Lepardi: Minä kävin näitä läpi jo 2013. Jätin sikseen lopulta.
Toistan nyt, taas, hieman itseäni toisesta ketjusta:
Jos Suomen vapaaehtoisuuteen perustuva rekrytointipotentiaali heijastelisi keskipitkällä aikavälillä muiden kehittyneitten länsimaisten demokratioitten keskimääräistä tilannetta niin rekrytointipotentiaalimme olisi noin 7,2 promillea väestöstä. Se on karvan verran vajaa 40 000 henkeä.
Tarkoittanet tässä sitä, että pysyvästi rekrytoidaan ammattiarmeijaan. Tämä olkiukko ja moneen kertaan tässä ketjussa todettu. Jos olet niin laiska, ettet jaksa lukea mitään, mitä on vuoden 2013 jälkeen keskustelussa käyty läpi, niin kanssasi on melko turha ryhtyä käymään keskustelua.
Jos mahdollisen vapaaehtoisuuteen perustuvan asevoiman perusjako olisi saman kaltainen kuin muilla samassa tilanteessa olevilla kehittyneillä länsimaisilla demokratioilla, niin noin puolet näistä saaataisiin pidettyä vakipalveluksessa ja puolet reservissä. Vakinaisessa palveluksessa olevista vajaa 3000 miestä menisi merivoimille ja saman verran ilmavoimille joten maavoimille jäisi noin 14 000 miestä. Maavoimien kriisivahvuus lienisi maksimissaan noin 28 - 32 000 miestä.
En ole kuullut asevelvollisuuden lakkauttajien pystyvän vastaamaan tähän asevelvollisuuden lakkauttamisen aiheuttamaan yhteiskunnalliseen haasteeseen: Kaikissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa asevoimissa rekrytointi aiheuttaa todellisia ongelmia. Miksi nämä eivät koskisi Suomea viimeistään 20-30 vuoden perspektiivillä?
- Miksi meille, toisin kuin muille kehittyneille länsimaisille demokratioille, kertyisi vapaaehtoisuuden pohjalta asevoima, jonka pääluku olisi suurempi kuin tuo noin 40 000 henkeä, kun tuo noin 7,2 promillea tuntuu olevan länsimaisen demokrtatian luonnollinen asevoiman henkilöstöpotentiaali?
Siksi, että emme loisi pysyvään armeijaan perustuvaa systeemiä, vaan vain säilyttäisimme puolustuksen perustan nojautumisen sotatilassa mobilisoitavan reservin varaan ja muuttaisimme vain varusmiespalvelun vapaaehtoiseksi yhdistettynä kunnon taloudelliseen korvaukseen. Yksi syy, miksei länsimaissa voida maksaa perusmosureille kunnon palkkoja on siinä, että jos he ovat vuositolkulla palveluksessa, tästä kertyy aikamoinen taloudellinen taakka. Jos he sen sijaan vain käyvät keskimäärin 8kk:n varusmiespalvelun, niin korvaustaso voidaan nostaa varsin houkuttelevaksi ilman, että siitä valtio joutuu vararikkoon.
Asepalveluksessa on ikävät aspektinsa. Asepalveluksessa opetellaan monia moraalisesti ambivalentteja taitoja joista monille tulee tahrautunut olo ja siellä tulee kylmä, märkä ja nälkä, siellä lika tarttuu ja sattuukin välillä ja joutuu tekemään mitä käsketään vaikkei haluaisi ja sitten hatuttaa. Jos kulttuurinormiksi asetetaan tilanne jossa kenenkään ei tarvitse edes ajatella alistuvansa tähän ellei halua, jossa kansalainen ei joudu edes pohtimaan palveluksen ideaa hetkeäkään, miten asevelvollisuuden palauttaminen sujuu mikäli sitä tarvitaankin taas vaikkapa 10 vuoden kuluttua?
Jos touhu on oikeasti moraalisesti ambivalenttia, niin eikö siitä pitäisi sitten keskustellla jo nytkin?! Vai mihin perustuu se, että tuon moraalipuolen voi lakaista maton alle, kunhan touhu perustuu asevelvollisuuteen?
