yrjö
Ylipäällikkö
Oon tietty puolueellinen mut yrjön pääteesi asevelvollisuuden säilyttämisestä pätee: Suomella ei ole varaa* järjestää geopoliittisen aseman vaatimaa asevoimaa markkinahintaan ja sivistysvaltion yksilön arvoja täysin kunnioittavaan tapaan.
*=argumentti jossa asevelvollisuuden lakkautuksen myötä puolustusbudjettia nostetaan ei ole validi paitsi teoreettisessa tarkastelussa. Myönnän sen oikeaksi jos asevelvollisuudesta luovutaan ja samalla vallitsee poliittinen konsensus nostaa budjettia piilokustannuksia vastaavalla määrällä. Muussa tapauksessa kyse on maanpuolustuksen nettohäviöstä. Asevelvollisuus on ainoa keino ulosmitata maanpuolustukseen välttämättä tarvittava resurssi, joskaan tällä järjestelyllä se ei toteudu optimaalisesti. Alateesini mukaan piilokustannus ei siirry armeijalle jos asevelvollisuudesta luovutaan. Nykyinen taso piilokustannuksineenkin pitää jokseenkin vain yllä kalustotasoa ja reserviä. Molempia tarvitaan. Taso ei riitä esim. HN-kaluston seuraajan hankintaan, on pitänyt sotien jälkeisen Suomen pysyvästi ilman sukellusveneaselajia ja poissa pohjoiselta Itämereltä mikä olisi sen luonnollista toiminta-aluetta, ei suinkaan hyve. Muissa näitä pienemmissä mutta välttämättömissä isohkoissa kalustopäivityksissä kertausharjoitukset ja toiminta toimivat jo nyt kroonisina puskureina. Noin sitä ei oltu ajateltu. Tämä tukee samalla alateesiäni: se mitä nyt ajatellaan teoriassa (esim. piilokustannuksen siirto maanpuolustukseen) ei myöskään realisoidu samalla tavalla kuin nyt ei realisoidu se, miten aiemmin on ajateltu toimittavan maanpuolustuksen suhteen (esim. kertaukset).
Asevelvollisuuden kritiikki on oikeaa kansantaloudelliselta pohjalta esitettynä. Georgian, Ukrainan ja Syyrian sekä toisaalta Irakin sotien opetukset ovat vanha tuttu: kaksi kärkeä eli teknologinen ja määrä. Tätä yrjön lisäksi on puhunut Jarmo Lindberg. Argumentti asevelvollisuuden toimimattomuudesta ja täydellisestä hyödyttömyydestä ei päde. Kansantaloudellinen argumentti pätee mutta siihen suhtautuminen jakaa. Kiväärimies on edelleen kurantti kaikista teknopuheista huolimatta. Jo nykyinen rahoitustason mahdollistama kalustotaso ja 230000 ressua on suhteellisen vähän geopoliittiseen asemaan nähden. Lisäksi käsissä on paljon vanhenevaa pääkalustoa. Oman vallitsevan voiman betonointi nyt näkyvissä olevan tapahtumahorisontin ajaksi, erillisrahoitus isoile hankinnoille ja nato-jäsenyys ovat lääkkeet joilla uskottavuus säilyy selkosuomella. Useastikin uskottavan puolustuksen määrittelyä on pyydetty nimeämään. Ei kestä kiittää. Mielipiteeni eivät ole muuttuneet kriisien seurauksena, vaan ne ovat vahvistuneet.
*=argumentti jossa asevelvollisuuden lakkautuksen myötä puolustusbudjettia nostetaan ei ole validi paitsi teoreettisessa tarkastelussa. Myönnän sen oikeaksi jos asevelvollisuudesta luovutaan ja samalla vallitsee poliittinen konsensus nostaa budjettia piilokustannuksia vastaavalla määrällä. Muussa tapauksessa kyse on maanpuolustuksen nettohäviöstä. Asevelvollisuus on ainoa keino ulosmitata maanpuolustukseen välttämättä tarvittava resurssi, joskaan tällä järjestelyllä se ei toteudu optimaalisesti. Alateesini mukaan piilokustannus ei siirry armeijalle jos asevelvollisuudesta luovutaan. Nykyinen taso piilokustannuksineenkin pitää jokseenkin vain yllä kalustotasoa ja reserviä. Molempia tarvitaan. Taso ei riitä esim. HN-kaluston seuraajan hankintaan, on pitänyt sotien jälkeisen Suomen pysyvästi ilman sukellusveneaselajia ja poissa pohjoiselta Itämereltä mikä olisi sen luonnollista toiminta-aluetta, ei suinkaan hyve. Muissa näitä pienemmissä mutta välttämättömissä isohkoissa kalustopäivityksissä kertausharjoitukset ja toiminta toimivat jo nyt kroonisina puskureina. Noin sitä ei oltu ajateltu. Tämä tukee samalla alateesiäni: se mitä nyt ajatellaan teoriassa (esim. piilokustannuksen siirto maanpuolustukseen) ei myöskään realisoidu samalla tavalla kuin nyt ei realisoidu se, miten aiemmin on ajateltu toimittavan maanpuolustuksen suhteen (esim. kertaukset).
Asevelvollisuuden kritiikki on oikeaa kansantaloudelliselta pohjalta esitettynä. Georgian, Ukrainan ja Syyrian sekä toisaalta Irakin sotien opetukset ovat vanha tuttu: kaksi kärkeä eli teknologinen ja määrä. Tätä yrjön lisäksi on puhunut Jarmo Lindberg. Argumentti asevelvollisuuden toimimattomuudesta ja täydellisestä hyödyttömyydestä ei päde. Kansantaloudellinen argumentti pätee mutta siihen suhtautuminen jakaa. Kiväärimies on edelleen kurantti kaikista teknopuheista huolimatta. Jo nykyinen rahoitustason mahdollistama kalustotaso ja 230000 ressua on suhteellisen vähän geopoliittiseen asemaan nähden. Lisäksi käsissä on paljon vanhenevaa pääkalustoa. Oman vallitsevan voiman betonointi nyt näkyvissä olevan tapahtumahorisontin ajaksi, erillisrahoitus isoile hankinnoille ja nato-jäsenyys ovat lääkkeet joilla uskottavuus säilyy selkosuomella. Useastikin uskottavan puolustuksen määrittelyä on pyydetty nimeämään. Ei kestä kiittää. Mielipiteeni eivät ole muuttuneet kriisien seurauksena, vaan ne ovat vahvistuneet.
Viimeksi muokattu: