Asevelvollisuuden pitää muuttua

Älkää menkö hlökohtaisuuksiin.

Kyllä tätä keskustelua pitäisi voida jalostaa hieman. Asevelvollisuudessa on muutettavaa ja kehitettävää, se on tautisen varma fakta. Mutta mitä tai mitkä asiat ovat edelleen kehitettäviä? Tässä ei kannata tukehtua vain siihen varusmiespalvelukseen, asevelvollisuus on reilusti suurempi asia.
 
Mitä tuon olkiukon piti osoittaa?

Taloustiede vastaa siihen, mikä on sinulle tehokkain tapa varautua siihen, että snagarilla joku ohittaa sinut jonossa.

Taloustieteen on tarkoitus juuri vastata siihen, miten ihmiset käyttäytyvät. Jos joku taloustieteen ennuste ei ole yhtäpitävä empiiristen havaintojen kanssa, niin kyseistä teoriaa tulee korjata. Jos sinulla on hyviä korjausehdotuksia nykyisin vallalla oleviiin perusteorioihin ja niillä saat teorian vastaamaan paremmin empiriaa, niin todennäköisesti sinulle olisi tarjolla Nobelin palkinto.

Onko edullisempaa palkata lihaksia 60 e tunti vai hankkia edes siteeksi niitä itselle?
 
Koska miesten on helpompi kusta kenttäolosuhteissa. Onhan se nyt selvä että keskimääräisesti fyysisesti mies soveltuu sotilaaksi paremmin.

Mitä tuon keskiarvon pitäisi osoittaa? Ja päteekö tuo edes kaikkien sotilastehtävien kohdalla? Eikö ole olemassa tehtäviä, joissa ei joudu kusemaan kenttäoloissa? (Ja mitä sitten, jos miehille tuleekin paskahätä, siihenkö armeija pysähtyy)?

Aivan lahopäistä tuoda tasa-arvokeskustelu sodankäyntiin, vai laitetaanko metsureillekin sukupuolikiintiöt kyllä siinä hommassa jotkut naisetkin pärjää muttei kaikki.

Ei. Ketään miestä ei pakoteta metsuriksi, eikä kyseinen ammatti ole kielletty naisilta. Muuten, vm-palvelus on sallittua tällä hetkellä naisille, joten ainakaan PV ei tunnu olevan sitä mieltä, ettei naisille voi antaa vm-koulutusta.

Kiintiöt ovat juuri ne, mitä sinä ajat, koska tämä on tilanne nykyisin. Minä kannatan sitä, että armeijaan saa hakeutua kaikki ja intti sitten valikoi heistä itselleen parhaat sukupuoleen katsomatta.
 
Mitä tuon olkiukon piti osoittaa?

Taloustiede vastaa siihen, mikä on sinulle tehokkain tapa varautua siihen, että snagarilla joku ohittaa sinut jonossa.

Taloustieteen on tarkoitus juuri vastata siihen, miten ihmiset käyttäytyvät. Jos joku taloustieteen ennuste ei ole yhtäpitävä empiiristen havaintojen kanssa, niin kyseistä teoriaa tulee korjata. Jos sinulla on hyviä korjausehdotuksia nykyisin vallalla oleviiin perusteorioihin ja niillä saat teorian vastaamaan paremmin empiriaa, niin todennäköisesti sinulle olisi tarjolla Nobelin palkinto.
Et todellakaan snajua.. MOT
 
Älkää menkö hlökohtaisuuksiin.

Sentään joku järjen sananen sieltä modepuolelta.

Kyllä tätä keskustelua pitäisi voida jalostaa hieman. Asevelvollisuudessa on muutettavaa ja kehitettävää, se on tautisen varma fakta. Mutta mitä tai mitkä asiat ovat edelleen kehitettäviä? Tässä ei kannata tukehtua vain siihen varusmiespalvelukseen, asevelvollisuus on reilusti suurempi asia.

Tämä on ihan hyvä pointti. VM-palvelun kohdalla vankilalla uhkaaminen voi vielä toimiakin, koska vankila on nyt aika ikävä juttu ja vm-palvelu ei nyt niin kauhean paha juttu, mutta oleellisempi kysymys on se, että toimiiko se enää siinä vaiheessa, kun kuulat alkavat lentää? Silloin ei olekaan enää täysin selvää, onko vankilan pelote riittävä verrattuna siihen, että toisessa vaihtoehdossa voi saada itsensä tapettua tai vammautettua. Tässä tilanteessa se aito yksilön omista arvoista nouseva maanpuolustustahto on tärkeinpänä tekijänä sen suhteen, mikä taistelutahto kokoon saaduilla joukoilla oikeasti on, enkä todellakaan usko, että tätä tahtoa voi pakkokäskyillä tuottaa. Koska nykyisin myöskään tiedotusmonopoli ei ole valtion hyppysissä samalla tavoin kuin ennen muinoin, niin sitä ei voi tuottaa myöskään pelkällä sotapropagandalla, vaan minusta ainoa todellinen lähde sille on se, että kansalaiset oikeasti haluavat uhrautua isänmaansa hyväksi.
 
Et todellakaan snajua.. MOT
Enkö tajua, koska baikalin tavoin minusta taloustieteen kysymys "Onko edullisempaa palkata lihaksia 60 e tunti vai hankkia edes siteeksi niitä itselle?" on relevantti sinun määrittelmääsi tilanteeseen varautumisen suhteen?

Vai enkö tajua, koska en näe olkiukkolauseellasi:"mutta taloustieteen mukaan sinun ei pidä tehdä noin!" olevan mitään tekemistä oikean taloustieteen kanssa?

Vai siksikö en tajua, että pidän taloustieteen tarkoituksena kuvata ihmisten toimintaa ja etenkin vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa ja snagarijonossa etuilu on yksi tällainen vuorovaikutustilanne?
 
Enkö tajua, koska baikalin tavoin minusta taloustieteen kysymys "Onko edullisempaa palkata lihaksia 60 e tunti vai hankkia edes siteeksi niitä itselle?" on relevantti sinun määrittelmääsi tilanteeseen varautumisen suhteen?

Vai enkö tajua, koska en näe olkiukkolauseellasi:"mutta taloustieteen mukaan sinun ei pidä tehdä noin!" olevan mitään tekemistä oikean taloustieteen kanssa?

Vai siksikö en tajua, että pidän taloustieteen tarkoituksena kuvata ihmisten toimintaa ja etenkin vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa ja snagarijonossa etuilu on yksi tällainen vuorovaikutustilanne?
Tässähän se juttuon. Sinä se vaan tulkitset taloustiedettä.

