Asevelvollisuuden pitää muuttua

Kannattaisko kokeilla kerätä täällä kolehti ja hankkia Roopelle ne varusmiespalveluksessa pöllityt kengät, jos se sillä rauhoittuis ja lopettais tuon tyhjänpäiväisen jankkauksen ja perustelun, joka on murskattu monikymmenkertaisesti, hyvin monelta, asiantuntevalta taholta.

Kiitos kauniista ajatuksesta, mutta tuskin muuttaa mitään. Ihan isänmaan asialla olen ja maanpuolustuskykyä yritän parantaa. :)
 
Viimeksi muokattu:
1) Suomalaisten maanpuolustustahto on varsin korkealla tasolla. Edes maanpuolustuksen ei yleisesti koeta olevan "järjettömällä tavalla järjestetty".

Väittäisin että asevelvollisuutta pidetään melko yleisesti tehottomana ja epätasa-arvoisena ratkaisuna, mutta koska Puolustusvoimat koetaan pelottavana organisaationa, jolla on valta pakottaa kansalaisia kurjiin olosuhteisiin tai jopa kuolemaan, Puolustusvoimia tai asevelvollisuutta ei uskalleta kritisoida.

Kyse on Tukholma-syndroomasta, joka on ollut evoluutiossa hyödyllinen selviytymisstrategia, sillä syndrooman avulla ylivoimaisen vihollisen kaappaama uhri kehittää myötämielisen suhtautumisen kaappaajaansa, ja näin parantaa henkiinjäämismahdollisuuksiaan.

Suomen armeija kaappaa nuoria miehiä palvelukseensa ehdottoman vankeusrangaistuksen uhalla, ja pakottaa heidät kärsimään kuukausikaupalla mm. nälästä, kylmästä ja unenpuutteesta. Jos kärsimystä ei kestä "kuten mies", saa ns. B-miehen leiman, jonka pelotellaan vaikeuttavan mm. työllistymistä koko loppuelämän.

Asevelvollisuuden arvostelu herättää armeijassa kärsineissä miehissä alitajuisen pelkoreaktion, että Puolustusvoimat suuttuu arvostelusta, ja armeijassa koettu kärsimys toistuu. On parempi vain kiltisti ylläpitää asevelvollisuutta, jonka avulla Puolustusvoimat saa haluamiaan uusia uhreja joka vuosi, kuin lähteä vastustamaan julmuutta osoittanutta voimakasta organisaatiota.

Asevelvollisuudesta on vaikea saada järkevää keskustelua aikaan, sillä Puolustusvoimat pitää merkittävää osaa armeijan käyneistä miehistä edelleen henkisesti kaapattuina. Armeijasta vapautetutkaan eivät uskalla arvostella systeemiä, sillä tällöin paljastuisi, että he ovat vapautettuja eli ns. B-luokan kansalaisia. Asevelvollisuutta arvostelevilta kysytään usein heti keskustelun alussa, että onko arvostelija itse suorittanut armeijan.

Tukholma-syndroomasta Takkirauta-blogissa: http://takkirauta.blogspot.fi/2013/08/tukholman-syndrooma-40-vuotta.html

"Mutta myös armeijassa alkoasaikana monille alokkaille kehittyy Tukholma-syndrooma - he identifioivat itsensä armeijaan ja sen järjestelmään ja alkavat nähdä armeijan yksipuolisesti positiivisena laitoksena"
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän tämä ole käyty läpi niin monta kertaa, että turha samaa jatkuvaa länkytystä on lukea. Jatkuva samojen asioiden toistaminen ilman mitään todisteita osoittaa jonkinlaista pakkomiellettä.

Tukholma-syndroomasta tuskin on kyse, vaan siitä, että huima valtaosa suomalaisista todella näkee asevelvollisuuden positiivisena asiana. Roopen on turha projisoida omia traumojaan toisiin ja heidän kokemuksiinsa. Kun ne sattuvat olemaan hyvin suurelta osalta aivan toisensuuntaisia.