Mitä tuohon ikävään tulee, niin a) eikö tuohon ikävään ihmisten pakottamisella ole siis nykytilanteessa mitään negatiivista arvoa ja b) eikö voi ajatella, että jos touhusta maksetaan kunnolla ja sillä korvauksella osoitetaan, että touhua pidetään arvostettuna, niin sitä kylmää ja märkää kestää paremmin kuin jos touhussa ollaan mukana vain, koska on pakko? Ja mitä kulttuurinormiin tulee, niin meillä on ollut jo pitkään kulttuurinormina, että ison osan kansasta ei tosiaankaan tarvitse alistua tuohon (Roope näytti tuolla jotain prosenttilukuja ja näytti olevan, että n. 1/3 ikäluokasta suorittaa nykyisin asepalvelun, jossa sitä kylmää ja märkää joutuu kokemaan). Lisäksi sanoisin, että koko touhun oikeutus on varsin kyseenalaisella pohjalla, jos se ei perustu siihen, että touhu on rationaalisesti perusteltavissa, vaan ainostaan historialliseen kulttuurinormiin.
Miten valikoivaa asevelvollisuutta estetään muuttumasta vapaaehtoisuuteen perustuvaksi rekrytoinniksi edellisen kohdan tekijöiden aiheuttamien paineiden valossa 20-30 vuoden perspektiivillä? Onko se todella mahdollista ja miten siitä saadaan radikaali varmuus? (Vaadin radikaalia varmuutta tässä asiassa, varmuutta jossa epäsuotuisan kehityksen todennäköisyys lähenee nollaa.)
Esninnäkin, miten mistään poliittisesta päätöksestä voidaan antaa mitään varmuutta siitä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan? Ei mitenkään, vaan kaikki poliittinen päätöksenteko tehdään epävarmuuden oloissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tällä perusteella sitten kaikki poliittinen päätöksenteko pitäisi lopettaa.
Toiseksi, en tiedä, mihin valikoivaan asevelvollisuuteen nyt viittaat. Tällä hetkellä meillä on käytössä valikoiva asevelvollisuus, jossa vain terveet miespuoliset henkilöt, joilla ei ole vakaumusta varusmiespalvelun suorittamista vastaan, eivätkä ole Jehovan todistajia tai kotoisin Ahvenanmaalta, suorittavat varusmiespalvelun. Aikamoinen valinta siis ja siis tuo haavi toimii tällä hetkellä niin, että vm-palvelun suorittaa se n. kolmannes ikäluokasta. Vapaaehtoinen vm-palvelu yhdistettynä kunnon taloudelliseen korvaukseen on tälle nykyiselle valikoivalle systeemille esitetty vaihtoehto.
Eikö kansalaisella todella muka saa olla palvelua edellyttäviä velvollisuuksia valtiota, eli toisia kansalaisia kohtaan?
Saa olla velvollisuuksia. Kukaan ei ole tässä ketjussa ehdottanut anarkismia. Tehokkaimmin nämä velvollisuudet toteutetaan verotuksen kautta. Pakollisen palvelun käyttämiseen liittyy hyvinvointitappio, minkä vuoksi sen käyttäminen on vain yksinkertaisesti typerää.
Kuinka moni meistä todella ajattelee, että heillä voisi olla oikeuksia valtion suhteen muttei lainkaan velvollisuuksia? (Edelleen valtiohan tarkoittaa viimekädessä toisia kansalaisia)
Ei kukaan. Tai ainakaan käsittääkseni kukaan ei ole tässä ketjussa ilmoittanut kannattavansa anarkismia.
Jos joku todella aidosti ajattelee tasavallassa veron olevan ryöstö ja asevelvollisuuden orjuutta niin voiko tämä ihminen kokea olevansa tämän tasavallan jäsen ja jos ei niin mitä jos mitään tästä seuraa?
Voi tietenkin. Tämä tasavalta sisältää mielipteen vapauden, joten en näe mitään ristiriitaa tuossa.
Kuinka paljon tässä koko keskustelussa tosiasiassa on kyse yhteisöllisyyden ja kansalaisuuden kokemusten katkeamisesta?
Aika vähän. Itse en pidä sitä erityisesti yhteisöllisyyden ilmentymänä, että ihmiset pakotetaan vastoin omaa tahtoaan menemään vm-palveluun. Taloyhtiöiden yhteisöllisyys ei toteudu sillä, että jokainen asukas pakotetaan osallistumaan kevättalkoisiin, vaan sillä, että asukkaat itse
haluavat niihin osallistua, koska tuntevat yhteisön eteen tehtävän työn arvokkaaksi.
