Pahoitteluni, että vastaamisen suhteen olen ollut laiskaakin laiskempi!
Valtiovalta seuraa kansan tahtoa (tai sanotaan niin, että demokratiassa sen ainakin pitäisi seurata), joten ehdotuksen toteutumisen kannalta tietenkin oleellista on se, että kansa kannattaa sitä. Sanoisin kuitenkin, että nettikeskustelun kannalta tämä on irrelevantti seikka. Jos minun esittämäni perustelut eivät riitä vakuuttamaan ihmisiä siitä, että varusmiehille kunnon palkan maksaminen arvokkaasta maanpuolustustyöstä, on oikein ja reilua, niin sitten eivät riitä. Minä en täällä keskustelussa pysty muuta kuin esittämään mielestäni rationaalisia argumentteja sen puolesta, että se on oikein. Jos jonkun mielestä se on väärin (vaikka siksi, että MINULLE kuuluu enemmän rahaa kuin 19-vuotiaille pojanklopeille), niin sen kannan voisi mielellään sitten täällä keskustelussa esittää, jotta sitä voi sitten kritisoida.
Kyllä, näin asian pitäisi toimia (demokratiassa) ja kansalaisilla on äänestämisen ohella muitakin vaikutusmahdollisuuksia kuten vaikkapa kansalaisaloite oman asiansa ajamiseen.
Eräässä vaiheessa jaksoin seurata keskustelua aktiivisesti, nyt oli reilun parin viikon paussi etten pahemmin ole keskustelua seurannut, nyt sitten ajattelin kerrata uudet viestit ja katsoa onko todellista edistystä tapahtunut suuntaan tahi toiseen.
Mielestäni ketjussa on useita kertoja perusteltu se miksi ehdottamasi malli ei sovi Suomelle, mikä ei tarkoita sitä etteikö se voi sopia jollekin toiselle maalle tai jopa tietyin edellytyksin Suomelle (jos reunaehdot muuttuvat riittävästi) mutta ilmeisesti et sitten pidä perusteltuja mielipiteitä riittävän hyvin perusteltuina, koska peräät edelleen perusteita.
Minäkin kannatan yleisesti tasa-arvoa mutta käytäntö on osoittanut sen, että ihmiset eivät kuitenkaan yksilöinä tai ryhminä voi kaikessa saavuttaa täydellistä tasa-arvoa (johon pyrkiminen on toki hyvä asia) joten on opittama luovimaan ja pyrkimään toisissa asioissa ratkaisuihin jotka eivät tuota täydellistä tasa-arvoa - aina on olemassa ryhmiä, jotka ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Koska olen nykyisen järjestelmän kannattaja en tietenkään näe tässä kohdin niin suurta ongelmaa mitä sinä näet, ja pidän nykyistä jräjestelmää Suomen kannalta vallitsevin ehdoin toimivimpana mahdollisena - välttämättä se ei kaikessa ole paras mahdollinen mutta hyvin toimiva ja osoittanut toimivuutensa.
Ensinnäkään tietenkään tuollaista korotusta ei kannattaisi tehdä yhdellä rysäyksellä, vaan ensialkuun palkka nostettaisiin vaikkapa tasolle 1000 €/kk. Minä olen puhunut tuosta 3000€/kk tasosta, koska minusta se olisi hyvä taso tasapainotilassa, eli siinä, mihin on jonkunlaisen siirtymäajan jälkeen siirrytty. Toiseksi, itse maksamisen mallista olen muistaakseni jossain täällä jo kirjoittanut, eli en kannata sitä, että varusmiehille maksettaisiin joka kuukausi tuota palkkaa, vaan siitä iso osa ennemminkin maksettaisiin könttänä onnistuneen palvelun päätteeksi.
Eli siirtymä tapahtuisi n+ vuoden aikana 1000 eurosta 3000 euroon kuukaudessa (kyse on korvauksesta/palkasta vai millä tosiasiallisella nimellä rahaa kutsutaan ja kuinka verottaja siihen suhtautuu?)
Ymmärrän sen, että siirtymän on syytä olla olemassa mutta seuraava merkittävä kysymys onkin se, että onko tuhat euroa kuukaudessa riittävä korvaus (tai maksettuna siten, että suurin osa tulee sitten könttänä palvelusajan lopulla/loppu puolella) varmistamaan sen, että halukkaita on liittymään vapaaehtoisina suorittamaan asepalvelusta ja etenkin riittävästi?