Taidat Roope olla ainoa, joka näkee PV:n "pelottavana organisaationa". Ja sitä ei todellakaan pidetä yleisesti "tehottomana ja/tai epätasa-arvoisena".
 
Helppo selitys: Kutsunnat, lääkärintarkastus, psykologitarkastus ja älykkyyskokeet on pakollisia ja täten velvollisuus. Sijoituspuhuttelussa kun henkilö saa esittää toivomuksen niin hän voi ilmoittaa eittei ole kiinnostunut asepalveluksesta eikä siiviilipalveluksesta jolloin hänelle voi anaa vapautus.

Jos vain kutsunnat ovat pakollisia, mutta palvelus vapaaehtoinen, tulisi käyttää nimeä mönstringsplikt (kutsuntavelvollisuus).

Poliittisesti myös kutsuntavelvollisuus on aika vaikea ottaa käyttöön, sillä eihän esim. sairasta lasta kotona hoitava yksinhuoltajaäiti voi kutsuntoihin osallistua, ja tuskinpa häntä olisi kenenkään mielestä oikeudenmukaista poisjäännistä rangaista.
 
Jos vain kutsunnat ovat pakollisia, mutta palvelus vapaaehtoinen, tulisi käyttää nimeä mönstringsplikt (kutsuntavelvollisuus).

Poliittisesti myös kutsuntavelvollisuus on aika vaikea ottaa käyttöön, sillä eihän esim. sairasta lasta kotona hoitava yksinhuoltajaäiti voi kutsuntoihin osallistua, ja tuskinpa häntä olisi kenenkään mielestä oikeudenmukaista poisjäännistä rangaista.

Sinulle maksetaan siitä että teet keskustelusta mustavalkoisen.

Kutsunnat ja palvelus on pakollinen mutta se sovelletaan sen mukaan että yksilö nähdään yksilönä ja yksilön tarpeet otetaan huomioon sillä vapaaehtoisia sijoitukseen löytyy tarpeeksi yhteiskunnan puolustustarpeisiin mikä Ruotsissa nyt on. Siinä vaiheessa kun yhteiskunnalle tulee suurempi puolustustarve niin sääntöjä sovelletaan sen mukaan. Loppujen lopuks yksinhuoltaja äiti ja hänen sairas lapsi sijoitetaan puolustustarpeen mukaisesti :)

----------------------

Yksinhuoltaja äiti saisi tietenkin vapautuksen mutta ymmärrän että et saa nähdä tätä mahdollisuutta. Sinun mielestä kun pitää olla mustavalkoinen keskustelu...
 
Viimeksi muokattu:
Tuskinpa palauttaa. Ruotsissa värnplikt tarkoittaa arkikielessä asepalvelusta, ei asevelvollisuutta. Vasemmistopuoluekin ajaa "vapaaehtoista asevelvollisuutta". Oikeusvaltiossa ei oikein ole mahdollista pakottaa osaa kansalaisista palvelukseen, tälläinen toiminta rikkoo yhdenvertaisuutta, joka on yleensä turvattu perustuslaissa.

Oikeusvaltiossa on valtiolla oikeus velvoittaa kansalaiset suojelemaan demokrtaattisesti valittua järjestystä ja kansalaisoikeuksia.
 
Oikeusvaltiossa on valtiolla oikeus velvoittaa kansalaiset suojelemaan demokrtaattisesti valittua järjestystä ja kansalaisoikeuksia.

Ei ole, jos velvollisuus koskee vain joitain kansalaisia. Esim. poliisivelvollisuus, joka koskee yli 185 cm pitkiä kansalaisia rikkoisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälää, jonka mukaan kansalaisia ei saa asettaa eri asemaan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella ilman hyväksyttävää syytä.