Oletko sattumoisin havainnut että yksi klikki tuolla Kremlissä haistattaa pitkät taloustieteelle. Tekee kaiken väärin ja tuhlaa resursseja varustautumiseen, vaikka maa on täysin persiillään. Annetaanko niille nelonen arvosanaksi ja käsketään ottaa taloustieteen kurssi uusiksi? Vai mitä tehdään?
 
Tässähän se juttuon. Sinä se vaan tulkitset taloustiedettä.

Olet täysin vapaa kertomaan minulle, mikä tulkinnassani on väärin.

Oletko sattumoisin havainnut että yksi klikki tuolla Kremlissä haistattaa pitkät taloustieteelle.

Ensinnäkin on sama, haistattaako vai ei, koska taloustieteen lainalaisuudet eivät siitä muutu mihinkään. Esimerkki: Zimbabwe painaa ihan sikana seteleitä valtion menojen kattamiseen. Selvästikin siellä on siis haistatettu pitkät taloustieteelle, joka sanoo, että tuollaisesta touhusta seuraa hyperinflaatio. Ja se hyperinflaatio siitä on seurannutkin ihan riippumatta siitä, ettei Zimbabwen poliittinen johto ollut uskonut sen seuraavan. Sama juttu siis Venäjän kohdalla. Jos siellä ei uskota siihen, että kansakunta joutuu tuhoon sillä, että infrastruktuuriin, koulutukseen, tieteelliseen tutkimukseen jne. investoinnin sijaan kaadetaan rahat aseisiin, ei muuta mihinkään sitä, että tuo siitä seuraa.

Toiseksi, Suomen puolustus on suunnilleen koko itsenäisyyden ajan perustunut ns. uskottavaan puolustukseen, eli pidetään yllä niin suurta puolustuskykyä, ettei Suomeen hyökkääminen kannata. Etenkään kylmän sodan aikana Suomessa ei suinkaan oletettu, että Suomi fyysisesti pystyisi pysäyttämään NL:n, jos se hyökkäisi Suomen kimppuun koko voimallaan, mutta ajatus oli, että hyökkäys tulisi sille niin kalliiksi (sekä rahallisesti että inhimillisesti), ettei hyökkäykseen lähtö kannata. Onko nyt väitteesi siis se, että Suomessa valtakunnan poliittinen ja sotilaallinen johto ei enää usko tähän uskottavan puolustuksen doktriiniin Venäjän suhteen?

Kolmanneksi, tässä keskustelussa puhuttaessa taloudellisesti tehokkaimmasta tavasta rakentaa Suomen puolustus voidaan ihan hyvin lähteä siitä lähtöoletuksesta, että "Kremlin klikki haistattaa pitkät taloustieteelle" ihan niin kuin siinä sinun esimerkissäsi voidaan lähteä siitä, ettei joku humalainen jonoetuilija käyttäydy täysin rationaalisesti. Siitä huolimatta tätä kysymystä voidaan siis käsitellä Suomen kannalta puhtaasti taloustieteen kannalta. Jos siis Kremlissä taloustiede on heitetty romukoppaan, niin miksi meidän pitäisi tehdä sama?

Tekee kaiken väärin ja tuhlaa resursseja varustautumiseen, vaikka maa on täysin persiillään. Annetaanko niille nelonen arvosanaksi ja käsketään ottaa taloustieteen kurssi uusiksi? Vai mitä tehdään?

Tuo nelosen antaminenko sinusta on se, mitä taloustiede ehdottaa parhaaksi toimintavaihtoehdoksi? Jos ei, niin sitten tunnustat itsekin, että aiempi esimerkkisi oli olkiukko.

Jos on, niin näkisin mielelläni sen päättelyketjun ja lähtöoletukset, jolla tuohon vastaukseen taloustieteen periaatteista oikein pääsit.

Luepa uudestaan baikalin vastaus. Se oli paljon lähempänä sitä pohdiskelua, joka liittyy oikeaan taloustieteeseen ja joka pätee muunneltuna myös tähän "Kremlin klikkiin" suhtautumiseen.
 
Kolmanneksi, tässä keskustelussa puhuttaessa taloudellisesti tehokkaimmasta tavasta rakentaa Suomen puolustus voidaan ihan hyvin lähteä siitä lähtöoletuksesta, että "Kremlin klikki haistattaa pitkät taloustieteelle" ihan niin kuin siinä sinun esimerkissäsi voidaan lähteä siitä, ettei joku humalainen jonoetuilija käyttäydy täysin rationaalisesti. Siitä huolimatta tätä kysymystä voidaan siis käsitellä Suomen kannalta puhtaasti taloustieteen kannalta. Jos siis Kremlissä taloustiede on heitetty romukoppaan, niin miksi meidän pitäisi tehdä sama?
Ei, sinä käyt keskustelua "taloudellisesti tehokkaimmasta tavasta rakentaa Suomen puolustus".

Me muut elämme reaalimaailmassa jossa talouden lisäksi turvallisuus on otettava huomioon.

Emme ole halukkaita lähtemään kokeilemaan teorioitasi käytännössä. Teorioiksi ne jäävätkin kunnes joku ne toteuttaa ja nähdään toimiiko, vai oliko joissakin oletuksissa vikaa. Olen kamalan hämmästynyt ettei yksikään maa ole tätä nerokasta ideaa lähtenyt toteuttamaan ! /s
 
Tuon cyberin ja info-opsien mukaan tulo pistää pohtimaan josko vanhempana kuin 18-kesäisenä olisi optimaallista tulla joihinkin tehtäviin. Pohdituttaa myös siltä kannalta, että 6-12kk ja ohi on on melkoista hukkaa kun ko. osaajia tarvittaisiin toistuvasti. Vapaaehtoisuuteen ei ole edes toistaiseksi tapoja, mikäli sellainen sattuisi vahingossa jotakuta kiinnostaa vm-palveluksen jälkeen. Jääkö jatkossa panokseksi sitten vain Mp.netin foorumille tulo viisastelemaan?
 
Ylläoleva viesti sijoittuu tasolle kaksi argumenttihierarkiassa:
disagreement-hierarchy.jpg
Ja sinä olet kyllä selvästi ylimmällä tasolla.
 
Sinä aloit puhua "valtion edusta". Minä kysyin, että mitä tällä tarkalleen tarkoitat ja vastasit viittauksella demokratiaan. Eli sinun mukaasi valtion (tai tarkemmin kansakunnan) etu määrittyy sen mukaan, mitä ihmiset demokraattisesti päättävät. Tämän määritelmän mukaan kansa on aina oikeassa sen suhteen, mikä sen etu on.
Ja tätä siis sovelsit asevelvollisuuteen. Sinun mukaasi se on määritelmällisesti kansakunnan edun kannalta oikea ratkaisu on asevelvollisuus, koska sillä on enemmistön kannatus.
Nyt sitten oletkin eri mieltä ja kansa voikin olla epärationaalinen (=valita toimintavaihtoehtoja, jotka eivät maksimoi sen etua).

