Asevelvollisuuden pitää muuttua

heh.. kaikki asiantuntijoista lähtien ovat jo kyllästyneet ja alkaneet kaikota tästä keskust...jankkauksesta. On selvitetty faktat niin moneen kertaan, ettei ole mitään syytä vaihtaa Suomen maanpuolustusjärjestelmää...eivät vaan jaksa enää jauhaa skeidaa s91:n ja Roopen kanssa.
Loppujen lopuksi täällä jauhaa vain kyseiset herrat keskenään, toisiaan tukien, toisillensa tykkäyksiä antaen.
 
heh.. kaikki asiantuntijoista lähtien ovat jo kyllästyneet ja alkaneet kaikota tästä keskust...jankkauksesta.

Tämähän on "Rauhanliikkeen" ja asevelevollisuuden vastustajien ainoa argumentti jankkaus, jankkaus ja jankkaus mitään muuta ei heidän puheistaan löydy jankataan niinkauan kunnes järkevät ihmiset lopettaa jolloi he voivat julistautua voittajiksi omiensa joukoissa.


Aluksi "rauhanliike" ajoi ajatusta että kun me luovumme aseista niin kukaan ei hyökkää tänne kun he lopulta havahtuivat ettei kukaan muu kuin he uskonut tähän niin muutettiin taktiikkaa ja ryhdyttiin ajamaan ammattiarmeijaa luultiin että Suomalaiset ottavat kopin tästä ei näytä siltä että ottaisivat.

Kun he havaisevat ettei tämäkään toimi koska Putinin Venäjä on aloittanut hyökkäyksen Ukrainassa eikä kansalaiset edes harkitse näihin "rauhanpuolustajien" joukkoihin liittymistä nyt ollaan sormi suussa eikä oikein tiedetä millä argumentilla jatkais eikä luonto anna periksi sanoa ei tästä tule mitään, siispä ainoa mihin pystytään on se jankkaus.
 
Tälle näkisin jotain perusteita. Tuossa vaiheessa (lukion jälkeen) nuoret joka tapauksessa valitsevat mitä erilaisimpia jatkovaihtoehtoja ja harvalla tässä on kaverien kanssa pysyminen motivaationa. Ja jos intti olisi lyhyt, ihan niin kuin se on nykyisinkin, eikä mikään useita vuosia kestävä ammattiarmeijapesti, niin sen käyminen voisi monelle olla samanlainen välivuosi kuin mitä monet nuoret nytkin haluavat tehdä ennen opintojen aloittamista vain siis sillä erotuksella, että sen jälkeen heidän säästönsä olisivat suuremmat, kun taas jotain muuta puuhastellessa säästöt jopa katoavat.

En näe, että tuo pakottaminen tuossa lisää jutun tykkäämistä mitenkään. Tuota yleishyödyllisyyden aspektia on mahdollista käyttää hyväksi armeijan propagandassa ja Suomen kohdalla se oman maan puolustamiseen vetoaminen on jopa paljon lähempänä totuutta kuin vaikkapa US Armyn rekrytointivideoissa.

Lähinnä tarkoitin tässä sitä, että koska "kaikki muutkin" menevät niin miksi et itse menisi. Sosiaalinen paine on kova juttu, vaikka se kaveriporukka vaihtuisi ja muuttuisikin
 
Jos tuo pätisi, niin sittenhän kaikki poliittinen keskustelu rationaalisia argumentteja käyttäen olisi turhaa, koska määritelmällisesti kaikki enemmistön tahdosta poikkeavat ehdotukset hoitaa yhteisiä asioita olisivat huonompia kuin se enemmistön tahto.

Väitinkö että kansa on aina oikeassa? Kansa voi toimia hyvinkin epärationaalisesti ja tunneperäisesti, mutta aika usein kansan tahdo demokratioissa ohjaa päätöksentekoa. Poliittisen keskustelun tarkoituksena on tietenkin muuttaa kansan mielipidettä. Teidän kamppailunne yleisen asevelvollisuuden lopettamiseksi näyttää menevän vähän huonosti, ehkä argumentit eivät ole riittävän myyviä. Yleisen asevelvollisuuden suhteen kansa on mielestäni harvinaisen oikeassa.

