arvostavan yhteiskunnan ympärilleen ja jota ei voi tuosta vaan tempaista käyntiin orjapiiskaa heiluttamalla. Supercelliä tai Roviota ei synny pakottamalla. Ne syntyvät vain ihmisten vapaaehtoisen työn tuloksena. Tämä näin alustuksena.
Samaa mieltä. Tuon on avain kasvuun, kasvu taas on avain rahaan ja raha taas on avain hyvinvointivaltioon.
Sinulta jäi käsittelemättä tässä pitkässä kirjoituksessasi kokonaan se, miksi Putin tai joku tulevaisuuden johtaja Venäjällä olisi innokas "ottamaan" alueita itselleen. Kun puhutaan niistä alueista, joilla venäläiset ovat merkittävä väestö (kuten vaikkapa Etelä-Ossetia, Abhasia, Krim tai Itä-Ukraina), niin perusteluna on se, että siinä saadaan venäläiset Venäjän yhteyteen. Tämän asian arvoa on suoraan vaikea mitata rahassa (sama päti muuten aikoinaan Suur-Suomi ajatteluun, siinäkin vedottiin ennen kaikkea suomensukuisten kansojen liittämisestä Suomen yhteyteen, ei niinkään Karjalan takametsien taloudellisista arvoista) ja siksi sillä voi perustella kalliitakin sotaoperaatioita. Tämä perustelu toimisi vielä Baltian maiden kohdalla, mutta ei enää Suomen. Suomessa ei myöskään ole mitään taloudellisia resursseja, joita olisi järkevää koittaa saada haltuun hyökkäyssodalla. Suomalaisten työtä taas on paljon halvempaa ostaa kauppaa käymällä kuin sotimalla.
Putinin ajatuksista on puitu useassa ketjussa, useaan otteeseen joten en toista kaikkea. Lyhyesti Putin saattaa esim. pyrkiä palauttamaan Venäjän aikaiset rajat ja siten rakentaa uuden maailman navan, jotta maailma ei olisi yksinapainen eli lännen ja sen tärkeimmän maan USA:n ympärillä pyörivä. Tai kaksinapainen jossa toinen on Kiina/aasia. Putin näkee, että on myös kolmas napa, slaavilainen osa maailmaa jonka tärkein maa on Venäjä kuten lännessä tärkein maa on Yhdysvallat. Miten Suomi kuuluu tähän yhtälöön? Sitähän ei tiedä, mutta tilaisuuden koittaessa saattaa mieli muuttua. Lisäksi Venäjällä on kelpo track record siihen kuinka viholiskuva rakennetaan aiheettomasti. Eli teki Suomi miten tahansa, Putin tai hänen seuraajansa saattaa esittää mielivaltaisia syytöksiä. Casus belli kyllä saadaan aikaan Venäjältä. Tällöin läntinen yhteisö saattaa sanoutua irti, koska näkee tien itselleen helpommaksi kuin tukea Suomea. Joka tapauksessa vaikka jopa suoraa sotilaallistakin tukea saataisiin, sekään ei ehdi mitenkään tänne nopeasti, samoin EU:lla ei ole vastaavia doktriineja ja valmiita suunnitelmia ja ennekaikkea organisaatiota kuin natolla on. Eikä 5. artiklaa, EU:n solidaarisuus on paljon epäkonkreettisempaa.
Rationaalisuutta ja kysymystä miksi pitää tarkastella tätä kautta. Tuossa kontekstissa Suomen työ ja luonnonvarat on sivuseikka.
