Kyse ei olekaan varsinaisesta sukupuolisyrjinnästä, vaan selkeästä faktasta.
Se, että joku hankkii 20% siksi, että tekee 20% enemmän duunia, ei ole mikään ongelma, joka yhteiskunnassa pitäisi korjata. Se, että joku saa työpaikan tai korkeampaa tuntipalkkaa siksi, että sattuu olemaan tiettyä sukupuolta, on. Mielestäni jälkimmäistä ongelmaa ei Suomessa juuri enää esiinny.
Ei olekaan (ellei puhuta aivan kehitysvammaisuudesta), mutta heikkolahjaiset pääsevät kuitenkin intistä yleensä vähemmällä.
Millä tavoin vähemmällä? Ainakin silloin, kun itse olin intissä, niin intti jakoi kuntoisuuslomaa hyvistä suorituksista. Vähälahjaiset eivät tietenkään niihin pääse käsiksi. Mitään palvelusajan lyhentämistä vähien lahjojen vuoksi ei laki tunne (siis kun puhutaan muuten normaaleista miehistä, eikä mistään kehitysvammaisista).
Relativismi on älykkyyden kuolema. Kas kun et vetänyt natsikorttia esiin? Tasa-arvoisuuteen tulee pyrkiä mutta jossain välissä tulee käytännön rajat vastaan.
Sinä olit se, joka veti homman överiksi alkamalla puhua "täydellisyydestä". Armeijan muuttamisessa sukupuolien suhteen tasa-arvoiseksi ei ole mitään käytännön ongelmaa, minkä osoittaa maailman lukuisat vapaaehtoisarmeijat.
Israelissahan naisilla on asevelvollisuus. Täydellinen tasa-arvoisuus, siis? Kuitenkin käytännössä palveluksen välttäminen ei ole kovin vaikeaa, ja naisille se on vielä helpompaa.
Duh. Jos palvelu ei ole samanlainen, niin tietenkään kyse ei ole täydestä tasa-arvosta.
Siksi ettei sellaisessa olisi mitään käytännön järkeä - asevelvollisuudessa on.
Miksi asevelvollisuudessa on järkevää tuijottaa sukupuolen keskiarvoon valittaessa sitä, ketkä palvelevat, ja ohittaa yksilöiden välinen vaihtelu sukupuolten sisällä? Kerro minulle, mikä on se ero siihen esittämääni yliopistoanalogiaan verrattuna?
Ai, minusta kun olen katsonut viime vuosian sotia, trendi tuntuu olevan päinvastainen. Isoja panssarikiiloja tai satakoneisia pommikonelauttoja nähdään nykyään aika harvoin, enemmän niitä "mies, suo ja rk" -uutiskuvia.
Uutiset ovat täynnä jotain kehitysmaasotaa, jossa tietenkin mies ja rk ovat kunnon kamaa. Siellä, missä rikkaat länsimaat (mikä on Suomen relevantti verrokkiryhmä, koska näissä ihmishenkeä arvostetaan rahaan verrattuna paljon enemmän) sotivat, on pelit ja pensselit viimeisen päälle. Esim. juuri nyt USA sotii Irakissa ISISä vastaan pelkästään ilmavoimia käyttämällä.
Noiden länsimaiden sotimisen lisäksi Suomelle jossain määrin relevantti sota oli/on Ukraina, jossa tankkeja ja tykistöä käytettiin reilusti. Ilmavoimat eivät näytelleet erityisen merkittävää roolia, koska Venäjä ei uskaltanut propagandasyistä sitä käyttää. Jos se olisi pannut täydellisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan käyntiin, ilmavoimat olisivat olleet merkittävässä roolissa.
Niin, kaikesta huolimatta oppivelvollisuus on pakko ja sinne on mentävä vaikkei haluaisikin. Eikö tästäkin pakosta pitäisi päästä eroon, jotta yhteiskuntamme saavuttaisi maksimaalisen vapauden?
Kuten jo kirjoitin, oppivelvollisuus suojaa ennen kaikkea alaikäistä itseään hänen vanhempiensa mahdollisesti typeriltä päätöksiltä. Oppivelvollisuuden poistaminen ei muuttaisi mitään yli 99%:lla lapsia. He menisivät kouluun muutenkin. Se pienen pieni vähemmistö, joka oppivelvollisuuden poistamisen seurauksena jäisi pois koulusta, todennäköisesti kärsisi siitä itse kaikkein eniten. Periaatteessa se voitaisiin tehdä, mutta alaikäisten lasten tapauksessa minusta vapauden käsite muuttuu monimutkaisemmaksi kuin silloin, kun puhutaan täysvaltaisista aikuisista.
Tiedän kyllä mitä ehdotit. Kyseisenlaista järjestelmää ei ole missään toteutettu, mikä on aika vahva referenssi sille ettei se luultavasti toimisi.