Hauska tapa määritellä "jankkaamiminen

A: Ehdotettu malli vääristäisi pv:n palkkarakennetta.
B: Ei vääristäisi, koska ....
A (Ei ota kantaa B:n esittämään perusteluun): Kyllä vääristäisi.

Ja sinusta tuossa siis B oli se, joka jankkasi.

Älä viitsi...

Eli nytkö siis 36% on se oikea luku, eikä aiemmin mainitsemasi "mahdollisimman paljon väkeä"? Kantasi tuntuu muuttuvan viesti viestiltä, joten on tätä pakko tätä kysyä. Ja muutenkin tunnut olevan eri mieltä kuin esim @Samses , joka olisi valmis pudottamaan vm-palveluksesta pois sitä heikointa ainesta.

Se 36% koko ikäluokasta näyttää juuri olevan se "mahdollisimman paljon väkeä". Naisia kun ei saada yleisen asevelvollisuuden piiriin vielä pitkään ja miehistä palvelukseen kykenevien määrä ei ainakaan nouse. En lähtisi sitä "heikointa ainesta" karsimaan, koska palveluksen läpikäymisellä vaikkapa B-miehenä on monelle nuorelle miehelle merkittävä itsetuntoa ja sosiaalistumista edistävä vaikutus, vaikka tämänhän sinä tietenkin kiellät ja väität orjatyöksi. Itse luokanmuutoksia käsitelleenä olen nähnyt, että usein fyysisistä ongelmista kärsivä varusmies on itse halukas palvelemaan loppuun saakka, vaikka vapautuskin olisi tarjolla.

Sanoit seuraavaa:"puolustuksen ulkoistaminen ammattilaisille on juuri johtanut nykytilaan, eli tarpeettomiin verisiin ja pitkä-aikaisiin hävittyihin sotiin," Minun pointtini oli se, että asevelvollisia käyttämällä sodittu Vietnam oli USA:lle enemmän tuota kuin mikään sen jälkeen. Ensinnäkin taitaa olla niin, että kaikki USA:n käymät Vietnamin jälkeiset sodat laskien yhteenlaskien ei päästä samaan tappiomäärään kuin Vietnam. Häviämisen suhteenkin olen eri mieltä. Vietnamia pidetään kyllä selvemmin hävittynä sotana kuin mitään sitä seurannutta.
Ja sinustako siis niitä ammattisotilaita on voinut tulla samoissa määrin tavoin arkuissa takaisin kuin mitä asevelvollisia tuli Vietnamista? Kuten sanoin, todennäköisesti kaikki välillä 1974-nykyhetki käydyt sodat yhteenlaskien ei USA:n uhriluku pääse samaan kuin yksin Vietnamissa kärsittiin. Ja muuten sitä edeltäneessä Korean sodassa USA kärsi melkein yhtä suuret tappiot.

Sinä katselet näitä sotia aika rajoittuneesta näkökulmasta. Sotien lopputuloksia arvioidaan muistakin näkökulmista kuin omista tappioista lähtien. Vietnamin sodalla oli sentään selkeä loppuasetelma. Jenkit hyväksyivät tappionsa ja vetäytyivät, Vietnamissa alkoi jälleenrakentaminen.
Irakissa ja Afganistanissa sota on jatkunut pidempään tuottaen erityisesti Vietnamin sotaa enemmän invalidisoituneita sotureita, vaikka kaatuneita on parantuneiden suojavarusteiden ansiosta vähemmän. Rahaa kuluu enemmän, tällä hetkellä on käytetty jo yli kaksi kertaa enemmän rahaa kyseisiin sotiin kuin Vietnamiin. Ja tuloksena on vain kaksi hajonnutta valtiota, joista sekasorto leviää napurimaihin, sitoen USA:n voimavaroja alueelle vielä pitkään. Puhumattakaan vahingoista USA:n maineelle etenkin Irakin sodan suhteen, joka on syönyt USA:n arvostusta mailmalla pahasti. Ja sitten päälle ne lukuisat paikalliset ihmiset jotka ovat sodissa kuolleet.
Aika harvassa on ne ihmiset jenkeissä joiden mielestä sodat on voitettu. On vain luotu avoin märkivä haava joka jatkaa vuotamistaan. Moni jenkki uskoo, että asevelvollisuusarmeijaa ei olisi laitettu Irakiin varsinkin kun sodan aloittaminen perustui suureen valheeseen.