Osalle ikäluokasta tuhat euroa voi olla riittävä kannustin ja se voi olla sitä sellaiselle ammattikoulusta valmistuneelle joka ei ole saanut töitä - tuolloin tuhat euroa per kuukausi (maksu ehdottamallasi tavalla) on teoreettisesti oivallinen vaihtoehto, koska se on parempi kuin toimeentulotuki tai suurempi kuin työmarkkinatuki, joka on keskimäärin 705 €/kk ilman korotuksia (laskelma kelan sivuilta). Mutta onko 1000 €/kk enää mikään houkutin sellaiselle nuorelle jonka tavoitteena on yliopisto ja joka voi olla sitä mieltä, että vuoden palvelus on järkevää skipata, koska sen tekemällä hän pääsee aloittamaan opinnot vuotta aikaisemmin (käytännössä yli vuotta aikaisemmin). Joten muokkaisiko maksettava korvaus asepalveluksen suorittaneiden joukkoa siten, että sen suorittaneiden joukossa korostuisi ammatillinen koulutus ja vastaavasti ylemmän asteen koulutuksen suorittaneiden määrä vähenisi radikaalisti?
Tällä hetkellä kun järjestelmän ehdottomana valttina pidetään sitä, että siellä on nuoria miehiä ja naisia laidasta laitaan - ei vain alempaan koulutusluokkaan kuuluvia kun taas hyvin monessa ammattiarmeijan tai vapaaehtoisuuden valinneen valtion kohdalla ongelmana on se, että valikoitunut väki on liian yksipuolista ja usein on suuria ongelmia rekrytoida riittävästi väkeä ja Suomi ei esim. koulutuspolitiikkansa kautta voi oikein tarjota mitään täkyjä asepalvelun suorittaville "huipuille" vrt. esim. Yhdysvallat, joilla on kuitenkin erinäisiä kannustimia ja on mahdollisuus saavutta yliopistopaikka tietyistä yliopistoista tms. Tässä kohdin nykyistä järjestelmää olisi kenties hyvä muokata ja asepalvelun suorittaneet saisivat esim. tietyn suuruisen stipendin opintoihin ja he jotka ovat jo valmistuneet saisivat vastaavan suuruisen palkkion korvaukseksi - näin edes hiukan tuettaisi nuoria tässä elämänvaiheessa.
Tähänkin ongelmaan auttaa se, että maksamisen painopiste ajoitetaan sinne, kun palvelus on ohi. Itse palvelun aikana varusmiehet ovat lähes yhtä persaukisia kuin nytkin, mutta sitten suoritettuaan palvelun saavat siitä itselleen mukavan pesämunan, jonka varassa opiskella tai maksaa omistusasunnon alkupääoma. Kouluttajille touhu jopa helpottuu sillä, että varusmiehille tulee kova motivaatio saada oppi päähän ja varusmiespalvelus kunnialla suoritettua.
Tämä tietenkin vähentäisi riskiä väärinkäytöksille kun korvaus suoritettaisi vasta palveluksen loppuvaiheissa tai kun se on ohi. Mutta lisääkö se sitten lopultakaan sitä motivaatiota suoriutua koulutuksesta riittävän hyvin? Ei välttämättä, koska joku voi ajatella, että ottaa helpot n+ tuhatta euroa löysäilemällä palveluksen ajan ja tekemällä vain minimin. Eihän palkkatyössäkään se palkka takaa sitä, että työntekijä on hyvin motivoitunut vaan moni muu tekijä vaikuttaa tähän - etenkin tapauksissa joissa sitä palkkaa ei pidä riittävän hyvänä korvauksena tehdystä työstä. Ja toisaalta järjestelmä ei voi olla sitten sellainenkaan, että se rankaisee heitä jotka tekevät vain sen minimin - jos on suorittanut palveluksen vaikka vain rimaa hipoen niin tuolloin ei ole perustetta evätä korvausta. Se on maksettava! Olettamus on siis aivan liian yksinkertainen kun kuvittelee pienehkön korvauksen olevan riittävän suuri motivaattori, jotta varusmies suorittaisi palveluksensa todella hyvin kun mukaan voi tulla (ja tuleekin) myös heitä, joita "helppo raha" voi kannustaa.
Tällä hetkellä mitään tällaista kannustinta ei ole, ja toisaalta järjestelmä on muuttunut entistä enemmän valikoivaan suuntaan, jolloin seuraus voi olla se (ja onkin), että osa heikommasta aineksesta karsiutuu pois liki automaattisesti, mutta jos mukana on taloudellinen kannustin, joka on suurempi kuin toimeentulotuki tai työmarkkinatuki niin onko olemassa vaara, että mukaan alkaakin hakeutua helpon rahan toivossa ei-toivottuja tapauksia?
