Yritän vielä kerran, mutta lopetan tähän. Ei mene viesti perille. Jos tavoitteenasi on ollut voittaa jankuttamalla, voitit.
Jaaha, eli siis julistat itsesi voittajaksi. Kyse on vain siitä, ettei minulle "mene viesti perille".
Mitä tulee tuohon korrelaatio-oletukseen, oletus että "ihmiset jotka ovat parempia ansaitsijoita siviilissä ovat automaattisesti myös parempia sotilaita tehtävästä riippumatta" on ongelmallinen sillä se olettaa että johtajiston ja miehistön "kyvykkyys" on samaa. Kuten olemme muutamaan kertaan todenneet, hyvä johtaja ja hyvä miehistön taistelija ovat erilaisia ihmisiä. Tämän tuo paperi jättää huomioimatta. Siinä paperissa on useita muitakin ongelmia. Se on yksinkertaisesti huonosti tehtyä tiedettä.
Mutta, koskapa sinun ajattelusi ei perustu tähän paperiin kuten edellä nimenomaisesti vannoit, niin voinemme jättää tämän käsittelemisen tähän.
Edelleenkin jätit sen tärkeimmän kysymyksen täysin käsittelemättä, eli miten johtopäätökset muuttuvat, jos siviili- ja sotimistyön kyvykkyyden korrelaatio ei päde. Nyt koitat savuverhoksi heittää jotain tuosta miehistö- ja johtajataistelijoiden kykyjen erosta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä tämän asian kanssa.
Ole ystävällinen äläkä nyt ala ainakaan inttämään taloustieteen perustermeistä minulle, tunnen ne termit nimittäin sinua paremmin.
Ei vaikuta siltä, kuten kohta näemme.
Jotta noilla miesmäärillä saadaan uskottava puolustus aikaan, pitää joukot varustaa teknologialla joka on hyvin kallista (tai jota ei osittain ole vielä edes olemassa) ja johon kansantaloudella ei ole varaa.
Koska kansantalous ei kykene joukkoja varustamaan tarpeeksi hyvällä kalustolla (eikä tiede ole vielä edes kehittänyt sellaista kalustoa että noilla miesmäärillä kyetään tämän kokoista plänttiä todellisuudessa puolustamaan), tuloksena on armeija joka on varustettu viimeisen päälle, mutta on kooltaan liian pieni vastatakseen tositilanteessa koko maan puolustuksesta.
Taloudellisesti tehokas se voi silti olla siinä mielessä, että täyttää sille asetetun suorituskykyvaatimuksen nykyistä asevelvollisuustta pienemmällä kululla. Vaatimus on sitten vain jokin muu kuin koko maan puolustaminen, sillä siihen ei kyetä. Vaatimuksen määrittelevät poliitikot.
LOL. Eli sinusta taloudellinen tehokkuus määritellään niin, että suoritusvaatimuksia saa vapaasti muutella ja sitten katsotaan vain, millä systeemillä oli halvin hinta. Älä nyt itsestäsi tee naurettavaa, kun koitat jokin talousguru esittää olevasi.
Tämä on nimenomaan rakkaan pilvilinnasi merkittävin ongelma: se ei tuota kykyä maanpuolustukseen. Täytyy sanoa että ihailen kykyäsi ohittaa tämä perusongelma viesti viestin jälkeen.
Olen tässä ketjussa käynyt tästä asiasta keskustelua. Se tosin meni täysin turhanpäiväseksi, kun minä väitin yhtä ja joku muu väitti toista siitä, miten minkäkin kokoisella armeijalla puolustaminen onnistuisi. Voin tästä jatkaa, mutta takaan, ettei keskustelu johda yhtään mihinkään. Olisimme keskustelun jälkeenkin molemmat täysin vakuuttununeita siitä, että toinen on täysin väärässä sen suhteen, miten paljon niitä ukkoja tarvitaan, eikä meillä ole mitään empiiristä mittatikkua, jolla osoittaisimme sen tai tämän oikeaksi, vaan kyse olisi puhtaasti ns. nojatuolikenraalien käsien heiluttelusta. Minun ehdotukseni oli käyttää tässä ihan oikeita kenraaleita, jotka vaikka eivät täydellisiä ole, niin oman veikkaukseni mukaan ovat kuitenkin parempia kuin sinä tai minä.