Niin? Mikä tässä on epäselvää? Demokratia toimii niin että kansan enemmistön tahto toteutuu (tai ainakin niiden jotka vaivautuvat äänestämän). Mutta väitätkö että kansa ei voisi toimia epärationaalisesti, varsinkin jos heitä taitavasti ohjataan. Tukivat saksalaisetkin Hitleriä aikanaa, pääosa melkein loppuun asti. Ei sitä kuitenkaan tänäpäivänä kovin rationaaliseksi kansan tahdoksi voi kutsua.

Tuo on sinun mielipiteesi. Kyseisestä asiasta ei käytännössä käydä tällä hetkellä mitään poliittista keskustelua. Ja jopa siis mielipidekyselyissä asevelvollisuuden vaihtoehtona esitetään sellaisia olkiukkoja (esim. se sinun mallisi ammattiarmeijasta), joilla ei tietenkään ole mitään mahdollisuutta saada kannatusta, ja sitten tästä päätellään "kansa kannattaa asevelvollisuutta".

Jotenkin tuntuu että kuikuttelet tässä kansalle kun eivät ymmärrä jumalattoman hienoja ideoitasi, mokomat idiootit. Demokratia ei toimi j...lauta. Voisiko olla niin, että poliittista keskustelua ei käydä kun ei ole tuotu esille mitään rationaalisia ja toimivia vaihtoehtoja? Vapaa maa, ihan vapaasti saa tuoda omia ideoita esille. Ai niin mut kun ihmiset on niin tyhmiä että ne ei tajuu...

Ja erilaisia vaihtoehtoja on kyllä tutkittu, mukaan lukien jonkinlainen kansalliskaartin perustaminen pienen ammattilaisytimen tueksi jne. Ei vain ole löytynyt toimivampaa vaihtoehtoa. Eli tilaa ideoillesi on....jos saat niille vain vähän kannatusta.

No, kerro ihmeessä, mitä vasta-argumentteja olet esittänyt niihin perusteluihin, miksi vm-palvelun kunnon taloudellinen korvaus, joka pääosin maksettaisiin kotiutumisrahana hyväksytysti palvelun suorittaneille, ei aiheuttaisi paineita pv:n palkkarakenteisiin?

Sinä olet puhunut jopa 3000 euron kuukausipalkasta varusmiehille, mikä ylittää nuorempien ammattisotilaiden palkan. Valtio palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen tulostavoitteiden saavuttamiseen. Jos laitetaan rinnakkain miehistötehtävissä oleva varusmies ja ammatti-ylikersantti ja tehtäisiin vaativuustarkastelu, ylikersantin palkka nousisi selvästi. Se että varusmies ei ole palveluksessa pitkään, ei muuta juurikaan tilannetta, on meillä palveluksessa sopimussotilaitakin vain muutaman kuukauden kerrallaan. Se että varusmiespalkka muutettaisiin vastaavankokoiseksi kotiuttamisrahaksi ei petä ketään. Toki sinun fantasiamaailmassasi voidaan romuttaa hetkessä koko valtion palkkausjärjestelmä ja työehtosopimusjärjestelmä ja luottaa siihen että kukaan ei kadehdi varusmiesten palkkausta, mutta reaalimaailmassa se ei vain ole niin yksinkertaista.

Jos siitä on hyötyä, niin sittenhän nuoret hakeutuvat sinne laumoittain, vaikka se olisi vapaaehtoinen. Ihan niin kuin he nykyisin hakeutuvat opiskelemaan, vaikka joutuvat sen vuoksi elämään vuosikausia suuremmassa taloudellisessa kurjuudessa kuin jos suoraan hakeutuisivat töihin.

Oletpas nokkela. Varusmiespalveluksen hyödyt ovat vähän vaikeammin mitattavissa kuin paremmin palkattuun siviiliammattiin johtava opiskelu. Mutta kuinkahan moni lähtisi itseään vapaaehtoisesti yliopistoon kiusaamaan, jollei olisi pakko sen suuremman palkan tai statuksen vuoksi?

Mutta palataan tuohon "mahdollisimman paljon väkeä". Mikä oikein estää tuomasta naisia asevelvollisuuden piiriin, jos se oikeasti olisi maanpuoluostuksen kannalta fiksua. Minusta on päivänselvää, ettei se ole fiksua. Edes nykyiselle miehistä koostuvalle reserville ei kokonaisuutena (lain mukaan reserviin kuuluvia asevelvollisia on jotain 900 000) ole käyttöä. Minusta olet suunnilleen kertaluokan verran pielessä sen suhteen, mikä on järkevä määrä sotilaita, jotka Suomen kannattaa lähettää mahdollisessa sodassa sotimaan.

Naiset armeijaa? Ei ole intin päätettävissä oleva asia. Mitä tulee reservin määrään et ole selvästi viitsinyt edes sisäistää sinulle esittämiäni lukuja. Riittävän kokoisen ja keski-iältään riittävän nuoren sodan ajan armeijan ylläpito nyt vain edellyttää kaikkien kynnelle kykenevien kouluttamista. Vain sinun haavemaailmassasi yli 50-vuotias on kenttäkelpoinen taistelija vaikka hajautettuun taisteluun. Reaalimaailmassa henkilöstöä pitää siirtää sijoittamattomaan reserviin vanhenemisen myötä. Ja sitten vain ihan tiedoksi, kaikissa Suomen käymissä sodissa on henkilöstöä ollut loppuvaiheissa liian vähän ja yli-ikäisiä ikäluokkia on jouduttu käskemään rintamalle, missä eivät ole suoriutuneet kovinkaan hyvin. Sodissa katsos kun kuolee ja haavoittuu ihmisiä. Kannattaisi lukea joskus sen taloustieteen lisäksi vähän sotahistoriaakin.

Katsot vääriä asioita. USA voitti Kosovon sodan ilman, että yksikään sen sotilas kuoli taistelussa (jossain onnettomuudessa taisi sodan aikana joku helikopterilentäjä kuolla). Tämä kertoo juuri siitä, että sotimisessa ei enää panna sotilaita vaaralle alttiiksi, ellei se ole täysin välttämätöntä (sama taktiikka on muuten juuri nyt käytössä ISISiä vastaan). Ei siis kyse ole siitä, onko jalkaväellä paremmat liivit kuin ennen, vaan siitä, ettei niitä kasoittain Vietnamissa kuolleita jalkamiehiä enää käytetä samassa mittakaavassa, vaan sen sijaan sotiminen hoidetaan miljoonien dollarien arvoisilla suihkuhävittäjillä.