Suomen kohdalla pitäisi olla siis kyse jostain muusta. 2. maailmansodan aikaan Stalinin paranoidisessa päässä tämä toinen syy oli se, että Suomi sijaitsi lähellä NL:n 2. suurinta kaupunkia. Suomi on siis strategiselta sijainniltaan paikassa, joka paranoidiselle Venäjän johtajalle näyttää vaaralta. Mutta tässä skenaariossa joudutaan sitten vaikeuksiin sen "hullu diktaattori" -ajatuksen kanssa. Jos Suomi on todellakin Venäjän johtajan mielestä ihan oikeasti strateginen uhka, joka uhkaa jos ei koko valtakunnan, niin ainakin sen varsin merkittävän kaupungin olemassaoloa, niin sitten tuskin säästeltäisiin esim. ydinaseiden käytössä, etenkin jos Suomi pysyy NATOn ulkopuolella. Ihan oikeasti sotilasstrategisesti Suomen valtaaminen ja hallussa pitäminen taas olisi erittäin suurta resurssien hukkaamista, jollei sellaista hyökkäystä Pietariin sitten ei olisi missään vaiheessa tulossakaan. Esim. mahdollisessa NATO-Venäjä mätössä Baltiassa Venäjälle olisi moninverroin kannattavampaa se, että Suomi vain pysyisi kahakasta erossa kuin se, että se saisi vaikkapa vallattua Etelä-Suomen Ahvenanmaalle asti. Jos taas Suomi liittyisi NATOon (ja siten mahdollisuus olla puuttumatta tuollaiseen mättöön katoaisi), niin sitten Suomi ei joutuisi vääntämään yksin Venäjää vastaan.
Se mikä on kannatavaa kuuluu arvioida Venäjän näkökulmasta, meille sama vaikutta täysin järjettömältä ja järjetöntähän tuo sapelinkalistelu on!
Suomi varmasti pyrkii pysyttelemään kahakasta erossa oman suvereniteettinsa hinnalla, ainakin jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Esim. NATOn kanssa käytävässä sodassa/kriisissä, missä sitten ikinä, esim. Suomenlahden hallinta voi olla hyvä syy. Venäjän intressit Itämerellä ovat mielestäni kasvavia, muta Suomen läsnäolo Itämerellä on mielestäni maan kokoon nähden suhteellisesti liian pieni. Koska ei ole rahaa.
Ydinaseen käyttö on kertaluokkaa suurempi teko aina. Se avaa portit tilanteeseen mitä Venäjäkään ei voi toivoa missään olosuhteissa, ainakaan missään sellaisissa missä kyseessä on lähinnä Suomi.
No, millä aikaskaalalla? Jos ajattelussa lähdetään siitä, että myös siinä tapauksessa, että Venäjä ryhtyy kiltiksi, niin se on silti edelleen potentiaalinen uhka ja sen perusteella pitää miehiin kohdistuvaa asevelvollisuutta pyörittää, niin mikä olisi se tilanne, jossa siihen voisi alkaa puuttua?
Vaikea sanoa, esim. suuri suunnan muutos Venäjän ulkopolitiikassa, ihmisoikeuden, demokratia, vallan kolmijako-oppi, jne. Kyl sä tiedät sivistysvaltion periaatteet. Voihan se tapahtua vaikka 5 vuoden kuluttua!
Ja miksei asiaa voisi alkaa korjata asteittain? Eli vaikka asevelvollisuutta ei huomenna lakkautettaisikaan, niin jos asteittain hilattaisiin vm:n palkka palveluksestaan sille tasolle, että sitä voi pitää reiluna korvauksena arvokkaasta työstä yhteiskunnan hyväksi, niin tuota tasa-arvoasiaa olisi korjattu ja aikamoinen harppaus. Samalla tulisi korjattua myös se, ettei PV:n exceleissä ne asevelvolliset näyttäisi niin keinotekoisen halvoilta kuin nyt tekevät ja siis tuon seurauksena sitten kuulisimme PV:ltä ehkä vähän totuudenmukaisemman arvionnin siitä, miten kansakunnan resursseja kannattaisi allokoida, jotta puolustusteho optimoituu.
Niin miksei? En tiedä. Asteittain on hyvä alku ja esim. päivärahojen korotus, ressujen verokompensaatio olisi hyvä askel matkalla reiluuteen.
Puolustusteho ilman muuta tehostuisi suhteellisesti, mutta absoluuttisesti se saattaa heiketä. Siinähän se homman pointti on. Teho tässä=pienellä määrällä ammattilaisia saadaankin enemmän tehoa kuin nykyisen mallisilla muuta vertailussa samalla määrällä varusmiehiä/ressuuja. Siten vaikka homman ilman muuta tehostuu kokonaisuuden kannalta, niin absoluuttinen kyky vähenee. Pelotetta ja kynnystä arvioidaan absoluuttisen kyvyn perusteella.