Ei kansakunta jenkeissä vertaile sotia pelkästään kaatuneiden sotilaiden määrällä. Kun tappioita tulee tasaisena virtana ilman että saavutetaan mitään näkyvää alkaa se syödä sekä kansakunnan että armeijan moraalia. Normandiassa tuli paljon tappioita mutta vastassa oli suuri sotilasmahti ja siitä huolimatta saavutettiin tavoitteet, jalansija Euroopan takaisinvaltaamiseksi. Irakissa kaatui yhtä paljon sotilaita ja mitä saatiin aikaiseksi? Ja sota vain jatkuu.
Et selvästi ymmärrä sitä poliittista murrosta joka USA:ssa tapahtui Vietnamin sodan jälkeen, ja miten USA:n toiminta maailmalla on muuttunut sen jälkeen kun hommat on voitu hoitaa ammattiarmeijalla. Samanlaista kehitystä on muuten tapahtunut jopa Venäjälläkin. Ensimmäisen Tshetshenian sodan jälkeen varusmiesten käyttöä sotiin on pyritty selvästi vähentämään, jotta kotirintama ei alkaisi hermostumaan tappioista.

Siis Irakissa on kuollut n. 10% siitä amerikkalaismäärästä kuin Vietnamissa. Jos Vietnamissa tappiot olisivat olleet noin pienet, niin sisäpoliittinen paine olisi takuulla ollut sielläkin pienempi. Erona on juuri se, että ammattisotilaita käytettäessä heidän hengissä säilymisestään pitää oikeasti pitää huolta, koska muuten on vaikea houkutella uusia tulijoita. Asevelvollisia käyttäen tätä ongelmaa ei ole. Juuri tästä syystä oikeastaan ehdotinkin sitä, että kaikkein tehokkaimmin tuollaisia ulkomailla käytäviä sotia hillitsisi se, että itse sotiin lähteminen olisi sotilaille vapaaehtoista. En siis tarkoita sitä, että jos USA itse joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, sotilailla olisi oikeus kieltäytyä sotimasta, vaan ainoastaan noiden ulkomailla käytyjen sotien kohdalla tämä valintaoikeus olisi olemassa. Vähän siis niin kuin vaikkapa Suomessa on tilanne rauhanturvaajien kohdalla. Niihin hommiin lähetetään vain niitä, jotka sinne haluavat lähteä. Jos joku ehdottaisi varusmiesten käyttöä rauhanturvaoperaatiossa, tämä naurettaisiin ulos.

Eli jenkit käyttivät Vietnamissa asevelvollisia vain tykinruokana? Höpö-höpö. Kyseessä on kuitenkin länsimainen demokratia, jossa esimiehet voidaan asettaa edesvastuuseen teoistaan. Suuret tappiot johtuivat taistelujen luonteesta, vahvasta vihollisesta sekä kehittymättömästä suojavarustuksesta. Vielä Bosnian operaatiossakin 1995 jenkkien ammattisotilailla oli surkeat nailonista tehdyt suojaliivit ja kadehtivat kovasti suomalaisten reserviläisten moderneja suojavarusteita. Ja noilla jenkkien vähemmän kehuttavilla suojavarusteilla olivat kuitenkin hoitaneet ammattilaisilla mm Panaman valloituksen ja Grenadan operaation, puhumattakaan pienemmistä kahakoista Libanonissa jne.
Ajatus sotilaiden vapaaehtoisuudesta ulkomaan operaatiohin on ihan hieno, mutta samalla lapsellinen ja irti reaalimailmasta. Suurvaltojen taloudelliset, sotilaalliset ja poliittiset intressit ulottuvat niiden omien rajojen ulkopuolelle ja niitä puolustetaan tarvittaessa asevoimin. Vain valikoituihin operaatioihin suostuvilla sotilailla ei ole suurvallalle käyttöä. Suomelle tällainen luksus on mahdollista koska missään ulkomaanoperaatiossa ei ole kyse meidän keskeisistä kansallisita intresseistämme ja joukkojen määrät ovat pieniä. Ja tietenkin siksi, että meillä on erinomainen asevelvollisuusjärjestelmä joka luo suuren reservin, josta riittää rekrytoitavia vapaaehtoisia.