Pituuden perusteella määräytyvälle poliisivelvollisuudelle ei ole hyväksyttävää syytä, sillä poliisitoimen tarvitsema työvoima voidaan helposti rekrytoida vapaaehtoisperiatteellakin.
 
Ei ole, jos velvollisuus koskee vain joitain kansalaisia. Esim. poliisivelvollisuus, joka koskee yli 185 cm pitkiä kansalaisia rikkoisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälää, jonka mukaan kansalaisia ei saa asettaa eri asemaan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella ilman hyväksyttävää syytä.

Pituuden perusteella määräytyvälle poliisivelvollisuudelle ei ole hyväksyttävää syytä, sillä poliisitoimen tarvitsema työvoima voidaan helposti rekrytoida vapaaehtoisperiatteellakin.

On totta että naisetkin pitäisi saada kutsuntoihin ja asepalvelukseen.

Varsinkin kun ensisynnyttäjien keski-ikä ei ole enää sama kuin asepalveluksen suorittajien ikä.

Mutta tällaisen epäkohdan muuttaminen on parempi ajatus, kuin koko järjestelmän lakkauttaminen. Mitä olet joskus ehotellut.

Toisaalta kovinkaan suuria massoja Roope tämä meidän mielipide ei kiinnosta.

Tärkeintä on se että valistunut kansalainen osaa puolustaa oikeuksiaan tarvittaessa vaikka asein.
 
Kyllä se aina vähän yllättää kun joku ajaa vapaaehtoista velvollisuutta. Toisaalta onhan Suomessakin paljon ihmisiä, joiden mielestä asevelvollisuus on hieno juttu, mutta totaalikieltäytyjien rangaistuksista tulisi luopua. En ole saanut selville miten tämä olisi mahdollista.

Niin, jos ase'velvollisuuden' väistäminen olisi ilmoitusasia niin silloinhan ollaan vain käytännössä vapaaehtoisessa järjestelmässä. En kannata tällaista järjestelyä, koska se voi johtaa 'Saksan malliin' jossa asevelvollisuuden väistäminen on uusi normi, ja armeijaan meneminen sosiaalinen stigma. Tällainen johtaa maanpuolustustahdon heikkenemiseen ja käytettävän henkilömateriaalin huonontumiseen.

Ei ole, jos velvollisuus koskee vain joitain kansalaisia. Esim. poliisivelvollisuus, joka koskee yli 185 cm pitkiä kansalaisia rikkoisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälää, jonka mukaan kansalaisia ei saa asettaa eri asemaan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella ilman hyväksyttävää syytä.

Pituuden perusteella määräytyvälle poliisivelvollisuudelle ei ole hyväksyttävää syytä, sillä poliisitoimen tarvitsema työvoima voidaan helposti rekrytoida vapaaehtoisperiatteellakin.

Sitten kun 8.5 richterin maanjäristys pyyhkäiseen Turun tasaiseksi ja viranomaiset määräävät työvelvollisia pelastustöihin, arvelen pyörätuolilla kulkevien saavan vapautuksen tästä velvollisuudesta. Onko se sitten epäreilua tervejalkaisia kohtaan?
 
Ei ole, jos velvollisuus koskee vain joitain kansalaisia. Esim. poliisivelvollisuus, joka koskee yli 185 cm pitkiä kansalaisia rikkoisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälää, jonka mukaan kansalaisia ei saa asettaa eri asemaan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella ilman hyväksyttävää syytä.

Pituuden perusteella määräytyvälle poliisivelvollisuudelle ei ole hyväksyttävää syytä, sillä poliisitoimen tarvitsema työvoima voidaan helposti rekrytoida vapaaehtoisperiatteellakin.

Tästä on helppo johtaa myös kysymys: pitäisikö joku määrätä hoitamaan poliisitoimen tehtäviä, jos tarvittua työvoimaa ei voitaisi helposti rekrytoida vapaaehtoisperiaatteella? Jos vastaus on kyllä, pitäisikö velvollisuutta hoitamaan määrätä ensisijaisesti yli 185 cm pitkiä kansalaisia? Onhan heillä siihen - keskimäärin - selvästi paremmat edellytykset kuin alle 165 cm pitkillä kansalaisilla.
 