HUUTONAURUA!! Tyypillinen väite joita esittää ihminen jolla ei ole omakohtaista kokemusta minkäänlaisesta sodankäynnistä ja lukumateriaalitkin ovat varsin rajoitettua.
1. Kosovon sota ei todista juuri mitään, se oli yksi monien joukossa. Katsoppa vaikka Ukrainan sotaa. Kuinka monta siellä on kuollut ja kuolee kokoajan. Siinä sinulle "suihkuhävittäsodankäynnin" mallia.
2. Ihan vain tiedoksi, sotilaita ei ennenkään laitettu vaaralle altiiksi ellei se ollut välttämätöntä tehtävän täyttämiseksi, ellei komentaja sitten ollut joku hullu (joita näitäkin aina on löytynyt). Sotilasoperaatioissa tehtävä tulee kuitenkin aina ensin, myös nykypäivän operaatioissa. Mistä tiedän? Kun olen ollut todistamassa omin silmin miten jenkit aloittavat operaation Afganistanissa ilman riittävää pioneerivoimaa, hyvin tietäen että tappioita tulee. Tuloksena oli neljä kaatunutta. Mutta vaihtoehtoja ei ollut koska koko sotanäyttämöllä ei ollut riittävästi pioneerivoimaa tarjolla.
3. Amerikkalaisia joukkoja oli Vietnamissa kiivaimpina taistelukausina 157 000 - 536 000, keskiarvo vähän yli 300 000. Irakissa jenkkejä oli kiivaimpina taistelukausina noin 130 000. USA:n maavoimien vahvuus oli Vietnamin aikaan yli 3 miljoonaa, Irakin sodassa vähän yli 1 miljoonaa. Eli suhteessa enemmän maavoimien joukkoja palveli Irakissa kuin Vietnamissa. Eli sotaa ei käydä vain suihkuhävittäjillä. (USA:n ilmavoimien vahvuus on supistunut samassa tahdissa)
4. Nimenomaan paremmat suojavälineet ovat pienentäneet tappioita. Kaatuneitten ja haavoittuneitten sotilaiden suhdeluku on muuttunut radikaalisti parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä parantuneiden suojavarusteiden ansiosta.

Miksi USA:ssa puhutaan puolustuksesta ("defence"), jos niille sotilaille ei ajatella lainkaan käytettäviksi oman maan puolustamiseen (siis niin kuin Suomessa tehdään)?

Hohhoijaa. Heittäydytkö ihan tarkoituksella lapselliseksi? Kuinka monta kertaa sinulle pitää kertoa, että suurvallat katsovat oikeudekseen puolustaa intressejään omien alueittensa ulkopuolella. Kaikki suurvallat.

Minusta sotilaille, jotka sitoutuvat hankkimaan sotilaskoulutuksen, mutta joille pitää maksaa ylimääräistä, jos heidät saa komentaa ulkomaille sotimaan, voisi hyvinkin olla käyttöä. Etenkin Irakin sodan aikana yksi rekrytointia vaikeuttanut seikka oli juuri se, että harvaa kiinnosti Irakiin lähtö. Oli siis vaikea saada porukkaa ylipäänsä asevoimiin, koska potentiaalisia lähtijöitä pelotti se, että heidät lähetettäisiin Irakiin. Näin siis vaikka oltaisiin oltu valmiita puolustamaan omaa maata tai jopa osallistumaan ulkomailla sotimiseen, jos kyse olisi jostain oikeutetummasta touhusta.

Öööö...?????

Eli suomalaisten rauhanturvaajien lähettämisessä ei ole ollut kyse Suomen kansallisista intresseistä? Minkä ihmeen takia sitä on sitten oikein harjoitettu? Mitä määriin tulee, niiin Suomessa on luokkaa 50 kertaa vähemmän väkeä kuin USA:ssa. Suhteessa siis vaikkapa Suomen UNIFIL-osanoton 340 rauhanturvaajaa vastaa n. 19 000 amerikkalaista sotilasta. Tuo on samaa kokoluokkaa kuin vaikkapa Panaman valtaus (siihen osallistui 27000 USA:n sotilasta ja kesti vain luokkaa kuukauden).

Sanoin että kysymys ei ole Suomen KESKEISISTÄ kansallisista intresseistä. Intresseillä on eroa. Ja jos kiinnostaa miksi suomalaisia joukkoja lähetetään ulos, kysy eduskunnalta, hallitukselta ja presidentiltä. Toki Suomi osallistuu suhteellisen suurella määrällä väkilukuun nähden, mutta kannattaa muistaa että nuo 340 ovat noin 2% sodan ajan maavoimista. Jenkeille 27 000 sotilasta oli noin 2% maavoimien aktiivi- ja reservikomponentin sotilaista. Eli samassa kokoluokassa ollaan. Paitsi että jenkeillä on noita operaatioita käynnissä useita yhtäaikaa. Irakin sodan pahimpina aikoina maavoimien ja merijalkaväen joukkoja pidettiin operaatiossa 15 kuukautta yhteen menoon, jonka jälkeen oli vähän yli vuosi kotimaassa ja sitten taas takaisin. Vuodesta toiseen. Ja kokoajan operaatioissa joissa taisteltiin ja tuli tappioita. Meillä taisteluja on ollut vain Afganistanissa, Libanon on rauhallinen operaatio.

Duh. Luuletko siis, etteivät rauhanturvausoperaatioihin haluavat kävisi läpi vapaaehtoista vm-palvelua?

Varmaan kävisivät. Mutta heitä olisi vain niin vähän että väki ei riittäisi pitkiin operaatioihin. Kaikki eivät suunnittele elämäänsä vuosikausia eteenpäin. Ulkomaan operaatioissa on paljon reserviläisiä jotka saavat kipinän lähtöön vasta useita vuosia palveluksen jälkeen.

Luepa uudestaan, mitä kirjoitin.

Sinä kuule kirjoitat niin paljon että päivätyössä käyvän aika ei riitä niiden kaikkien läpikäymiseen. Sorry.

Öh, Obama veti USA:n joukot pois Irakista (ja neocon-porukan mukaan tämä oli ihan väärin). Jos sinusta verorahan palaminen ei aiheuta sisäpoliittista painetta USA:ssa, niin varmaan kerrot minulle sen, miten sinusta siellä pystyi nousemaan suht vaikutusvaltaiseen asemaan ns. tea party -hörhöporukka, jonka perusajatus on siinä, että liittovaltio tuhlaa liikaa verorahoja?
Öh, kirjoitin että verorahojen palaminen ei YKSIN luonut riittävää painetta joukkojen vetämiseen.