Koita nyt päättää, mitä mieltä oikein olet. Sinusta siis asevelvollisuusjärjestelmä oli hyvä, koska se sisälsi asevelvollisten sodassa käyttämiseen liittyvän sisäpoliittisen paineen (jota tosin et ole osoittanut), muttet toisaalta hyväksy sitä, että täsmälleen samanlaisen sisäpoliittisen paineen tuottaminen sitä kautta, että sotilaille olisi pakko maksaa enemmän, jotta heidät saataisiin lähtemään epäsuosittuun sotaan, ei sitten kelpaakaan. Miksei asevelvollisuutta käyttävän USA:n "globaalit vaikutusmahdollisuudet olisi sattuman varassa", jos sinun itsesi mukaan asevelvollisten käyttäminen verisissä sodissa on sille mahdotonta?

Kyllä minä tiedän omat mielipiteeni, kiitos vain. Itse näytät väittelevän niin monen kanssa että et pysy oikein kärryillä. Jos et usko että asevelvollisten käyttäminen ulkomaisessa sodassa luo sisäpoliittisia paineita, lue edes vähän Vietnamin sodan historiaa. Voisit mm oppia että Korean sodalla ja Vietnamin sodalla oli suuri ero. Koreassa Pohjois-Korea aloitti häikäilemättömän valloitussodan, jonka koko kansainvälinen yhteisö tuomitsi. Hyökkäys kohdistui lisäksi heti alkuvaiheessa amerikkalaisia joukkoja vastaan. Sodalle oli helppo löytää oikeutus. Vietnamissa USA sekaantui vaiheittain hyvin epäselvään sekä Etelä-Vietnamin sisäiseen, että Vietnamien väliseen konfliktiin vääräksi osoittautuneen domino-teorian perusteella. Tuettiin korruptoituneita hallintoja ja valehdeltiin jotta saatiin perusteita voiman käytölle. Ja kun totuus alkoi paljastua, nimenomaan sisäpoliittinen paine pakotti vetäytymään. Sotilaallisesti Pohjois-Vietnam ja Vietcong olisi kyetty lyömään.

Kuvittelet aivan liikaa rahan olevan rajoittava asia sotilaallisen voiman käytössä. Pelkästään USA:n käymä Irakin sota todistaa tämän. Rahaa paloi, mutta ei se yksin pakottanut Obamaa vetämään joukkoja Irakista (jossa ne nyt ovat jo takaisin), vaan myös pitkään jatkuneen sodan suuret tappiot (enkä puhu vain kuolleista jenkkisotilaista) ja USA:n maineen kärsiminen.
Suurvalta käyttää voimaa omien rajojensa ulkopuolella olivat he sitten ammattisotilaita tai asevelvollisia. Mutta jos joukoista suuri osa olisi asevelvollisia, voimankäyttöä harkittaisiin todennäköisesti paremmin kuin esim mitä Bush nuorempi teki. Irakiin ei olisi asevelvollisuusarmeijalla todennäköisesti lähdetty, ja jos olisi lähdetty, olisi tultu paljon aikaisemmin pois.
 
heh.. kaikki asiantuntijoista lähtien ovat jo kyllästyneet ja alkaneet kaikota tästä keskust...jankkauksesta. On selvitetty faktat niin moneen kertaan, ettei ole mitään syytä vaihtaa Suomen maanpuolustusjärjestelmää...eivät vaan jaksa enää jauhaa skeidaa s91:n ja Roopen kanssa.
Loppujen lopuksi täällä jauhaa vain kyseiset herrat keskenään, toisiaan tukien, toisillensa tykkäyksiä antaen.

Meikäläinen kerääkin tästä vain tykkäyksiä, hauskuus on mennyt jo aikoja sitten....
 
Voisiko olla että Argentiinassa varusmiespalvelus on erilaista kuin Suomessa? Kun nuo kulttuurit, maat ja asevoimatkin ovat varsin erilaiset? Asevelvollisuusarmeijat ovat erilaisia aivan samoin kuin ammattiarmeijat ovat erilaisia niin tasoltaan, kulttuuriltaan kuin perinteiltään. Asevoimat ovat yleensä kansakunnan "peilejä" jotka heijastavat yhteiskunnan arvoja ihmisiä kohtaan.