Ja asevelvolliset muuten eivät ole nykyisinkään intille ilmaisia. Tämä on täysin väärä käsitys. Intti tietää hyvin että lähes jokainen B-mies rivissä on turha kulu, he enimmäkseen palvelevat vain koska poliittisella tasolla on katsottu että yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on laaja asevelvollisuus. Se on poliittinen päätös. Toki ajoittain sieltä B-miehistä löytyy taitoja joista on maanpulustuksellistakin hyötyä, elso-sotureita sun muita tehtäviä joissa fyysistä suorituskykyä ei tarvita.
No, saivartele sitten tuosta ilmaisesta. Pointti nyt on joka tapauksessa, että B-mies, jolle maksetaan vain majoitus ja koulutus, on halvempi kuin olisi B-mies, jolle maksetaan tuon päälle kunnon taloudellinen korvaus. Sinällään muuten olen positiivisesti yllättynyt, että nyt oletkin sitä mieltä, että yleinen asevelvollisuus onkin "poliittinen päätös", eikä sen peruste olekaan tarve mahdollisimman laajan reservin tuottamiseksi.
Kysytään tässä välissä, että miten suuri määrä varusmiehiä sitten pitäisi kouluttaa nykyisen 21000:n sijaan (Luku PV:n läpyskästä, johon annoin linkin pari sivua sitten)?
C-miehethän eivät palvele nykyisinkään.
No, miksi toit heitä keskusteluun sitten lainkaan?
B on se missä tällä hetkellä on mielestäni tehostamisen paikka, B-miehet palvelevat "kevennetyissä tehtävissä" eivätkä usein ole kotiutuessa sijoittamiskelpoisia, eivät taida mennä edes varareserviin vaan tulee tylysti vaan "ei sijoiteta" -merkintä. Nimenomaan B:ssä olisi vara karsia roimasti, ks. yllä.
Eli jos otetaan se
@Lepard :in karsiutumisprosentti koskien "hyviä reserviläisiä", eli n. 50% ja sen päälle pudotetaan vielä kaikki B-miehet pois, niin paljonko sinusta sitten enää jää jäljelle nykyisen asevelvollisuuden tuottamaa oikeaa reserviä?
Ei se ole ollenkaan yhdentekevää, käytetyillä nimityksillä on suuri vaikutus siihen miten hyvin asia on poliittisesti "myytävissä", mikä lienee juurikin syy miksi sinä ja roope niin mielellänne nimitätte palkka-armeijaa vapaaehtoiseksi varusmiespalvelukseksi.
Niin, juuri tämä oli pointtini. Se sinun vaatima kielenkäyttösi on juuri sitä Orwellin uuskieltä, koska siinä koitetaan sanalla ammattiarmeija tuottaa mielikuva sellaisesta ammattiarmeijasta, joka ei perustu reserviin, vaan jatkuvasti aseissa oleviin joukkoihin (joita suurin osa maailman ammattiarmeijoista on). Kuten sanoin tästä retorisesta syystä se on huono sana ja paremmin sitä palkallista vm-palvelua ja reserviin perustuvaa SA-armeijaa kuvaa "vapaaehtoinen palkallinen varusmiespalvelu". Se, että haraat vastaan, kertoo vain siitä, ettet edes luota omiin argumentteihisi, vaan haluat hakea tukea kantasi suosiolle puhtaasta retoriikasta.
Ja asevelvollisuudessa ei tarvitse maksaa palkkoja kun voidaan käskeä koko porukka kutsuntoihin, suuri osa niistä käskeä P-kaudelle, ja valkata siinä kaikessa rauhassa ilman näitä ihmeen rekrytointikampanjahimmeleitä. Tämä sinun järjestelmäsi tekee aivan suotta helposta asiasta monimutkaisen, tätä minä olen yrittänyt sanoa jo aika moneen kertaan mutta ei mene ns. jakeluun.