Miten se olisi referenssi mihinkään suuntaan? Minusta syy sille, miksei sitä ole toteutettu on siinä, että demokraattinen systeemi mahdollistaa enemmistölle vähemmistön sortamisen ja siitähän pakollisessa varusmiespalvelussa ilman reilua korvausta on kyse. Intin käyneet miehet ja kaikki naiset ovat poliittisena blokkina paljon merkittävämpi voima kuin 18-19-vuotiaat miehet.
Sanoisin, että tuo oli aika heikko yritys sinulta. Jos sinusta ehdotukseni on huono, niin mikset voi yksilöidä sitä rationaalisia argumentteja käyttäen, miksi se sinusta ei toimi?
Siksi että se käytännöllistä - ja turha yrittää ekvivalisoida "nuori mies" johonkin etniseen ryhmään tms. ihmisryhmään. Jokainen vanha mies on joskus ollut nuori. Valkoinen plantaasinomistaja sen sijaan ei ollut nuoruudessaan musta orja.
Mikä siinä on käytännöllistä? Mitä tuohon viimeiseen tulee, niin sinustako kaikki on ok, kun vahinko pannaan kiertämään? Kun minä jouduin nuorena käymään intin, niin siinä ei ole mitään väärin, että nykyajan nuoretkin joutuvat niin tekemään? Tuo on muuten se peruste, millä esim. jotkut kehitysmaiden äidit perustelevat omien tyttäriensä sukupuolielinten silpomista. Onko se sinusta todellakin toimiva peruste?
Ja vaikka jätettäisiin vanhat miehet ulkopuolelle, niin silti jäävät ne armeijasta vapautetut miehet ja kaikki naiset.
Lastenteko on vapaaehtoista, mutta jälleen kerran, käytännössä jos haluamme että yhteiskunta säilyy, niin ihmisten täytyy tehdä lapsia. Ei kannata siis ruveta kasaamaan lisää esteitä sen tielle vain sen takia että joku intelligentsian kahvipöytäkeskustelujen tasa-arvoperuste täyttyy.
Lastenteolle ei ole esteitä, eikä olisi, vaikka intti muutettaisiin sellaiseksi, mitä minä ehdotin. Naisten määrä intissä ei merkittävästi kasvaisi, vaikka nykyinen asevelvollisuus muutettaisiin sellaiseksi, että sotimiseen kyvykkäin puolisko kansasta olisi asevelvollinen, jos se kirjoittamasi siitä, että miehet ovat keskimäärin kyvykkäämpiä pätisi. Lisäksi ohitit kokonaan kysymyksen isistä. Miksi naisten intti vähentäisi perheiden lastenhankintaa, mutta miesten intti ei sitä tee? Kumpikin viivästyttää opiskelijoiden valmistumista ja rahan tekoon ja perheen perustamiseen ryhtymistä. Miksi vain toisen sukupuolen kohdalla tämä sinusta johtaa alempaan syntyvyyteen?
Miehillä armeija voi hyvin lykätäkin lapsentekoa. Sillä ei ole juuri merkitystä: ikä ei ole miehellä juuri minkäänlainen este isyydelle.
Nykyisillä hedelmällisyyshoidoilla se on sitä entistä vähemmän myöskään naisten kohdalla.
Muutenkin sanoisin, että tämä koko lastenhankintajuttu on puhdas sivupolku. Suomen syntyvyyteen vaikuttaa paljon merkittävämmät seikat kuin se, onko intti käyty vai ei. Jos korkea syntyvyys ja matala synnytysikä olisi oikeasti jokin prioriteetti yhteiskunnassa, niin naisten yliopistosta nopeasti valmistumiseen satsattaisiin paljon enemmän kuin nyt tehdään.
Varmaan siksi jos tilanne vaatii? Et kai kuvittele että reservin koko on joku kiveen hakattu numero jota ei missään nimessä voi ylittää? Jatkosodassa armeijamme oli kolme kertaa isompi kuin mitä sodan ajan armeija paperilla oli 1939.
Kuvittelen ihan oikeasti, että jos armeijan operatiiviset osat lyödään, niin sen jälkeen sotimisen voi käytännössä lopettaa. Sille nykyistä kenttäarmeijaa suuremmalle sotajoukolle ei kuitenkaan ole varaa hankkia kunnon varustusta, joten se on kirjaimellisesti tykinruokaa. En halua, että länsimainen armeija ryhtyy sellaisen käyttöön missään tilanteessa.