Enpä usko. Jos Irakin sodan suhteen olisi valehdeltu samalla tavoin kuin Bush teki (sekä itse sodan peruste että se, mitä sodan jälkeen tulisi seuraamaan), niin se olisi todennäköisesti hyväksytty, vaikka siinä olisi käytetty asevelvollisia. Tai toisaalta, jos sodan perusteiden suhteen olisi oltu rehellisiä ja kansa olisi 2003 tiennyt, mitä sotaan ryhtyminen tulisi sille oikeasti maksamaan (eikä olisi uskottu Dick Cheneyn "sota maksaa itsensä Irakin öljyllä"), niin sinne ei todennäköisesit olisi lähdetty. Eli siis kansaa on mahdollista kusettaa, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten se hyväksyy sotilaiden lähettämisen ulkomaille, jos se tietää todellisuuden. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi tällä hetkellä "boots on the ground" on varsin epäsuosittu optio Obamalle ISISiä vastaan sotimisessa, on juuri se, ettei kansa halua tulla jälleen kusetetuksi. Jos sinusta ammattisotilaita voisi tuosta vaan lähettää sotimaan, niin USA olisi jo lähettänyt sinne maajoukkoja sotimaan.
Irakissa on tällä hetkellä 3500 amerikkalaista sotilasta ja Obama harkitsee joukkojen määrän kasvattamista. Olisikohan USA:n presidentti lähettänyt 1973 asevelvollisia takaisin Vietnamiin?

Suurin syy ammattiarmeijaan siirtymiseen Vietnamin sodan jälkeen oli se, että kansakunta ei enää hyväksynyt asevelvollisten lähettämistä kuolemaan ulkomaisiin sotiin kansakuntia vastaan, joiden ei suoranaisesti katsottu uhkaavan USA:n kansallista turvallisuutta. Eikä kyseessä ole edes tuore asia. Ammattiarmeijoita jenkit ovat laittaneet ulkomaille sotimaan jo 1700- ja 1800-luvuilla. Laskeppa kuinka monta sotilaallista interventiota USA on historiansa aikana tehnyt ammattiarmeijoilla ja kuinka monta asevelvollisuusarmeijoilla. Ero on melkoinen.

Jos tappioita olisi tullut samalla tavoin kuin nyt, tuskinpa. Vietnamia kestettiin ihan samalla tavoin ja siis 10 kertaa isommilla tappioilla. Sen sijaan on selvää, ettei Irakiin ei olisi lähdetty, jos kansalle olisi kerrottu totuus koko touhusta heti alkuun (=Irakissa ei ole joukkotuhoaseita, sillä ei ole mitään yhteyttä Al-Qaidaan ja 911-iskuun ja touhu tulee kokonaisuutena maksamaan USA:n kansantaloudelle 3 biljoonaa dollaria).

Kannattaa muistaa että ajat ovat erilaisia. Tappionsietokyky oli vielä 1960-luvulla jenkeillä suurempi, koska uskottiin vielä poliittikkojen toimivan kansakunnan parhaaksi. Vietnamin sodan aikana silmät avautuivat ja tänäpäivänä suhtaudutaan poliitikkojen puheisiin paljon kyynisemmin.
 
Nyt ihan vitsillä heitän että jos meillä on varaa maksaa 3000 tonnia kuussa niin turha on omia ruveta kouluttamaa alusta asti, tuolla saadaan jo valmiita exragereita ja merijalkajalkaväen veteraania.
 
Nyt ihan vitsillä heitän että jos meillä on varaa maksaa 3000 tonnia kuussa niin turha on omia ruveta kouluttamaa alusta asti, tuolla saadaan jo valmiita exragereita ja merijalkajalkaväen veteraania.

Totta. 3000/kk on reippaasti enemmän kuin esimerkiksi Muukalaislegioonan useimmat palkat ja tuolla palkalla saisi varmasti useammankin ammattiarmeijan veteraaneja riviin pilvin pimein. Mukana tulisi vielä taistelukokemusta. Eli ulkoistetaan puolustus! :D
 
Eikä tarttis enää itkeä että huutaminen on simputusta, kun varusmiehet tulee ulkomailta. Multikulttuurista menoa :D
Legioonastahan ukot tulisivat reimuiten meille, ja varmaan muutama gurkhakin saataisi suomeen hippejä säikyttelemään. :solthum:
 
Niin? Mikä tässä on epäselvää? Demokratia toimii niin että kansan enemmistön tahto toteutuu (tai ainakin niiden jotka vaivautuvat äänestämän). Mutta väitätkö että kansa ei voisi toimia epärationaalisesti, varsinkin jos heitä taitavasti ohjataan. Tukivat saksalaisetkin Hitleriä aikanaa, pääosa melkein loppuun asti. Ei sitä kuitenkaan tänäpäivänä kovin rationaaliseksi kansan tahdoksi voi kutsua.

En nyt taas kerran pysy perässä sen suhteen, mikä sinun kantasi oikein on. Ensin vetosit demokratiaan sen suhteen, miten määritellään kansan edusta (tai siis tarkemmin sanoen oli puhe alkuperäisessä väitteessä olleesta valtion edusta) ja nyt sitten oletkin kiemurtelemassa tästä pois ja oletkin sitä mieltä, ettei demokraattisella päättämisellä välttämättä saadakaan toteutettua kansan etua. Eli oletko nyt sittenkin sitä mieltä, että vaikka kansa kannattaa asevelvollisuutta, niin se on siihen "taitavasti ohjattu", sen sijaan, että kansalaiset olisivat tulleet kantaansa rationaalisesti oman ajattelunsa kautta?

Jotenkin tuntuu että kuikuttelet tässä kansalle kun eivät ymmärrä jumalattoman hienoja ideoitasi, mokomat idiootit. Demokratia ei toimi j...lauta. Voisiko olla niin, että poliittista keskustelua ei käydä kun ei ole tuotu esille mitään rationaalisia ja toimivia vaihtoehtoja? Vapaa maa, ihan vapaasti saa tuoda omia ideoita esille. Ai niin mut kun ihmiset on niin tyhmiä että ne ei tajuu...

Miten niin ei ole tuotu? Minähän tässä juuri olen tuonut. Minä en voi sille mitään, jos media tehdessään mielipidekyselyitä, ei sisällytä sinne vastausvaihtoehdoksi muita kuin niitä olkiukkoja.

Ja niin, tässä sitä keskustelua käydään. Ja minusta varsin huono argumentti on silloin se, että koska kansa ei kannata, niin ajatuksen on oltava huono, koska kansa ei luonnollisestikaan kannata, jos se ei käy tai seuraa sitä keskustelua.