Huoh. Sinä et kannattanut nykyistä systeemiä, vaan valikoivaa systeemiä. Siinä tosiaan kaikki voidaan käskeä P-kaudelle, mutta kysymys onkin, että mitäs sitten tehdään, jos ne mortit oikein hyvin tietävät, että vain parhaat jatkavat ja muut saavat kouraansa junalipun kotiin? Sinä et edelleenkään ota kantaa siihen esiintuomaani ongelmaan, että valikointi menee hyvin vaikeaksi, jos valikoitavilla on suuri motivaatio menestyä mahdollisimman huonosti kaikissa kokeissa.
No niinhän minä juuri edellä sanoin että lisätään karsintaa kutsunnoissa ja P-kaudella.
Niin, mutta et kertonut, että miten P-kauden (tai edes kutsuntojen) valinta tehdään. Et suostu tunnustamaan, että morttien testaaminen silloin, kun jokainen tietää mahdollisimman huonon tuloksen tietävän itselleen kotiutumista, tulee vaikeaksi, muttet myöskään esitä mitään keinoa, millä ne ongelmat valikoinnissa olisi mahdollista välttää.
Lisäksi kuten sanoin, että jos B-papereilla alkaisi tippua vapautus koko touhusta, niin tämän reitin suosio kasvaisi vielä nykyisestään (jokuhan täällä jo sanoi, että jopa nykysysteemissä siitä läpiluistelu on helppoa).
Joka tapauksessa tuollainen valikoiva systeemi silloin, kun valituksi tuleminen ei monellekaan ole haluttu asia, johtaa käytännössä vapaaehtoisen systeemin luomiseen, eli siis siihen, että ne, jotka haluavat käydä koko intiin, eivät huijaa terveystarkastuksissa ja yrittävät parhaansa morttiaikana, kun taas ne, joita homma ei kiinnosta, huijaavat itselleen B-paperit tai rötväilevät morttikauden niin, etteivät tule valituksi jatkoon. Sen jälkeen on pakko lisätä porkkanoita siihen, että useampi olisi halukas yrittämään parhaansa, jonka jälkeen ollaan melko lailla siinä, missä minä ehdotin tosin sillä erotuksella, että koko touhua pyöritetään ihan turhan raskaan koneiston avulla.
Ei siinä mitään muuta ongelmaa ole kuin että se ei toimi. Kalliita rekrytointi- ja motivointikampanjoita palkka-armeijaan pyöritetään koko ajan esim Ruotsissa, eikä rekrytointi onnistu. Mikä saa sinut kuvittelemaan että me olisimme niin erilainen maa että meillä tässä ei olisi ongelmaa, kun meihin verrattavilla mailla on suuria ongelmia tässä?
Onko Ruotsissa siis käytössä se ehdottamani malli, jossa armeija edelleen perustuu pääosin varusmieskoulutuksen käyneisiin reserviläisiin ja siitä vm-palvelusta maksetaan kunnon korvaus? Wikipediasta ei saa kovin hyvää kuvaa Ruotsin mallista, mutta sen mukaan aktiivisotilaita on enemmän kuin reserviläisiä, joten veikkaan, ettei malli ole todellakaan mitään sellaista, mitä minä ehdotin. Minä en epäile lainkaan, etteikö useita vuosia kestävään palveluun olisi vaikea saada tavallisia jääkäreitä lähtemään. Siellä tosiaan palkkauksessakin tulee ongelmaksi se, ettei jääkäreille ole mitenkään mahdollista maksaa siviilipuolella kilpailukykyisiä palkkoja, ellei myös sitten kaikkien heidän yläpuolellaan olevien palkkausta paranneta.
Kyllä, juuri niin kuin edellä olevassa postauksessani sanoin. Systeemimme ovat muuten olennaisilta osaltaan samat, paitsi että kutsuntojen (jotka toimivat) tilalle olet laittanut vapaaehtoisten rekrytoinnin (joka ei toimi useissa meihin verrattavissa maissa ja joita varteen pitää perustaa täysin tarpeeton rekrytointijärjestelmä, kun asia olisi kutsunnoin hoidettavissa).
Lisäksi valikoiva asevelvollisuus on sinun järjestelmääsi verrattuna siinä suhteessa parempi, että tuottaa kyvyn maanpuolustukseen.