Kuten sanottua, kansantalouden suhteen tällä ei ole merkitystä. Varusmiespalvelun suorittaneilla on jonkun verran enemmän rahaa, muilla vähemmän. Kokonaiskulutus pysyy melko tarkkaan samana. Yrityksille tällä ei pitäisi olla vaikutuksia, koska olen ehdottanut rahan ottamista tuloveron kautta. Voidaan tietenkin tätäkin pohtia, eli minkä verotuksen kautta raha kerättäisiin, mutta minusta tämä menee jo vähän itse aiheen ulkopuolelle.
Kyllähän tämä rahoituspuoli on juuri itse aiheen keskiössä eikä sen ulkopuolella!
Väittämäsi siitä ettei tällä ole kansantalouden suhteen merkitystä ei myöskään pidä paikkaansa - jokainen merkittävä (kyse on sadoista miljoonista yli miljardiin) tulonsiirto on kuitenkin yksittäisen ministeriön kannalta merkittävä, joten sillä on tuolloin merkitystä ja se on mietittävä, että minkä budjetin alle summa sijoitetaan ja kuinka kulut katetaan. Vaaditaanko leikkauksia muilta budjetin osa-alueilta vai onko korotettava veroja ja jos on niin mitä veroja? Tässä kohdin kohdennus on selkeää - kyse on puolustusbudjetista ja varmusmiehille maksettava korvaus tarkoittaa sitä, että joko sitä budjettia on korotettava tai vaihtoehtoisesti jos sitä ei koroteta, on suoritettava leikkauksia muualla PV:n piirissä. Ja jos puolustusbudjettia korotetaan, summa on otettava sitten jostain eli joko leikkauksin muiden ministeriöiden budjeteista tai vaihtoehtoisesti veroja korottamalla tai ottamalla lainaa - seuraukset näkyvät kansantaloudessa (merkittävyyden voi jokainen itsetykönänsä arvioida). Jos taas puolustusbudjettia ei nosteta eli mikä tarkoittaa, että PV:n on tehtävä tarvittavat säästöt on se verrattavissa omaan koipeen ampumiseen.
Öh, palkansaajathan vaativat aina lisää palkkaa. Ja mitä oikeudenmukaisuuteen tulee, niin toistan jälleen, jos ehdotettua rahan lisäämistä varusmiehille ja sen poisottamista muilta pidetään epäoikeudenmukaisena, niin sitten tätä ei tule toteuttaa. Näin demokratiassa toimitaan. Minä en voi päättää sitä, mitä mieltä ihmiset ovat. Voin vain esittää argumentteja sen puolesta, miksi minusta sen toteuttaminen olisi oikein. Ja siis odotan edelleen, että joku todellakin sanoisi, että hänestä olisi väärin maksaa varusmiehille noin korkea palkkio maanpuolustustyöstä, koska XYZ. Ennen kuin joku tämän kannan esittää, minä en voi sitä vastaan argumentoida.
Niin ja kuten alkussa viittasin - ei muuta kuin aktiivisesti ajamaan asiaa vaikkapa hyvin laaditun kansalaisaloitteen kautta. Sen jälkeen nähdään mitä mieltä kansa eli me olemme siitä.
Miksi ei voida maksaa? Ketjussa on mielestäni perusteluja vaikka kuinka mutta ongelma tuntuu olevan se, että sinä et pidä niitä perusteluina - koska... En tiedä miksi et pidä!
Siis kyllä se voi toimia. Kuten moneen kertaan olen sanonut, se ei venytä kansantaloutta mitenkään (kuten vaikkapa rahan kaataminen Kreikalle tai korkea työttömyys), vaan on vain tulonsiirto. Tulonsiirron kohdalla tietenkin on kysymys, että pidetäänkö sitä oikeudenmukaisena. Minä en tässä keskustelussa voi sanoa muuta kuin, että minusta se on oikeudenmukainen ja syyt sille, miksi se minusta on oikeudenmukainen. Jos se jonkun muun mielestä ei ole oikeudenmukainen, niin siitä vaan näppäimistö soimaan.