En kannata tällaista järjestelyä, koska se voi johtaa 'Saksan malliin' jossa asevelvollisuuden väistäminen on uusi normi, ja armeijaan meneminen sosiaalinen stigma.

Pahoittelen hienoista off-topikkia, mutta luin kerran eräältä saksalaiselta keskustelupalstalta tapauksesta, jossa kaveri valitsi Bundewehrin siviilipaveluksen sijasta, koska ei kestänyt nähdä verta... Siellä kun laitetaan sivareita mielellään ambulanssihommiin.
 
Tästä on helppo johtaa myös kysymys: pitäisikö joku määrätä hoitamaan poliisitoimen tehtäviä, jos tarvittua työvoimaa ei voitaisi helposti rekrytoida vapaaehtoisperiaatteella?

Pitäisi. Sen takia Suomessa on säädetty auttamisvelvollisuus, jonka seurauksena onnettomuuspaikalle sattunut on velvollinen auttamaan ennenkuin poliisi tai pelastuslaitos on ehtinyt paikalle. Hätätilanteessa työvoimaa ei ole mahdollista rekrytoida.

On kuitenkin tärkeää osata erottaa hätätilanne omaksi erikoistapauksekseen. Poliiseja pystytään todistetusti rekrytoimaan vapaaehtoismallilla, joten poliisivelvollisuudelle ei ole tarvetta. Samoin asevelvollisuudelle ei ole tarvetta, sillä varusmiesten rekrytointi todistetusti onnistuu vapaaehtoiseen asepalvelukseen siirtyneissä maissa, kunhan vain palveluksesta maksettava korvaus on riittävä.
 
Viimeksi muokattu:
Samoin asevelvollisuudelle ei ole tarvetta, sillä varusmiesten rekrytointi todistetusti onnistuu vapaaehtoiseen asepalvelukseen siirtyneissä maissa, kunhan vain palveluksesta maksettava korvaus on riittävä.

Ai kuten Ruotsissa, jonka puolustusvoimat kykenee ehkä Tukholman puolustamiseen? Jos palveluksesta maksettava korvaus on riittävä, silloinhan puhutaan ammattiarmeijasta eikä varusmiespalveluksesta.
 
Ai kuten Ruotsissa, jonka puolustusvoimat kykenee ehkä Tukholman puolustamiseen?

Onko vapaaehtoisille maksettava korvaus Ruotsissa mielestäsi riittävä? Jos korvaus on riittävä, niin eikö vapaaehtoisia pitäisi silloin astua palvelukseen riittävästi?

Selvitysmiehen mukaan Ruotsin puolustusvoimien rekrytointiongelma johtuu mm. huonoista eduista ja asumisjärjestelyistä, ja siitä, ettei leirien alkamisaikoja kerrottu tarpeeksi hyvissä ajoin etukäteen.

Aina kun totalitaarisesta pakottamisesta siirrytään vapaaehtoismalliin, joudutaan miettimään asiat uudelleen siten, että työntekijät viihtyvät työssään. Vankilasta ei saa helposti hotellia, eikä pakkotyövoimaa käyttävä puolustusorganisaatio muutu helposti työntekijöille viihtyisäksi työpaikaksi.

Suomessa siirtyminen vapaaehtoismalliin on myös edessä lähivuosina, sillä pakkotyö ei kerta kaikkiaan sovi oikeusvaltioon. Mielestäni kannattaisi tehdä tämä muutos mahdollisimman pian, jotta palvelus muuttuisi vapaaehtoisille mielekkääksi ja palkitsevaksi nopeasti. Muut Pohjoismaat ovat luopuneet pakottamisesta jo vuosia sitten, joten niiltä on helppo ottaa mallia miten armeijaan voidaan pakottamisen sijasta kannustaa.
 
