Jos ei rajoittuneen rationaalisuuden käsite ole tuttu, kehotan tutustumaan mihin tahansa psykologian, organisaatiopsykologian tai taloustieteen oppikirjaan. Myös Wikipedia auttaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bounded_rationality
Riittänee jos totean, että rajoittunut rationaalisuus tarkoittaa sitä että ihminen
- tekee päätöksiä oman maailmankuvansa ja tietopohjansa perusteella, eikä kukaan tiedä kaikkea eikä kenenkään maailmankuva ole täysin objektiivinen
- ihminen voi joskus haluta tehdä jotain muista kuin taloudellisista kannustimista.
Markkinatalous about toimii. Mutta täydellinen se ei ole, osittain juuri päätöksentekijäin rajoittuneen rationaalisuuden vuoksi.
Juuri niin ja niin toimisi vapaaehtoinen maanpuolustuskin. Ei varmaankaan "täydellisesti" siinä mielessä, että jotkut matemaattiset todistukset pätisivät, mutta tarpeeksi hyvin, ihan niin kuin markkinatalouskin. Jos siis haluat puuttua siihen vapaaehtoisen palvelun todistuksen rationaalisuuspuoleen, niin sitten sinun pitää kyllä osoittaa, että se mahdollinen epätäydellinen rationaalisuus juuri siinä romuttaa johtopäätökset, muttei tee sitä markkinatalouden kohdalla.
Johtajia on noin 40% koko vahvuudesta. Jos valinnat suosivat niitä jotka sopivat paremmin upseereiksi, niin että sisään tulevassa aineksessa on liikaa upseerimateriaalia ja liian vähän vittumaisia kadun pikku taistelijoita, meillä on aika V***N iso ongelma.
Häh? Ensinnäkin missä touhussa tarvitaan "vittumaisia" tyyppejä? Itse en haluaisi sellaista ryhmääni, vaikka hän osaisi vetää muita turpaan paremmin kuin muut. Vittumaisten tyyppien vaikutus ryhmän kokonaisuuteen on todennäköisesti vain negatiivinen.
Toiseksi, sopivasti säätelemällä niitä miehistön ja upseeriston korvauksia, voidaan luonnollisesti kummankin haaran haluttavuutta säädellä tarpeen mukaan.
Sama pätee myös toisinpäin. Pakko on loistava keino varmistaa, että sisään tulee niin iso pooli porukkaa että siitä voidaan tehdä valintaa ja osoittaa kaikkiin tehtäviin soveltuvat tyypit. Se, onnistuvatko valinnat, on asia erikseen.
Ei, vaan pakko on helvetin huono ja resursseja tuhlaava keino! Se johtaa siihen, että sisään tulee paljon porukkaa, jota ei oikeastaan tarvita, mutta jotka on pakko siellä pitää mukana, koska ei heitä voida tuosta vaan vapauttaakaan, jos heillä ei ole mitään terveydellistä ongelmaa. Kyse on jälleen samasta kuin siinä, miksi komentotalous ei toimi. Pakolla voidaan ihmiset saada kaikki käyttämään ruskeita kenkiä (kun ei tuoteta mitään muuta), mutta ei tämä tarkoita, että tässä on fiksulla tavalla allokoitu resurssit.
Tästä olemme harmonisen yksimieliset. Mallisi ei siis poista tämän hetken maavoimien suurinta ongelmaa, ja lisäksi aiheuttaa SA-voimien pienenemisen tasolle joka ei mahdollista sodan ajan toimintaa.
Huoh. Kuten jo kirjoitin, vapaaehtoismalliin on paljon helpompi rakentaa noita valmiussysteemeitä jopa sille tunti-tasolle, jos välttämättä niin halutaan. Toisin siis kuin väität, vapaaehtoismallilla on tuo "maavoimien suurin ongelma" (itse en ole samaa mieltä, että tämä on maavoimien suurin ongelma, mutta tästä jankkaaminen joutaa jonnekin ihan muualle) on mahdollista ratkaista helpoimmin tai sanotaan niin, että jopa nykymallilla jatkaen sen ratkaisun tulee perustua jotenkin vapaaehtoisuuteen.
Ja jälleen muistuttaisin että mallisi pohjautuu todistamattomille pohjaoletuksille, eikä pohjaoletusten mahdollisesti oikeiksi osoittautuessakaan kykenisi tuottamaan riittävän suurta sodan ajan reserviä.
Ja minä muistutan, että vapaa markkinatalouskin pohjautuu tuolle, joten pim pom.
Valitettavasti ystävä hyvä, minusta tuntuu että emme saa toisiamme vakuutettua, joten tämän väännön jatkaminen on hedelmätöntä.
Itse olen oppinut nettikeskusteluissa sen, että ne eivät oikeastaan koskaan johda siihen, että toinen osapuoli yhtäkkiä sanoisikin, että "kappas, olitkin koko ajan oikeasssa ja minä väärässä", mutten silti pidä niitä hedelmättöminä. Niillä on kaksi funktiota. Ensinnäkin näillä meidän väännöillämme on yleisö (toki mp.netin kohdalla tämä on varsin pieni, mutta kuitenkin) ja siellä aidalla istujat voivat seurata sitä, kumman meistä argumentit tuntuvat pitävän vettä ja kumman ovat reikiä täynnä (toki sielläkin jo kantansa kiinni lyöneet ja poteron pohjalla istuvat vain keskittyvät oman kantansa puoleisen argumentoijan like-napin hakkaamiseen), ja mahdollisesti sen mukaan muuttavat kanstaansa. Toiseksi, vaikkei meistä kumpikaan nyt myönnä toisen olleen oikeassa, niin keskustelussa esiintulleet ajatukset jäävät hyvinkin kytemään päähän ja ehkä ajan myötä muuttavat ajattelua. Itse olin esimerkiksi asevelvollisuuden voimakas kannattaja vielä pitkään oman intinkäymisen jälkeen, mutta pitkälti netissä vastaan tullut argumentaatio on saanut kantani muuttumaan. En tietenkään voi sanoa mitään yksittäistä väittelyä, jossa mieleni keikahti 180 astetta, vaan kyse oli pidemmästä prosessista.
....