Millä perusteella parempi?
Olen valmis keskustelemaan tuosta valikoivasta mallistasi, kun vastaat sen akilleen kantapäänä olevaan kysymykseen, eli miten itse valinta suoritetaan, jos valintatesteissä menestymisestä seuraa itselleen vain huonoa.
Kuten edellä olemme tyhjentävästi todenneet, ihminen on rajoitetusti rationaalinen olento ja raha on aika hyvä motivaattori. Palvelukseen P-kauden jälkeen jäävät palkitaan kunnon päivärahoin, ja kunnolla koulutuksen suorittaneille kunnon kotiuttamisraha, sitä suurempi mitä kauemmin on palvellut.
Tämä ei ole palkka-armeija vaan valikoiva asevelvollisuus, joka
1) parantaa asevelvollisuuden taloudellista tehokkuutta yhteiskunnalle, kuten sinunkin mallisi
mutta lisäksi
2) tuottaa riittävän suuren sodan ajan reservin, toisin kuin sinun mallisi.
Over and out.
Jos sinusta kunnon taloudellisen korvauksen maksava vapaaehtoinen vm-palvelus ei saa henkilöä X lähtemään siihen, niin miksi täsmälleen sama henkilö X yrittäisi parhaansa P-kauden testeissä päästäkseen täsmälleen samaan vm-palveluun?
Juttusi on nyt täysin ristiriitainen. Toisaalta uskot "kunnon päivärahan ja kunnon kotiuttamisrahan" motivoivan nuoret miehet yrittämään parhaansa P-kaudella, jotta tulisivat valituiksi jatkoon, mutta samaan aikaan uskot, että "kunnon päiväraha ja kunnon kotiuttamisraha" ei saisi heitä lähtemään vapaaehtoiseen palveluun. Onko siis siinä P-kaudessa jotain maagista? Jos on, niin voidaan tätä vapaaehtoista systeemiä lähteä toteuttamaan niin, että ensin kaikille, niin miehille kuin naisillekin järjestetään P-kauden koulutus (lukion jälkeinen kesä lienee monelle se optimaalinen aika). Sieltä sitten valitaan parhaat jatkoon ja heille maksetaan kunnon taloudellinen korvaus ja he lähtevät sitten "oikeaan vm-palveluun". Ja parhaiksi tässä luonnollisesti valikoituvat ennen kaikkea ne, jotka yrittävät parhaansa P-kauden kokeissa, eli käytännössä ollaan siis vapaaehtoisessa systeemissä. Voidaan tietenkin sitten kysyä, että miksi koko porukka piti retuuttaa sen P-kauden läpi ja vieläpä niin, että iso osa ei tarkoituksella tee siellä parastaan.
Omasta mielestäni parempi käyttö P-kauden sisältävälle systeemille olisi se, että olisi tuo P-kauden koulutus, joka olisi koko ikäluokalle pakollinen. Sen jälkeen intti tarjoaisi sopimuksia jokaiselle jatkoa varten. Niitä, joita se pitäisi upseerikoulutuksen arvoisina, se voisi houkutella isommilla palkkioilla ja muita sitten alemmalla (jälleen siis oletuksella, että niitä kyvykkäimpiä johtajia olisi vaikeinta saada rahalla lähtemään jatkoon, jos tämä ei päde, niin sitten tätä ei tarvita). Ja sitten tarjouksia nostettaisiin niin kauan, että tarpeellinen määrä jatkoon menijöitä olisi saatu kasaan. Kellään ei olisi nokan koputtamista. Ne, jotka olisivat ottaneet tarjouksen vastaan, olisivat määritelmällisesti tyytyväisiä saamaansa, mutta niin olisivat nekin, jotka eivät olisi tarjousta hyväksyneet (he sitten elämänsä aikana maksaisivat veroina sen kustanuksen, mitä näiden tarjousten tekeminen maksaa). Ja PV:kin olisi tyytyväinen, kun olisi saanut riittävän määrän sotilaita. Win-win-win. Onko jokin syy, miksi tuohon tarvitsisi siis enää mitään pakkoa yhdistää?