Intistä ei saa paikkaa, jossa viihdytään vapaaehtoisesti kaikenaikaa. Se on surullinen tosiasia.

Ruotsissahan on jo vapaaehtoinen malli, jossa asepalvelusta voi käydä suorittamassa noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ei ole pakko jäädä ammatiarmeijaan töihin.
 
Intistä ei saa paikkaa, jossa viihdytään vapaaehtoisesti kaikenaikaa. Se on surullinen tosiasia.

Harva työpaikka on semmoinen, jossa ihmiset viihtyvät tosi hyvin. Siksi työstä maksetaan palkkaa, joka kompensoi työnteon epämukavuutta.

Ruotsissahan on jo vapaaehtoinen malli, jossa asepalvelusta voi käydä suorittamassa noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ei ole pakko jäädä ammatiarmeijaan töihin.

Joku vastaavantyyppinen malli pitäisi ottaa käyttöön Suomeenkin, ja voidaan samalla korjata ne ongelmat, jotka selvitysmiehen mukaan vaikeuttivat rekrytointia Ruotsissa.
 
Pitäisi. Sen takia Suomessa on säädetty auttamisvelvollisuus, jonka seurauksena onnettomuuspaikalle sattunut on velvollinen auttamaan ennenkuin poliisi tai pelastuslaitos on ehtinyt paikalle. Hätätilanteessa työvoimaa ei ole mahdollista rekrytoida.

Käytännössä auttamisvelvollisuus on soittamisvelvollisuus. Jos näkee jonkun joutuvan pahoinpidellyksi tai makaavan maassa, niin soitto hätäkeskukseen on se, mitä voidaan odottaa ylivoimaiselta osalta ihmisistä. Joitakin erikoistapauksia voi olla, mutta pääsääntö on tuo.

Samoin on maanpuolustusvelvollisuuden laita. Ei ole käytännössä mahdollista, että minkäännäköistä sotilaskoulutusta omaamaton nuori kondiittori tai diplomi-insinööri lähetettäisiin rintamalle kivääri kädessä. Eikä siinä olisikaan juuri mitään järkeä. Käytännössä kondiittori tai diplomi-insinööri voitaisiin ehkä velvoittaa ylitöihin vastoin työsuojelumääräyksiä, mutta siinäpä se sitten olisi.

Tuon takia tarvitaan poliisimiehiä, ensihoitajia ja sotilaita. Erikoistuneita kansalaisia, jotka hoitavat homman kotiin. Tavallinen rivikansalainen ei vain pysty hoitamaan noita tehtäviä menestyksekkäästi. Sotilas on vieläpä erikoinen "ammatti" siinä mielessä, että heitä tarvitaan suurimman osan aikaa vähän, mutta tietyissä tilanteissa hyvinkin paljon. Ensihoitajien ja poliisien tarve taas on aika lailla vakio, eikä se yhtäkkiä kaksikymmenkertaistu kahdessa viikossa.

On kuitenkin tärkeää osata erottaa hätätilanne omaksi erikoistapauksekseen. Poliiseja pystytään todistetusti rekrytoimaan vapaaehtoismallilla, joten poliisivelvollisuudelle ei ole tarvetta. Samoin asevelvollisuudelle ei ole tarvetta, sillä varusmiesten rekrytointi todistetusti onnistuu vapaaehtoiseen asepalvelukseen siirtyneissä maissa, kunhan vain palveluksesta maksettava korvaus on riittävä.

Taloudelliset tosiasiat ja ihmisten preferenssit tulevat vastaan. Missä yhteiskunnassa rekrytoidaan vapaaehtoisuuden periaatteella useampi kymmenen prosenttia täysi-ikäisiksi tulevista kansalaisista asevoimien palvelukseen vähäksi aikaa? Palkan pitäisi todennäköisesti olla todella suuri, jos koulutettavien määrä ja laatu haluttaisiin pitää nykytasolla. Esimerkiksi diplomi-insinööri voi laskea, että hänen ei kannata suorittaa asepalvelusta, jos palkka jää alle 7000 euron kuussa, koska hänen työuransa lyhenee ja oma siviilityö on paljon miellyttävämpää.

