Asevelvollisuuden pitää muuttua

Ei siis ihme, ettei Ruotsissa olla saatu rekrytoitua väkeä, sillä asevelvollisuuden jäljiltä varusmiehiin suhtaudutaan kuten vankeihin, joita voi kohdella miten huvittaa. Muutos normaaliksi työntekijöitä arvostavaksi organisaatioksi vaatii aikaa.

Yli puolet Ruotsin asevoimien henkilöstöstä on nimellisesti upseereita (specialistofficer on suurin henkilöstöryhmä), joten titteleistä ei jää ainakaan kiinni. Palvelusilmapiiri tuskin on huono, onhan Ruotsi tasa-arvon ja ihmisoikeuksien mallimaa, jossa pelkkä subjektiivisista tekijöistä johtuva loukkaantumisen kokemus on nopeasti ihmisoikeuskysymys.

Niin se vaan on, että sotilaselämä on miehistötehtävissä sen verran ikävää, ettei siihen vapaaehtoiseen rekrytointiin perustuen saada kuin 2% ikäluokasta. Eikä rahan kaataminen toiseen vaakakuppiin muuta päätöstä yksilötasolla, sillä toisessa vaakakupissa painavat sotilaselämän harmit ovat niin raskaat.
 
Tässäpä olisi oiva aihe keskustelulle. Mitä jos PV ei saakkaan lisärahoitusta, vaan pidemmällä aikavälillä rahoituskäyrä osoittaakin kaakkoon? Foorumilla monesti pohdiskellaan "Mitä hankkisit summalla X puolustusvoimille"; mutta entäpä jos kysymys onkin "Mitä säilytät, kun budjetti on (nykybudjetti miinus X)€?"

Ehkä tälläistä keskustelua on täällä käytykin, mutta ei ole vaan minun silmiin osunut.

Arvostan aina kritiikkiä joka tulee organisaatio tai tietyn piirin sisältä. Yleensä ihmiset eivät sellaista uskalla esittää niin helpolla. Toki sekin kritiikki voi olla huonoa ja asiatonta, mutta mielenkiintoista se on aina.

Kieltämättä tältä pohjalta liikkeelle lähtevä keskustelu olisi varsin mielenkiintoinen, koska yleisimmin keskustelun lähtökohtana on se jokin "fantasiabudjetti" jossa rahaa on käytössä n+ miljoonaa/miljardia enemmän mitä nyt, mutta jos asetelman kääntää siihen, että budjetti on n- miljoonaa/miljardia pienempi mitä nyt niin kuva näyttäytyy aivan toisessa valossa.

Keskustelun aiheena voi sitten olla puolustusbudjetin suuruus yleensä tai tiettyyn hankintaan annetut määrärahat. Kuinka monta Hornetin korvaajaa on varaa ostaa riippuen konetyypistä tjsp. Tai mitä puolustusbudjetilla on yleensä mahdollista tehdä, jos se on vaikkapa 10 % pienempi kuin nyt.

vlad.
 
Eikai tätä kukaan kiistä. Jos vankila muutetaan hotelliksi, niin vaatii yleensä aika suuria muutoksia tehdä paikasta sellainen, että ihmiset tulevat sinne vapaaehtoisesti. Jos vanginvartijoista aletaan kouluttaa hotellin työntekijöitä, niin sekin vaatii työntekijöiltä aika suuren asennemuutoksen.

Ei siis ihme, ettei Ruotsissa olla saatu rekrytoitua väkeä, sillä asevelvollisuuden jäljiltä varusmiehiin suhtaudutaan kuten vankeihin, joita voi kohdella miten huvittaa. Muutos normaaliksi työntekijöitä arvostavaksi organisaatioksi vaatii aikaa.
Itseäni vieläkin mietityttää, että miten niihin sotilaisiin sitten tosiaan pitäisi suhtautua mielestäsi. Olisitko hyvä ja esittäisit meille mallin, jossa varusmiehiä/miehistöä kohdellaan niinkuin työntekijöitä osakeyhtiössä siten, että sotilaselämän realiteetit otetaan yhä huomioon.
 
Eikai tätä kukaan kiistä. Jos vankila muutetaan hotelliksi, niin vaatii yleensä aika suuria muutoksia tehdä paikasta sellainen, että ihmiset tulevat sinne vapaaehtoisesti. Jos vanginvartijoista aletaan kouluttaa hotellin työntekijöitä, niin sekin vaatii työntekijöiltä aika suuren asennemuutoksen.

Ei siis ihme, ettei Ruotsissa olla saatu rekrytoitua väkeä, sillä asevelvollisuuden jäljiltä varusmiehiin suhtaudutaan kuten vankeihin, joita voi kohdella miten huvittaa. Muutos normaaliksi työntekijöitä arvostavaksi organisaatioksi vaatii aikaa.
Mitä höpinää tuo on?

1) Ei Ruotsissa ole varusmiehiä. Miten heihin voisi suhtautua?
2) Mitå sinä tiedät Ruotsin asevoimien suhtautumisesta sotilaisiinsa ja upseereihinsa?
3) Vertaatko kouluttajia vanginvarijoihin? Häpeä!
 