Hyväksytäänkö sitä sitten? Nuoret miehet ovat kautta historian tapelleet (henki- ja etenkin väkivaltarikosten kohdalla piikki on jossain 20:n ikävuoden tienoilla). Nyt kuitenkin länsimaisessa kulttuurissa tämä on kuitenkin kai alemmalla tasolla kuin missään koskaan aiemmin ja käsittääkseni trendi on edelleen alaspäin. Henkirikoksia (uhrit ja tekijät pääosin miehiä) tehdään Suomessa nyt luokka 50-60% siitä, mikä taso oli vain muutama vuosikymmen sitten. Muuta väkivaltaa koskevia tilastoja on vaikeampi tulkita, koska "pahoinpitely" tai "törkeä pahoinpitely" ovat rikosnimikkeitä, joille ei ole oikein tarkkaa määritelmää. Vaikka noilla rikosnimikkeillä tuomiot ovat pysyneet suunnilleen samana, niin tämä ei vielä tarkoita, etteikö muutosta olisi voinut siinäkin tapahtua. Ennen turpiinsa saanut meni nuolemaan haavojaan, nyt hän menee tekemään rikosilmoituksen. Mutta kyllä tässä tietenkin vieläkin parantamisen varaa on ja koska, kuten sanotkin, suurin osa väkivallan uhreista on miehiä, miehet olisivat suurimpia voittajia, jos väkivaltaa saataisiin vielä vähennettyä.
Kyse oli hiljaisesta hyväksynnästä. Kerrot miten asia on ja miten se on ollut. Se onko asia noin oikein, on kuten itsekin usein argumentoit, eri asia. Hiljaista hyväksyntää on se, että sanotaan esim. "tuohan on ihan normaalia turpiinvetoa viikonloppuisin, joten ei aiheuta toimenpiteitä nykyiseen verrattuna". Voitaisiin sanoa esim. "ihmisen ruumiillinen koskemattomuus on Suomessa heikolla tolalla, rangaistuksia pahoinpitelyistä kuuluu koventaa ja aloitta kouluissa valistuskampanja kuinka yksikin lyönti tai kaatuminen tuupittuna voi aiheuttaa pysyvän vamman." tai "Kouluissa tappelun aiheuttajat pannaan erityiseen tarkkailuun, selviin kiusaamistapauksiin tulee lastensuojeluvirnaomaisten ja tarvittaessa poliisin sakotus/rangaistukset jne. seuraamukset sekä aina puhuttelu vanhemmille". Suora hyväksyminen on sitä, että sanotaan "kyllä noin saa tehdä".
On vain hyvä, että tilastoissa mennään oikeaan suuntaan!
Tästä löytyi jonkinlainen kuvaaja sukupuolien koulutustasosta. Pitää tosiaan paikkaansa se, että nuorten (alle 35-vuotiaat) joukossa naisten joukossa on enemmän korkeasti koulutettuja kuin miesten. Mutta mielenkiintoista on huomata, ettei tämä johdu siitä, etteikö myös miesten koulutustaso vanhempiin ikäluokkiin verrattuna olisi noussut, vaan se on vain noussut hitaammin kuin naisilla. Jos katsotaan ikäluokkaa 60-64-vuotiaat, niin siellä korkeasti koulutettuja miehiä on selvästi enemmän kuin naisia (ja tietenkin miesten korkeamman kuolleisuuden vuoksi suhteellinen osuus on miesten hyväksi vielä enemmän). Pitäisikö tuon ikäryhmän perusteella vetää sitten se johtopäätös, että 1960-luvun koululaitos sitten suosi poikia?
Silloinen yhteiskunta oli vielä, alan termein, patriarkaalinen. Ehkäisypilleri ei ollut vielä käytössä ja maailma oli toinen. Koulun suosimisesta en tiedä, mutta naisten tasa-arvoa parantavat systeemitason muutokset olivat vasta tulossa.
Siten voidaan vetää johtopäätös, että tuolloin yhteiskunta, suosi (suosia on ehkä väärä sana, paremmin ohjasi), miesten työn tekoa ja naisten kotona olemista. Oliko syy edes yhteiskunnan? Seksistä tulee raskaaksi ja ihmiset harrastavat seksiä. Emansipaatio saattoi alkaa vasta syntyvyyden kontrolloinnin myötä todenteolla. Maissa joissa ei ole naisten ja tyttöjen koulutusta sekä syntyvyyden kontrollointia ollaan "luonnontilassa" eli perinteisissä sukupuolirooleissa jolloin nainen on automaattisesti kotona lasten kanssa. Toisin kuin länsimaissa.