Jos meillä on vaikka tietyömaa, niin siinä pystytään helposti tekemään kuvailemasi kaltainen vertailu tyyliin: on kustannustehokkaampaa ostaa yksi caterpillari ja palkata siihen kuski, kuin pitää töissä 20 lapiomiestä, ja tätä ei välttämättä huomattaisi jos lapiomiehet olisivat tietyömaalle ilmaista työvoimaa. Selvää kuin pläkki.
Mutta miksi tämä analogia ei toimi maanpuolustuksessa? Siksi että armeija ei tuota mitään. Se ei myy mitään, ei rakenna mitään, ei tuota mitään palveluja: ei ole mitään tuottoa johon voitaisiin verrata kustannuksia ja tulla siihen tulokseen että ei kannata tehdä näin.
Tietenkin tuottaa. Tämä opetetaan intin ensimmäisellä turpo-oppitunnilla. Armeija tuottaa maalle uskottavan puolustuksen.
Miksei tämä toimisi armeijan tapauksessa, mutta kyllä muiden varalle tehtyjen asioiden kohdalla kyllä. Kerrostaloihin vaaditaan käsittääkseni edelleen rakennettavaksi väestönsuoja. Sinusta väestönsuojat suomalaisissa taloissa eivät tuota mitään, koska niitä ei ole sitten sodan jälkeen jouduttu kertaakaan käyttämään. Minusta tuottavat. Ne tuottavat suojan sitä mahdollista uhkatilannetta varten, että siviilit joutuvat suojautumaan. Niiden kohdalla voi minusta myös keskustella siitä, mikä on fiksuin tapa hoitaa väestönsuojaus. Onko se kaupunkien evakuointisuunnitelma, keskitetty kallioon louhittu väestönsuoja vai yksittäiset väestönsuojat kaikissa kerrostaloissa.
Lähin, mitä voidaan tehdä, on suorittaa strateginen analyysi suhteutettuna oletettuihin uhkakuviin ja skenaarioihin, ja katsella millaista suorituskykyä tarvittaisiin annettujen tehtävien suorittamiseen.
Ja oletatko, ettei armeija koko ajan tee juuri tätä?
Valitettavasti tällaiset analyysit jokseenkin poikkeuksetta päätyvät siihen johtopäätökseen että laajan alueen puolustamiseen tarvitaan määrällisesti paljon miehiä.
Onko tuota analyysiä tehty sillä oletuksella, että jokaiselle koulutetulle varusmiehelle pitäisi maksaa kunnon palkkaa? Ja toistan varmaan tuhannetta kertaa, että jos intti tuon "strategisen analyysinsä" jälkeen tulee edelleen siihen tulokseen, että rahankäytöllisesti on fiksumpaa kouluttaa valtava reservi, jolle ei sitten ole suurelle osalle varaa hankkia kuin kehno varustus, sen sijaan, että koulutettaisiin vähemmän sotilaita, mutta nämä kaikki varustettaisiin hyvin, niin siitä vaan. Kuten sanoin, minä jättäisin tämän kysymyksen armeijan kenraaleille. Oleellista on se, että heidän pitää analyysissään ottaa huomioon todelliset kustannukset, eikä sitä, että varusmiehet saadaan ilmaiseksi. Olemmeko nyt samaa mieltä siitä, että kenraa
Paljonkin. Kannattaa joskus tehdä esimerkiksi pieni karttaharjoitus aiheesta. Ns. "toisen linjan joukoille" on aina löytynyt käyttöä: varmistus, puolustus, sitominen, saarrostus jne. Ja ei tarvitse edes tehdä sellaista, Ukrainassahan olemme nähneet omin silmin miten käy kun armeija on määrällisesti liian pieni annettuun tehtävään. Toistuvasti ukrainalaiset joukot löivät kevyemmin aseistetut kapinalliset, etenivät, ja sitten jäivät saarroksiin koska niillä ei ollut joukkoja sivustavarmistuksiin eikä armeijalla ollut riittävästi joukkoja ylläpitämään painetta laajalla rintamalla ja sitomaan separatistit etteivät he pääsisi manööveröimaan.
Mielenkiintoista, että viittaat Ukrainaan, joka koitti useaankin kertaan panna täytäntöön reserviläisten liikekannallepanon sillä keinoin kuitenkaan juuri saamatta motivoituneita joukkoja riveihinsä. Ne joukot, jotka taistelivat motivoituneimmin olivat vapaaehtoisia. Mitä tämä kertoo pakkoon perustuvan armeijan fiksuudesta? Paljonko Ukrainalla oli muuten joukkoja käytössä? Oliko edes sitä 100 000:a, jonka minä arvioin Suomelle sopivaksi maavoimien kooksi? Wikipedia antaa luvun 50 000, mikä siis Suomen väestöön suhteutettuna tarkoittaisi alle 10 000 miestä. Minä en ole ehdottanut, että Suomen puolustus hoidettaisiin alle 10 000 miehen armeijalla.