Pointti taisi mennä sinulta ohi. RoopeL kärjisti asian, ja pirun hyvin kärjistikin. Vaikeatahan Roopen väitteisiin on vastata!
Ei hänellä ole pointtia. Keksii lisää muka-argumenttejä ilman minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Ihan "istutaan ympyrässä ja pyöritellään appelsiinia laulaen Kumbajaa" kamaa.
 
Oletko itse muuten tutustunut tähän informaatioon? Vai tiedätkö vain näiden asiakirjojen olevan olemassa? Jostain arkistoista voi löytyäkin, mutta pelkän julkisen internetin tiedon määrä on kyllä minimaalista. Monesta muusta valtion/kuntien-laitoksista saa melko hyvin tietoa, mutta PVn osalta jopa noiden mainitsemiesi taksinkäytön ja kopiokonehankintojen tarkastelu on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta. Miten sitten jokin merkityksellisempi asia? Henkilöstörakennetta pystyy tarkastelemaan, mutta todellisen tarpeen määrittely ei onnistu.

No jos vaikka lähdetään siitä, että Suomessa on laki asiakirjojen julkisuudesta. Mitä tahansa viranomaisen julkista asiakirjaa voi pyytää itselleen. Ja kenraalien taksikuitteja ei ole julistettu salaisiksi. Ei ole mitenkään vaikeaa taimahdotonta. Kuten sanottu, journalistit ovat tätä käyttäneet hyväkseen vakituiseen jo vuosikausia.

Ja sitten niitä lähteitä. Puolustusvaliokunnan asiapapereihin pääsee käsiksi vaikka täältä (https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/puolustusvaliokunta/Sivut/default.aspx). Löytyy istuntoje pöytäkirjat, valiokunnan lausunnon, asiantuntijoiden antamat lausunnot jne.

Puolustusministeriön strategia-asiakirjat löytyvät täältä (http://www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/strategia-asiakirjat). niillä ohjataan puolustusvoimien suunnittelua ja kehittämistä.

Puolustusvoimauudistukseen liittyneet puolustusministerön hallinnolliset päätökset löytyy vaikka täältä (http://www.defmin.fi/puolustushallinto/puolustusvoimauudistus/hallinnolliset_paatokset).

Puolustusbudjettiin voi tutustua vaikka euron tarkkuudella täältä (http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&lang=fi&maindoc=/2015/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:)

Puolustuksen rahojen käytöstä valtiontilintarkastajien antamia risuja ja ruusuja voi lukea vaikka täältä (https://www.vtv.fi/julkaisut/tilintarkastuskertomukset)

Eduskunnan oikeuasiamiehen toimintaan ja puolustusvoimiin tekemiin tarkastuksiin voi tuustua vaikka täältä (http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=wy15315115910430&cmd=download)

Ja tuo vain pieni pintaraapaisu. Jos osaa lukea ja kirjoittaa ja käyttäänettiäniin tietoa löytyy liiankin paljon. Mitä tulee henkilöstörakenteeseen, henkilöstön tarpeen määrittely ei ole kaikilta osin julkista, koska se paljastaisi liian palon operatiivisesta toiminnasta. Tuskin millään asevoimalla on halua kertoa tarkalleen kuinka monta valmiuslentäjää meiltä löytyy, taikka kuinka monta elektronisen tiedustelun asiantuntijaa jne. Tosiasia Suomessa kuitenkin on, että puolustusbudjetin koko ja valtionvrainministeriö määrittää varsin tarkasti henkilötyövuosien määrän. Puolustusvoimat sitten päättää miten puutetta jaetaan, eli mihin tehtäviin ihmisiä sijoitetaan niin että saadaan hommat hoidettua ja paras teho.
 
No tehtävien osalta samat lainalaisuudet koskevat jopa sitä kantahenkilökuntaa kuin muutakin väestöä. Ja jos pestiin onkin saatu ongittua lähtökohtaisesti Teräsmiehiä, niin onhan heillä ammattilaisina muutamaa pykälää lujemmat vaatimuksetkin kriisioloissa? Ei kai kriisi pudota kantaväelle asetettavia odotuksia ja vaatimuksia reserviläisen tasolle? Ja niin eispäin. Monissa länsimaissa raivattiin intit uuteen asentoon -90-luvulta alkaen, sitä tehtiin Venäjälläkin, jopa. Ruotsissa ja Suomessa ei tälle ollut tarvetta. Hhah, kyllä se oli, mutta Onneloissa ei sellaista pystytä tekemään. Kun Suomessakin on vähän joka sektorilla saattoeläkehoitovirkansa, niin hiukka epäilen niitä olevan myös PVssa. Ei siinä mitään, maassa maan tavalla, enkä koe tarvetta mihinkään PVn syyttelyyn tässä kohtaa, koska se on yhteiskunnan läpäisemä tapa hoitaa virkaihmiset siunattuun eläkeikään.

