Jos haluan saada taloni maalattua, on minulla kaksi vaihtoehtoa. Joko maksan maalaamisesta vapaaehtoiselle tekijälle, tai pakotan jonkun maalaamaan vapaudenmenetyksen uhalla.
Kun saan vapaaehtoisilta maalareilta tarjouksia, voin valita niistä edullisimman tarjouksen. Oletetaan että edullisin tarjous on 500 eur.
Pakottamalla työhön ei kuitenkaan todennäköisesti vailkoidu se henkilö, joka olisi suostunut maalaamaan talon edullisimmin. On mahdollista, että pakottamalla saan työntekijän, joka olisi suostunut työhön vasta 5000 eurolla, eli kymmenkertaisella hinnalla.
Minä hyödyn kummankin maalarin työstä yhtä paljon, mutta maalarille itselleen syntyvä kustannus on pakottamismallissa kymmenkertainen vapaaehtoismalliin nähden. Koska kansantalous koostuu yksilöistä, on myös kansantaloudellinen kustannus pakottamismallissa kymmenkertainen. Lisäkustannuksia syntyy siitä, jos ensimmäinen työhön pakotettu maalari kieltäytyy työstä, ja joudun vangitsemaan hänet, sekä siitä, että minulla ei ole motivaatiota hyödyntää ilmaistyövoimaa tehokkaasti, sillä tehottomasti käytetyt työtunnit eivät maksa minulle mitään ylimääräistä.
Suomessa 36% koko ikäluokasta käy armeijan. Tässä joukossa on sellaisia, joille armeijan henkilökohtainen kustannus on suurempi kuin joidenkin vapautettujen, joita on 64% ikäluokasta. Olisi kansantaloudellisesti tehokasta että ne armeijaan menevät, joiden henkilökohtainen kustannus on joitain vapautettuja suurempi, eivät menisi armeijaan, ja nykyisten vapautettujen joukosta tulisi sellaisia heidän tilalleen, joiden henkilökohtainen kustannus on pienempi.
Koska vapaaehtoismallissa armeijaan hakeutuvat juuri ne, joille armeijan henkilökohtainen kustannus on pienin, on vapaaehtoismalli kansantaloudellisesti edullisempi. Asevelvollisuusmallissa lisäkustannuksia syntyy matalan tuottavuuden siviilipalvelustyöstä ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista, sekä siitä että Puolustusvoimilla ei ole intressiä käyttää asevelvollisten aikaa tehokkaasti, vaan sitä tuhlataan mm. perusteettomaan kasarmilla oleiluun."