Voi toki olla, mutta jos asepalveluksesta Suomessa koituisi merkittävää hyötyä yksilölle, sinne ei pitäisi joutua pakottamaan ihmisiä. Lukion suorittaa n. 60% ikäluokasta, vaikka se on vapaaehtoinen.

Puolustusvoimissa sotilasrikosten määrä on johdonmukaisesti laskenut viimeiset parikymmentä vuotta. Todennäköisin syy on se, että ongelmatapaukset pyritään karsimaan palveluksesta jo etukäteen. Tässä valossa on vaikea uskoa että varusmiespalveluksen läpi käyneet olisivat taipuvaisempia väkivaltaisuuteen kuin palveluksesta vapautetut.

Juuri tämän takia Suomessa onkin hyvin vaikea selvittää asepalveluksen vaikutuksia, sillä ongelmatapaukset usein saavat vapautuksen. Koska suorittavat valikoidaan tietyillä kriteereillä, eivät ryhmät ole tieteellisesti vertailukelpoisia. Vertailukelpoisuus vaatisi satunnaisesti muodostetut ryhmät.

Alho, Kari & Nikula, Nuutti: Asevelvollisuus ja työmarkkinat: Varusmiespalveluksen vaikutus koulutukseen, työllisyyteen ja palkkaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Keskusteluaiheita, 2012, nro 1269. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1269.pdf

Alho ja Nikula ymmärsivät em. vertailukelvottomuuden, sillä he kirjoittivat johtopäätöksissään, että: "On toisaalta myös mahdollista, että pitemmän varusmiespalveluksen suorittavat henkilöt ovat luontaisesti ahkerampia kuin lyhyemmän varusmieskoulutuksen suorittaneet henkilöt".

Lääketieteen lisensiaatti Ilona Mikkolan tutkimus osoittaa, että palvelusaikainen liikunta karistaa erityisesti terveydelle haitallista keskivartalorasvaa. Varusmiespalvelusajan liikunta hyödyttää eniten liikapainoisia miehiä.

Jos Suomessa yleisesti pakotettaisiin ylipainoisia ihmisiä liikkumaan vankilan uhalla, ja tämä edistäisi kansanterveyttä, niin voitaisiinko sanoa että pakottaminen oli hyödyllistä? Vai olisiko kyseessä pikemminkin ihmisoikeuksien polkeminen? Luulenpa että kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt tuomitsisivat liikkumisvelvollisuuden.

Varusmiesten kuolleisuus on Suomessa pientä. Tärkeimpiä kuolinsyitä ovat liikenneonnettomuuksien ohella itsemurhat. Varusmiesten itsemurhat ovat kuitenkin harvinaisempia kuin muiden samanikäisten miesten. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/varusmiespalvelus-ja-mielenterveys/#.VcS87_mqpBc

Tästä ei voi päätellä että asepalvelus vähentää itsemurhia, sillä vertailuryhmät ovat, kuten jo todettu, vertailukelvottomat. Linkissäsi lukeekin, että: "Pitkäaikaisseurannoissa itsemurhakuolleisuus on vähentynyt, mihin on osaltaan vaikuttanut se, että useat riskitekijät, kuten aiemmat itsemurhayritykset, masennus ja alkoholiriippuvuus, rajoittavat palveluskelpoisuutta."
 
Viimeksi muokattu:
Jos Suomessa yleisesti pakotettaisiin ylipainoisia ihmisiä liikkumaan vankilan uhalla, ja tämä edistäisi kansanterveyttä, niin voitaisiinko sanoa että pakottaminen oli hyödyllistä? Vai olisiko kyseessä pikemminkin ihmisoikeuksien polkeminen? Luulenpa että kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt tuomitsisivat liikkumisvelvollisuuden.

roopen verbaalinen science fiction sen kun jatkuu..... siirrytään siis keskustelussa terveydenhoidolliseen euforiaan .

Suomen terveydenhoitos pitäisi muuttaa tuossa mainitun sijaan siten että pääsääntöisesti palvelut evätään, jos henkilö ei ole oman ikäisensä painoindexissä. Lihavuus on kallista yhteiskunnalle. Koska taloudelliset perustelut ovat roopellakin keskeisiä, niin tehdään roopellekin rahamalli ja annetaan henkilöiden itse valita miten haluavat terveysasiansa järjestää. Eli pidät huolta itsestäsi ja saat valtion/kunnan terveyspalveluita aina kun tarvitaan (palkkiomalli). Jos olet antanut oman kunnon repsahtaa yli painoindeksin niin olet oman onnesi varassa ja maksat itse omasta lompakosta (hyöty jää saamatta). Tähän ei pitäisi olla ihmisoikeusjärjestöilläkään nokan koputtamista kun tämähän on ihan "vapaaehtoinen omaterveys" -malli.