Kantahenilökunnan keski-ikä on melkoinen haaste puolustusvoimille. Noin 15 vuotta sitten se keski-ikä nousi noin 5 vuotta kun eläkeikä nousi 55:een. Nyt valtionvarainministeriö painaa päälle että se pitäisi nostaa 65:een. Kuka vakavissaan uskoo, että sotiminen hoituu jos kapiaisten keski-ikä on päälle 50 vuotta? Kaikille kun ei riitä lokoisia elempien johtoportaiden esikuntaommia vaan pääosalla sodan ajansijoitus on erilisjoukueen johtajana, komppanian päällikkönä tai pataljoonan esikunnassa.
Yhdessä vaiheessa yritettiin luoda määräaikaisia upseereita, ajatuksella että värvätään kaveri upseeriksi, parin vuoden peruskoulutus ja sen jälkeen 10-15 vuotta töissä jonka jälkeen siirtyminen siviilihommiin. Samalla olisi saatu reserviin hyvin koulutettua ja suhteellisen nuorta johtajareserviä. Hommasta luovuttiin kun ei saatu rekrytoitua väkeä. Ei intin palkoilla ja näin pienillä ja epävakailla työmarkkinoilla oikein luonnistunut. Esim jenkeissä upseerin eroamisikä on 45 v ellei saa ylennystä tiettyyn arvoon. Eläke on 50% peruspalkasta. Sillä jo elää jos ei tarvitse laittaa lapsia yliopistoon, mutta pääosa siirtyy suoraan siviilimarkkinoille. USA:ssa se on paljon helpompaa koska työmarkkinat ovat laajemmat ja etenkin massiivinen puolustus- ja turvallisuusteollisuus imee evp sotilaita.

Jos sotilasseläkkeet nostetaan, on pakko tehdä jotain jotta keski-ikä ei nouse liikaa. Nykyisen huonon työllisyystilanteen aikana määräaikainen upseerintehtävä voisi houkutellakin. Jotain pitää silloin keksiä, huru-ukoista koostuva kantahenkilökunta ei tuota sitä mitä valtion rahan käytöllä puolustukselta haetaan.
 
Eikai tätä kukaan kiistä. Jos vankila muutetaan hotelliksi, niin vaatii yleensä aika suuria muutoksia tehdä paikasta sellainen, että ihmiset tulevat sinne vapaaehtoisesti. Jos vanginvartijoista aletaan kouluttaa hotellin työntekijöitä, niin sekin vaatii työntekijöiltä aika suuren asennemuutoksen.

Ei siis ihme, ettei Ruotsissa olla saatu rekrytoitua väkeä, sillä asevelvollisuuden jäljiltä varusmiehiin suhtaudutaan kuten vankeihin, joita voi kohdella miten huvittaa. Muutos normaaliksi työntekijöitä arvostavaksi organisaatioksi vaatii aikaa.

Huoaa että puhut vakaasti asioista joista sinulla ei ole todellista kokemusta. Ruotsissa kolme vuotta palvelleena ja parissa operaatiossa ruotsalaisten kanssa olleena voin vakuuttaa että varusmiehiä ei siellä aikanaan kohdeltu "miten huvittaa". Varusmiehet olivat siellä suomalaisesta näkökulmasta katsottuna enemmän työkavereita kuin alaisia. Kaikki sinuttelivat toisiaan ja käskyttäminen poistui ruotsalaisesta sotilaskulttuurista jo 1980-luvulla.

Ja se sinun vankilapakkosi, jokaisella oli Ruotsissa mahdollisuus mennä sivariksi jos halusi. Sama on tilanne Suomessakin, vaihtoehtoja kyllä löytyy jos intti ei kiinnosta. Ruotsin rekrytointivaikeudet eivät johdu sitä miten alaisia kohdellaan vaan siitä että yksittäisenä sotilaana palvelemeinen ei Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa vain ole taloudellisesti aivan arvoista.
 
Asevelvollisuuden lakkauttaminen mielestäni helpottaisi kyvykkään kantahenkilökunnan rekrytointia. Ihmiset eivät yleisesti ottaen halua työskennellä työpaikassa, jonne suuri osa sielläolevista ihmisistä on pakotettu, kuten vankilat, keskitysleirit tai asevelvollisia kouluttava armeija. Kun pakottamisesta luovutaan, armeijasta tulee normaali työpaikka, jossa on motivoituneita ja sinne vapaaehtoisesti tulleita työntekijöitä, ja ilmapiiri muuttuu nykyistä mukavammaksi. Kyvykkäät ihmiset eivät yleensä hakeudu töihin ikävän ilmapiirin työpaikkaan, sillä he löytävät helposti töitä myös yksityiseltä sektorilta.

Melkoista tuubaa jos saan sanoa. Ensinnäkin kaikissa niissä maissa joissa on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta on törmätty suuriin rekrytointivaikeuksiin. Miten rekrytoida ihmisiä laitokseen mistä kellään ei ole mitään todellista kuvaa ja kosketuspintaa? Varumiespalvelus on ylivoimanen rekryointikanava. Samasta syystä meillä on helppo rekrytoida porukkaa kansainvälisiin operaatioihin. Meillä on suuri reserviläisistä koostuva rekrytointipooli. Ammattiarmeijoilla tätä ei ole.

Ja mitä tiedät puolustusvoimien työilmapiiristä? Ilmeisesti erittäin vähän. Mittausten mukaan se on erittäin hyvä (http://vuosikertomus.puolustusvoimat.fi/), ja sama koskee myös varusmiehiä. Ainakin loppukyselyjen mukaan armeija-aika koetaan asteikolla 1-5 miellyttäväksi kokemukseksi, viimesimmällä saapumiserällä tulos oli 4,2. Aika hyvin kun tietää etä porukka pakotetaan intin aikana tekemään raskaita ja epämukavia hommia.
 