Ja erilaisia vaihtoehtoja on kyllä tutkittu, mukaan lukien jonkinlainen kansalliskaartin perustaminen pienen ammattilaisytimen tueksi jne. Ei vain ole löytynyt toimivampaa vaihtoehtoa. Eli tilaa ideoillesi on....jos saat niille vain vähän kannatusta.

Onko tutkittu? Missä olet nähnyt käytävän keskustelua tällaisesta vapaaehtoisesta hyvin palkatutsta vm-palvelusta vaihtoehtona nykysysteemille? Oletko jossain nähnyt esim. jonkun PV:n korkeamman pampun esittävän siitä jonkinlaista mielipidettään? Entä jonkun poliittisen johtajan?

Sinä olet puhunut jopa 3000 euron kuukausipalkasta varusmiehille, mikä ylittää nuorempien ammattisotilaiden palkan. Valtio palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen tulostavoitteiden saavuttamiseen. Jos laitetaan rinnakkain miehistötehtävissä oleva varusmies ja ammatti-ylikersantti ja tehtäisiin vaativuustarkastelu, ylikersantin palkka nousisi selvästi.

Edelleenkään et tajua, ettei palkallinen keskimäärin vain 8kk kestävä vm-palvelu ole samanlainen duuni kuin muut valtion duunit. Se eroaa muista hommista useallakin tavoin. Ensinnäkin sen tehtävä on kouluttaa sotilaita reserviin, josta heidät voidaan sodan tullen mobilisoida. VM-palveluun meno sisältää samalla siis myös sen riskin, että voidaan lähettää sotaan. Tietenkin ylikersanttikin voidaan lähettää, mutta hänellä se riski on jo muutenkin, koska hän on kaiken järjen mukaan käynyt jo vm-palvelun.

Toiseksi, kukaan ei voi rakentaa uraansa vm-palvelun varaan. Se on siis kertaluonteinen pesti, jota ei siten voi verrata suoraan siihen, että toimii jossain pysyvässä ammatissa.

Kolmanneksi, kaikki ammattisotilaat ovat jo omana aikanaan päässeet siihen vm-rahaan käsiksi. Jokaisen sotimisesta kiinnostuneen pitäisi siis kannattaa sitä, että vm-palvelusta maksetaan mahdollisimman hyvin, vaikkei muiden armeijan pestien palkkoja muutettaisi, koska tämä tarkoittaisi sitä, että koko eliniän yli summattuna heidän käteensä saama palkkasumma kasvaa.

Neljänneksi, olen jo ehdottanut, että vm-palvelun korvaus maksettaisiin hyvin takapainotteisesti, eli valtaosa rahasta kotiutumisrahana sen jälkeen, kun vm-palvelus on hyväksytysti suoritettu. Itse palvelun aikana varusmiehet olisivat siis lähes yhtä persaukisia kuin nytkin, eivätkä siis pääsisi heiluttelemaan setelitukkoja ammattisotilaiden edessä. Kuten sanoin, koko juttua voisi nimittää "valtion nuorille antamaksi pesämunaksi elämälle", mutta sen saamiseksi pitäisi siis tehdä jotain vastapalveluksi valtiolle ja tämä vastapalvelus olisi se vm-palvelus. Periaatteessa jopa osa rahasta voitaisiin kerätä pois niin, että yliopistoihin otetaan käyttöön jonkinlaiset lukukausimaksut (joka minusta pitäisi melkein tehdä, vaikkei vm-palvelulle tehtäisi mitään).

Viidenneksi, palkkojen tulee määräytyä markkinoilla eikä minkään mystisen "vaativuustarkastelun" kautta. Jos vm-palveluun on hirvittävä tunku vaikka tuolla hihasta tempaistulla 3000€/kk palkalla ja intin pitäisi jättää ulkopuolelle iso osa kelvollisista halukkaista, niin tietenkin tuota laskettaisiin. Esitin tuon suht hyvän palkan vain lähtökohtana sille, että saataisiin ainakin tarpeeksi halukkaita. Ja sama koskee tietenkin muitakin intin hommia ja niin koskeekin. Esim. lääkäreiden saaminen lähtemään inttiin tarkoittaa sitä, että heille lyödään käteen heti paljon korkeammat natsat kuin muille samanikäisille ammattisotilaille ja palkka sitten sen mukaan. Sama juttu insinöörien kanssa. Intin olisi mahdotonta kilpailla siviilipuolen insinööreistä, jos se ei voisi maksaa intin insinööreille kilpailukykyistä palkkaa ja tämä tarkoittaa helposti sitä, että heille lyödään kouraan tarpeeksi korkeat natsat.

Se että varusmies ei ole palveluksessa pitkään, ei muuta juurikaan tilannetta, on meillä palveluksessa sopimussotilaitakin vain muutaman kuukauden kerrallaan.

Aivan, mutta heidän työnsä rooli on ihan eri kuin varusmiehillä. He eivät ole siellä luodakseen osan sodan ajan reservistä.

Se että varusmiespalkka muutettaisiin vastaavankokoiseksi kotiuttamisrahaksi ei petä ketään. Toki sinun fantasiamaailmassasi voidaan romuttaa hetkessä koko valtion palkkausjärjestelmä ja työehtosopimusjärjestelmä ja luottaa siihen että kukaan ei kadehdi varusmiesten palkkausta, mutta reaalimaailmassa se ei vain ole niin yksinkertaista.

Miten niin ei petä? Oleellista on juuri se, että koulutuksen aikana eivät varusmiehet pääse pröystäilemään rahoillaan. Koulutuksen jälkeen heidän taloudellisella tilanteella on taas yksi hailee kouluttajille. Eivät nytkään ylikersantit kiroile sitä, että ne heidän kouluttamansa mortit ovat muutaman vuoden päästä diplomi-insinöörejä, lääkäreitä ja juristeja ja repivät niissä töissään ihan eri luokan palkkoja kuin mitä he saavat. Ja jälleen kerran, kyseiset herrat olivat itse päässeet maistamaan jo sitä kotiutusrahaa. Jokainen voi ajatella sen kerran elämässä itselleen kolahtavana hyvänä juttuna, joka nyt vaan valitettavasti ei ole mikään pysyvä olotila.

Oletpas nokkela. Varusmiespalveluksen hyödyt ovat vähän vaikeammin mitattavissa kuin paremmin palkattuun siviiliammattiin johtava opiskelu. Mutta kuinkahan moni lähtisi itseään vapaaehtoisesti yliopistoon kiusaamaan, jollei olisi pakko sen suuremman palkan tai statuksen vuoksi?