Onkin muuten pirun helppoa arvottaa kaikki yhteiskunnallinen toiminta rahalla niin hommista tulee selkeitä. Kun on näin hyviä valmiita ratkaisuja olemassa, niin miksei näitä ole toteutettu jo vuosikymmenet sitten? Ihmettelen vaan miksei raha ratkaise kaikkea. Raha - tuo meidän ukko ylijumala tai kaikken ratkaisujen äiti !!!!!!


.
 
Talkoot on jaettu kahteen vaiheeseen; 1) opetellaan haravan käyttöä ja 2) käytetään sitä hyökkäävään lehtikasaan. Talkoiden kokonaisuudesta ei makseta palkkaa vaan kaikki miehet osallistuvat haravointiin, koska meillä on velvollisuus. Talkoiden kokonaisprosessissa on vain yksi kohta jossa yksilöiden kohdalla eteneminen on erilainen; 2 -vaihetta kukaan ei toivo, valtaosalla se ei toteudu, ja mikäli toteutuu, kaikki eivät mahdu mukaan. Oleellista on se että vaihe 2 on oleellinen osa kokonaisuutta, velvollisuutta. Tässä talkoo-kokonaisuudessa ei ole missään kohdassa palkkaa, eikä pidäkään olla, koska meillä on velvollisuus osallistua haravointiin.


On niitä jotka tekevät ruumiita niittävät heinän ja niitä, jotka pesevät ruumiita haravoivat heinät.

Välineurheilua tämäkin, kuten myös sotiminen ja sanoihan virolainen Ritaristillä palkittu SS-Oberstumbannführer Harald Riipalu Sinimäkien taisteluiden aikaan 1944, että:

Mitä paksumpi ruoho, sitä helpompi niittää.


Ei niittohommissa kovia tekijämiehiä olleet työmiehet ole ennenvanhaan saran päähän päästyään menneet haravan kanssa keräilemään jälkiään, vaan viikatteen terää on ehkä muodon vuoksi pari kertaa pyöräytetty hiomakivellä ja otettu piimä- tai kaljahuikka, jonka jälkeen on jatkettu niittämistä. Perässä on aina tullut lapsia ja piikoja kaljaleilien ja haravoiden kanssa.
 
Onkin muuten pirun helppoa arvottaa kaikki yhteiskunnallinen toiminta rahalla niin hommista tulee selkeitä. Kun on näin hyviä valmiita ratkaisuja olemassa, niin miksei näitä ole toteutettu jo vuosikymmenet sitten? Ihmettelen vaan miksei raha ratkaise kaikkea. Raha - tuo meidän ukko ylijumala tai kaikken ratkaisujen äiti !!!!!!

Tämä on yleinen väärinkäsitys, sillä vaikka taloustiede arvioi hyvinvointivaikutuksia rahassa mitattuna, ei se tarkoita sitä, että taloudellinen hyöty olisi ensisijainen. Taloustieteessä yritetään maksimoida ihmisten kokonaishyvinvointia, ei vain taloudellista hyvinvointia.

Vaikka raha ei ole monessakaan kysymyksessä kovin hyvä mittari, on se katsottu kuitenkin parhaaksi käytettäolevaksi hyvinvoinnin mittariksi. Rahalla voi arvottaa myös ei-taloudellisia kysymyksiä, esim. kysymällä kansalaisilta, että millä summalla olisit valmis luopumaan joistain ihmisoikeuksistasi.

Markkinatalous toimii kommunismia paremmin lähinnä siitä syystä että ihmiset voivat äänestää lompakollaan. Näin tieto kuluttajien kokemasta hyvinvoinnista välittyy hintamekanismin välityksellä hyödykkeitä tarjoaville yrityksille, ja yritykset osaavat kehittää hyödykkeitään sen mukaan mistä kuluttajat ovat valmiita maksamaan eniten.