Kantahenilökunnan keski-ikä on melkoinen haaste puolustusvoimille. Noin 15 vuotta sitten se keski-ikä nousi noin 5 vuotta kun eläkeikä nousi 55:een. Nyt valtionvarainministeriö painaa päälle että se pitäisi nostaa 65:een. Kuka vakavissaan uskoo, että sotiminen hoituu jos kapiaisten keski-ikä on päälle 50 vuotta? Kaikille kun ei riitä lokoisia elempien johtoportaiden esikuntaommia vaan pääosalla sodan ajansijoitus on erilisjoukueen johtajana, komppanian päällikkönä tai pataljoonan esikunnassa.
Yhdessä vaiheessa yritettiin luoda määräaikaisia upseereita, ajatuksella että värvätään kaveri upseeriksi, parin vuoden peruskoulutus ja sen jälkeen 10-15 vuotta töissä jonka jälkeen siirtyminen siviilihommiin. Samalla olisi saatu reserviin hyvin koulutettua ja suhteellisen nuorta johtajareserviä. Hommasta luovuttiin kun ei saatu rekrytoitua väkeä. Ei intin palkoilla ja näin pienillä ja epävakailla työmarkkinoilla oikein luonnistunut. Esim jenkeissä upseerin eroamisikä on 45 v ellei saa ylennystä tiettyyn arvoon. Eläke on 50% peruspalkasta. Sillä jo elää jos ei tarvitse laittaa lapsia yliopistoon, mutta pääosa siirtyy suoraan siviilimarkkinoille. USA:ssa se on paljon helpompaa koska työmarkkinat ovat laajemmat ja etenkin massiivinen puolustus- ja turvallisuusteollisuus imee evp sotilaita.

Jos sotilasseläkkeet nostetaan, on pakko tehdä jotain jotta keski-ikä ei nouse liikaa. Nykyisen huonon työllisyystilanteen aikana määräaikainen upseerintehtävä voisi houkutellakin. Jotain pitää silloin keksiä, huru-ukoista koostuva kantahenkilökunta ei tuota sitä mitä valtion rahan käytöllä puolustukselta haetaan.

Asiallinen vastaus. Ja törmäämme taas sitten rahaan. Asiallinen vastaus, silkkaa faktaa, ja en lähde änkyröimään. Osa änkyröinnistäni johtuu ihan perusluonteestani, johon kuuluu tietty nuukuus ja tiukan taloudenpidon toteuttaminen myös hlökoht. elämässäni.

Tuo osaeläke voisi olla hyväkin ratkaisu. Mutta eipä taida nykyisessä talousilmastossa olla mitään tsäänssiä.
 
Sen verran väitän olevani hajulla ruotsalaisesta ja norjalaisesta intistä, että siellä ei nyt kyllä kohdella ihmisiä kuin karjaa. Ja ei kyllä kohdella Suomessakaan a.d. 2015. Suomen intin varusmiehiä koskeva AINOA JA SILMILLE TULEVA EPÄKOHTA ON päivärahan pienuus. Mutta se ei liity kohteluun millään tavalla. Intti ei yksin pysty ratkaisemaan päiväraha-asiaa.

Mutta kuten olen kaakattanut: valikoivuutta lisää ja päiväraha parempaan kuosiin, hyvä tulee.
 
Ruotsissa kolme vuotta palvelleena ja parissa operaatiossa ruotsalaisten kanssa olleena voin vakuuttaa että varusmiehiä ei siellä aikanaan kohdeltu "miten huvittaa"

Johan Norbergin mukaan rankka simputus oli Ruotsin armeijassa systemaattista: http://www.metro.se/kolumner/johan-norberg-varnplikten-var-tvangsarbete/EVHnaC!8MCZh3T69EBtQ/

"Många vittnesmål tyder snarare på att unga män genom lumpen fick lära sig en rutten kvinnosyn, att misstro försvaret och att bli förnedrad av dem som var högre upp i hierarkin. I barackerna pågick en systematisk pennalism som skulle få lundsbergare med strykjärn att framstå som söndagsskoleelever."

Pikaisella googletuksella löytyi myös melko tuore pakkosyöttämistapaus: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article12165653.ab
Ja kollektiivisia rangaistuksiakin on käytetty vielä 2000-luvulla: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article12048713.ab

Melkoista tuubaa jos saan sanoa. Ensinnäkin kaikissa niissä maissa joissa on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta on törmätty suuriin rekrytointivaikeuksiin. Miten rekrytoida ihmisiä laitokseen mistä kellään ei ole mitään todellista kuvaa ja kosketuspintaa?

Kuten todettua, vankilasta ei tuosta vaan tehdä hotellia, vaan muutos asukkaita kunnioittavaksi majoituspaikaksi vaatii aikaa. Suomessa on tällä hetkellä työvoiman ylitarjontaa, ja muut laitokset onnistuvat tiettävästi ongelmitta rekrytoimaan väkeä, vaikka ihmisiä ei niiden toimintaan pakkotutustutetakaan.

Ainakin loppukyselyjen mukaan armeija-aika koetaan asteikolla 1-5 miellyttäväksi kokemukseksi, viimesimmällä saapumiserällä tulos oli 4,2. Aika hyvin kun tietää etä porukka pakotetaan intin aikana tekemään raskaita ja epämukavia hommia.