Niin ja kertauksena ja yksinkertaistettuna, se ei vaikuta kansantalouteen (tai lähinnä budjettiin) siinä tapauksessa, että kyseinen summa ei nosta millään muotoa budjettia tai heilauta sitä mihinkään suuntaan eli tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kyseinen summa joko otetaan muiden ministeriöiden budjeteista tai puolustusbudjetista - tuolloin kyseessä on tulonsiirto joka ei nosta valtionbudjettia millään tavalla. No välillisesti tämäkin tulonsiirto näkyy sitten kansantaloudessa ja sillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia kansantalouteen jo niiltä osin, että yhden ryhmän käytettävissä olevat tulot nousevat huomattavasti vrt aiempi tilanne. Ja jos tämä tulo on rahoitettu tulonsiirroin muiden ministeriöiden budjeteista, on tämä summa ollut poissa niiden muiden ministeriöiden budjettien käytöstä ja se on sitten täysin arvailuiden varassa millainen vaikutus sillä on niiden muiden ministeriöiden toimintaan. Seuraako siitä mahdollisesti jopa irtisanomisia ministeriön hallinnoimalla alalla vai millä tavalla tämä vaikuttaa ministeriön toimintaan. Tai jos kyseinen summa on otettu puolustusbudjetista kasvattamatta budjettia millään tavalla, tarkoittaa se sitä, että PV:n piirissä on jouduttu tekemään leikkauksia ja kuinka ne ovat sitten kohdentuneet.
Jos taas summa on otettu veronkorotuksin niin - jokainen tiedostaa hetimmiten sen vaikutuksen kansantalouteen ja etenkin ihmisten mieliin, psykologinen vaikutus voi olla määräänsä olennaisesti merkittävämpi etenkin aikana jolloin moni muu ministeriö joutuu leikkaamaan, jolloin on olennaisesti vaikeampaa perustella sitä, että puolustusbudjen noston myötä veroja joudutaan korottamaan ja kun nosto johtuu vieläpä siitä, että varusmiehille ryhdytään maksakaan olennaisesti päivärahaa parempaa korvausta palveluksen suorittamisesta. Psykologinen vaikutus voi olla huomattavan suuri ja herättää ankaraakin vastarintaa!
Lainan otto on aina yksi mahdollisuus (kategorisesti en suhtaudu lainanottoon sellaisena mörkönä mikä siitä on mediassa tehty, mutta on oltava tarkka sen suhteen miksi sitä lainaa ottaa ja hiukan epäilyttää, että olisiko sijoituskohteena varusmiesten palkat oivallinen lainan kohde - vaikka summasta huomattava osa palaakin kulutukseen).
Oma lähtökohtani on se, että asepalvelusta on voitava kehittää, ettei paikalleen saa jäädä koska maailma nyt ei ole stabiili paikka mutta toistaiseksi et ole onnistunut vakuuttamaan minua siitä, että sinun ehdotuksesi olisi sellainen, joka saisi kansan tuen taakseen ja sen lisäksi palvelisi Suomea parhaalla mahdollisella tavalla. En muista, että oletko huomioinut laisinkaan näitä ketjussa esille nostettuja erityisolosuhteita jotka on myös muistettava kun Suomen puolustamisesta puhutaan ja kun mallia ryhdytään radikaalilla tavalla muokkaamaan - kertauksena:
-pinta-ala eli Suomi on eurooppalaisittain pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu maa (pa: 338 434 km^2).
-väkiluku 5 475 000 asukasta.
-pitkä maaraja Venäjän kanssa eli geopoliittinen asema lyö oman leimansa.
-kansalaiset pitävät koko Suomea puolustamisen arvoisena, josta seuraa sitten lisää reunaehtoja sen suhteen kuinka maan puolustus on järjestettävissä kustannustehokkaasti.
Minä en luota siihen, että vapaaehtoisessa mallissa puolustusvoimat saa riittävän paljon laadukasta materiaalia nuoria miehiä ja naisia suorittamaan asepalveluksen - väestöpotentiaali on aivan liian pieni. Esim. Länsi-Euroopan valtioista kaikki asevelvollisuusarmeijoista luopuneet valtiot ovat kohdanneet enemmän tai vähemmän suuria ongelmia rekrytoinnin suhteen ja tämä on huomioitava kun ryhdytään miettimään tulevia muutoksia Suomessa. On kysyttävä, että poikkeaako Suomi kokonaisuudessaan riittävästi muista verrokkimaista, että täällä nuoret jaksavat ja haluavat valita sen asepalvelun myös siinä vaiheessa kun se muuttuu vapaaehtoiseksi? Jos vaustaus on hiukankaan epävarma niin en kovinkaan radikaaleihin muutoksiin ryhtyisi. Ja on huomioitava, että aikajänteen on oltava pidempi kuin vuosikymmen - on hyvinkin ryhdyttävä miettimään uhkakuvilla sukupolven aikajänteellä.
vlad.