Asevelvollisuus rikkoo hintamekanismin, sillä pakotettujen varusmiesten työllä ei ole markkinahintaa. Tästä seuraa monia ongelmia, kuten tehoton ja ikävä koulutus, epäoptimaalinen koulutettavien valinta ja liian suuren varusmiesmäärän kouluttaminen. Hintamekanismin rikkominen johtaa siis asevelvollisuuden(kin) tapauksessa matalampaan kokonaishyvinvointiin, kuin mikä saavutettaisiin rekrytoimalla vapaaehtoisia varusmiehiä markkinahintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Asevelvollisuus rikkoo hintamekanismin, sillä pakotettujen varusmiesten työllä ei ole markkinahintaa. Tästä seuraa monia ongelmia, kuten tehoton ja ikävä koulutus, epäoptimaalinen koulutettavien valinta ja liian suuren varusmiesmäärän kouluttaminen. Hintamekanismin rikkominen johtaa siis asevelvollisuuden(kin) tapauksessa matalampaan kokonaishyvinvointiin, kuin mikä saavutettaisiin rekrytoimalla vapaaehtoisia varusmiehiä markkinahintaan.

Jospa nyt viimeinkin kertoisit meilla, miten koulutus on mielestäsi tehotonta. Ikävää sotilaskoulutuksen kuuluukin olla aina välillä, ei tietenkään jatkuvasti, jota se ei kyselyiden mukaan olekaan meillä suomessa.
 
roopen verbaalinen science fiction sen kun jatkuu..... siirrytään siis keskustelussa terveydenhoidolliseen euforiaan .
Tämä selvensikin paljon kun olen lukenut Roopen ja s91`n juttuja aloin nimittäin epäilemään että joko multa on järki lähtenyt tai dementia iskenyt, onneksi ei tarvitse ainakaan niiden pelätä iskeneen.
 
Jospa nyt viimeinkin kertoisit meilla, miten koulutus on mielestäsi tehotonta. Ikävää sotilaskoulutuksen kuuluukin olla aina välillä, ei tietenkään jatkuvasti, jota se ei kyselyiden mukaan olekaan meillä suomessa.

Mielestäni koulutuksen ei tule koskaan olla itseisarvoisesti ikävää. Jos tärkeän asian opettaminen on ikävää, se voi olla syy ikävän koulutuksen antamiselle, mutta ei ikävyyteen ei tule pyrkiä ilman koulutuksellista perustetta.

Tehottomuudesta on kirjoittanut mm. Varusmiesliiton lehti. Jos varusmiesten ajalla olisi kustannus, Puolustusvoimat tuskin tuhlaisi varusmiesten aikaa näin: http://varusmieslehti.fi/kolumni-kaksi-tuntia-paivassa/

"Läpi varusmiespalvelukseni kantahenkilökunta pauhasi, että puoli vuotta ei riitä mihinkään. Suurin osa alokkaiden kasarmiajasta tuntuu kuitenkin kuluvan istuskellessa ja odotellessa. Opinnoissani Lean-ajatteluun tutustuneena päätin ryhtyä kellottamaan alaisteni päivien kulkua. Halusin selvittää, kuinka suuri ajasta käytetään oikeaan sotilaskoulutukseen. Leanauksen perusperiaatteiden mukaisesti siirtymisiä, kuljetuksia, ruokailuja tai edestakaisin juoksentelua en tähän laskelmaan huolinut.

Tulokset olivat järkyttäviä.

Aamupäivällä 45 minuuttia, iltapäivällä 72 minuuttia. Päivässä, E-kauden alussa, viikon keskiarvona. Keskiverrolta tykkimieheltä, joka ei viettänyt aikaa varuskuntasairaalassa tai lomilla.

Viikkoa ennen loppusotaa vastaavat luvut olivat 41 ja 80. Kaksi tuntia aktiivista koulutusta päivässä, juuri ennen puolivuotisen taipaleen loppuhuipennusta. Tulokset ovat tietysti vain yksittäisen varusmiehen aikoja, ja jonkun mielestä punkkien ja kaappien siistiminen saattavat sotilaskoulutusta ollakin. Mutta silti: kaksi tuntia!