Palveluksensa jo suorittaneiden varusmiesten loppukyselytulokset eivät mittaa asevelvollisuuden toimivuutta kovin kattavasti, vaan mielipidettä pakollisesta asepalveluksesta tulisi kysyä myös niiltä asevelvollisilta, jotka eivät suorittaneet asepalvelusta loppuun, eli siviilipalvelusmiehiltä, totaalikieltäytyjiltä ja palveluksessa vammautuneilta tai palveluksen muista syistä keskeyttäneiltä.

Vastaavasti mielipidettä pakkosyöttämisestä olisi hyvä kysyä kaikilta joita pakkosyöttäminen koskee, ei vain niiltä jotka söivät lautasensa tyhjäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mielipidetiedustelujen mukaan tällä hetkellä n. kolmannes varusmiehistä suorittaisi sen, vaikkei sen suorittamatta jättämisestä rangaistaisi.

Onko tämä kysytty ennen, aikana vai jälkeen palveluksen? Tuosta kolmanneksesta vielä varmasti osa liukenisi joko lähtötilanteessa tai muutaman vähän ikävemmän palveluspäivän jälkeen.

Ihmismieli on ihmeellinen. Sitä kykenee monenlaisiin temppuihin jos on oikeasti pakko. Sitten kun se pakko poistuu niin yllättävän helposti sitä selkä suoristuu. Ei kaikilla ole samanlaista reipasta tsemppimieltä kun palstan sotureilla ja heidän jälkikasvullaan. Aivopesukaan ei ole mennyt kaikille perille että pitäisi kantaa jotain taakkaa koska mies, talvisota ja suomenhevonen. Yksilö on ensisiijaisesti vastuussa itse itselleen. Siksi tämän asevelvollisuusorkesterin pyörittämiseen tarvitaankin esivalta kertomaan yksilölle että nyt sinä vastaat meille.

Omat muistikuvat ilmapiiristä mikä vallitsi ennen palvelukseen astumista ja sen alkuviikkoina ei tue sitä että riittävä määrä (huom. kolmannes nykyisestä ei ole riittävä! eikä edes kaksi kolmannesta) saataisiin riviin jos palvelus perustuisi vapaaehtoisuuteen. Omissa tupakavereissa sekä P-kaudella että myöhemmin oli yli puolet niitä joilla oli jo muutama vuosi työelämää takana ja oma elämä rullasi. Vaihtaisiko tuollaiset 25 000 - 30 000 EUR vuositulot ja vapautensa inttiin, ihan vain siitä syystä että pääsee maksamaan jotain helvetin mystistä olematonta velkaa sotaveteraaneille ja äideille? Siinä ei paljon enää ulkopuoliset paineet paina. Se paskamyrsky mikä ennen inttiin menoa tuli kaikesta "mieheksi kasvamisesta" ja "velvollisuuden suorittamisesta" sai ainakin itsessä aikaan täysin päinvastaisen, defenssiivisen reaktion. Pahimmillaan provosoin takaisin ja väitin lähteväni sivariin tai totaalikieltäytyjäksi.

Minkälaisiin tehtäviin muuten päätyy nämä taistelijat jotka omien sanojensa mukaan kävisivät intin vaikka ei vankila uhkaisikaan? Voisin kuvitella että siellä on juuri niitä jotka myöhemmin päätyvät kantaupseereiksi, reserviupseereiksi ja reservin aliupseereiksi. Toki miehistöönkin mutta missä suhteessa? Oletetaan että siirryttäisiin vapaaehtoisuuteen niin ei se poistaisi sitä tosiasiaa että samat hommat pitää saada edelleen hoidettua. Sikälimikäli edelleen on tarkoitus tätä maata puolustaa. Saattaisi siinä palvelusmotivaatio kokea kolauksen kun huomaisi olevansa ikuinen viestipäivystäjä. Tästä vapaaehtoisporukasta edelleen poimittaisiin pätevimmät upseereiksi ja ns. hohdokkaisiin hommiin mutta jonkun on edelleen vedettävä sitä parikaapelia lepikkoon. Sekin on toisinaan kivaa ja varsin tarpeellista mutta saattaisi siinä jotain liitosta jäätynein sormin tehdessään tulla miettineeksi että jos tekisikin jotain muuta?
 
Vaihtaisiko tuollaiset 25 000 - 30 000 EUR vuositulot ja vapautensa inttiin, ihan vain siitä syystä että pääsee maksamaan jotain helvetin mystistä olematonta velkaa sotaveteraaneille ja äideille? Siinä ei paljon enää ulkopuoliset paineet paina. Se paskamyrsky mikä ennen inttiin menoa tuli kaikesta "mieheksi kasvamisesta" ja "velvollisuuden suorittamisesta" sai ainakin itsessä aikaan täysin päinvastaisen, defenssiivisen reaktion. Pahimmillaan provosoin takaisin ja väitin lähteväni sivariin tai totaalikieltäytyjäksi.

Juuri noin. Pakon poistuessa Suomi on samalla tasolla kuin Ruotsi. Koska Suomi ei ole Ruotsi, sanoisin, että meillä ukkoja olisi tuplasti enemmän per capita kuin Ruotsissa. Ero olisi silti merkityksetön.
 