Ensinnäkin, sinä väitit vm-palvelusta olevan hyötyä sosiaalistumiselle ja itsetunnolle. Väitätkö, etteivät ihmiset lähes poikkeuksetta haluaisi parantaa näitä ominaisuuksiaan, jos se olisi mahdollista? Itse toki hieman kyseenalaistaisin tuota väitettäsi. Sen pätemiseksi sinun pitäisi osoittaa, että suomalaiset miehet ovat sosiaalisempia ja omaavat paremman itsetunnon kuin a) suomalaiset naiset ja b) ulkomaalaiset miehet, koska näistä kumpikaan ryhmä ei ole käynyt varusmiespalvelua.

Toiseksi, iso osa menee opiskelemaan ennen kaikkea siksi, että saisi itselleen itse mielekkäänä pitävän ammatin. Jos vain palkka ja status olisivat opintopaikkojen valintakriteereinä, niin esim. teknisille aloille haettaisiin paljon enemmän kuin nykyisin haetaan. Tuo "mielekäs ammatti" on vähintään yhtä epämääräinen asia kuin sosiaalistuminen ja hyvä itsetunto.

Naiset armeijaa? Ei ole intin päätettävissä oleva asia.

Duh. No, ei ole asevelvollisuuskaan. Mitä sitten? Ei tässä keskustella intin päätettävistä asioista, vaan siitä, mitä valtion tasolla pitäisi päättää. Sinun väitteesi oli se, että olisi hyvä, jos intillä olisi mahdollisimman paljon sotilaita käytettävissä. Tästä selvä implikaatio on se, että sitten olisi perusteltua se, että myös naiset lähetetään armeijaan. Ainoastaan, jos sitten onkin niin, ettei tuo väitteesi päde, vaan oikeasti onkin niin, ettei intille oikeastaan ole edes sille koko 36%:lle ikäluokasta kunnon käyttöä (mikä oli @Samses :in kanta), niin sitten ei tietenkään naisia kannata kouluttaa, mutta tuo vaatisi nyt siis sitä, että sinä muuttaisit kantasi siihen, miten paljon väkeä intti oikeasti tarvitsee.

Mitä tulee reservin määrään et ole selvästi viitsinyt edes sisäistää sinulle esittämiäni lukuja. Riittävän kokoisen ja keski-iältään riittävän nuoren sodan ajan armeijan ylläpito nyt vain edellyttää kaikkien kynnelle kykenevien kouluttamista.

No, ei edellytä, vaan kuten sanottua, vain 36% ikäluokasta koulutetaan. Et voi vakavissasi väittää että ne kaikki muut 64% eivät kykenisi mihinkään sotimistouhuun.

Vain sinun haavemaailmassasi yli 50-vuotias on kenttäkelpoinen taistelija vaikka hajautettuun taisteluun.

Missä olen noin sanonut? Ei ole minun kantani, että Suomessa asevelvollisuus jatkuu 60:en ikävuoteen asti. Tämä on tällä hetkellä laissa oleva kanta.

Mitä ikään tuleen, niin et muuten vielä ole vastannut siihen, miten nykyisillä vm-koulutusmäärillä (21 000 ukkoa vuodessa) ja sillä sinun karsiutumisprosentilla (alle 35-vuotiaista reserviläisistä vain 50% on armeijan käytössä), saadaan kasaan alle 35-vuotiaista koostuva 230 000 sotilaan armeija. Huomaa, että sinä kritisoit minun malliani sillä, ettet niistä luvuistani saanut kuin 75-80 000 alle 35-vuotiasta taistelijaa, joten nyt sinulla on tilaisuus esittää, miten tuo nykyinen SA-armeijan luku saadaan kasaan. Ihan vain vinkkinä se, että 21 000 x 15 x 0.50 = 157 500, joten aika lailla jää uupumaan ja olisi kiinnostavaa kuulla, miten sinä tämän olit aikonut paikata.

Reaalimaailmassa henkilöstöä pitää siirtää sijoittamattomaan reserviin vanhenemisen myötä. Ja sitten vain ihan tiedoksi, kaikissa Suomen käymissä sodissa on henkilöstöä ollut loppuvaiheissa liian vähän ja yli-ikäisiä ikäluokkia on jouduttu käskemään rintamalle, missä eivät ole suoriutuneet kovinkaan hyvin. Sodissa katsos kun kuolee ja haavoittuu ihmisiä. Kannattaisi lukea joskus sen taloustieteen lisäksi vähän sotahistoriaakin.

Hävinneet kenraalit sotivat edellistä sotaa.

HUUTONAURUA!! Tyypillinen väite joita esittää ihminen jolla ei ole omakohtaista kokemusta minkäänlaisesta sodankäynnistä ja lukumateriaalitkin ovat varsin rajoitettua.
1. Kosovon sota ei todista juuri mitään, se oli yksi monien joukossa. Katsoppa vaikka Ukrainan sotaa. Kuinka monta siellä on kuollut ja kuolee kokoajan. Siinä sinulle "suihkuhävittäsodankäynnin" mallia.

Kosovon sota on paljon tyypillisempi USA:n käymä sota kuin Ukraina. Mille puolelle oikein edes ajattelit USA:ta tuollaisessa Ukrainan tyyppisessä sodassa? Ukrainan sijaanko, eli joku on aloittanut kapinan USA:n sisällä ja Venäjä on tullut niiden kapinallisten tueksi? Ei kuulosta erityisen todennäköiseltä skenaariolta. Vai Venäjän tilaan, eli USA käy ns. jäädytettyä hybridisotaa naapurinsa alueella. Ei kuulosta tämäkään erityisen todennäköiseltä.

2. Ihan vain tiedoksi, sotilaita ei ennenkään laitettu vaaralle altiiksi ellei se ollut välttämätöntä tehtävän täyttämiseksi, ellei komentaja sitten ollut joku hullu (joita näitäkin aina on löytynyt). Sotilasoperaatioissa tehtävä tulee kuitenkin aina ensin, myös nykypäivän operaatioissa. Mistä tiedän? Kun olen ollut todistamassa omin silmin miten jenkit aloittavat operaation Afganistanissa ilman riittävää pioneerivoimaa, hyvin tietäen että tappioita tulee. Tuloksena oli neljä kaatunutta. Mutta vaihtoehtoja ei ollut koska koko sotanäyttämöllä ei ollut riittävästi pioneerivoimaa tarjolla.

Niin? Mitä tuon piti osoittaa? Oleellinen pointti Afganistanissa oli se, että siellä yli kymmenen vuoden kestosta kaatui vain reilut 4000 liittouman sotilasta. NL menetti lyhyemmässä ajassa moninkertaisen määrän asevelvollisia käydessään samanlaista counter-insurgency sotaa. Ei siis vaikuta siltä, että ammattisotilaiden käyttö johtaisi siihen, ettei heidän kuolemistaan tarvitsisi välittää.