Tuolta sivulta löytyi muuten sekin mielenkiintoinen tieto, että vaikka ylioppilaat tosiaan ovat valtaosin naisia, niin miehistä selvästi suurempi osuus pääsee yliopistoon opiskelemaan kuin naisita, minkä vuoksi yliopistossa opiskelevien sukupuolijakauma ei sitten olekaan enää niin räikeästi naisiin päin kallellaan kuin mitä ylioppilasmääristä voisi päätellä.
Kuten sanoin, en ole asiantuntija. Sanoin myös sen, että googlasin nuo äkkiseltään. Siten en ole alunperinkään esittänyt mitään definitiivistä, jota katsoisin olevan keskustelussa velvoitettu ns. puolustelemaan. Varmaan asia on noin. Pääpointti oli kuitenkin nostaa esiin myös muut miesten tasa-arvon ongelmakohdat ja korostaa näin intin olevan vain yksi, joskin merkittävä, tekijä miesten tasa-arvopaletissa. Sekä nostaa esiin myös mahdollisuus keppihevosena käyttämisestä mainittujen useiden erialisten ideologisten tekijöiden motivoimana paremminkin kuin, että asiaa ajettaisiin silkan tasa-arvon puolesta. En tietty väitäkään sinun ajavan vain tasa-aron puolesta tuota. On selvää, että myös muita keskeisiä vasta-argumenttejä on esitetty. Silti katson aiheelliseksi nostaa kissan pyödälle.
Tätä kohtaa en täysin ymmärtänyt. Tutkimus sanoo A, mutta sinusta asia on B. Tunnetko asian paremmin kuin alan tutkijat, vai mistä tässä on kyse? Pahoittelen, tuo lauserakenteesi on sen verran monimutkainen, että minä en pysty samaan selville sitä, mitä oikein koitat sanoa.
Tarkoitin, että emansipaatio oli yhtä kuin ehkäisy, lainsäädännölliset muutokset, naisten tasa-arvo miehiin nähden, päiväkodit ja kaikki muu sellainen joka systeemitasolla tehtiin naisten tasa-arvon parantamiseksi ja tehdään edelleen. Ja pitää tehdä!
Miesten osalta en ainakaan muista, että systeemitasolla oltaisiin puututtu miesten tasa-arvon epäkohtiin kun taas naisten epäkohtiin on puututtu merkittävästi ja naisten tasa-arvo on parantunut 60-lukuun nähden myös merkittävästi. Monet miesten tasa-arvoon tähtäävät systeemitason muutokset olisivat paljon pienempiä muutoksia ja siten helpompia toteuttaa myös. Toinen asia on nuo ei-systeemin mukaiset ongelmat, mutta systeemi on sidoksissa toisaalta aina kansalaisiin! Esim. tasa-arvoelinten sukupuolijakauma selkeästi osoitettava yksittäinen kohde. Silti kukaan ei aja niitä. Ehkä juuri siksi, koska ne katostaan niin "vähäisiksi" tai ne hyväksytään juuri hiljaisesti miehisen sukupuoliroolimallin mukaisina. Kuten esim.
- Hälytyskeskus: "saatko naiselta turpiin?"
- Miehen seksuaalinen halu on väärin eikä se voi olla "hyvää energiaa", toisin kuin naisen
- Mies on lähtökohtaisesti väärässä kodin- ja lastenhoitoon liittyvissä riidoissa jne.
- Mies on rikollinen joutuessaan vankilaan, ei olosuhteiden uhri joka ajautui ilman yhteiskunnan interventiota rikolliselle tielle
Kysyttiin, "Miksi äiti ajoi lapset kyydissä päin rekkaa? Miksi äitiä ei autettu ajoissa? Hän oli rikki ja loppu!"
Hyvä kysymys.
Miksi rikollista ja epätoivoista miestä ei autettu ajoissa? Hyvä kysymys sekin? Tuota kysyy kovin harva...
Joo, ollaan vähän otsikon sivussa, joten ei ole mikään pakko noista tasa-arvoasioista jatkaa, jos ei kiinnostus riitä. Venäjän uhasta keskustelu kuitenkin liittyy aika oleellisesti tähänkin ketjuun.
juuri noin