No jos vaikka lähdetään siitä, että Suomessa on laki asiakirjojen julkisuudesta. Mitä tahansa viranomaisen julkista asiakirjaa voi pyytää itselleen. Ja kenraalien taksikuitteja ei ole julistettu salaisiksi. Ei ole mitenkään vaikeaa taimahdotonta. Kuten sanottu, journalistit ovat tätä käyttäneet hyväkseen vakituiseen jo vuosikausia.

Ja sitten niitä lähteitä. Puolustusvaliokunnan asiapapereihin pääsee käsiksi vaikka täältä (https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/puolustusvaliokunta/Sivut/default.aspx). Löytyy istuntoje pöytäkirjat, valiokunnan lausunnon, asiantuntijoiden antamat lausunnot jne.

Puolustusministeriön strategia-asiakirjat löytyvät täältä (http://www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/strategia-asiakirjat). niillä ohjataan puolustusvoimien suunnittelua ja kehittämistä.

Puolustusvoimauudistukseen liittyneet puolustusministerön hallinnolliset päätökset löytyy vaikka täältä (http://www.defmin.fi/puolustushallinto/puolustusvoimauudistus/hallinnolliset_paatokset).

Puolustusbudjettiin voi tutustua vaikka euron tarkkuudella täältä (http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&lang=fi&maindoc=/2015/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:)

Puolustuksen rahojen käytöstä valtiontilintarkastajien antamia risuja ja ruusuja voi lukea vaikka täältä (https://www.vtv.fi/julkaisut/tilintarkastuskertomukset)

Eduskunnan oikeuasiamiehen toimintaan ja puolustusvoimiin tekemiin tarkastuksiin voi tuustua vaikka täältä (http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=wy15315115910430&cmd=download)

Ja tuo vain pieni pintaraapaisu. Jos osaa lukea ja kirjoittaa ja käyttäänettiäniin tietoa löytyy liiankin paljon. Mitä tulee henkilöstörakenteeseen, henkilöstön tarpeen määrittely ei ole kaikilta osin julkista, koska se paljastaisi liian palon operatiivisesta toiminnasta. Tuskin millään asevoimalla on halua kertoa tarkalleen kuinka monta valmiuslentäjää meiltä löytyy, taikka kuinka monta elektronisen tiedustelun asiantuntijaa jne. Tosiasia Suomessa kuitenkin on, että puolustusbudjetin koko ja valtionvrainministeriö määrittää varsin tarkasti henkilötyövuosien määrän. Puolustusvoimat sitten päättää miten puutetta jaetaan, eli mihin tehtäviin ihmisiä sijoitetaan niin että saadaan hommat hoidettua ja paras teho.

Kysyin sinulta oletko tutustunut näihin juuri sen takia, kun tiesin mitä tarkoitit. Nuo linkkaamasi sivut eivät anna kovinkaan paljoa. Meillä tulee olla mahdollisuus arvioida myös sitä rauhanajan operatiivista toimintaa ja erityisesti SA-toimintaa. Uskoisin että tämän arviointi mahdollisuuden totaalinen puuttuminen vain heikentää PV toimintaa.


Noi Puolustusvaliokunnan pöytäkirjat on ihan mielenkiintoisia, mutta antavat vain otsikkotason tietoa. Asiakirja/muistio linkit vievät sivulle jossa lukee pyytämäsi sivua ei löytynyt. Ei hirveästi auta.
 
Minkälaisiin tehtäviin muuten päätyy nämä taistelijat jotka omien sanojensa mukaan kävisivät intin vaikka ei vankila uhkaisikaan? Voisin kuvitella että siellä on juuri niitä jotka myöhemmin päätyvät kantaupseereiksi, reserviupseereiksi ja reservin aliupseereiksi. Toki miehistöönkin mutta missä suhteessa?

Varmasti näin. Etenkin johtajakoulutukseen hakeutuvat ovat vapaa-ehtoisia jo nyt käytännössä koska heillä palvelusaika on puolet pidempi. Varmasti miehistöönkin on jääjiä, mutta voisi kuvitella että monella näistä perheiden normit ja arvomaailma sanelee palvelukseen hakeutumista enemmän kuin oma tahto, eli ollaan liian lammasmielisiä tekemään sitä omaa juttua vaan mennään inttiin siksi kun muut haluaa/pakottaa.

Ehkä vähän aiheen vierestä mutta asevelvollisuushan toimii ainakin joidenkin kokemusten mukaan juuri hyvänä rekrytointisysteeminä upseereita koskien, se fiksumpi aines saadaan käymään liukuhihna läpi ja joitakin se alkaa kiinnostaa siinä määrin että rulliin jäädään. Tosin ainoa tuntemani esimerkki on Intia, mutta luullakseni Suomi on toinen. Kaikenlaiset kierosilmät ja karvakorvat sopii sitten täyttämään alempia virkoja ja toimia ja muita veikkoja.

Tanskassa asevelvollisuus käsittääkseni toimii samalla tavalla ponnahduslautana intin rulliin. Olen miettinyt tätä juttua kotimaankin kannalta. Jos asevelvollisuutta pitää entisestään ohentaa niin miksi ei vain hieman pidennetty peruskoulutus, esim vartiokomppaniaan? Kaikkien on käytävä ainakin kääntymässä, jääjiä olisi varmasti tuollakin konstilla enemmän kuin pelkkään vapaaehtoisuuteen perustuvalla järjestelmällä. Noista sitten rekrytoidaan res-ups, aliups, ja miehistö. Kaverit kun saadaan raahattua ensimmäiset viikot niin mielet alkaa monella muuttua.