Jos välttämättä halutaan löytää jokin esimerkkimaa, niin Norjaa voi pitää yhtenä esimerkkinä, vaikka maassa onkin periaatteessa asevelvollisuus. Sielläkin koulutetaan silti vain vajaa puolet siitä määrästä, mitä Suomessa.
 
Onko vapaaehtoisille maksettava korvaus Ruotsissa mielestäsi riittävä? Jos korvaus on riittävä, niin eikö vapaaehtoisia pitäisi silloin astua palvelukseen riittävästi?

Selvitysmiehen mukaan Ruotsin puolustusvoimien rekrytointiongelma johtuu mm. huonoista eduista ja asumisjärjestelyistä, ja siitä, ettei leirien alkamisaikoja kerrottu tarpeeksi hyvissä ajoin etukäteen.

Aina kun totalitaarisesta pakottamisesta siirrytään vapaaehtoismalliin, joudutaan miettimään asiat uudelleen siten, että työntekijät viihtyvät työssään. Vankilasta ei saa helposti hotellia, eikä pakkotyövoimaa käyttävä puolustusorganisaatio muutu helposti työntekijöille viihtyisäksi työpaikaksi.

Suomessa siirtyminen vapaaehtoismalliin on myös edessä lähivuosina, sillä pakkotyö ei kerta kaikkiaan sovi oikeusvaltioon. Mielestäni kannattaisi tehdä tämä muutos mahdollisimman pian, jotta palvelus muuttuisi vapaaehtoisille mielekkääksi ja palkitsevaksi nopeasti. Muut Pohjoismaat ovat luopuneet pakottamisesta jo vuosia sitten, joten niiltä on helppo ottaa mallia miten armeijaan voidaan pakottamisen sijasta kannustaa.

Olen sitä mieltä että minun sodan ajan sijoitukseeni olisi tehotonta palkata ammattisotilaita. Heillä ei todennäköisesti olisi sellaista osaamista mistä siviilipuolella maksetaan suomalaisittain hyvin. Ja siviilitöissä osaaminen karttuu paremmin kuin ammattisotilaana.

Veronmaksajien kannalta on hyvä että käymme kertaamassa noin 5€/päivässä muutaman päivän vuodessa.

Kukaan porukasta ei koe itseään riistetyksi. Ja kukaan ei halua näistä kertauksista mitään rahaa. Motivaatio tekemiseen ei ole joidenkin pakanajumala raha
 
Olen sitä mieltä että minun sodan ajan sijoitukseeni olisi tehotonta palkata ammattisotilaita. Heillä ei todennäköisesti olisi sellaista osaamista mistä siviilipuolella maksetaan suomalaisittain hyvin. Ja siviilitöissä osaaminen karttuu paremmin kuin ammattisotilaana.

En tiedä onko joku ajamassa reserviläisarmeijan lakkauttamista, itse en ole ainakaan tälläistä ehdottanut.

Reserviläisille sitäpaitsi maksetaan nykyään aika hyvin, eiköhän noilla palkoilla saataisi jo varusmiehiäkin palvelukseen ilman että heitä tarvitsisi pakottaa:

Reserviläispalkat
Upseerit ja erikoisupseerit
(A19 peruspalkka) 64,50 euroa/päivä

Aliupseerit
(A18 peruspalkka) 61,55 euroa/päivä

Miehistö
(A17 peruspalkka) 58,85 euroa/päivä

Reservin kertausharjoitukseen käsketty asevelvollinen saa reserviläispalkan lisäksi päivärahaa 5,10 euroa päivältä.
 
Back
Top