Toki osa tehottomuudesta johtuu puhtaasti resurssien puutteesta: 40 paikan ampuradalla ei kerrallaan sata ihmistä ammu. Vähän voi antaa anteeksi myös siksi, että varusmiesjohtajien on tärkeää antaa epäonnistua ja havaita omat virheensä koulutusten suunnittelussa. Mutta kyllä kolmikymppisen ylikersantin on syytä katsoa peiliin, jos ei tajua 40 alokkaan jalkapallopelin jakamisen neljään pienempään tehostavan pelaamista. Itseensä saa mennä, jos todella katsoo olevan järkevää tuhlata vartti joukkueen aselajikoulutuksesta – eli 40 hengen joukkueessa 10 ihmistyötuntia – siihen, että yksi soturi lähetetään korjaamaan sänkynsä päiväpeittoa.

Nykyaikaisessa varusmiespalveluksessa ajankäytön tehokkuus korostuu. Monimutkaistuvassa sodankäynnissä pitäisi osata koko ajan enemmän, mutta koulutusaika on rajoitettu. Oli syy tehottomuuteen kantahenkilökunnassa, riittämättömissä resursseissa, varusmiesjohtajissa tai todennäköisimmin niissä kaikissa, on suomalaisten todella syytä miettiä, miten haluamme varusmieskoulutuksemme toimivan."
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Oli syy tehottomuuteen kantahenkilökunnassa, riittämättömissä resursseissa, varusmiesjohtajissa tai todennäköisimmin niissä kaikissa, on suomalaisten todella syytä miettiä, miten haluamme varusmieskoulutuksemme toimivan."

Asiaa, perinteet kunniassa... syy ei edelleenkaan siis koskaan ikina maailmassa ole varusmiehissa itsessaan :)
 
Ja tämä korjataan vain asevelvollisuudesta luopumalla?

Vaikea sitä on millään muulla korjata. Asevelvollisuudesta luopuminen ja hintamekanismin käyttöönotto ratkaisisi tehottomuusongelman automaattisesti.

Samoin entisissä kommunistimaissa olisi voitu kysellä, että eikö tehotonta järjestelmää voi korjata ilman että luovutaan kommunismista. Mutta jos se olisi ollut mahdollista korjata, kommunismi olisi luultavasti saatu toimimaan jossain.
 
Eli, koulutuksen tehokkuutta ei voi kehittää, esimerkiksi kapiaisten tai varusmiesjohtajien paremmalla kouluttamis koulutuksella? Koska asevelvollisuudessa skappareita ei vain vittujakaan kiinnosta kuinka tehokasta koulutus on? Miksi "vapaaehtoisessa varusmiespalveluksessa", aka: lyhyturaisessa ammattiarmeijassa, kouluttajia kiinnostaisi paskaakaan enemmän? Palkka tippuu silti tilille. Kyseessä on koulutuskulttuurista johtuva epäkohta, ei asevelvollisuudesta.
 
No mainittiinhan siinä varusmiesjohtajat

Pitaa paikkansa, ja voin sanoa 3:n esitutkinnan, parin putkareissun ja yhden poistumiskiellon pohjalta omasta kokemuksesta etta Kaartissa ei aina ollut helppoa kokelaana:D
Olit meinaan aika avointa riistaa kusisten kaartilaisten perattomille ilmiannolle, simputussyytoksille, varusmiestoimikunnan pelleilylle, kaartilaisen isi/ aiti on YlPalvOn niellyt superjuristi -tyyppiselle ajojahdille seka esimiesten urasuuntaiselle omanperseensuojelulle.
Ja nyt ehka aika kultaa muistot... ainoastaan juopumussyytteet eivat olleet lainkaan perattomia. Jotain sentaan :cool:
 
Asiaa, perinteet kunniassa... syy ei edelleenkaan siis koskaan ikina maailmassa ole varusmiehissa itsessaan :)
Niin, varusmiehessä itsessään voi olla vika sen suhteen, miten paljon hän on niiden päivässä olleen kahden opetustunnin aikana oppinut, mutta häntä on kyllä minusta aika turha syyttää siitä, että tunteja on vain kaksi päivässä.

Tässäkin asiassa sanoisin asevelvollisten keinotekoisen halpuuden olevan yksi asia, joka saa inttiä olemaan uhraamatta resursseja koulutuksen tehostamiseen samalla tavoin kuin mitä se tekisi, jos varusmiesten kasarmilla pitäminen olisi sille kalliimpaa.
 
Back
Top