3. Amerikkalaisia joukkoja oli Vietnamissa kiivaimpina taistelukausina 157 000 - 536 000, keskiarvo vähän yli 300 000. Irakissa jenkkejä oli kiivaimpina taistelukausina noin 130 000. USA:n maavoimien vahvuus oli Vietnamin aikaan yli 3 miljoonaa, Irakin sodassa vähän yli 1 miljoonaa. Eli suhteessa enemmän maavoimien joukkoja palveli Irakissa kuin Vietnamissa. Eli sotaa ei käydä vain suihkuhävittäjillä. (USA:n ilmavoimien vahvuus on supistunut samassa tahdissa)

Niin, jo Vietnamin sodan aikaan iso osa sotatouhusta oli sitä, että kaadettiin valtava määrä pommeja Laosiin (joka käsittääkseni Guinnessin ennätyskirjan mukaan on maailman pommitetuin maa). Mitä noiden suhdelukujen pitäisi osoittaa? Oleellista on enneminkin absoluuttiset luvut. 130 000:lla saatiin enemmän aikaan kuin 536 000:lla (jos siis verrataan molemmissa kiivaimpien taisteluiden aikaa). Tietenkin, jos armeija koostuu enemmän tykinruuasta, niin sitä myös sitten käytetään enemmän.

4. Nimenomaan paremmat suojavälineet ovat pienentäneet tappioita. Kaatuneitten ja haavoittuneitten sotilaiden suhdeluku on muuttunut radikaalisti parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä parantuneiden suojavarusteiden ansiosta.

Mutta samaan aikaan on myös aseiden tappavuus lisääntynyt. Mihin tuo väitteesi suhdeluvusta perustuu? Wikipedian mukaan USA:lta kuoli Vietnamissa 53 000 ja haavoittui 300 000. Irakissa luvut olivat 4500 ja 32 000. Eipä noissa minusta nyt niin "radikaalia" muutosta ole. Ja tuo siis ottaen huomioon, että suojavälineiden lisäksi myös lääketiede ja haavoittuneiden evakuointi on parantunut. Mutta siis vaikka katsottaisiin vain noita haavoittuneiden määriä, niin asevelvollisilla sodittu Vietnam oli kertaluokkaa verisempi kuin vapaaehtoisilla sodittu Irak. Minusta on siis aika pitkälle menevää päättelyä se, että vapaaehtoisiin siirtyminen olisi jotenkin mahdollistanut veristen sotien sotimisen (siis USA:n kannalta veristen, tietenkin Irak oli helvetin verinen irakilaisille, vaikkei ehkä sekään yhtä verinen kuin Vietnam oli vietnamilaisille). Minusta tuo väitteesi vaatisi vielä aika paljon lisätodisteita.

Leikkasin loput pois, koska se on jo aika kaukana aiheesta ja sanoit muutenkin, ettei sinulla ole aikaa lukea kirjoituksiani.
 
Oleellinen pointti Afganistanissa oli se, että siellä yli kymmenen vuoden kestosta kaatui vain reilut 4000 liittouman sotilasta. NL menetti lyhyemmässä ajassa moninkertaisen määrän asevelvollisia käydessään samanlaista counter-insurgency sotaa.
.

Suurin osa kaatui ensimmäisinä sotavuosina, vaikka luku hissukseen kasvaa edelleen. Määrä on todella suuri, kun ottaa huomioon Yhdysvaltain kyvyn evakuoida haavoittuneet ja sotilaiden kehittyneen suojavarustuksen. 1970-luvun suojilla ja silloisella taisteluensiavulla ja evakuointikyvyllä kaatuneiden määrä olisi noin 20 000. Näin siis amerikkalaisten mukaan.

Irakissa kaatui viitenä ensi sotavuonna 4187 amerikkalaista eli vuoteen 2008 mennessä. Tämän hetken lukua en tiedä. En sitäkään, onko niitä vastarintaa tekeviä guerilloja edes ollut koskaan enempää kuin muutama tuhat. Epäillä sopii.

Irakista ei onneksi tullut uutta Vietnamia, jossa kolmena ensimmäisenä sotavuotena kaatui vähemmän sotilaita kuin Irakin ensimmäisenä sotavuotena, mutta jossa lopulta kahden suurvallan tukema ryysyläisarmeija - joiden "asevelvollisuus" syntyi ja jatkui suoraan sodassa - voitti sodan ja jätti kentälle 67 000 kaatunutta amerikkalaista.
 
Suurin osa kaatui ensimmäisinä sotavuosina, vaikka luku hissukseen kasvaa edelleen. Määrä on todella suuri, kun ottaa huomioon Yhdysvaltain kyvyn evakuoida haavoittuneet ja sotilaiden kehittyneen suojavarustuksen. 1970-luvun suojilla ja silloisella taisteluensiavulla ja evakuointikyvyllä kaatuneiden määrä olisi noin 20 000. Näin siis amerikkalaisten mukaan.

Itsekin luulin asian olevan näin, mutta sitten kaivoin wikipediasta luvut haavoittuneista ja kaatuneista Irakissa ja Vietnamissa ja suhdeluvut olivat lähes samat (7.1 vs. 5.6). Ainakaan itse en tuota muutosta pitäisi radikaalina. Vietnamin sodan suhdeluvulla ja Irakin haavoittumisluvuilla kaatuneiden määrä olisi ollut 5700 ei 20 000. On tietenkin mahdollista, että noiden mainitsemiesi asioiden vuoksi ei edes haavoittuneita olisi tullut, mutta en usko kyllä siinä asiassa nyt niin merkittävää kehitystä tapahtuneen. Ehkä luotiliivit pelastivat joitain sotilaita puhtaalla säikähdyksellä tilanteissa, joissa aiemmin olisi tienä ollut lippuun kiedottu arkku kuljetuskoneen ruumassa.

Irakista ei onneksi tullut uutta Vietnamia, jossa kolmena ensimmäisenä sotavuotena kaatui vähemmän sotilaita kuin Irakin ensimmäisenä sotavuotena, mutta jossa lopulta kahden suurvallan tukema ryysyläisarmeija - joiden "asevelvollisuus" syntyi ja jatkui suoraan sodassa - voitti sodan ja jätti kentälle 67 000 kaatunutta amerikkalaista.

No, sotien luonne ja etenkin kehityshistoria oli aika lailla erilainen noissa kahdessa, joten rajaaminen "ensimmäiseen kolmeen sotavuoteen" on minusta aika keinotekoista. Vietnamiin USA meni hissun kissun ja sota muuttui vähitellen sissisodasta kohti tavanomaista sotaa, kun taas Irakiin se meni yhdellä räminällä ja sota alkoi puhtaalla tavanomaisella sodalla ja jatkui sitten sissisodalla.
 
Back
Top