Toki tuo alkaa olemaan jo melkoista systeemin tekohengittämistä...

Ameriikassa sitten on alkanut syntymään tässä ammattiarmeijan aikana jo aika vahva sotilasperheiden ja -sukujen yhteisö jotka tuottavat ison määrän palvelukseen hakeutuvista. En tiedä mistä tuo johtuu koska käsitääkseni esim briteissä näin ei ole. Onko sitten yhteiskunta ja sen tukijärjestelmät rakennettu siten että armeijan mahdollistamat opiskelustipendit yms tekevät sotaväen jotenkin mieluisaksi vaihtoehdoksi siviilielämän ponnahduslautana jos sotilasperheillä ei ole varaa itse kustantaa opintoja yms.

Hyvin usein armeijasta lähdetään hakemaan jopa jotakin siviiliuraa hyödyttävää uraa. Kaikenlaista oheistoimintaa kun invaasioarmeijasta löytyy joka liittyy ihan perusinfraan.
 
Ameriikassa sitten on alkanut syntymään tässä ammattiarmeijan aikana jo aika vahva sotilasperheiden ja -sukujen yhteisö jotka tuottavat ison määrän palvelukseen hakeutuvista. En tiedä mistä tuo johtuu koska käsitääkseni esim briteissä näin ei ole. Onko sitten yhteiskunta ja sen tukijärjestelmät rakennettu siten että armeijan mahdollistamat opiskelustipendit yms tekevät sotaväen jotenkin mieluisaksi vaihtoehdoksi siviilielämän ponnahduslautana jos sotilasperheillä ei ole varaa itse kustantaa opintoja yms.

Hyvin usein armeijasta lähdetään hakemaan jopa jotakin siviiliuraa hyödyttävää uraa. Kaikenlaista oheistoimintaa kun invaasioarmeijasta löytyy joka liittyy ihan perusinfraan.

Amerikkalainen koulutusjärjestelmähän on sellainen, että kaikki käyvän high schoolin ja ammatillinen koulutus on epäjärjestyksessä. Käytännön ammattien työtaitoja koulutetaan yksityisien toimijoiden voimin, eivätkä nämä tarjoa jatko-opintokelpoisia tai yleisesti tunnustettuja tutkintoja. Community colleget tosin tuottavat tutkintoja (associate) myös ammatilliselle puolelle.

Suomalainen kolmivuotisen ammattikoulututkinnon suorittanut nuorukainen on aika kova tekijä. Sellainen pitää komppanian moottoriajoneuvot liikkeellä tai keittää porukalle ruoat ilman, että puolustusvoimien tarvitsee häntä kamalasti siihen kouluttaa.
 
Johan Norbergin mukaan rankka simputus oli Ruotsin armeijassa systemaattista: http://www.metro.se/kolumner/johan-norberg-varnplikten-var-tvangsarbete/EVHnaC!8MCZh3T69EBtQ/

"Många vittnesmål tyder snarare på att unga män genom lumpen fick lära sig en rutten kvinnosyn, att misstro försvaret och att bli förnedrad av dem som var högre upp i hierarkin. I barackerna pågick en systematisk pennalism som skulle få lundsbergare med strykjärn att framstå som söndagsskoleelever."

Pikaisella googletuksella löytyi myös melko tuore pakkosyöttämistapaus: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article12165653.ab
Ja kollektiivisia rangaistuksiakin on käytetty vielä 2000-luvulla: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article12048713.ab



Kuten todettua, vankilasta ei tuosta vaan tehdä hotellia, vaan muutos asukkaita kunnioittavaksi majoituspaikaksi vaatii aikaa. Suomessa on tällä hetkellä työvoiman ylitarjontaa, ja muut laitokset onnistuvat tiettävästi ongelmitta rekrytoimaan väkeä, vaikka ihmisiä ei niiden toimintaan pakkotutustutetakaan.



Palveluksensa jo suorittaneiden varusmiesten loppukyselytulokset eivät mittaa asevelvollisuuden toimivuutta kovin kattavasti, vaan mielipidettä pakollisesta asepalveluksesta tulisi kysyä myös niiltä asevelvollisilta, jotka eivät suorittaneet asepalvelusta loppuun, eli siviilipalvelusmiehiltä, totaalikieltäytyjiltä ja palveluksessa vammautuneilta tai palveluksen muista syistä keskeyttäneiltä.

Vastaavasti mielipidettä pakkosyöttämisestä olisi hyvä kysyä kaikilta joita pakkosyöttäminen koskee, ei vain niiltä jotka söivät lautasensa


Jos nyt kertoisit, että millainen systeemi pitäisi SINUN mielestäsi järjestää, jotta sotilailla/varusmiehillä olisi haluamasi oikeudet ja mahdollisuudet siten, että se on yhä taistelukykyinen muussakin kuin rauhanturvaoperaatioissa. Kerro ihan kunnolla äläkä millään yhden lauseen yksittäisillä esimerkeillä.

Toisin sanoen: Put up or Shut up
 
Viimeksi muokattu:
Kysyin sinulta oletko tutustunut näihin juuri sen takia, kun tiesin mitä tarkoitit. Nuo linkkaamasi sivut eivät anna kovinkaan paljoa. Meillä tulee olla mahdollisuus arvioida myös sitä rauhanajan operatiivista toimintaa ja erityisesti SA-toimintaa. Uskoisin että tämän arviointi mahdollisuuden totaalinen puuttuminen vain heikentää PV toimintaa.


Noi Puolustusvaliokunnan pöytäkirjat on ihan mielenkiintoisia, mutta antavat vain otsikkotason tietoa. Asiakirja/muistio linkit vievät sivulle jossa lukee pyytämäsi sivua ei löytynyt. Ei hirveästi auta.

No mitä sinä sitten haluaisit tietää? Operatiivisten suunnitelmien tason ja tiedot joukkojen sijoitustilanteesta, ampumatarvikemääristä ja varaosista? Sen haluaisi kuulla moni muukin, varsinkin tuolla rajan takaa. Tuolla tarkkuudella ei missään maassa tietoa jaeta. Salainen tieto annetaan tietyille parlamentaarisille elimille kuten puolustusvaliokunnalle, jotka arvioivat sitten pv:n toimintaa. Edustuksellinen demokratia toimii näin. Kaikkea kun ei voi kertoa kaikille vaikka kuinka kiinnostaisi.
 
Johan Norbergin mukaan rankka simputus oli Ruotsin armeijassa systemaattista: http://www.metro.se/kolumner/johan-norberg-varnplikten-var-tvangsarbete/EVHnaC!8MCZh3T69EBtQ/

"Många vittnesmål tyder snarare på att unga män genom lumpen fick lära sig en rutten kvinnosyn, att misstro försvaret och att bli förnedrad av dem som var högre upp i hierarkin. I barackerna pågick en systematisk pennalism som skulle få lundsbergare med strykjärn att framstå som söndagsskoleelever."

Pikaisella googletuksella löytyi myös melko tuore pakkosyöttämistapaus: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article12165653.ab
Ja kollektiivisia rangaistuksiakin on käytetty vielä 2000-luvulla: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article12048713.ab

Kuten todettua, vankilasta ei tuosta vaan tehdä hotellia, vaan muutos asukkaita kunnioittavaksi majoituspaikaksi vaatii aikaa. Suomessa on tällä hetkellä työvoiman ylitarjontaa, ja muut laitokset onnistuvat tiettävästi ongelmitta rekrytoimaan väkeä, vaikka ihmisiä ei niiden toimintaan pakkotutustutetakaan.

Palveluksensa jo suorittaneiden varusmiesten loppukyselytulokset eivät mittaa asevelvollisuuden toimivuutta kovin kattavasti, vaan mielipidettä pakollisesta asepalveluksesta tulisi kysyä myös niiltä asevelvollisilta, jotka eivät suorittaneet asepalvelusta loppuun, eli siviilipalvelusmiehiltä, totaalikieltäytyjiltä ja palveluksessa vammautuneilta tai palveluksen muista syistä keskeyttäneiltä.

Varsin vakuuttavaa aineistoa. Löytyisikö mitään tutkittua aineistoa simputuksen laajuudesta? Tietäen minkälainen yhteiskunta Ruotsi on, luulisi massiivisen ja systemaattisen simputuksen poikineen mittavan määrän oikeustapauksia ja laajan kansalaisliikkeen asian korjaamiseksi. Yksi asenteellisen toimittajan kolumni ja pari iltapäivälehden juttua ei nyt vielä todista kauhean massiivisesta simputuksesta. Samanlaisen "todistusaineiston" saisi kasaa Puolustusvoimistakin kahdessa minuutissa. Mutta niin saisi myös vaikka systemaattisesta työpaikkakiusaamisesta kunnissa tai poliisin väärinkäytöksistä jne. Ei anna oikeata kuvaa kokonaisuudesta.

Puolustusvoimilla ei ole mitään ongelmia värvätä upseereita, aliupseereita, insinöörejä tai erikoisjoukkosotilaita. Mutta se yksittäisen sotilaan tehtävä kun ei ole kauhean kiinnostava ja haastava ammattiuraksi. Toki laittamalla palkka riittävän isoksi saadaan hommaan kuin hommaan ihmisiä, mutta onko siihen varaa? Et ole huomannut että Suomessa ei saa huonosta työllisuutilanteesta huolimatta kantasuomalaisia värvättyä enää siivoojiksi tai marjanpoimijoiksi.

Tuo viimeinen oli helmi. Eli kaksi päivää varuskunnassa viihtyneen ja sivariksi lähteneen kaverin mielipidettä varusmiespalveluksesta pitäisi käydä kysymyssä? Luulenpa että arvaisin sen ihan kysymättäkin. Kyselyllä mitataan sitä, miten palveluksen koko raskaudessaan läpikäyneet kokevat koulutuksensa. Ja mukana on myös palveluksessa vammautuneet. Ja tulos on edelleen se 4,2 vaikka mielestäsi intti on vankila jossa ihmisiä pidetään pakolla, uhkailulla ja alistetaan jatkuvaan simputukseen. Ilmeisesti varusmiespalveluksen läpi käyneet kokevat asiat vähän eri tavalla.
 
Back
Top